Tapahtumatiedot

Lääkevahinkoilmoituksen 3.11.2022 mukaan A (s. 1972) alkoi käyttää Duloxetin-lääkettä alaselän kipuihin helmikuussa 2022. Elokuussa 2022 A:lla ilmeni kovaa kutinaa joka puolella kehoa. Aina lääkkeen ottamisen jälkeen ihoon tuli punaisia läikkiä, jotka muuttuivat rakkuloiksi. Rakkulat polttivat ja olivat kivuliaita. Rakkulat jättivät ihoon rusehtavia läikkiä. Lokakuussa 2022 A:lla todettiin maksa- ja munuaisarvojen nousua. A lopetti Duloxetin-lääkkeen käytön lääkärin kehotuksesta, jolloin kutinaoireet loppuivat. Lääkkeen käytön aikana A:lla ilmeni myös orgasmin saamisen vaikeutta, suun kuivumista, huonovointisuutta, pääkipua ja hikoilua. Lokakuun 2022 loppupuolella lääkkeen annoksen vähentämisen yhteydessä A:lla ilmeni näön hämärtymistä, silmän nyintää, oksettavaa oloa ja pyörtyilyä. Silmälääkäri epäili glaukoomaa. A sai lähetteen silmäoperaatioon.

Vakuutusyhtiö antoi asiassa korvauspäätöksen 10.5.2023. Yhtiö katsoi, että A:lla todettu ihottuma, näön hämärtyminen sekä maksa-arvojen nousu olivat Duloxetin-lääkkeen käytöstä aiheutunut korvattava henkilövahinko. Yhtiö maksoi A:lle korvausta lääkevahingon aiheuttamasta tilapäisestä haitasta 1 100 euroa potilas- ja liikennevahinkolautakunnan normien ja ohjeiden mukaisen luokan 2 (lievät vammat) yläosan mukaisesti.

Syksyllä 2023 A haki vakuutusyhtiöltä pysyvän haitan korvausta iho- oireista, joita hänellä oli ilmennyt edelleen. Rakkuloita ja kutinaa oli päänahassa ja muualla kehossa. A kertoi, että hänellä oli todettu krooninen nokkosihottuma (urtikaria). Lisäksi A haki pysyvän haitan korvausta näköongelmista.

Vakuutusyhtiö antoi asiassa korvauspäätöksen 28.11.2023. Yhtiö totesi, että se oli arvioinut A:lle lääkevahingosta aiheutuneen tilapäisen haitan uudelleen näköhaittojen osalta. Yhtiö maksoi A:lle tilapäisen haitan korvausta 1 600 euroa, jolloin A:lle maksettu kokonaiskorvaus oli 2 700 euroa vastaten potilas- ja liikennevahinkolautakunnan normien ja ohjeiden mukaisen luokan 3 (lievää vaikeammat vamma) keskiosaa. Yhtiö katsoi, ettei näköhaittojen osalta voitu vielä määritellä pysyvää haittaa, koska A oli menossa kaihileikkaukseen. A:lla ilmenneiden iho-ongelmien osalta yhtiö katsoi, etteivät ne enää olleet todennäköisessä syy-yhteydessä Duloxetin-lääkkeen käyttämiseen.

A haki uudelleen korvausta näköhaittojen aiheuttamasta pysyvästä haitasta. A:lle oli tehty kaihileikkaukset 8.12.2023 ja 22.12.2023. Leikkausten jälkeen A:lla oli ilmennyt kuivasilmäisyyttä, molempien silmien väreilyoiretta ja putkinäköä. A totesi glaukooman olevan pysyväisluonteinen sairaus, joka vaatii jokavuotista kontrollikäyntiä. A oli joutunut uusimaan silmälasinsa. A koki, että hänen näkökykynsä oli heikentynyt.

Vakuutusyhtiö antoi asiassa korvauspäätöksen 16.9.2024. Yhtiö totesi, että tuoreimman kontrollikäynnin potilaskertomuksen mukaan A:n silmissä ei ollut todettavissa mitään glaukoomaan viittaavaa ja näöntarkkuus oli hyvä. Yhtiö ei maksanut A:lle korvausta silmälaseista. A oli kertomansa mukaan kärsinyt hyvin moninaisista oireista, kuten silmän nykimisestä, silmien kipuherkkyydestä ja väsymyksestä, kaukonäön huonontumisesta, silmien valoherkkyydestä ja vilkkumisesta erityisesti tärinän yhteydessä. Lisäksi A oli kertonut, etteivät hänen silmiinsä asennetut keinomykiöt olleet asettuneet ja että ne tuntuivat erilaisilta kuin aikaisemmin. Yhtiö totesi, ettei edellä mainittuja oireita ollut juurikaan käsitelty terveydenhuollossa, minkä vuoksi niiden yhteys lääkevahinkoon jäi osoittamatta.

Vakuutusyhtiö totesi edelleen 16.9.2024 korvauspäätöksessä, että Duloxetin-lääkkeen harvinainen haittavaikutus on silmänpaineen nousu ja melko harvinainen haittavaikutus näön hämärtyminen. A:lla oli todettu rakenteellinen kammiokulman ahtaus, joka altistaa silmänpaineen nousulle. A:n silmänpainetasot olivat olleet koholla jo ennen lääkevahingon aiheutumista. Lisäksi A:lla oli todettu mykiöiden samentumista eli kaihia. A:n molempiin silmiin oli asennettu tekomykiö. Potilaskertomuksen 14.2.2024 mukaan A:n molempien silmien näöntarkkuus oli tasolla 1.0. Yhtiön mukaan näköongelmat liittyivät osin selkäkipuun käytettyyn kipulääkkeeseen ja osin rakenteelliseen kammiokulman ahtauteen ja mykiön sameutumiseen. Glaukoomaan viittaavia löydöksiä ei ollut todettavissa. Yhtiö katsoi, että silmänpaineiden nousua voitiin pitää todennäköisesti Duloxetin-lääkkeen käyttöön liittyvänä. Yhtiö kuitenkin katsoi, ettei lääkevahingosta ollut jäänyt A:lle korvaukseen oikeuttavaa pysyvää haittaa.

Asiakkaan valitus

Vakuutuslautakunta on vastaanottanut A:n ratkaisusuosituspyynnön lisäksi 30.9.2024, 1.10.2024, 23.10.2024, 26.11.2024, 29.11.2024, 3.12.2024, 8.2.2025 ja 9.2.2025 päivätyt lisäkirjelmät.

A on tyytymätön vakuutusyhtiön korvauspäätöksiin ja pyytää asiassa Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositusta. A vaatii, että tilapäisen ja pysyvän haitan korvauspäätökset tarkistetaan. A katsoo, että hänelle lääkevahingosta aiheutuneet haitat vastaavat yhteenlaskettuna haittaluokkaa 4.

A:lla alkoi ilmetä outoja oireita noin seitsemän kuukauden kuluttua siitä, kun hän oli aloittanut Duloxetin-lääkkeen käyttämisen. Ihossa ilmeni kovaa kutinaa. Kun A oli raapinut itseään, alkoi syntyä pieniä näppylöitä, iho muuttui kuivaksi ja joka puolelle ihoa tuli outoja paukamia. Lisäksi A:lla ilmeni vähävirtsaisuutta ja ummetusta. A kävi ummetuksen takia lääkärin vastaanotolla, jolloin hänellä todettiin iso pukama, joka jouduttiin avaamaan leikkaamalla. A:n leukaluut alkoivat naksuilla, eli ne jäivät osittain lukkotilaan. Orgasmin saamisen puutetta ilmeni noin kuukauden sisällä lääkkeen aloituksesta.

Syksyllä 2022 A:n näkö alkoi lähteä. Oikean silmän alakulmassa ilmeni nyintää. Niska oli jäykistynyt, eikä A pystynyt liikuttamaan niskaansa sivulle. A hakeutui lääkärin vastaanotolle syyskuussa 2022 ja oireiden syytä selviteltiin pitkään. Maksa- ja munuaisarvot olivat koholla. Silmälääkärissä todettiin, että molempien silmien kammiokulmat olivat melkein sulkutilassa. A:lle tehtiin kammiokulmien laserhoito pariin otteeseen tuloksetta, jolloin päädyttiin leikkaukseen.

A:n molemmissa silmissä on värinäoireita, silmien kuivuutta ja kutinaa sekä jatkuvaa kipua. Lisäksi molemmissa silmissä on näkökenttäpuutokset (putkinäköoire). Kaukonäkö huonontui huomattavasti uusien mykiöiden myötä. Lähinäkö normalisoitui, mutta A kokee, että hänen silmänsä eivät ole enää entisenlaisensa. Molempien silmien näkökentän sivuilla on tummuus eli näkökenttävaurio. Tekomykiöt eivät ole mukautuneet, vaan ne ovat muun muassa kovan tuntuiset. Pimeässä ollessa näkökentässä näkyy kirkas valoympyrä. Silmissä tuntuu välillä värinää. Nukkuminen vatsallaan kasvot patjaa vasten aiheuttaa kipua silmiin.

A:n maksa- ja munuaisarvot normalisoituivat lääkkeen käytön lopettamisen jälkeen. A:lla on edelleen ihon kutinaa ja kihelmöintiä, joiden takia hän joutuu syömään antihistamiinia ja verenpainelääkettä päivittäin. A:n mukaan lääkäri on todennut, että A:lle on jäänyt piirtourtikaria. A katsoo, että hänelle on aiheutunut pysyvää haittaa lääkevahingon aiheuttamien iho-oireiden takia. Vastaanottokäynnillä 25.10.2022 fysiatrian erikoislääkäri vahvisti, että A:n iholla oli rakkuloita ja A sai tähän lääkitystä. Näin ollen asiasta on kirjauksia, toisin kuin vakuutusyhtiö väittää vastineessaan.

A on käyttänyt myös Lyrica-lääkettä. A on nyt lukenut, että myös Lyrica-lääkkeen haittavaikutuksiin kuuluu näön hämärtyminen, joka voi aiheuttaa näkökenttäpuutosta. Kuitenkin Duloxetin-lääkkeen aikana silmien kammiokulmat todettiin liian ahtaiksi ja silmänpaineet nousivat liian korkeiksi. A on lukenut, että Duloxetin-lääke voi aiheuttaa kammiokulmien ahtaumaa ja piirtopaukamointia.

A viittaa vakuutusyhtiön korvauspäätökseen, jossa on todettu, että hänellä olisi kaihia. A:n mukaan hänellä ei ole todettu kaihia. Lääkäri on todennut, että hänellä oli iänmukaiset mykiöt. Myös sairaalan leikkaava lääkäri kommentoi, että A:lla oli hyvät mykiöt, jotka jouduttiin poistamaan kammiokulmien ahtauden takia. A:n silmänpaineet olivat olleet tasolla 18–20 vuosina 2015–2017, mutta tätä pidetään vielä normaalitasoisena. Duloxetin-lääkkeen takia paineet nousivat melkein 30:een, joka ei ole normaalitason mukainen.

A:lla epäiltiin glaukoomaa vuonna 2015, mutta tutkimusten jälkeen todettiin, ettei lisätutkimuksia tarvita. Tuolloin A sai lukulasit ja silmätarkastussuosituksen kahden vuoden välein. Vuosien 2015–2017 aikana tapahtuneilla silmälääkärin vastaanotoilla ei ole todettu mitään lisätutkimusten tarvetta. Tarkemmin tarkasteltuna silmät ja muun muassa kammiokulmat ovat olleet tuolloin kunnossa.

A kertoo, että hänen verenpainearvonsa ovat aina olleet alhaiset ja normaalilukemissa. Duloxetin-lääkettä käyttäessä A:n verenpainearvot olivat koholla toukokuussa 2023 tehdyssä tutkimuksessa. Jo heinäkuussa 2022 oli aloitettu tutkimukset, kun A oli huomannut sydämessään outoja tuntemuksia sekä peruskunnon huonontumista. A:n mukaan lääkehaittailmoituksissa on huomioitu, että Duloxetin-lääke nostaa verenpainearvoja.

A tuo esille, että hänellä on todettu kaksi kertaa spontaani ilmarinta. Lisäksi hänellä on todettu sydämen QT-ajan pidentyminen, ST-nousu ja T-inversiot. A katsoo näiden aiheutuneen joko Lyrica- tai Noritren-lääkkeistä. Vuonna 2015 Lyrica-lääkettä käyttäessään A huomasi, että hänen näkönsä oli sumentunut. Lisäksi A kertoo, että hänellä todettiin helmikuussa 2022 peräpukama, joka jouduttiin leikkaamaan. A epäilee, että Noritren-lääke aiheutti sen.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutuslautakunta on vastaanottanut vakuutusyhtiön vastineen lisäksi 3.2.2025 ja 10.3.2025 päivätyt lisävastineet.

Yhtiö katsoo, ettei A:lla tammikuussa 2023 alkanut kutina enää liity Duloxetin-lääkkeeseen. A on jo 26.10.2022 käynnillä kertonut duloksetiinin jälkeen alkaneiden iho-oireiden ohittuneen. A kertoi 23.1.2023, että kutinaa oli ilmennyt Lyrica-lääkkeen annosnoston jälkeen. Seuraava iho-oireisiin liittyvä käynti oli vasta 11.5.2023, jolloin A kertoi kutinan jatkuneen yhtäjaksoisesti yli puoli vuotta pään ja kaulan alueella. A kertoi 14.8.2023 käynnillä, että kutina oli jatkunut edellisestä syksystä saakka päästä varpaisiin. A:n kertoma oireiden kulusta ei näyttäydy johdonmukaisena eikä todennäköistä syy-yhteyttä lääkkeiden käytön ja jatkuneen iho-oireilun välillä voida näyttää toteen. Lisäksi sekä 11.5.2023 että 14.8.2023 käynneillä A:n iholla todettiin kuivuutta, joka voi myös aiheuttaa kutinaoiretta.

Duloksetiini on todennäköisesti osaltaan vaikuttanut A:lla todettuun silmänpaineiden nousuun ja näköongelmiin, mutta hänellä on todettu kohonneita silmänpaineita jo vuosia ennen lääkkeen käyttöä. Lisäksi A:lla on ollut rakenteellista kammiokulmien ahtautta, joka altistaa silmänpaineiden nousulle. Vakuutusyhtiö on kuitenkin katsonut kaihileikkauksista aiheutuneet kulut korvattavaksi, sillä ne on jouduttu tekemään silmänpainetasojen normalisoimiseksi ja silmänpaineen nousu on katsottu osaltaan liittyvän duloksetiiniin. Silmänpaineet ovat asiakirjojen mukaan kuitenkin laskeneet normaalille tasolle leikkauksen jälkeen.

Osaa A:n ilmoittamista oireista, kuten vähävirtsaisuutta, suun kuivumista, leukaluiden naksuilua ja orgasmien saamisen vaikeutta, ei voida todentaa vakuutusyhtiön vastaanottamista potilasasiakirjoista. Osaan (ummetus) liittyvistä kirjauksista ei ilmene, että ilmoitettu oire liittyisi lääkkeen käyttöön ja osalle (niskan jäykkyys, huimaus, päänsärky, hikoilu) ilmenee potilasasiakirjoista muita todennäköisempiä syitä kuin lääkkeen käyttö, kuten A:lla jo ennestään olleet muut sairaudet.

Vakuutusyhtiö toteaa, että se on käsitellyt asiaa ainoastaan A:n ilmoittamien Duloxetin-lääkkeen haittavaikutusten osalta. A on lautakuntaprosessin aikana tuonut lisäkirjelmissään esille spontaanit ilmarinnat, sydämen QT-ajan pidentymisen, ST-nousun ja T-inversion, joiden A katsoo aiheutuneen joko Lyrica- tai Noritren-lääkkeistä. Lisäksi A kertoo huomanneensa Lyrica-lääkettä käyttäessään vuonna 2015 näkönsä sumentuneen. Vakuutusyhtiö toteaa, että edellä kerrotut A:n ilmoittamat uudet asiat eivät liity nyt käsiteltävänä olevaan asiaan. Mikäli A haluaa muihin lääkkeisiin liittyvät haitat käsiteltäviksi lääkevahinkovakuutuksesta, tulee hänen tehdä kyseisiä lääkkeitä koskevat vahinkoilmoitukset.

Yhtiön saamien tietojen mukaan A käytti Duloxetin-lääkettä aikavälillä helmikuu-lokakuu 2022, ja koholla olleet verenpainearvot todettiin toukokuussa 2023 eli yli kuusi kuukautta lääkkeen lopettamisen jälkeen. Yhtiö katsoo, ettei sen käytössä olevasta selvityksestä ilmene, että A:n verenpainearvot olisivat kohonneet Duloxetin-lääkkeen käytön aikana, tai että verenpainearvojen kohoaminen liittyisi lääkkeeseen.

Lääketieteellinen selvitys

Vakuutuslautakunnalla on käytössään A:ta koskevaa lääketieteellistä selvitystä ajalta 1.4.2015—21.10.2024, josta ilmenee muun muassa seuraavaa:

4.4.2017 päivätyn potilaskertomuksen mukaan A:lla oli todettu edellisenä vuonna hieman koholla olevat silmänpaineet. A:lla oli näyttöpäätetyöskentelyssä ongelmia näytön ja lukemisetäisyyden välillä. Silmänpainetaso oli ollut vuonna 2015 21–22. A oli saanut lähilasit vuonna 2015. A käytti selkäkipuun Lyrica-lääkettä ja tarvittaessa lihasrelaksantteja. A koki, että hänen kaukonäkönsä oli myös heikentynyt. A:lla oli niska-hartiaseudun vaivoja. A:n kaukonäöntarkkuus oli oikeassa silmässä 1.25 ja vasemmassa silmässä 1.10. A:n silmänpaineet olivat oikeassa silmässä 25 mmHg ja 25 mmHg (TR ja TA) ja vasemmassa silmässä 23 mmHg ja 25 mmHg (TR ja TA). Kammiokulmien todettiin olevan ahtaat. A sai reseptin silmälaseihin. A:lle suositeltiin silmänpainetilanteen seuraamista vuosittain sekä glaukoomatutkimusten tekemistä kertaalleen. Diagnooseiksi asetettiin H52.4: Ikänäkö(isyys) ja H40.0: Epäilty glaukooma.

A:n toimittamien kuvakaappausten mukaan hänen verenpainearvonsa olivat 3.3.2020 128/75 mmHg, 25.6.2020 133/85 mmHg, 27.8.2021 122/90 mmHg, 17.9.2021 112/75 mmHg ja 6.12.2021 121/72 mmHg.

3.2.2022 päivätyn potilaskertomuksen esitietojen mukaan A:lla oli ollut syyskuussa 2021 ilmarinta. Marraskuussa 2021 tehdyn kontrollikuvauksen löydökset olivat olleet normaalit. Sittemmin A:lla oli ilmennyt kipua lapaluiden välissä vasemmalla sekä jatkuvaa yskää. A:lla oli selkärangan vinoutumaa (skolioosi) sekä lannerangan nikamasiirtymä (olisteesi), joiden vuoksi hänellä oli ollut jo pidemmän aikaa selkäkipua. A:lla oli ollut selkäkipuihin käytössä nortriptyliini, joka ei ollut auttanut. A sai reseptin Duloxetin Stada -lääkkeeseen.

15.2.2022 päivätyn potilaskertomuksen mukaan A:lla todettiin peräaukon vasemmalla puolella peräpukama.

3.3.2022 päivätyn potilaskertomuksen mukaan A oli saanut 28.2.2022 positiivisen tuloksen koronavirustestistä.

A:n toimittamien kuvakaappausten mukaan A:n verenpainearvot olivat 3.3.2022 129/95 mmHg.

Helmi- ja maaliskuussa 2022 sekä syksyllä 2022 laadituista potilaskertomuksista ilmenee, että A:ta tutkittiin laajasti rintakehän ja kyljen alueen kipujen sekä muiden oireiden takia, jotka olivat alkaneet syksyllä 2021 todetun ilmarinnan ja sen hoitamiseksi suoritetun dreenauksen jälkeen.

30.9.2022 päivätyn potilaskertomuksen mukaan A:lla todettiin rintakehän magneettitutkimuksessa muun muassa kaularangan alueella välilevynpullistumia.

17.10.2022 päivätyn potilaskertomuksen mukaan A kertoi koko keholla ilmenneestä kutinasta ja ALAT-maksa-arvon noususta. Lääkäri suositteli, että A lopettaisi duloksetiinilääkityksen 1–2 viikon aikana, sillä se saattaa aiheuttaa maksa-arvojen nousua.

25.10.2022 päivätyn etäkontaktin mukaan A:lla oli moninaisia oireita, kuten päänsärkyä ja huimausta. Alaselkäkipu oli yltynyt.

26.10.2022 päivätyn potilaskertomuksen mukaan A:n kipuoireet olivat pahentuneet reilu viikko aiemmin tapahtuneen duloksetiinin lopettamisen jälkeen. A kertoi, että hänellä oli vasemmassa raajaparissa kömpelyyttä, vasemmassa jalassa ja kyynärluun puoleisesti vasemmassa kädessä kihelmöintiä, näköhäiriöitä, ajoittaista päänsärkyä ja huimausta. A käytti kipuun Tradolan-lääkettä ja yöksi Klotriptyl Mite-lääkettä. Verikokeissa ALAT-arvo oli 38 U/l eli koholla. Kliinisessä tutkimuksessa todettiin muun muassa kaularangan liikelaajuuksissa vajautta. Lisäksi A sai reseptin Dermovat Scalp -luokseen iholle.

12.11.2022 päivätyn potilaskertomuksen mukaan A:lla oli moninaisia oireita kuten päänsärkyä ja huimausta. A:lla oli ilmennyt noin parin kuukauden aikana vasemman silmän näönalenema. A kertoi, että välillä hän ei nähnyt vasemmalla silmällään. A:lle tehdyssä neurologisessa statustutkimuksessa ei todettu poikkeavaa. Niska-hartiaseudussa oli lihasjännitystä. A:lla suositeltiin vasemman silmän näönaleneman takia silmälääkärin arviota. Päänsäryn ja tasapainohäiriöiden taustalla todettiin olevan voimakas jännitysniska ja kauttaaltaan oleva lihaskireys. A:lle suositeltiin fysioterapiaa.

23.11.2022 päivätyn potilaskertomuksen mukaan A:lla ei ollut enää näönhämärtymiskohtauksia, mutta hän koki vasemman silmän näkökyvyn lukulaseilla heikentyneen. A oli saanut lasit vuonna 2019. A koki, että omilla lukulaseilla päätteelle näkeminen oli hankalaa, minkä vuoksi hän oli siirtänyt näyttöä lähemmäksi. A:n silmänpaineet olivat oikealla 26 mmHg ja 21 mmHg (TA ja TR) ja vasemmalla 20 mmHg ja 20 mmHg (TA ja TR). Oikean silmän kammiokulma jäi ikään kuin mutkan taakse ja vasemman silmän kammiokulman suuruus oli gradus 1 eli ahtautunut. A:lle suositeltiin syväteräviä (lähipainotteisia) päätelaseja sekä erillisiä lukulaseja. Lisäksi A sai lähetteen glaukoomatutkimuksiin. 

30.11.2022 päivätyn etäkontaktikirjauksen mukaan A koki, että Klotriptyl-lääkkeestä oli ollut apua. A:lla oli kuitenkin näkemisessä haastetta. A:lle oli tehty yläraajaoireen vuoksi vasemman yläraajan ENMG-tutkimus, jossa ei ollut todettu A:n erityisiä löydöksiä. A sai reseptin Lyrica-lääkkeeseen.

2.12.2022 päivätyn potilaskertomuksen mukaan A:lle tehtiin näkökenttätutkimus, jossa todettiin oikeassa silmässä absoluuttisia puutoksia Bjerrumin alueen yläosassa ja relatiivisia puutoksia Bjerrumin alueen alaosassa. Vasemmassa silmässä todettiin Bjerrumin alueen ylä- ja alaosassa relatiivisia alenemia. Pachmate-pakymetrilaitteella mitattuna A:n sarveiskalvon keskipaksuus oli oikeassa silmässä 620 µm ja vasemmassa silmässä 625 µm (korjaus -5/-6). Näkökenttätutkimus uusittaisiin myöhemmin. A sai lähetteen LIT-toimenpideharkintaa varten.

17.1.2023 päivätyn etäkontaktikirjauksen mukaan Lyrica-lääkeannosta tehostettiin.

23.1.2023 päivätyn videovastaanotosta tehdyn potilaskertomuksen mukaan A kertoi, että duloksetiinin käyttämisen aikana ilmenneet kutina ja rakkulat olivat rauhoittuneet duloksetiinin lopettamisen jälkeen. Ajankohtaisesti A:lla oli jälleen samanlaisia iho-oireita. A:lla oli ollut jo jonkin aikaa käytössä Lyrica-lääkitys. A sai lähetteen verikoetutkimuksiin ja reseptin kipua ja tulehdusta lievittävään Miranax-lääkkeeseen. A lopetti Lyrica-lääkkeen käyttämisen.

29.1.2023 päivätyn etäkontaktimerkinnän mukaan antihistamiini oli auttanut kutinaan. A sai reseptin Heinix-lääkkeeseen. Verikoetutkimusten tuloksissa ei todettu erityistä.

1.2.2023 päivätyssä etäkontaktikirjauksessa on laboratoriokoetutkimusvastauksia. ALAT-arvo oli 24 U/l.

11.5.2023 päivätyn potilaskertomuksen mukaan A tuli vastaanotolle yli puoli vuotta jatkuneen kasvojen ja kaulan kutinan vuoksi. A kertoi kutinaa olevan nenän alueella, korvakäytävissä, päänahassa ja kaulalla. Välillä kutina säteili alaraajoihin kihelmöivänä tuntemuksena. Antihistamiini auttoi kutinaan. Lisäksi A kertoi, että hänellä oli ollut kahden viikon ajan puristavaa/painostavaa rintatuntemusta levossa. A:lle tehdyssä kliinisessä tutkimuksessa todettiin, että kasvojen iho oli siisti, mutta paikoin kuivan oloinen. Käsivarsien iho oli kuiva ja hieman hilseilevä. Kaulalla näkyi muutama punainen laikku. Päänahka ja korvat olivat siistit. A sai rintakivun vuoksi lähetteen verikoetutkimuksiin, EKG-tutkimukseen ja keuhkojen röntgentutkimukseen. Iho oireiden osalta A:lle suositeltiin paksumpaa perusrasvaa ja saippuoiden välttämistä. A voisi käyttää antihistamiinia päivittäin.

17.5.2023 päivätyn potilaskertomuksen mukaan A:lta vastaanotolla mitatut verenpainearvot olivat 148/98–147/98 mmHg eli ne olivat koholla. Verenpainoarvot olivat olleet myös kotona koholla. A:ta kehotettiin tekemään kotona verenpaineseurantaa viikon ajan. Mikäli verenpaineet olisivat seurannassa koholla, A:lle aloitettaisiin verenpainelääkitys. Lääkäri suositteli, että A:lle tehtäisiin rasituskoe ja PEF-seuranta. EKG-tutkimuksessa todettiin lievät T-inversiot, mutta löydös jäi epäselväksi.

23.5.2023 päivätyn potilaskertomuksen mukaan A oli tehnyt viikon ajan verenpaineseurantaa. Aamuisin verenpaineet olivat olleet 120–152/80–100 mmHg ja illalla 111–147/60–91 mmHg. A kertoi syövänsä peruskotiruokaa ja käyttävänsä ruoanvalmistuksessa suolaa. A söi kerran kuukaudessa pizzaa/pikaruokaa ja noin kerran viikossa karkkia, myös lakritsia/salmiakkia. A käytti alkoholia harvemmin, eikä tupakoinut. A joi kahvia 1–2 kuppia päivässä. Vastaanotolla A:n verenpainearvot olivat 144/91 mmHg. A sai lähetteen verikoetutkimuksiin ja reseptin Candesartan-verenpainelääkkeeseen. A:lle asetettiin diagnoosiksi I10: Essentiaalinen (primaarinen) verenpainetauti.

14.8.2023 päivätyn potilaskertomuksen mukaan kliinisessä tutkimuksessa todettiin, että A:n päänahassa oli sormenpään kokoista pinnallista ihottumaa/ihorikkoa melko harvassa. Iho oli jonkin verran kuiva, mutta varsinaista ihottumaa ei ollut. Piirtopaukamointitesti oli positiivinen. A sai lähetteen verikoetutkimuksiin sekä reseptit feksofenadiiniin nokkosihottuman hoitamiseksi, beetametasoni emulsiovoiteeseen kutisevan iho hoitamiseksi, Bemetson-liuokseen päänahan hoitamiseksi ja Prednisolon-tabletteihin.

1.9.2023 päivätyn potilaskirjauksen mukaan A oli vastaanotolla selkäkivun vuoksi. Lisäksi kirjauksesta ilmenee, että A kertoi kärsivänsä virtsankarkailuoireista, joita hänellä oli ollut myös aiemmin.

25.9.2023 päivätyn potilaskirjauksen mukaan A tuli vastaanotolle lähetteellä kohonneiden silmänpaineiden vuoksi kammiokulmien laserointihoitoharkintaan (LIT). Vastaanotolla A:n oikean silmän silmänpaine oli 21 mmHg ja vasemman silmän silmänpaine oli 22 mmHg (TA). Etukammion kammiokulmat olivat tasolla gradus 1, mutta painaen ne saatiin avautumaan gradus 3-tasolle. Mykiöt olivat ikätasoiset. A:n silmiin tehtiin laserhoito.

2.11.2023 päivätyn potilaskirjauksen mukaan A:lle tehtiin uusi kammiokulmien laserointitoimenpide (LIT), mutta kammiokulmaa ei saatu avarrettua. A:lle suositeltiin kaihileikkausta.

8.12.2023 päivätyn potilaskertomuksen mukaan A:lle tehtiin vasemman silmän kaihileikkaus, jossa silmään asetettiin tekomykiö.

11.12.2023 päivätyn potilaskertomuksen mukaan A koki, että vasemman silmän kaihileikkauksen jälkeen näöntarkkuus oli kirkastunut, mutta näkö oli ikään kuin putkityyppistä. Lääkäri tutki A:n vasemman silmän, jossa todettiin olevan normaali leikkauksen jälkeinen tilanne.

22.12.2023 päivätyn potilaskertomuksen mukaan A:lle tehtiin oikean silmän kaihileikkaus, jossa A:n silmään asetettiin tekomykiö.

27.12.2023 päivätyn potilaskertomuksen mukaan A kertoi, että hänellä oli ollut hivenen outo tunne oikeassa silmässä. A:lla oli ilmennyt väreilyä ja otsanseudun vihlontaa. A:lla oli edelleen tummempi reuna-alue kummankin silmän ulkosyrjässä. A:n oikean silmän silmänpaine oli 21 mmHg ja vasemman silmän silmänpaine 22 mmHg. 

17.1.2024 päivätyn potilaskertomuksen mukaan A kertoi, että hänen kaukonäkönsä oli huono ja lähinäkö hyvä. A toivoi monitehosilmälaseja. A kuvaili näköään putkinäöksi. Oikeasta silmästä poistettiin silmämunaa hankaava silmäripsi. A:n silmien silmänpaineet olivat oikeassa silmässä 18 mmHg ja 18 mmHg (TA ja TR) ja vasemmassa silmässä 19 mmHg ja 21 mmHg (TA ja TR). A:n kaukonäöntarkkuus oli kummassakin silmässä 1.2.

14.2.2024 päivätyn potilaskertomuksen mukaan A:lle oli tehty glaukoomatutkimukset, joissa todettiin Bjerrumin alueen ylä- ja alaosassa puutoksia, mutta näkökentät olivat kuitenkin paremmat kuin vuonna 2022. Silmänpaineiden vuorokausikäyrässä A:n silmänpaineet olivat kolmessa eri mittauksessa oikeassa silmässä 18 mmHg ja vasemmassa silmässä 15 mmHg. A kuvaili, että hänellä oli näkökentissä värinää. Glaukoomaan viittaavaa ei todettu.

21.10.2024 päivätyn potilaskertomuksen mukaan A:n molempien silmien kaukonäöntarkkuus oli 1.0.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kyse seuraavista asioista:

• Ovatko A:lla tammikuussa 2023 uudelleen alkaneet iho-oireet seurausta Duloxetin-lääkkeen käyttämisestä?
• Tuleeko A:lle maksettua tilapäisen haitan korvausta korottaa?
• Onko A:lle jäänyt Duloxetin-lääkkeen todennäköisesti ainakin osittain aiheuttamista näön hämärtymisestä ja silmänpaineiden noususta sekä iho-oireista korvaukseen oikeuttavaa pysyvää haittaa?
• Ovatko A:n ilmoittamat muut moninaiset oireet, kuten koholla olevat verenpainearvot, vähävirtsaisuus, suun kuivuminen, leukaluiden naksuilu, orgasmin saamisen vaikeus, ummetus, niskan jäykkyys, huimaus, päänsärky ja hikoilu seurausta Duloxetin-lääkkeen käyttämisestä?

Sovellettavat vakuutusehdot

Lääkevahinkovakuutuksen ehtojen (voimassa 1.1.2021 alkaen) kohdan 4 (Lääkevahinko) mukaan lääkevahingolla tarkoitetaan ruumiillista sairautta tai vammaa tai psyykkistä sairautta, jonka vahingonkärsineen käyttämä lääke on todennäköisesti aiheuttanut.

Ehtokohdan 7 (Vahingon määrä) mukaan korvaus lääkevahingosta määrätään soveltaen vahingonkorvauslain (412/1974) 5 luvun 2, 2a–2d, 3, 4, 7 ja 8 pykälän, 6 luvun 1 pykälän sekä 7 luvun 3 pykälän säännöksiä. Korvauksen määrittämisessä käytetään soveltuvin osin liikenne- ja potilasvahinkolautakunnan normeja ja ohjeita. Korvausta laskettaessa vähennetään etuudet, joihin vahingonkärsijällä on ilmeisesti oikeus julkisista varoista tai lakisääteisestä vakuutuksesta.

Vahingonkorvauslain (31.5.1974/412) 5 luvun 2 §:n (16.6.2004/509) mukaan henkilövahingon kärsineellä on oikeus korvaukseen:
1) tarpeellisista sairaanhoitokustannuksista ja muista tarpeellisista kuluista;
2) ansionmenetyksestä;
3) kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta;
4) pysyvästä haitasta.

Vahingonkorvauslain 5 luvun 2 c §:n 1 momentin (509/2004) mukaan kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta määrätään korvaus ottamalla huomioon erityisesti henkilövahingon laatu ja vaikeusaste, sen edellyttämän hoidon laatu ja kestoaika sekä haitan kestoaika.

Lain 5 luvun 2 c §:n 2 momentin mukaan pysyvästä haitasta määrätään korvaus ottamalla huomioon henkilövahingon laatu ja vaikeusaste sekä vahinkoa kärsineen ikä. Korvausta korottavana tekijänä voidaan lisäksi ottaa huomioon henkilövahingosta vahinkoa kärsineelle aiheutunut elämänlaadun erityinen heikentyminen. 

Asian arviointi

A on lautakuntaprosessin aikana kertonut kirjelmöinnissään haittavaikutuksista, joiden A katsoo aiheutuneen Lyrica- tai Noritren-lääkityksistä. Vakuutuslautakunta toteaa, että A voi halutessaan tehdä kyseisistä haittavaikutuksista vahinkoilmoituksen vakuutusyhtiöön, joka arvioi haittojen korvattavuuden vakuutuksesta. Vakuutuslautakunta ei käsittele asiaa tältä osin.

1. Tammikuussa 2023 uudelleen alkaneiden iho-oireiden syy-yhteys Duloxetin-lääkkeeseen

Asiassa on osapuolten kesken riidatonta, että A:lla Duloxetin-lääkkeen käytön aikana ilmenneet iho-oireet ovat aiheutuneet Duloxetin-lääkkeestä. Osapuolten välillä on erimielisyyttä siitä, ovatko A:lla tammikuussa 2023 uudelleen alkaneet iho-oireet seurausta Duloxetin-lääkkeen käyttämisestä.

Lääkevahinkovakuutuksesta korvataan henkilövahinko, jonka vahingonkärsineen käyttämä lääke on todennäköisesti aiheuttanut. Tämä tarkoittaa, että vahingolla voi olla useita mahdollisia syitä, mutta lääkkeen käyttö on kaikki syyt kokonaisuutena huomioiden todennäköisin. Syy-yhteyden arvioinnissa otetaan huomioon lääkkeellä hoidettava sairaus tai vamma, korvauksen hakijan muut sairaudet ja kokonaisterveydentila, hänen saamansa hoito ja hoitotoimenpiteet sekä kyseinen lääke ja muu mahdollinen lääkitys. Syy-yhteys arvioidaan lääketieteellisen tietämyksen ja kokemuksen perusteella. Pelkästään ajallinen yhteys eli se seikka, että oireet ovat ilmaantuneet lääkkeen käytön aikana tai pian käytön jälkeen, ei riitä todistamaan lääkkeen käytön ja vahingon välistä todennäköistä syy-yhteyttä.

Vakuutuslautakunnan käytössä olevan lääketieteellisen selvityksen mukaan A sai 3.2.2022 reseptin Duloxetin Stada -lääkkeeseen selkäkipujen takia. Lokakuussa 2022 A kertoi keholla ilmenneestä kutinasta ja ALAT-maksa-arvon noususta, jolloin Duloxetin-lääkitys päätettiin lopettaa. Tammikuussa 2023 A kertoi, että duloksetiinin käyttämisen aikana ilmenneet ihon kutina ja rakkulat olivat rauhoittuneet duloksetiinin lopettamisen jälkeen, mutta oireet olivat alkaneet uudelleen. A oli saanut marraskuussa 2022 reseptin Lyrica-lääkkeeseen. A käytti kutinan hoitamiseen antihistamiinia, joka oli auttanut. Toukokuussa 2023 A hakeutui lääkärin vastaanotolle ja kertoi yli puoli vuotta jatkuneesta kasvojen ja kaulan kutinasta. Lisäksi A kertoi kutinaa olevan nenän alueella, korvakäytävissä ja päänahassa. Välillä kutina säteili alaraajoihin kihelmöivänä tuntemuksena. Kliinisessä tutkimuksessa A:n kasvojen ihon todettiin olevan siisti, mutta paikoin kuivan oloinen. Käsivarsien iho oli kuiva ja hieman hilseilevä. Kaulalla näkyi muutama punainen laikku. Päänahka ja korvat olivat siistit. Elokuussa 2023 A hakeutui jälleen lääkärin vastaanotolle iho-oireiden takia. Kliinisessä tutkimuksessa A:n päänahassa todettiin sormenpään kokoista pinnallista ihottumaa/ihorikkoa. Iho oli jonkin verran kuiva, mutta varsinaista ihottumaa ei todettu. A:lle tehtiin piirtopaukamointitesti, joka oli positiivinen.

Vakuutuslautakunta toteaa, että Duloxetin-lääkkeen käyttämisen aikana ilmenevä nokkosrokkoihottuma on tyypillistä. Lautakunta katsoo, että nokkosrokkoihottuman jatkuminen Duloxetin-lääkkeen käytön lopettamisen jälkeen ei ole todennäköistä. Lautakunta katsoo, ettei A:lla Duloxetin-lääkkeen käytön lopettamisen jälkeen jatkunut tai sittemmin uudelleen alkanut ihottuma ole todennäköisesti Duloxetin-lääkkeestä johtuvaa. Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön korvauspäätöstä tältä osin asianmukaisena.

2. Tilapäisen haitan korvaus

Asiassa on osapuolten kesken riidatonta, että A:lla todetut näön hämärtyminen, maksa-arvojen nousu ja Duloxetin-lääkkeen käyttämisen aikana ilmennyt ihottuma olivat Duloxetin-lääkkeen käytöstä aiheutuneita. Vakuutusyhtiö maksoi A:lle toukokuussa 2023 korvausta tilapäisestä haitasta 1 100 euroa. Korvaus vastaa liikenne- ja potilasvahinkolautakunnan normien ja ohjeiden mukaisen luokan 2 (lievät vammat) puoliväliä. Marraskuussa 2023 vakuutusyhtiö maksoi A:lle näköhaittojen osalta lisää tilapäisen haitan korvausta 1 600 euroa, mutta katsoi, etteivät A:lla uudelleen alkaneet iho-ongelmat olleet enää todennäköisessä syy-yhteydessä Duloxetin-lääkkeen käyttämiseen. A:lle maksettu kokonaiskorvaus 2 700 euroa vastaa potilas- ja liikennevahinkolautakunnan normien ja ohjeiden mukaisen luokan 3 (lievää vaikeammat vamma) keskiosaa.

Vakuutuslautakunta toteaa, että vahingonkorvauslain mukaisen kivun ja säryn sekä muun tilapäisen haitan korvauksen arvioiminen on kokonaisharkintaa, jossa huomioidaan vamman laatu ja vaikeusaste, sen edellyttämän hoidon laatu ja kestoaika sekä tilapäisen haitan kestoaika. Lääkevahinkovakuutuksen ehtojen mukaan korvauksen määrittämisessä käytetään soveltuvin osin liikenne- ja potilasvahinkolautakunnan normeja ja ohjeita.

Liikenne- ja potilasvahinkolautakunnan tilapäistä haittaa koskevien normien ja ohjeiden mukaan tilapäisen haitan kestoaika tarkoittaa aikaa henkilövahingon ilmenemisestä siihen saakka, kun vammat ovat parantuneet tai vammojen jälkitilaa voidaan pitää vakiintuneena. Niissä tapauksissa, joissa vahinkoa kärsineelle jää pysyvä haitta, tilapäisen haitan kestoajalla tarkoitetaan aikaa henkilövahingon ilmenemisestä siihen saakka, kun vahinkoa kärsineen terveydentila on vakiintunut niin, että pysyvä haitta voidaan määritellä. Tilapäisen haitan korvauksen määrään eivät vaikuta vahinkoa kärsineen subjektiiviset tuntemukset.

Luokkaan 3, lievää vaikeammat vammat (korvausasteikko vuonna 2023 1 400–4 200 euroa) kuuluville vammoille on ominaista, että

• niiden hoito voi vaatia verenkierron elvytystä, mutta ei tehostettua hoitoa,
• niihin tai niiden hoitoon ei liity lievää vaikeampia komplikaatioita,
• niiden jatkohoidossa ei tarvita vaativia korjausleikkauksia,
• niiden hoitamiseen tarvitaan sairaalahoitoa 1–3 viikkoa,
• toiminnallinen toipuminen tapahtuu 3–7 kuukaudessa,
• niiden aiheuttama pysyvä toiminnallinen haitta on lievä.

Luokkaan 4, vaikeat vammat (korvausasteikko vuonna 2023 4 200–9 900 euroa) kuuluville vammoille on ominaista, että

• niiden hoito saattaa vaatia tehohoito-osastolla lyhytkestoista hengityskonehoitoa tai henkitorven avanteen,
• niiden hoito vaatii sairaalahoitoa pidentäviä hoitomenetelmiä (esimerkiksi kallonveto, murtumien ulkoiset kiinnityslaitteet),
• raajavammojen hoidossa vaativia kirurgisia toimenpiteitä (useiden murtumien kiinnitysleikkaukset, nivelen, raajan, verisuonten tai hermojen suurehko korjausleikkaus, laaja käsikirurginen leikkaus),
• jälkihoidossa tarvitaan murtuman kiinnitysvälineiden poiston lisäksi muita leikkauksia (esimerkiksi luunsiirto, raajojen korjausleikkaus),
• tarvitsevat sairaalahoitoa 3–8 viikkoa,
• toiminnallinen toipuminen vaatii yli 8 kuukautta,
• niiden jättämä pysyvä toiminallinen haitta on merkittävä.

Vakuutuslautakunnan käytössä olevan lääketieteellisen selvityksen mukaan A sai reseptin Duloxetin-lääkkeeseen 3.2.2022. Lokakuussa 2022 verikokeissa ALAT-maksa-arvo oli 38 U/l eli koholla. A kertoi myös koko keholla ilmenneestä kutinasta. Kohonneiden maksa-arvojen takia Duloxetin-lääkitys päätettiin lopettaa. Lisäksi A sai reseptin Dermovat Scalp -liuokseen iholle. Tammikuussa 2023 A kertoi uudelleen alkaneista iho-oireista, jotka olivat samanlaisia kuin Duloxetin-lääkkeen käytön aikana ilmenneet ja lääkkeen lopettamisen jälkeen rauhoittuneet iho-oireet. Antihistamiini auttoi kutinaan. 1.2.2023 A:n ALAT-arvo oli 24 U/l eli normaali. Toukokuussa 2023 A kertoi yli puoli vuotta jatkuneesta kasvojen ja kaulan kutinasta. Lisäksi kutinaa oli nenän alueella, korvakäytävissä ja päänahassa. Vastaanotolla A:n kaulassa todettiin muutama punainen laikku. Käsivarsien iho oli kuiva ja hilseilevä. Elokuussa 2023 A:lla todettiin päänahassa ihottumaa. Ihon todettiin olevan jonkin verran kuiva. Piirtopaukamointitesti oli positiivinen.

Marraskuussa 2022 A kertoi, että hänellä oli ilmennyt parin kuukauden ajan näönalenemaa. Silmälääkärin vastaanotolla A:n silmänpainearvot olivat koholla ja kammiokulmien todettiin olevan ahtautuneet. Syyskuussa ja marraskuussa 2023 A:lle tehtiin iridotomia laserhoidot, mutta kammiokulmia ei saatu avarrettua. A:lle tehtiin 8.12.2023 vasemman silmän kaihileikkaus, jossa silmään asetettiin tekomykiö. Leikkauksen jälkeen A koki näöntarkkuuden kirkastuneen, mutta näkö oli ikään kuin putkityyppistä. Lääkärin tutkimuksessa vasemmassa silmässä todettiin olevan normaali leikkauksen jälkeinen tilanne. A:lle tehtiin 22.12.2023 oikean silmän kaihileikkaus, jossa silmään asetettiin tekomykiö. Leikkauksen jälkeen A kertoi silmissä ilmenneestä väreilyistä, otsanseudun vihlonnasta ja kummankin silmän ulkosyrjässä olleesta tummemmasta reuna-alueesta. Tammikuussa 2024 A toivoi moniteholaseja. A kuvaili edelleen näköään putkinäöksi. Kaukonäöntarkkuus oli kummassakin silmässä 1.2. Helmikuussa 2024 A:lle tehtiin glaukoomatutkimukset, joissa todettiin Bjerrumin alueen ylä- ja alaosassa puutoksia, mutta näkökentät olivat kuitenkin paremmat kuin vuonna 2022. Silmänpaineiden vuorokausikäyrässä A:n silmänpaineet olivat kolmessa eri mittauksessa oikeassa silmässä 18 mmHg ja vasemmassa silmässä 15 mmHg. A kuvaili, että hänellä oli näkökentissä värinää. Glaukoomaan viittaavaa ei todettu. Lokakuussa 2010 A:n molempien silmien näöntarkkuus oli 1.0.

Vakuutuslautakunta viittaa A:lla ilmenneiden näköongelmien osalta A:ta koskevaan lääketieteelliseen selvitykseen ja toteaa, että A:lla on todettu näkökenttäpuutoksia, jotka ovat osittain korjaantuneet. Lautakunnalla käytössä olevan selvityksen mukaan A:lle on tehty ensimmäinen silmien näkökenttätutkimus vastan Duloxetin-lääkkeen käytön lopettamisen jälkeen, eikä selvityksistä ilmene, että silmien näkökenttätutkimusta olisi tehty ennen Duloxetin-lääkkeen käyttöä. Lautakunta katsoo, ettei lääkevahinko ole todennäköisempi syy näkökenttäpuutoksiin kuin A:n vuosia kestänyt silmänpainetauti.

A:lla ilmenneiden iho-oireiden osalta Vakuutuslautakunta viittaa iho-oireista aiemmin esittämäänsä. Ottaen huomioon A:lle aiheutuneen henkilövahingon laatu, sen edellyttämät hoitotoimenpiteet ja tilapäisen haitan kesto, Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön maksamaa luokan 3 (lievää vaikeammat vammat) mukaista 2 700 euron korvausta asianmukaisena korvauksena tilapäisestä haitasta.

3. Pysyvä haitta

Lääkevahingon kärsineelle korvattavalla haitalla tarkoitetaan vauriota, häiriötä ja hankaluutta, jota vahinko eri tavoin aiheuttaa. Pääsääntöisesti edellytetään, että haitta on lääketieteellisin keinoin todettavissa. Korvattavaa haittaa ovat esimerkiksi vahingosta johtuvat epämiellyttävät aistimukset ja muut oireet, samoin kuin vahingosta aiheutunut fyysisistä tai psyykkisistä syistä johtuva toiminnanvajavuus. Pysyvänä haittana korvataan sellaiset henkilövahingon seuraukset, joiden voidaan korvauksen määräämishetken tietämyksen perusteella arvioida vaikuttavan vahinkoa kärsineen elämänlaatuun heikentävästi hänen loppuelämänsä ajan. Arvio haitan pysyvyydestä tehdään pääsääntöisesti lääketieteellisin perustein. Korvaus pysyvästä haitasta suoritetaan siitä ajankohdasta alkaen, jolloin vahinkoa kärsineen terveydentila vahingon jälkeen on vakiintunut.

Vakuutuslautakunta viittaa siihen, mitä se on edellä lausunut syy-yhteydestä jatkuneiden iho-oireiden ja näkökenttäpuutosten sekä Duloxetin-lääkkeen välillä. Lautakunta katsoo, ettei A:lle ole aiheutunut lääkevahingon vuoksi pysyvää haittaa.

4. Moninaiset oireet

A on kuvaillut myös seuraavia oireita, joiden hän katsoo aiheutuneen Duloxetin-lääkkeen käyttämisestä: kohonneet verenpainearvot, vähävirtsaisuus, suun kuivuminen, leukaluiden naksuilu, orgasmin saamisen vaikeus, ummetus, niskan jäykkyys, huimaus, päänsärky ja hikoilu.

Verenpainearvot

Vakuutuslautakunnan käytössä olevan lääketieteellisen selvityksen mukaan A lopetti Duloxetin-lääkkeen käytön lokakuun 2022 aikana. A:lta lääkärin vastaanotolla 17.5.2023 mitatut verenpainearvot olivat 148/98–147/98 mmHg eli ne olivat koholla. A kertoi, että hänen verenpainearvonsa olivat olleet myös kotona koholla. A:lle suositeltiin verenpainearvojen seurantaa viikon ajan. Potilaskertomuksen 23.5.2023 mukaan A:n verenpainearvot olivat viikon seurannan aikana aamuisin 120–152/80–100 mmHg ja iltaisin 111–147/60–91 mmHg. A sai reseptin Candesartan-verenpainelääkkeeseen. Diagnoosiksi asetettiin I10: Essentiaalinen (primaarinen) verenpainetauti.

Vakuutuslautakunta viittaa käytössään olevaan selvitykseen ja toteaa, että A:lla mitattiin korkeita verenpainearvoja noin puolen vuoden kuluttua siitä, kun hän oli lopettanut Duloxetin-lääkkeen käytön. Vakuutuslautakunta katsoo, etteivät A:n korkeat verenpainearvot sovi ajallisesti olemaan Duloxetin-lääkkeen käyttämisestä aiheutuneita ja etteivät ne ole todennäköisesti seurausta Duloxetin-lääkkeen käyttämisestä.

Huimaus, päänsärky ja niskan jäykkyys

A:lla ilmenneiden niskan jäykkyyden, huimauksen ja päänsäryn osalta Vakuutuslautakunta toteaa, että kyseiset oireet sopivat lääkevahinkoa todennäköisemmin olemaan A:lla todettujen tuki- ja liikuntaelinvaivojen aiheuttamia. Lautakunta katsoo, etteivät oireet ole todennäköisesti seurausta Duloxetin-lääkkeen käyttämisestä.

Muut moninaiset oireet

Asioiden käsittely Vakuutuslautakunnassa perustuu kirjalliseen aineistoon. Korvauksenhakijan tulee esittää näyttö aiheutuneesta vahingosta ja sen syy-yhteydestä lääkkeen käyttöön, eikä tällaiseksi näytöksi riitä pelkkä korvauksenhakijan oma ilmoitus. Yleensä tällaisena näyttönä toimivat sairauskertomukset ja muut lääketieteelliset asiakirjat, jotka on laadittu pian oireiden alkamisen jälkeen, jolloin ne osoittavat, millainen ajallinen yhteys lääkkeenoton ja oireiden välillä on.

Vakuutuslautakunta viittaa käytössään olevaan lääketieteelliseen selvitykseen ja toteaa, ettei potilaskertomuksissa ole mainintaa A:n kokemista vähävirtsaisuudesta, suun kuivumisesta, leukaluiden naksuilusta, ummetuksesta tai orgasmien saamisen vaikeudesta. Pelkkä A:n oma ilmoitus ilman ulkopuolista näyttöä oireista ja niiden yhteydestä lääkkeen käyttöön ei valitettavasti täytä niitä lääkevahinkoa koskevia näyttövaatimuksia, jotka korvauksenhakijalle asetetaan.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta ei suosita muutosta vakuutusyhtiön korvauspäätökseen.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Norio
Sihteeri Pippola

Jäsenet:
Jokelainen
Järvinen
Mervaala
Soinila