Tapahtumatiedot

Vakuutettu A:lle on 27.11.2023 myönnetty oikeusturvaetu käytetyn auton kauppaa koskevaan riita-asiaan. A oli 4.9.2023 ostanut vastapuolelta käytetyn auton, jossa oli 6.9.2023 ilmennyt vaihdelaatikon vika. A vaati 10.10.2023 myyjäliikkeeltä kaupan purkamista. Vaatimus kiistettiin 27.10.2023 puhelimitse A:n asiamiehelle. Asiassa tehtiin osapuolten välillä sovintosopimus 16.4.2024.

Sovinnon vahvistamisen jälkeen A:n asiamies toimitti vakuutusyhtiöön laskun, jonka loppusumma oli 7.188,90 euroa sisältäen arvonlisäveron. Vakuutusyhtiö korvasi kyseisestä laskusta yhteensä 3.856,40 euroa vähennettynä 15 %:n omavastuuosuudella. Päätöksessään 29.5.2024 vakuutusyhtiö totesi, että maksettua korvausta on pidettävä kokonaisuutena arvioiden kohtuullisena. Kyse oli tavanomaisesta riita-asiasta, joka ei ollut ollut laaja tai oikeudellisesti keskimääräistä vaikeampi. Riidanalaisen etuuden arvo ei ollut ollut erityisen suuri. Asia ei ollut edennyt tuomioistuimeen, eikä haastehakemusta ollut laadittu. Riita oli lyhyen kirjeenvaihdon jälkeen päättynyt sovintoon. Yhtiö piti kohtuullisena työmääränä asian hoitamiseksi 12 tuntia.

Asiakkaan valitus

A pyytää Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositusta asiassa.

A toteaa ensinnäkin, että vakuutusyhtiön maksupäätöksestä ei riittävällä tarkkuudella ilmene, millä perusteella vakuutuksenantajalla on oikeus rajata maksettavaksi tulevaa korvausta ja korvattavia kustannuksia myönteisen korvauspäätöksen myöntämisen jälkeen. Näin ollen oikeusturvapäätöksen rajoituksia on pidettävä epäselvinä vakuutuksenottajan näkökulmasta eikä hän näin ollen pysty ennakoimaan omaa osuuttaan asiamieslaskusta ja näin myös varautumaan kyseisen summan maksamiseen.

Niin ikään valituksessa todetaan, että vakuutusyhtiö ei ole päätöksessään ottanut kantaan asian todelliseen laajuuteen ja vaativuuteen. Päätöksestä jää myös epäselväksi, mitkä toimenpiteet vakuutuksenantajan näkemyksen mukaan eivät ole olleet välttämättömiä. A:ta edustanut lakiasiaintoimisto on erikoistunut nimenomaan kuluttajariitoihin ja se on hoitanut vastaavanlaisia autokauppariitoja yli 1.000 viimeisen seitsemän vuoden aikana. Kaikissa tapauksissa on ollut myös oikeusturvavakuutus mukana eikä aikaisemmissa päätöksissä ole katsottu, että laskutetut toimenpiteet eivät olisi olleet vakuutusehtojen mukaisia. Näin ollen vakuutuksenantajan on katsottava muuttaneen korvauskäytäntöään vakuutuksenottajan vahingoksi. Tällainen muutos olisi valituksen mukaan tehtävä ehtoja muuttamalla eikä tulkitsemalla niitä eri tavalla.

Joka tapauksessa valituksessa todetaan, että käsillä olevaa riita-asiaa ei voida pitää millään tavoin tavanomaisena taikka yksinkertaisena. Tähän liittyen valituksessa kritisoidaan myös Suomen autokauppariidoista vastuussa olevia viranomaistahoja, joiden ohjeistukset ja käytännöt ovat jatkuvasti ristiriidassa unionin oikeuden kanssa. Näin ollen kuluttaja ei siten voi olla varma siitä, että muun muassa kuluttajariitalautakunta noudattaisi voimassa olevaa kuluttajansuojalakia. Tämän vuoksi kuluttajan onkin usein turvauduttava oikeudelliseen apuun riita-asiansa hoitamiseksi. Myös suomalaisten alioikeuksien tuomiot autokauppariitoja koskevissa asioissa liittyen esimerkiksi virheen vähäisyyden arviointiin poikkeavat esimerkiksi muiden EU-maiden käytännöstä. Kuluttaja on omia oikeuksiaan suojatakseen lähes pakotettu sopimaan riita-asiansa vastapuolen kanssa ja tämän vuoksi onkin ominaista, että asiamiehen työ muodostuu pitkälti neuvotteluista ja yhteydenpidosta sekä vaatimusten ja vastineiden laadinnasta.

Ottaen huomioon kuluttajariitojen toimintaympäristö, kuluttajan heikko asema ja sovinnonhakuinen menettelytapa, asiamiehen toimenpiteet ovat tässä tapauksessa laajuudeltaan kohtuulliset ja vakuutuksenantaja on maksettava korvaus esitetyn laskun mukaisesti. Vakuutuksenantaja on sivuuttanut kuluttajariitojen luonteen arvioidessaan laskun kohtuullisuutta ja on perustanut päätöksensä summittaiseen arvioon asian laajuudesta ja välttämättömistä toimenpiteistä. A pitää kohtuuttomana, että vakuutuksenantaja on täysin rutiininomaisesti ja perustelematta katsonut korvattavaksi työmääräksi 12 tuntia laskussa olevan 23,75 tunnin sijaan. 

Vakuutuksenantaja ei ole arvioinut asiamiehen laskua kokonaisuutena, vaan on kiinnittänyt huomiota vain yhteen toimenpiteeseen: vaatimuksen laatimiseen. Asiamiehen laskusta ilmenee, että vaatimuksen laatimiseen on käytetty 6 tuntia. Vakuutuksenantaja on ainoana perusteena laskun leikkaamiseksi tuonut esille, että vaatimuksen ”laatiminen ei ole vaatinut suurta työmäärää.”. Vaatimuksen laatiminen yllä mainitussa kuluttajariitojen oikeustilassa on haastavaa oikeudellista työtä, ja toimenpiteeseen on tähän nähden käytetty kohtuullinen määrä tunteja. Käytetty aika ei myöskään poikkea tavanomaisesta ajankäytöstä vastaavanlaisissa kuluttajariidoissa.

Asiamiehen laskusta ilmenee, että suuri osa laskutettavista toimenpiteistä on ollut yhteydenpitoja vastapuolen (2 tuntia) ja A:n (2,75 tuntia) kanssa. Yhteydenpidot ovat tapahtuneet joko puhelimitse tai sähköpostitse.  Oikeuskäytännössä on vakiintuneesti hyväksytty, että pienin laskutettava toimenpide on 0,25 tuntia. Kyseisessä asiassa asiamies on näin ollen laskuttanut yhteydenpidoista oikeuskäytäntöä noudattaen. Vakuutuksenantaja ei ole missään vaiheessa ottanut kantaa toimenpiteiden (yhteydenpitojen) tarpeellisuuteen, vaan on yksipuolisesti ja lisäselvitystä pyytämättä leikannut asiamiehen laskua 12 tuntia ylittäviltä osin. 

Valituksessaan A nostaa esille vielä sen, että asiassa on saavutettu sovinto ja A:n asiamies on käyttänyt lopullisen sovintosopimuksen laadintaan 3,5 tuntia. Sovintosopimuksen laatiminen on edellytys asian loppuunsaattamiseksi ja uusien riitatilanteiden välttämiseksi. Asiamiehen käyttämää aikaa onkin pidettävä kohtuullisena eikä se poikkea millään tavalla siitä ajasta, joka tavanomaisesti tämän tyyppisessä riidassa käytetään sovintosopimuksen laatimiseen. Myös oikeudenkäyntikulut vastaavissa asioissa ovat käräjäoikeuden pääkäsittelyn jälkeen tavanomaisesti 15.000–20.000 euroa ja toimeksiannon kesto on tyypillisesti sen vastaanottamisesta tuomion saamiseen noin vuodesta kahteen vuoteen. Näin ollen asian sopiminen on ollut tuomioistuinprosessia kustannustehokkaampi vaihtoehto. Näin ollen kokonaisuutena arvioiden on asiamiehen lasku ollut kohtuullinen ja korvaus on suoritettava esitetyn laskun mukaisesti.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö viittaa vastineessaan korvauspäätöksiinsä.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kyse siitä, onko vakuutusyhtiö velvollinen suorittamaan korvauksen A:n oikeudenkäyntikuluista asiamiehen esittämän laskun mukaisesti, vai onko vakuutusyhtiöllä vakuutusehtojen nojalla oikeus rajoittaa laskusta maksamaansa korvausta kohtuullisiksi arvioimiensa kulujen määrään.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 8 §:n mukaan korvattavia oikeudenkäyntikuluja ovat oikeudenkäynnin valmistelusta ja asian tuomioistuimessa ajamisesta sekä asiamiehen tai avustajan palkkiosta aiheutuneet kustannukset. Korvausta suoritetaan myös oikeudenkäynnin asianosaiselle aiheuttamasta työstä ja oikeudenkäyntiin välittömästi liittyvästä menetyksestä. (…)

Kaskovakuutukseen sisältyvän oikeusturvavakuutuksen ehtojen (voimassa 1.1.2022 alkaen) kohdan 4.4.1 (Vakuutuksen tarkoitus) mukaan vakuutuksen tarkoituksena on korvata vakuutetun välttämättömät ja kohtuulliset asianajo- ja oikeudenkäyntikulut, jotka ovat aiheutuneet lakimiesavun käyttämisestä vakuutuskirjassa mainitun moottoriajoneuvon omistamiseen, kuljettamiseen ja hallintaan liittyvissä riita-, rikos- ja hakemusasioissa kohdassa 4.4.5 tarkoitetuissa vakuutustapahtumissa.

Ehtojen kohdan 4.4.7.6 (Korvauksen määrä ja sen laskeminen sekä arvonlisävero) mukaan vakuutuksesta korvattavat asianajo- ja oikeudenkäyntikulut määrätään oikeudenkäymiskaaren ja oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain oikeudenkäyntikuluja koskevien oikeusohjeiden mukaisesti. Jos tuomioistuin ei asianosaisten myöntämisen vuoksi ole lausunut päätöksessään asianajo- ja oikeudenkäyntikuluista tai jos asia on ratkaistu sovintoteitse, korvattavat kustannukset määrätään ottaen huomioon myös vastaavanlaisissa asioissa yleensä tuomitut ja maksetut kulut. Asiamiehen käytöstä korvataan kohtuullinen palkkio asiamiehen työstä ja välttämättömistä kuluista. Palkkion ja kulujen kohtuullisuutta määriteltäessä otetaan huomioon riidanalaisen etuuden arvo, asian vaikeus ja laajuus sekä suoritetun työn määrä ja laatu. (…)

Asian arviointi

Vakuutusehtojen mukaan vakuutuksesta korvattavat asianajo- ja oikeudenkäyntikulut määrätään oikeudenkäymiskaaren ja oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain oikeudenkäyntikuluja koskevien oikeusohjeiden mukaisesti. Asiamiehen käytöstä korvataan kohtuullinen palkkio asiamiehen työstä ja välttämättömistä kuluista. Palkkion ja kulujen kohtuullisuutta arvioitaessa otetaan huomioon riidanalaisen etuuden arvo, asian vaikeus ja laajuus sekä suoritetun työn määrä ja laatu.

Lautakunnan käsityksen mukaan vakuutusehdoissa mainitut lopulliset ja tarpeelliset kustannukset määräytyvät samoilla perusteilla kuin oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 8 §:ssä tarkoitetut kustannukset. Oikeudenkäymiskaaren 21 lukua koskevassa hallituksen esityksen perusteluissa on todettu avustajan ja asiamiehen palkkion osalta, että se on määrättävä huomioon ottaen asian vaikeus ja laajuus sekä suoritetun työn määrä ja laatu. Huomiota on kiinnitettävä myös kysymyksessä olevan etuuden arvoon ja merkitykseen.

Lautakunta toteaa myös, että oikeudenkäymiskaaren säännökset, jotka edellyttävät korvattavilta oikeudenkäyntikuluilta kohtuullisuutta, ovat ilmausta yleisestä oikeusperiaatteesta. Tämän vuoksi vakuutusyhtiöllä on ollut oikeus oikeusturvavakuutuksen vakuutusehtojen ja mainittujen säännösten perusteella arvioida asiamiehen laskuttamien palkkioiden kohtuullisuus määrätessään oikeusturvavakuutuksesta maksettavaa korvausta.

Esillä olevassa tapauksessa on kyse ajoneuvon kauppaa koskevasta riita-asiasta, jossa kuluttaja A on ostanut ajoneuvon kauppaliikkeeltä 4.9.2023. A on havainnut autossa erinäisiä vikoja ja virheitä, muun muassa vaihdelaatikkovian, ja reklamoinut asiasta kauppaliikettä 6.9.2023. A on 10.10.2023 vaatinut kirjallisesti virheiden korjaamista tai kaupanpurkua. Osapuolet eivät ole päässeet asiassa yksimielisyyteen, joten A on 18.10.2023 kääntynyt asiamiehen puoleen. Kauppaliike on 27.10.2023 kiistänyt A:n vaatimukset puhelimitse A:n asiamiehelle. Kirjelmällä 19.12.2023 A vaati kauppaliikkeeltä kaupan purkua ja auton kauppahinnan 6.990 euroa palautusta sekä vahingonkorvausta uuden akun asentamisesta aiheutuneista 120 euron kuluista ja asiamieskuluistaan. Asiassa päädyttiin 16.4.2024 sovintosopimukseen, jonka mukaan kauppaliike suoritti A:lle hinnanalennuksena 1.125 euroa. Asiamiehen toimeksianto päättyi sovintosopimukseen.

A on vaatinut asiamiehen työstä korvattavaksi 7.188,90 euroa (sis. alv). Summaan on sisältänyt 22,75 tuntia työtä 250 euron (+ alv) tuntiveloituksella sekä kuluja 110 euroa. Vakuutusyhtiö on korvannut oikeusturvavakuutuksesta asiamieskuluista työn osuudesta 12 tuntia vastaavan osuuden sekä kulut kokonaisuudessaan. Korvaus on evätty 10,75 työtunnin osuudelta (3.332,50 euroa, sis. alv).

Vakuutuslautakunta toteaa, että kyseessä on ollut juridisesti arvioiden varsin tavanomainen riita-asia, jonka menestyksekäs hoitaminen ei sinänsä vaadi erityisasiantuntemusta. Laskua arvioidessaan Vakuutuslautakunta on kiinnittänyt huomiota erityisesti siihen, että asiassa laadittu vaatimuskirjelmä sisältää olennaisiltaan osin asiaan soveltuvan lainsäädännön selvittämistä. Ottaen huomioon sen, että A:n asiamies on kertomansa mukaan erikoistunut juuri kuluttaja-asiakkaiden autokauppariitojen hoitamiseen, pitää lautakunta mainittujen säännösten tuntemista tällaisen asiamiehen yleiseen ammattitaitoon kuuluvana. Lautakunta toteaa myös, että kuluttaja-asiakkaan ja autokauppaliikkeen väliset erimielisyydet ovat juridiselta haastavuudelta yleiselläkin tasolla arvioiden varsin tavanomaisia. Edellä selvitettyyn viitaten Vakuutuslautakunta katsoo, että vakuutusyhtiöllä on ollut vakuutusehtoihin perustuva oikeus kohtuullistaa asiamiehen laskua. Edellä selvitettyyn viitaten ja erityisesti ottaen huomioon käsillä olleen riita-asian laatu ja laajuus Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön päätöstä kohtuullistaa asiamiehen laskua yhteensä 10,75 tunnilla oikeana.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta ei suosita muutosta vakuutusyhtiön päätökseen.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Norros
Sihteeri Laine

Jäsenet:
Haapasaari
Jyrä
Kankkunen
Malmberg