Tapahtumatiedot
Asiakkaan vuonna 2007 rakennetussa kiinteistössä sattui vuotovahinko 3.7.2023, kun suihkutilan alakaton yläpuolelle sijoitetun lämminvesivaraajan varoventtiili oli pettänyt. Vahinkotarkastuksesta 11.7.2023 laaditun raportin mukaan lämminvesivaraajan varoventtiilin tiiviste oli pettänyt ja vuotovesi oli kastellut suihkutilan kattopaneeleja ja seinärakenteita vedeneristyksen takaa. Asiakas haki korvausta yritysvakuutuksestaan.
Vakuutusyhtiö antoi asiassa kielteisen korvauspäätöksen 18.7.2023. Vakuutusyhtiön mukaan varoventtiilin tiivisteen pettämistä ei ollut mahdollista havaita, koska lämminvesivaraaja varoventtiileineen oli asennettu kylpyhuoneen erilliseen kattotilaan. Sen vuoksi vesi oli myös päässyt valumaan vedeneristeen taakse. Vakuutusyhtiö katsoi vahingon johtuneen vakuutuksen ulkopuolelle rajatusta asennusvirheestä.
Asiakas vaati korvauspäätöksen muuttamista vedoten siihen, että varoventtiili oli rikkoutunut ja aiheuttanut äkillisen voimakkaan suihkuavan vuodon. Varaajan tyhjennysputki oli johdettu asianmukaisesti viemäröintipisteeseen ja varoventtiili oli alakaton tarkastusluukun takana. Vakuutusyhtiö antoi asiassa toisen kielteisen korvauspäätöksen 21.7.2023 vedoten rakentamismääräyksiin, joiden mukaan lämminvesivaraajatilassa tuli olla lattiakaivo ja vedeneristys, ja siihen, että varaajan asennustapa oli mahdollistanut vahingon syntymisen.
Asiakas vei asian vakuutusyhtiön sisäiseen muutoksenhakumenettelyyn vedoten siihen, ettei lämminvesivaraajan sijainnilla ollut merkitystä vahingon syntymisessä, koska itse varaaja ei ollut vuotanut vaan varoventtiili. Varoventtiili oli luokse päästävässä kohdassa ja sen puhallusputki oli asennettu ohjeen mukaisesti. Myös varaaja oli asennettu lattiakaivolliseen tilaan kuten rakentamismääräykset edellyttivät. Asiakkaan mielestä alakatto ei muodostanut erillistä kattotilaa ja katossa oli tarkistusluukku huoltotöitä varten. Alakatto oli rakenteeltaan sellainen, että vuotovesi todennäköisesti tuli näkyville muutamien sekuntien kuluttua vuodon alkamisesta. Lattia oli vedeneristetty ylösnostoineen. Vuodon korjanneen putkiliikkeen lausunnon mukaan varoventtiili oli rikkoutunut korkin alapuolelta niin, että vesi oli päässyt suihkuamaan hallitsemattomasti. Varoventtiilin hukkaputki oli asennettu viereiseen altaaseen kuten kuuluikin.
Vakuutusyhtiö ei muuttanut ratkaisuaan päätöksessään 8.4.2024 vaan vetosi Talotekniikka RYL 2002- ohjeeseen, jonka mukaan varoventtiili asennetaan luokse päästävään kohtaan valmistajan ohjeen mukaisesti. Varoventtiilin puhallusputki asennetaan jatkuvalla laskulla venttiilin kanssa samassa huonetilassa olevaan, vesilukolla varustettuun viemäröintipisteeseen ilmavälin kautta siten, että varoventtiilin mahdollinen avautuminen tai vuoto voidaan havaita silmin. Veroventtiilin puhallusputken on oltava mahdollisimman lyhyt. Vedenlämmitin asennetaan lattia- tai kuivakaivolla varustettuun tilaan. Veroventtiilin ulospuhallusjohto johdetaan ilmavälin kautta samassa huonetilassa olevan vesilukon tai kuivakaivon kautta viemäriin.
Vakuutusyhtiön mukaan asiassa oli riidatonta, että varaaja oli sijoitettu kylpyhuoneeseen kattopaneelien yläpuolelle. Sellaisessa tilassa, jossa lämminvesivaraaja sijaitsee, tulee olla lattiakaivo ja vedeneristys ylösnostoineen. Tässä tapauksessa vahingon laajuuteen oli vaikuttanut lämminvesivaraajan asentaminen rakenteen sisälle eli alakaton yläpuolelle tilaan, jossa ei itsessään ole lattiakaivoa. Jos varaaja olisi asennettu asianmukaisesti lattiakaivolliseen ja vedeneristyksellä varustettuun tilaan, vesi ei olisi päässyt kastelemaan rakenteita. Vakuutusyhtiö katsoi vuotovahingon olevan seurausta vakuutusehtojen tarkoittamalla tavalla rakennus- tai asennusvirheestä, joten vahinko ei ole korvattava.
Asiakkaan vaatimukset ja vakuutusyhtiön kanta
Asiakas on tyytymätön vakuutusyhtiön korvauspäätökseen ja pyytää FINEn ratkaisusuositusta toistaen vakuutusyhtiön sisäisessä muutoksenhakumenettelyssä esittämänsä seikat. Asiakas vaatii vakuutusyhtiötä korvaamaan vahingosta aiheutuneet yhteensä 8 450,36 euron kustannukset.
Lisäkirjelmässään 30.10.2024 asiakas on katsonut, ettei vakuutusyhtiön vetoamaa Rakentamismääräyskokoelman osaa G1 Asuntosuunnittelu vuodelta 2005 tule soveltaa asiaan, sillä vahinko ei ole kohdistunut asuntoon.
Vakuutusyhtiö on vastineessaan toistanut sisäisessä muutoksenhakumenettelyssä antamassaan päätöksessä lausumansa seikat. Lisäyksenä vakuutusyhtiö toteaa, että huone on tila, jonka rajana ovat seinät, katto ja lattia. Määräysten mukaan lämminvesivaraaja ei sijaitse huonetilassa, koska se on huonetilan katon yläpuolella. Vakuutusyhtiö vetoaa asiassa sovellettaviin Talotekniikan RYL 2002:n vaatimuksiin G2 Vesi- ja viemärijärjestelmät, G2240 Vedenlämmittimet, joiden mukaan varoventtiilin putki johdetaan viemäriin samassa huonetilassa, jossa lämminvesivaraaja ja sen varoventtiili sijaitsevat. Näin ollen varaajan tulee sijaita viemärin kanssa samassa huonetilassa. Alakaton yläpuoli ei vakuutusyhtiön mielestä ole enää huonetilaa. Rakentamismääräyskokoelman osan G1 Asuntosuunnittelu 2005, kohdan 1 Soveltamisala määräyksen 1.1.1 mukaan huoneala on huoneen ala, jonka rajoina ovat huonetta ympäröivien seinien pinnat tai niiden ajateltu jatke. Huonekorkeus on kohtisuora mitta huoneen lattiapinnasta sen kattopintaan.
Lisävastineessaan 20.11.2024 vakuutusyhtiö on vedonnut rakennuksen rakentamisajankohtana voimassa olleeseen RT-korttiin 12-10277, Rakennuksen pinta-alat, vuodelta 1985 ja sen alakohtaan 1.2 Huone, jonka mukaan huoneella tarkoitetaan rakennuksen mitä tahansa tilaa, jota rajaavat lattia ja katto sekä seinät ja jolla on suunniteltu käyttötarkoitus tai käyttötapa.
Sopimusehdot ja lainsäädäntö
Asiaan sovellettavien vakuutusehtojen (voimassa 1.1.2023 alkaen) kohdan 4.3 (Vuotovakuutus) mukaan vakuutuksesta korvataan nesteen, höyryn tai kaasun aiheuttama vahinko, kun aine on virrannut äkillisesti, ennalta arvaamattomasti ja suoraan
- rakennukseen kiinteästi asennetusta vesi-, viemäri- tai lämmitysputkistosta taikka uima-altaan tai poreammeen putkistosta
- putkistoihin kiinteällä liitännällä liitetystä käyttölaitteesta, koneesta tai säiliöstä
- rakennuksen sisäpuolisesta sadevesiputkistosta.
Vahingon korvattavuus edellyttää, että vuoto on alkanut vakuutuksen voimassaoloaikana.
Ehtokohdan 5 (Kaikkien esinevakuutusten yhteiset korvausrajoitukset) alakohdan 5.3 (Virheellisyydet) mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut omaisuudelle
- suunnittelu-, asennus-, käsittely-, käyttö-, toimitus- tai työvirheestä
- rakenne-, valmistus- tai aineviasta
- rakennusvirheestä taikka rakentamismääräysten, ohjeiden tai hyvän rakentamistavan vastaisesta rakentamisesta
- seinä- tai lattiakaivosta, tai niiden liityntäosista tai liitoksista vuotaneesta nesteestä
- nesteestä, joka on päässyt rakenteisiin puutteellisen vedeneristyksen takia.
Vakuutuksesta korvataan kuitenkin tällaisen vahingon seurauksena muulle vakuutuksen kohteena olevalle omaisuudelle aiheutunut äkillinen ja ennalta arvaamaton vahinko. Vahinkoa ei kuitenkaan korvata, jos se on seurausta lumen painosta tai puutteellisesta vedeneristyksestä.
Suomen rakentamismääräyskokoelma G1, Asuntosuunnittelu, 2005
1. Soveltamisala
1.1.1 Määräys
Huoneala on huoneen ala, jonka rajoina ovat huonetta ympäröivien seinien pinnat tai niiden ajateltu jatke. Huonekorkeus on kohtisuora mitta huoneen lattiapinnasta sen kattopintaan.
Talotekniikka RYL 2002
G2 Vesi- ja viemärijärjestelmät
G2124 Varoventtiilit
Vaatimus
Varoventtiili asennetaan luokse päästävään kohtaan valmistajan ohjeiden mukaan. Varoventtiilin puhallusputki asennetaan jatkuvalla laskulla venttiilin kanssa samassa huonetilassa olevaan, vesilukolla varustettuun viemäröintipisteeseen ilmavälin kautta siten, että varoventtiilin mahdollinen avautuminen tai vuoto voidaan havaita silmin.
Varoventtiilin puhallusputken on oltava mahdollisimman lyhyt.
G2240 Vedenlämmittimet
Vaatimus
Vedenlämmittimen varusteineen on oltava sellainen, ettei se valmistajan ohjeiden mukaisesti asennettuna ja käytettynä aiheuta verkostoon paineiskuja, epäpuhtauksia, häiritsevää ääntä tai vuotoja. Vedenlämmitin asennetaan lattia- tai kuivakaivolla varustettuun tilaan. Varoventtiilin ulospuhallusjohto johdetaan ilmavälin kautta samassa huonetilassa olevan vesilukon tai kuivakaivon kautta viemäriin.
Suomen Rakennustietosäätiön RT-ohjekortti 18-10277, Rakennuksen pinta-alat, 1985
Tässä standardissa esitetään rakennuksen ja sen tilojen laajuutta kuvaavien pinta-alojen laskeminen ja ilmoittaminen määriteltyjä käsitteitä käyttäen. Standardissa määritellään mitattavat käsitteet huoneala, rakennusosa- ja huoneistoala, kerrostasoala ja bruttoala sekä käsitellään summakäsitteet asuntoala, hyötyala ja kerrosala.
1.2 Huone
Huoneella tarkoitetaan tässä standardissa rakennuksen mitä tahansa tilaa, jota rajaavat lattia ja katto sekä seinät ja jolla on suunniteltu käyttötarkoitus tai käyttötapa.
Ratkaisusuositus
Asiassa on kiistaa siitä, onko asiakkaan kiinteistössä tapahtunut vuotovahinko korvattava yritysvakuutuksesta. Asiassa on riidatonta, että vuonna 2007 asennetun lämminvesivaraajan varoventtiilistä vuotanut vesi on aiheuttanut kosteusvaurion vuotoveden kasteltua rakenteita.
Voimassa olevan oikeuden mukaan näyttötaakka vakuutuksesta korvattavan vahingon sattumisesta on vakuutuskorvausta hakevalla. Jos tämä on näytetty, ja vakuutusyhtiö sen jälkeen haluaa vedota rajoitusehtoon, on vakuutusyhtiöllä näyttötaakka rajoitusehdon soveltumisesta vahinkoon.
Vakuutusyhtiö on katsonut, että 3.7.2023 sattunut vahinko on aiheutunut rakennus- tai asennusvirheestä, koska vuodon aiheuttanut lämminvesivaraaja oli asennettu kylpyhuoneen kattopaneelien taakse tilaan, jossa ei ole lattiakaivoa tai vedeneristystä. Vakuutusyhtiö on vedonnut rakentamista koskeviin määräyksiin ja talotekniikan rakentamisen yleisiin laatuvaatimuksiin todeten, että niiden mukaan varoventtiilin putki tulee johtaa viemäriin samassa huonetilassa, jossa varoventtiili sijaitsee. Vakuutusyhtiön mukaan lämminvesivaraajan sijoituspaikka kylpyhuoneen alakaton yläpuolella ei ole ollut samaa huonetilaa kylpyhuoneen kanssa. Asiakas on kiistänyt rakennus- tai asennusvirheen ja katsonut, että vuotanut varoventtiili oli asennettu ohjeiden mukaisesti ja sijainnut luokse päästävässä kohdassa. Asiakkaan mukaan varaaja oli asennettu lattiakaivolliseen tilaan, sillä varaajan alapuolella oleva alakatto ei muodosta erillistä kattotilaa.
Lämminvesivaraajan asennusvuonna voimassa olleen yleisesti hyväksyttyä hyvää rakennustapaa kuvaavien Talotekniikka RYL 2002 vaatimusten mukaan vedenlämmitin asennetaan lattia- tai kuivakaivolla varustettuun tilaan. Varoventtiili asennetaan luokse päästävään kohtaan valmistajan ohjeiden mukaan. Varoventtiilin puhallusputki asennetaan jatkuvalla laskulla venttiilin kanssa samassa huonetilassa olevaan, vesilukolla varustettuun viemäröintipisteeseen ilmavälin kautta siten, että varoventtiilin mahdollinen avautuminen tai vuoto voidaan havaita silmin.
FINElle toimitetun selvityksen perusteella vahingon aiheuttanut lämminvesivaraaja on ollut tässä tapauksessa asennettuna kylpyhuoneen alakaton yläpuolelle. Tarkastusraporttiin sisältyvien valokuvien perusteella varaaja ja sen varoventtiili ovat olleet kylpyhuoneesta erillään huoneen alakattorakenteen takana tilassa, jossa ei ole ollut omaa vedeneristystä ja lattiakaivoa. Edellä mainittujen hyvää rakentamistapaa koskevien vaatimusten ja ohjeiden mukaan lämminvesivaraajan varoventtiili on tullut asentaa tilaan, jossa on lattia- tai kuivakaivo. Varoventtiilin ulospuhallusjohto on tullut johtaa varaajan kanssa samassa huonetilassa olevan vesilukon tai kuivakaivon kautta viemäriin.
FINE katsoo, että rakennuksen rakenteille aiheutuneen vesivahingon syynä on tässä tapauksessa ollut nimenomaan lämminvesivaraajan sijoittaminen kylpyhuoneen alakattorakenteen yläpuoliseen eristämättömään tilaan, mikä on mahdollistanut varoventtiilin rikkouduttua vuotoveden pääsyn yläkautta kylpyhuonetilan vedeneristeen taakse. Koska lämminvesivaraajan asennusta ei ole tehty hyvän rakennustavan mukaisesti, FINE katsoo, että rakenteille aiheutuneen vuotovahingon syynä on ollut vakuutusehtojen rajoitusten kohdan 5.3 mukainen hyvän rakentamistavan vastainen rakentaminen. Vakuutusyhtiön kielteinen korvauspäätös on siten vakuutusehtojen mukainen.
Lopputulos
FINE ei suosita muutosta asiassa.
FINE Vakuutus- ja rahoitusneuvonta
Johtava lakimies Isokoski
Esittelijä Talvitie