Tapahtumatiedot
A (s. 1985) on vakuutettuna henkilövakuutuksessa, joka sisältää muun ohella turvan ohimenevän työkyvyttömyyden varalta. Vakuutuksesta maksetaan päiväkorvausta, jos vakuutettu tulee vakuutuksen voimassa ollessa sairauden tai vamman vuoksi työkyvyttömäksi. Osittainen työkyvyttömyys ei oikeuta korvaukseen. A on hakenut vakuutuksesta työkyvyttömyysajan päiväkorvausta ajalta 12.4.–31.10.2024.
Vakuutusyhtiö on antanut asiassa korvauspäätöksen 5.8.2024. Yhtiö on viitannut A:ta koskeviin lääketieteellisiin selvityksiin. Potilaskertomuksen 12.4.2024 mukaan A:lla on Aspergerin oireyhtymä ja ADD. Perheeseen on lokakuussa 2023 syntynyt lapsi. Arjen haasteet ovat tuoneet ongelmia myös työntekoon ja yleiseen toimintakykyyn. A:lla on ollut väsymystä ja uupumusta. A on jaksanut ennen lapsen syntymää tehdä töitä kohtalaisen hyvin, mutta nyt kotona olevat ärsykkeet ovat kuormittaneet voimakkaasti ja haitanneet myös työntekoa. Keskittymiskyky on herpaantunut ja A:lla on ollut voimakasta väsyneisyyttä. A:n puoliso on käytännössä hoitanut kotiaskareet. A:lla on aistiyliherkkyyttä. Hän ei ole kokenut itseään masentuneeksi, vaan uupuneeksi. A on kokenut tarvetta toiminnanohjauksen tukemisessa. Vastaanotolla A on ollut asiallinen ja orientoitunut ja hänen olemuksensa on ollut rauhallinen. A on kertonut tilanteestaan asiallisesti ja johdonmukaisesti ja tiedostanut arjen haasteet. Masentuneisuutta, alakuloa, ahdistuneisuutta tai psykoottisuutta ei ole havaittu. Potilaskertomuksen 8.7.2024 mukaan A oli keväällä 2024 täyttänyt terapianavigaattorin, ja oirekyselyssä oli viitteitä keskivaikeisiin masennusoireisiin ja kohtalaisiin ahdistusoireisiin. A:lla oli pidemmän aikaa ollut vaikeuksia keskittyä työhön ja voimakasta uupumusta, eikä hän tämän vuoksi ole kokenut olleensa työkuntoinen. A:lla on ollut nukkumisvaikeuksia, minkä vuoksi hän nukkui aamuisin noin kello 10–11 saakka. A:lla on runsaasti aistiyliherkkyyksiä ja hän joutuu arjessa käyttämään aurinkolaseja myös sisätiloissa. Vastaanotolla A:lla on ollut käytössään myös vastamelukuulokkeet, joita hän käyttää paljon myös kotona. Vastaanotolla A on ottanut katsekontaktia ja kertonut avoimesti asioistaan. Hänen mielialansa on kuvautunut alavireisenä. Hän on ollut selkeästi kuormittunut perhetilanteen muutoksista, mikä on johtanut vähitellen masennusoireiden aktivoitumiseen. Vakuutusyhtiö on todennut, että A on potilaskertomusten perusteella ollut työkyvytön keskittymisvaikeuksien ja uupumuksen vuoksi. Uupumus ei ole sairaus, joten siitä aiheutuvaa työkyvyttömyyttä ei voida korvata vakuutuksen perusteella. Selvityksistä ei käy ilmi keskivaikean masennuksen diagnostisia perusteita eikä myöskään sitä, kuinka masennusoireet ovat vaikuttaneet A:n toimintakykyyn niin, että siitä seuraisi korvaukseen oikeuttava täysi työkyvyttömyys. Yhtiö on tällä perusteella kieltäytynyt haetun korvauksen maksamisesta.
Asiakkaan valitus
A ilmoittaa tyytymättömyytensä vakuutusyhtiön korvauspäätökseen ja pyytää asiassa Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositusta.
Depression diagnostiikassa on keskeistä yksittäisten masennusoireiden tunnistamisen ohella nimenomaan itse oireyhtymän toteaminen. Keskivaikea depressio huonontaa yleensä selvästi toimintakykyä. Se on oirekuvaltaan astetta vaikeampi kuin lievä masennus. Mieliala on jo selvästi masentunut ja toimintakykyä vaikeuttavat kiinnostuksen ja mielihyvän kadottaminen sekä uupumus ja väsymys. Keskivaikeasti masentuneen opiskelu- ja työkyky voivat olla jo alentuneita ja potilas voi tarvita ainakin tilapäisesti sairauspoissaoloa. Keskivaikean masennuksen lääkehoidon aloittaminen on yleensä tarpeen keskusteluhoidon ohella.
A toteaa, etteivät Aspergerin syndrooma ja ADD ole este hänen työnteolleen. Masennus on laskenut A:n toimintakykyä niin, ettei hän ole kyennyt tekemään työtään. Masennus on ilmennyt alivireytenä, väsymyksenä, aloitekyvyn heikkenemisenä sekä itsestä huolehtimisen haasteina. Sairaanhoitaja, joka ohjasi A:n lääkärin vastaanotolle 12.4.2024, ohjeisti A:ta tekemään terapianavigaattorin masennuskyselyn lääkärin tapaamista varten. Lääkäri ei kuitenkaan viitannut lainkaan masennuskyselyn tulokseen, vaan kirjoitti lausuntoon A:n kokemuksen uupumuksesta. A kuvasi vointiaan terminologisesti uupumukseksi, koska koki masennuksen tarkoittavan totaalista alakuloisuutta, jolloin ihmisellä ei ole voimia tehdä mitään eikä elämässä näy iloa lainkaan. Vastaanottokäynnillä 8.7.2024 lääkäri arvioi, että A:n kuvaama uupumus viittasi keskivaikeaan masennukseen. Hän näki myös terapianavigaattorin tuloksen vastaavan vastaanotolla havaitsemaansa keskivaikeaa masennustilaa. Tämän jälkeen masennuslääkitystä lisättiin, mistä oli apua.
A vaatii päivärahaa 8.7.2024 alkaen. Aiempia lausuntoja ajalta 12.4.–7.7.2024 ei tule huomioida tässä päätöksessä, koska korvauksen hakuaika alkaa 8.7.2024 lukien.
Vakuutusyhtiön vastine
Vakuutusyhtiö toistaa kielteisen kantansa asiassa. Yhtiö katsoo, ettei sille toimitetuissa lääkäriasiakirjoissa ole esitetty objektiivisia havaintoja tai löydöksiä, joihin masennusdiagnoosi perustuu, eikä ole riittävällä tarkkuudella kuvattu sitä, miten A:n toimintakyky on ollut rajoittunut suhteessa työn vaatimuksiin. Asiassa jää osoittamatta, että A olisi ollut vakuutusehdoissa tarkoitetulla tavalla täysin työkyvytön.
Lääketieteellinen selvitys
Vakuutuslautakunnalla on käytössään A:ta koskevaa lääketieteellistä selvitystä ajalta 8.–11.7.2024.
Terveyskeskuslääkärin vastaanoton 8.7.2024 perusteella laaditun B-lausunnon 11.7.2024 mukaan A:lla on perussairauksina ADD ja Aspergerin oireyhtymä, ja hän on ollut mielenterveystoimiston hoitosuhteessa keväästä 2020 vuoteen 2023 saakka. ADHD-oireiden hoitoon on aloitettu alkuun Concerta, joka ei ole sopinut A:lle. Sittemmin on aloitettu atomoksetiini, joka on ollut ajankohtaisesti käytössä annoksella 60 mg + 40 mg. Lisäksi kuntoutuksena on aloitettu Kelan kuntoutuspsykoterapia, joka on ollut käynnissä toista vuotta. A on valmistunut kanttoriksi ja urkujensoitonopettajaksi. Viime vuosina hän on työskennellyt yksityisyrittäjänä soitonopettajana. Työ on aina ollut luonteeltaan osa-aikaista, ja osa-aikaisuuden turvin työstä kuormittuminen on ollut siedettävää. Elämässä on viime vuosina ollut isoja muutoksia. A on alkanut seurustella, avioitunut ja perheeseen on syntynyt lapsi lokakuussa 2023. Perhearjen myötä arjen kuormitus on lisääntynyt huomattavasti, ja tämä on johtanut vähitellen uupumiseen. A on täyttänyt keväällä 2023 terapianavigaattorin, jonka oirekyselyssä on todettu viitettä keskivaikeisiin masennusoireisiin ja kohtalaisiin ahdistusoireisiin. A:lla on ollut pidemmän aikaa vaikeuksia keskittyä työhön, ja hänellä on ollut voimakasta uupumusta, eikä hän ole kokenut tämän vuoksi olevansa työkuntoinen. Terveysasemalla on ollut useita lääkärikäyntejä viimeisen vuoden aikana ja on pohdittu A:lle sopivia kuntoutusvaihtoehtoja ja jaksamisen tukemista.
Vastaanotolla 8.7.2024 A on ottanut katsekontaktia ja kertonut avoimesti asioistaan. Vastaanoton aikana A on käyttänyt pääasiassa aurinkolaseja. Hänen mielialansa on kuvautunut alavireisenä. A:n kanssa on käyty läpi arjen toimintakykyä. A:lla on ollut nukkumisvaikeuksia, jonka vuoksi hän on nukkunut aamuisin kello 10–11 saakka. A:n puoliso on hoitanut pääasiassa kotityöt, A on pystynyt auttamaan hieman esimerkiksi tiskikonetta täyttämällä. A:n puoliso on hoitanut pääasiassa myös lapsen, joka on ollut menossa vuoropäiväkotiin 9.9.2024 alkaen A:n puolison palatessa työhön. Syömisessä A:lla ei ole ollut erityisiä haasteita. Kuntoaan A on pyrkinyt hoitamaan liikkumalla. A:lla on runsaasti aistiyliherkkyyksiä ja hän joutuu arjessa käyttämään aurinkolaseja myös sisätiloissa. Vastaanotolla A:lla on ollut käytössään vastamelukuulokkeet, joita hän arvionsa mukaan käyttää myös kotona noin 50 % ajasta. Nähtävänä on ollut psykoterapeutin palaute elokuusta 2021 alkaen toteutuneesta kuntoutuspsykoterapiasta. Tavoitteena on ollut hahmottaa mahdollisia riskitekijöitä, jotka vaikuttavat muun muassa työssä jaksamiseen. Tavoitteena on ollut myös löytää uudessa perhetilanteessa työn ja vapaa-ajan tasapainoa sekä vahvistaa psyykkisiä voimavaroja ja mielen joustavuutta. Terapian aikana A on tullut tietoisemmaksi työhön tarvittavista voimavaroistaan, ja terapiatyöskentelyssä on ollut tavoitteena A:n itsetunnon ja pystyvyyden vahvistaminen erilaisissa rooleissa, kuten työssä ja vanhemmuudessa. Psykoterapeutti on suositellut terapian jatkoa vielä kolmannelle vuodelle.
B-lausunnon 11.7.2024 mukaan lääkäri on arvioinut, että A on ollut selkeästi kuormittunut perhetilanteen muutoksista, mikä on johtanut vähitellen masennusoireiden aktivoitumiseen. Terveyskeskuslääkäri on keskustellut A:n tilanteesta psykiatrin kanssa, joka on katsonut, että sairauslomaa voi suositella. B-lausuntoon on lisätty masennusdiagnoosi. Lääkityksessä on kokeiltu Voxran annosnostoa ja samalla Stratteran annosnostoa. Työkyvyn osalta lausunnossa todetaan, ettei A ole koko työhistoriansa aikana pystynyt juurikaan täysiaikaiseen työskentelyyn, ja hän kuormittuu herkästi. Nyt perhetilanteen muuttumisen myötä arjen kuormitus on lisääntynyt, ja tämä on johtanut uupumiseen ja keskivaikeaan masennukseen. A:n arjen toimintakyky on ollut ajankohtaisesti vähäinen tai olematon, eikä A ole ollut työkykyinen omaan työhönsä. Työkyvyn tukemiseksi on tehty lääkitysmuutoksia sekä suositeltu psykoterapian jatkoa ja toimintaterapia-arviota. Sairauslomaa on kirjoitettu takautuvasti 12.4.2024 alkaen 31.10.2024 saakka. Työkykyyn vaikuttaviksi sairauksiksi on merkitty F33.10, toistuva keskivaikea masennus, F90.0, aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö, F84.5, Aspergerin oireyhtymä ja F60.8, muu persoonallisuushäiriö.
Asiantuntijalausunto
Vakuutuslautakunta on pyytänyt asiassa asiantuntijalausunnon psykiatrian professori emeritus Jyrki Korkeilalta.
Korkeila toteaa lausunnossaan, että A:lla on todettu ADHD, autismikirjon häiriö ja persoonallisuuden häiriö. Diagnoosit kuvaavat elinikäisiä piirteitä, jotka eivät ole samassa merkityksessä sairauksia kuin esimerkiksi masennustila tai psykoosi. Näistä tiloista kärsivällä ei ole löydettävissä varsinaista sairaustapahtumaa eli hetkeä tai ajanjaksoa, jolloin sairastuminen tapahtuu. Kela ja eläkelaitokset eivät useimmiten hyväksy näitä diagnooseja työkyvyttömyyden perusteiksi. Psykoterapiaan saatetaan kuitenkin edelliseen käytäntöön nähden hieman ristiriitaisesti myöntää rahoitusta näitä diagnooseja kuntouttavan psykoterapian perusteeksi.
Uupumusta ei lähtökohtaisesti sinänsä pidetä sairautena, ja masennusdiagnoosi edellyttää myös muita oireita, joskin energiatason lasku on diagnostisessa ICD-10-luokituksessa yksi ydinoire. A:n kohdalla on tämän oireen ohella mainittu unettomuus, joka niin ikään voi olla masennuksen oire. A:lla näyttää olevan myös itsetunnon laskua ja alavireisyyttä. Lääkärin kirjauksessa on todettu ”masennusoireiden aktivoituminen”. Näiden kirjausten lisäksi oireistoa ei ole tarkemmin kuvattu, mutta oireien on oiremittarin perusteella arvioitu olevan todennäköisesti keskivaikeita. Oiremittareita käytetään tällä hetkellä myös hoitoon pääsyn kynnyksenä, vaikeustilan arvioinnissa ja hoitovalintojen perustana eräissä kotimaisissa klinikoissa ja Terapiat etulinjaan -hankkeessa. Mittaritulosten osalta on ristiriitaa eri järjestelmissä siinä, että ne kelpaavat hoitoon pääsyn perusteeksi ja hoitomenetelmien valinnan tueksi, mutta eivät kelpaisi mielenterveyden häiriön olemassaolon toteamisen tueksi ja osaksi työkyvyn heikkenemisen arviointia.
A on ollut psykiatrisessa avohoidossa kolmisen vuotta, mutta tästä hoitojaksosta ei ole tietoa tarjolla. Tuolloin on todettu autismikirjon häiriö ja ADHD, mutta muista mahdollisista diagnooseista ei ole täsmällistä tietoa. Diagnoosikoodiksi on 8.7.2024 kirjattu määrittämätön toistuva masennus, mikä tarkoittaa sitä, että A:lla on ollut aikaisempia masennusjaksoja. Mikäli neuropsykiatrisista tiloista kärsivällä henkilöllä on ollut aiempi masennusjakso, on toipuminen todennäköisesti ollut osittaista, mihin sopii työkykyisyyden puute siten, että A on kyennyt tekemään vain osa-aikaista työtä.
Yleislääkäri on kirjannut olleensa yhteydessä psykiatriin, joka on neuvonut nostamaan Voxran annosta ja nähtävästi suositellut masennusdiagnoosin lisäämistä B-lausuntoon. A on ollut aiemmin samassa klinikassa, joten siellä on todennäköisesti tieto aiemmasta masennusjaksosta. Diagnoosin lisääminen on tosin tehty kirjaamatta sen perusteita tarkasti lukuun ottamatta nykytilan kuvauksessa mainittua alavireisyyttä, energiatason laskua ja unen ongelmia. Esitiedoissa on mainittu terapianavigaattorin oirepistemäärien viittaavan keskivaikeisiin masennusoireisiin, mikä myös on diagnoosikoodiksi asetettu, F33.10. A:n arjen toimintakyvyssä on todettu selkeitä puutteita, eikä A ole koko työuransa aikana juurikaan kyennyt kokopäiväiseen työhön, koska kuormittumista ilmaantuu herkästi. Tämä tarkoittaa sitä, että toiminta- ja työkyvyn puutteet eivät kaikilta osin selity masennuksella. Neuropsykiatrisiin tiloihin liittyy lisääntynyttä taipumusta masentua ja uupua arjen sekä työn haasteissa, jolloin uupumisen ja masennuksen juurisyy on neuropsykiatriseen tilaan liittyvä heikko paineen ja tunteiden säätelykyky.
Korkeila pitää kiistattomana, että A:n työkyky on heikko ja vähintään kolme viidesosaa heikompi kuin ilman niitä tiloja, jotka hänellä on diagnosoitu. Työkyvyttömyysaika on 8.7.–31.10.2024, ellei pitempään, koska ennuste työkyvyn osalta on huono. Työkyky näyttää olleen pitkän aikaa tavanomaista selvästi heikompi ja heikentynyt lapsen syntymän jälkeen. Mikäli henkilöllä on sekä ADHD että autismikirjon häiriö, hänen tilansa on lähtökohtaisesti vaikeampi kuin niillä henkilöillä, joilla on vain jompikumpi tila lievänä tai keskivaikeana. Neuropsykiatrinen oireisto on ollut A:n herkän väsymystaipumuksen vuoksi A:lla lähtökohtaisesti haastavaa, koska elämää on sopeutettu pidemmän aikaa oireiston häiritsevyyden vuoksi. A:n tilassa on tapahtunut muutos lapsen syntymän jälkeen. Vaikka lapsen saaminen on ilahduttavaa, se kuuluu myös masennustilaa mahdollisesti laukaisevien tekijöiden joukkoon. Kyse on henkilön roolimuutoksesta, joka edellyttää sopeutumiskeinojen tehoavaa käyttöä ja persoonallisuuden joustokykyä. Autismikirjon häiriö tuottaa merkittävää estettä joustavalle sopeutumiselle ja altistaa siten masennustilalle. A:lle on kirjattu myös muu persoonallisuushäiriö -diagnoosi, mikä viittaa mitä ilmeisimmin siihen, miten neuropsykiatrinen tila on häirinnyt persoonallisuuden kehitystä. Jokin persoonallisuushäiriö on todettavissa 40–75 %:lla niistä, joilla on autismikirjon häiriö. Siten A:lla diagnosoidut tilat herkistävät huomattavasti elämänmuutoksia seuraavalle uupumuspainotteiselle masennukselle sopeutumiskyvyn niukkuuden vuoksi.
Ratkaisusuositus
Kysymyksenasettelu
Asiassa on kysymys A:n oikeudesta työkyvyttömyysajan päivärahaan ajalla 8.7.–31.10.2024.
Sovellettavat vakuutusehdot
Työkyvyttömyysvakuutuksen ehtojen (voimassa 1.1.2018 alkaen) kohdan 1.1 mukaan, jos vakuutettu tulee sairauden tai vamman vuoksi työkyvyttömäksi tämän vakuutuksen ollessa voimassa, [vakuutusyhtiö] maksaa päiväkorvausta siltä ajalta, jonka työkyvyttömyys jatkuu yhtäjaksoisesti yli vakuutuskirjaan merkityn omavastuuajan. Päiväkorvausta maksetaan aikaisintaan lääkärinhoidon alkamispäivästä.
Ehtojen kohdan 1.3 mukaan työkyvyttömäksi katsotaan vakuutettu, joka ei kykene tavalliseen työhönsä eikä muuhunkaan työhön, jota ikä ja ammattitaito huomioon ottaen on pidettävä hänelle sopivana ja kohtuullisen toimeentulon turvaavana.
Ehtojen kohdan 2.1.1 mukaan päiväkorvausta ei makseta, jos vakuutettu on osittain työkyvytön.
Asian arviointi
Lyhytaikaisen työkyvyttömyyden varalta olevasta vakuutuksesta maksetaan päivärahakorvausta vakuutussopimuksen mukaisesti, jos vakuutettu tulee sairauden tai tapaturman vuoksi työkyvyttömäksi. Työkyvyttömyyttä korvaavissa vakuutuksissa korvauksen maksaminen edellyttää, että vakuutettu on työkyvytön vakuutusehtojen työkyvyttömyyden määritelmän mukaisesti. Tämän vakuutuksen vakuutusehtojen mukaan työkyvyttömäksi katsotaan vakuutettu, joka on kykenemätön työhönsä. Osittaisesta työkyvyttömyydestä ei makseta päiväkorvausta.
Suomen voimassa olevan oikeuden mukaan korvauksen hakijan velvollisuutena on näyttää toteen vakuutuksesta korvattavan vakuutustapahtuman, kuten vakuutusehtojen määritelmän mukaisen työkyvyttömyyden, sattuminen. Vapaaehtoista vakuutusta koskevassa korvausasiassa esitettyä selvitystä arvioidaan kokonaisuutena. Yksistään hoitavan lääkärin näkemys esimerkiksi vakuutetun työkyvyttömyydestä ei ratkaise asiaa. Keskeistä selvityksen merkityksen arvioinnissa on se, kuinka selvitys suhtautuu muuhun asiassa esitettyyn todisteluun.
Vakuutuslautakunta toteaa, ettei vakuutusehdoissa ole tarkemmin määritelty, mitä täydellä työkyvyttömyydellä tarkoitetaan. Vakuutuslautakunta on ratkaisukäytännössään katsonut, että tällaisessa tilanteessa ehtoa ei tule tulkita siten, että korvauksen maksamisen edellytyksenä olisi vakuutetun täydellinen työkyvyttömyys kaikkiin työtehtäviinsä. Tarkemman määritelmän puuttuessa lautakunta on pitänyt perusteltuna huomioida ehtoa sovellettaessa työeläkelainsäädännön mukaisen täyden työkyvyttömyyden määritelmän, jonka mukaan vakuutettu katsotaan täysin työkyvyttömäksi, jos hänen työkykynsä on heikentynyt vähintään kolmella viidesosalla.
Vakuutuslautakunnalle toimitetun selvityksen mukaan A on ammatiltaan kanttori ja urkujensoiton opettaja. Hän on toiminut yrittäjänä osa-aikaisella tuntimäärällä. A:lla on diagnosoitu ADD (aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö ADHD:n pääasiassa tarkkaamaton esiintymismuoto), autismikirjon häiriö ja määrittämätön persoonallisuushäiriö. A:n perheeseen on syntynyt syksyllä 2023 lapsi. Elämänmuutos on johtanut kuormittumiseen ja uupumukseen, mihin A:lla todetut neuropsykiatriset häiriöt ovat lautakunnan hankkiman asiantuntijalausunnon mukaan altistaneet. Terveyskeskuslääkärin vastaanoton 8.7.2024 perusteella A:lle on kirjoitettu sairauslomaa 8.7.–31.10.2024 diagnooseilla toistuva keskivaikea masennus, aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö, Aspergerin oireyhtymä ja muu persoonallisuushäiriö. B-lausunnon mukaan A:n arjen toimintakyky on ollut heikentynyt ja hänen puolisonsa on huolehtinut pääasiallisesti kotitöistä ja lapsen hoidosta; A on kyennyt auttamaan hieman esimerkiksi tiskikonetta täyttämällä. A:lla on ollut pidemmän aikaa vaikeuksia keskittyä työhön, ja hänellä on ollut voimakasta uupumusta. A:lla on ollut nukkumisvaikeuksia, joiden vuoksi hän on nukkunut aamuisin noin kello 10–11 saakka. Asiakirjoissa kuvataan myös itsetunnon laskua ja alavireisyyttä. A on keväällä 2024 tehnyt terapianavigaattorin oirekyselyn, jonka perusteella on arvioitu, että A:n masennusoireet ovat keskivaikeita. Heinäkuussa 2024 A:n masennuslääkitystä (Voxra) on tehostettu.
Vakuutuslautakunta katsoo esitetty lääketieteellinen selvitys ja hankittu asiantuntijalausunto huomioiden, että A:n työkyky tavalliseen työhönsä on ollut heikentynyt vähintään kolmella viidesosalla 8.7.–31.10.2024. Kyseessä on ollut masennusoireisto, jolle A:lla aiemmin diagnosoidut neuropsykiatriset häiriöt ovat todennäköisesti altistaneet. Vakuutuslautakunta katsoo, että kyseessä on vakuutuksen ehtojen mukaan korvattava työkyvyttömyys.
Lopputulos
Vakuutuslautakunta suosittaa, että vakuutusyhtiö maksaa A:lle työkyvyttömyysajan päivärahan ajalta 8.7.–31.10.2024.
Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.
VAKUUTUSLAUTAKUNTA
Puheenjohtaja Luukkonen
Sihteeri Laine
Jäsenet
Korkeamäki
Kummoinen
Rahijärvi
Sibakov