Tapahtumatiedot
Vakuutettu A (s. 1999) on vakuutettuna koripalloseuran ottamassa ryhmäyksityistapaturmavakuutuksessa. A pelaa koripalloa SM-tasolla. Koripalloharjoituksissa 6.2.2024 pallontavoittelutilanteessa joukkueen toinen pelaaja kaatui täydellä painollaan A:n oikean jalan päälle, minkä jälkeen A:n oikean jalan reiden yläosassa tuntui kovaa kipua. Lonkka jäi kipuilevaksi. A haki tapaturman aiheuttamista hoitokuluista korvausta ryhmäyksityistapaturmavakuutuksesta.
Vakuutusyhtiö maksoi A:lle tapaturman aiheuttamia hoitokuluja 2.4.2024 saakka. Yhtiö totesi 4.4.2024 antamassaan korvauspäätöksessä, ettei tapaturman aiheuttamista kuluista voitu maksaa korvausta enää 2.4.2024 jälkeen. Yhtiö viittasi A:lle tehdyn magneettitutkimuksen lausuntoon, jonka mukaan A:lla ei ollut lantion, lonkkien tai reiden lihaksissa repeämää. Suorassa reisilihaksessa tai jännekiinnityksessä ei ollut vammaa. Yhtiö katsoi, että A:lle oli aiheutunut tapaturman seurauksena oikean lonkan seudun venähdys, jollainen yleensä paranee muutamissa viikoissa. Magneettitutkimuslausunnosta ilmeni, että A:lla oli todettu joko synnynnäinen tai ylikuormituksesta johtuva reisiluun nupin ja nivelmaljan välinen ahtaus luunokkineen ja maljan rustovallin repeämä. Yhtiö katsoi, että edellä kerrotut löydökset olivat tapaturmasta riippumattomia sairausperäisiä muutoksia tai löydöksiä, joita ei vakuutusehtojen mukaan korvata vakuutuksesta.
A oli tyytymätön vakuutusyhtiön korvauspäätökseen ja haki siihen muutosta 21.4.2024 päivätyllä muutoksenhakukirjelmällä. A totesi, ettei hänellä ollut ennen tapaturman sattumista mitään ongelmia tai kipuja lonkissa, vaan kivut ilmenivät heti tapaturman jälkeen. A piti selvänä, ettei kyse tällöin ollut tapaturmasta riippumattomista sairausperäisistä löydöksistä. A:lla ei ollut rustorenkaan repeämää ennen tapaturmaa. Vamman hoito edellytti tähystysleikkausta. A vaati, että myös 2.4.2024 jälkeen aiheutuneet lonkan hoitokulut korvataan vakuutuksesta.
Vakuutusyhtiö antoi muutoksenhaun johdosta uuden korvauspäätöksen 17.5.2024. Yhtiö totesi vastaanottaneensa 15.4.2024 päivätyn leikkauskertomuksen A:n oikeaan lonkkaan tehdystä tähystystoimenpiteestä. Tähystystoimenpiteessä oli tehty rustorenkaan kiinnitys ja sen lisäksi poistettu korostunutta luun reunaa. Yhtiö viittasi edelleen A:lle tehdyn magneettitutkimuksen lausuntoon, jossa oli todettu, että molemmissa lonkissa oli nestelisää, reisiluun päässä luun reuna oli korostunut, lonkkamaljan ulkoreunalla oli ruston ohenemaa ja molemmissa lonkissa rustoreunuksen rakenne oli rispaantunut. Yhtiö katsoi, että kaikki edellä mainitut löydökset olivat sairausperäisiä löydöksiä ja viittasivat krooniseen ongelmaan, joka oli osittain rakenteellinen ja osittain kuormituksen aiheuttamaa. Yhtiö katsoi olevan epätodennäköistä, että terve rustoreunus olisi revennyt vammamekanismi ja -energia huomioon ottaen. Yhtiö ei muuttanut aiemmin antamaansa korvauspäätöstä.
A haki vakuutusyhtiön korvauspäätökseen muutosta tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnalle osoittamallaan 10.6.2024 päivätyllä sähköpostiviestillä ja 21.4.2024 päivätyllä muutoksenhakukirjelmällä. Tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunta siirsi asian vakuutusyhtiön käsittelyyn. Vakuutusyhtiö ei muuttanut aiemmin antamiaan korvauspäätöksiä.
Asiakkaan valitus
A ilmoittaa tyytymättömyytensä vakuutusyhtiön korvauspäätökseen ja pyytää asiassa Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositusta. A vaatii, että lonkan leikkauskulut ja fysioterapiasta aiheutuneet kulut korvataan koripalloseuran ottamasta ryhmäyksityistapaturmavakuutuksesta.
A on vastaanottanut Vakuutuslautakunnan hankkiman asiantuntijalausunnon ja haluaa tarkentaa tapahtumia. Toinen pelaaja on kompastunut kolmanteen pelaajaan tavoitellessaan samaa levypalloa A:n kanssa. Tämän seurauksen pelaaja on täysin hallitsemattomasti kaatunut eteenpäin ja törmännyt/pysähtynyt A:n jalkaan. Tarkemmin kuvailtuna oikean jalan polven alapuolelle säären yläosaan. Kyseinen pelaaja törmäsi olkapää edellä. Törmännyt pelaaja on noin 200 cm pitkä ja 100 kg:n painoinen. Tästä voi päätellä, millainen vastavoima A:n jalan päälle on kohdistunut.
A toteaa, että liigatason mukainen harjoittelu oli sujunut ilman mitään ongelmia tapaturmaan sakka. Tapaturman seurauksena A:n kävely ei onnistunut ilman kipua edes lääkityksen avulla. Tapaturman jälkeen A:lla ei ole ollut mitään mahdollisuuksia harjoitella koripalloa tai mitään muutakaan liikuntaa. Tämä johtuu tapaturman aiheuttamasta kivusta ja vammasta.
A tarkentaa, että magneettikuvauksen päivämäärä on ollut 20.2.2024 ja sen lausunto on saatu 21.2.2024.
A tarkentaa, että tapaturman sattuessa hänen reitensä yläosassa napsahti. Tämä viittaisi siihen, että jotain on voinut irrota paikaltaan.
A toteaa, että etureiden yläosan venähdysvamma on yleinen diagnoosi tällaisissa tapauksissa ja niitä hoidetaan lääkekuurilla ja levolla 1–2 viikkoa. Tämän jälkeen reagoidaan, jos edellä mainittu ei parantumiseen auta. Tässä tapauksessa joukkueen fysioterapeutti epäili heti A:ta tapaturman jälkeen tutkiessaan, että jotain vakavampaa oli tapahtunut.
Vakuutuslautakunnan hankkimassa asiantuntijalausunnossa on todettu, että E-lausunnossa 22.3.2024 vahinkopäiväksi on merkitty 29.1.2024. A toteaa, että kyseessä on kirjausvirhe.
A toteaa, että vahinko-/tapaturmailmoitus on tehty erityisen huonosti vakuutuksenottaneen koripalloseuran toimesta. Tämän johdosta tapahtumia ja tietoja on jouduttu jälkikäteen oikaisemaan useita kertoja. Erään yksityisen terveysaseman lausunnot on tehty näkemättä potilasta lainkaan. Ensimmäinen lääkärikontakti on tehty etäkontaktina, jossa ei ole ollut mahdollista tehdä oikeanlaista diagnoosia. A katsoo, ettei etäkontaktin aikana tehdyllä diagnoosilla ole todistusarvoa hänen tapaturma-asiassaan. Ensimmäinen lääkäri, jonka luona A on fyysisesti käynyt, on ollut leikkaava lääkäri. Tämä lääkäri valikoitui siksi, että hänellä on erityisosaamista liittyen lonkkaniveliin.
Vakuutusyhtiön vastine
Vakuutusyhtiö viittaa vastineessa 4.4.2024 ja 17.5.2024 antamiinsa korvauspäätöksiin ja niissä esitettyihin perusteluihin. Yhtiö toteaa, että korvauspäätöksissä on mainittu korvattavuuden perustuvan vakuutusehtojen kohtiin 5.3 ja 6.2.2. Vahinkoon sovelletaan myös vakuutusehtojen kohtaa 6.1. Tällä ei kuitenkaan ole ollut ratkaisun ja hylkäysperusteiden kannalta merkitystä.
Lääketieteellinen selvitys
Vakuutuslautakunnalla on käytössään A:ta koskevaa lääketieteellistä selvitystä ajalta 16.2.2024—15.4.2024.
16.2.2024 päivätyn ortopedin etäkontaktimerkinnän mukaan 6.2.2024 treeneissä toinen pelaaja oli horjahtanut A:n oikean jalan päälle ja tässä yhteydessä A:n etureiden yläosaan oli tullut venytystyyppinen vamma. A:lla oli ollut edellä kerrotusta tapahtumasta asti kipuja eikä hän ollut pystynyt harjoittelemaan ongelmitta. Ulkoisia vammanmerkkejä ei ollut. Kivun takia lihasvoimat olivat testaten heikommat. A sai lähetteen lantion, lonkan ja reiden magneettitutkimukseen. Diagnoosiksi on merkitty reiden ruhje (S70.1).
Päiväämättömän lantion, lonkan ja reiden magneettitutkimuksen lausunnon mukaan lantion ja lonkkien luurakenne oli normaali. Molemmissa lonkkanivelissä oli lievää nestelisää, oikealla selvemmin. Reisiluun kaulan alueella oli tulehduksellista luurakenteen liikakasvua ja terävöitymää. Reisiluiden päiden ulkosivujen reunoilla oli epätasaista ruston ohentumaa. Lonkkamaljakoiden rustoreunukset olivat molemmin puolin ohuet ja rispaantuneet. Häpyliitoksessa oli hentoa turvotusta ja reunakerrostumaa krooniseen häpyluun tulehdukseen sopien. Lantion, lonkkien tai reiden lihaksissa ei todettu repeämään viittaavaa.
26.2.2024 päivätyn toisen ortopedin laatimasta käyntimerkinnästä ilmenee, että edellä mainittu magneettitutkimus on tehty 20.2.2024 ja sitä koskeva lausunto on laadittu 21.2.2024. A:n lonkassa oli edelleen kipua, joka tuntui syvällä lonkan sisällä. Vastaanotolla A käveli ontumatta. Passiivinen lonkankoukistus oli 70 astetta ja aristi, ulkokierto oli 40 astetta ja melko kivuton, sisäkierto oli 0 astetta ja aristi, loitonnus oli kivuton, lähennys aristi. FABER- ja FADIR-testit aristivat. Ortopedi arvioi kyse olevan lonkkanivelperäisestä kivusta ja määräsi A:lle lepoa ja tulehduskipulääkettä. Oireilun rauhoituttua rasitusta voisi lisätä asteittain. Ortopedi suositteli, että A kävisi myöhemmin lonkkaspesialistin arviossa ahdaslonkka-/rustoreunustilanteen takia. Diagnoosiksi on merkitty lonkkanivelen nyrjähdys tai sen siteiden revähdys tai venähdys (S73.1).
22.3.2024 päivättyyn kolmannen ortopedin laatimaan E-lääkärinlausuntoon kirjatun 15.3.2024 päivätyn potilaskertomuksen mukaan A:lla oli kipua nivusessa. Liikkeistä sisäkierto oli hankalin. Lisäksi oli lonksumista, joka ei ollut kivuliasta ja jota A:lla oli ollut aina. A oli käyttänyt viikon tulehduskipulääkettä, mutta siitä ei ollut ollut apua. Vasemman lonkan ollessa 90 asteen koukistuksessa keskilinjassa ulkokierto ja loitonnus onnistuivat aina 110 asteeseen saakka. A:n maatessa selällään sisäkierto ja ulkokierto olivat 0–45 astetta, loitonnus ja lähennys olivat täydet. Oikean lonkan ollessa 70 asteen koukistuksessa keskilinjassa ulkokierto onnistui [asteluku puuttuu]. Selällään maatessa sisäkierto oli 10 astetta vajaa, ulkokierto 50 astetta. Kipua oli jo 80 asteen koukistuskulmassa. Loitonnus ja lähennys olivat täydet ja kivuttomat. Suoran jalan liikkeet olivat kivuttomat. FADIR- ja impingement-testit olivat voimakkaan kivuliaat. Drop kick -asento oli voimakkaan kivulias. A sai lähetteen lantion röntgentutkimukseen sekä ultraäänellä ohjattuun puuduteaineinjektioon.
22.3.2024 päivättyyn ortopedin laatimaan E-lääkärinlausuntoon kirjatun tekstin mukaan ortopedi soitti A:lle 22.3.2024 röntgentutkimuksen tuloksista. Tutkimuksessa todettiin, että gammakulma oli 80 astetta eli koholla, alfakulma oli 85 astetta sopien cam-tyypin [ahtaumatyyppi, jossa reisiluun kaulan ja reisiluun pään liitoskohdassa on havaittavissa luukudoksesta muodostunut kohouma] ahdas lonkka -tilanteeseen sekä tästä johtuvaan rustoreunuksen repeämään. Puudutetta ei ollut tehty. Kirurgi arvioi, että A:n oireet olivat varsin selkeät, eikä konservatiivisesta hoidosta ollut ollut hyötyä. Hoidoksi päätettiin tähystystoimenpide. Diagnoosiksi on merkitty Q65.88 fai combinata c rupt labr dx [muu synnynnäinen lonkkanivelen epämuotoisuus].
15.4.2024 päivätyn ortopedin potilaskertomuksen mukaan A:lle tehtiin oikean lonkan tähystystoimenpide, jossa revennyt rustoreunus kiinnitettiin takaisin paikoilleen ja reisiluun kaulasta otettiin ylimääräistä luukudosta pois. A sai lähetteen fysioterapiaan.
Asiantuntijalausunto
Vakuutuslautakunta on pyytänyt asiassa asiantuntijalausunnon dosentti, LKT, DI, kirurgian, ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri Aarne Kiviojalta, jolla on myös liikennelääketieteen erityispätevyys.
Kivioja käy lausunnossaan läpi tapahtumatietoja ja A:ta koskevaa lääketieteellistä selvitystä. A:n jalan päälle on 6.2.2024 koripalloharjoitusten aikana kaatunut toinen pelaaja aiheuttaen oikean reiden yläosaan kipua. Ensimmäisen lääkärimerkinnän (etäkontakti 16.2.2024) mukaan 6.2.2024 treeneissä toinen pelaaja horjahti A:n oikean jalan päälle ja tässä yhteydessä aiheutui venytystyyppinen vamma etureiden yläosaan.
Kivioja huomauttaa, ettei magneettitutkimuslausunnossa ole päivämäärää. Tutkimuksessa todettiin, että A:n molemmissa lonkissa oli lievä nestelisä, oikealla selvemmin. Reisiluun kaulan alueella oli tulehduksellista luurakenteen liikakasvua epäsuhtaisesti nivelkuoppaan nähden ja terävöitymää. Reisiluiden päiden ulkosivujen reunoilla oli epätasaista ruston ohentumaa. Lonkkamaljakoiden rustoreunukset olivat molemmin puolin ohuet ja rispaantuneet. Lantion, lonkkien tai reiden lihaksissa ei ollut repeämään viittaavaa.
A ohjattiin 26.2.2024 lonkkaspesialistille ahdas lonkka -syndrooman/rustoreunuksen tilanteen takia. Diagnoosina oli S73.1 eli lonkkanivelen nyrjähdys tai sen siteiden revähdys tai venähdys. A:lle tehtiin 15.4.2024 oikean lonkan tähystysleikkaustoimenpide, jossa rustorengas kiinnitettiin ja reisiluun kaulasta höylättiin liiallista luuta pois.
Kivioja toteaa, että 5.9.2024 vastineeseen on liitetty päiväämätön asiakirja, jonka mukaan 6.2.2024 toinen pelaaja kaatui A:n jalan päälle pallontavoittelutilanteessa ja kaatumisen seurauksena A:n oikean reiden yläosassa tuntui kovaa kipua.
Kivioja toteaa, että lääketieteellisissä teksteissä, erityisesti röntgenlausunnoissa ”repeämä” voi sanana tarkoittaa akuuttia traumaattista tai kroonista rappeumaperäistä vauriota. Kivioja katsoo, että asiassa esitetyllä vammamekanismilla voisi kuvitella tulevan jonkinlainen lihasruhje tai -venähdys. Kivioja huomauttaa, että vahinkotiedoissa käytetty ilmaisu ”jalan päälle” on epätarkka ja jää epäselväksi, tarkoitetaanko tällä esimerkiksi jalkaterää tai reittä. Tietoa ei ole myöskään siitä, mitä tapahtui heti kontaktin jälkeen.
Kivioja toteaa, että magneettikuvissa on todettu molemmin puolin lonkissa rakenteellisena muutoksena reisiluun kaulan alueen luurakenteen liikakasvu epäsuhtaisena nivelkuoppaan nähden. Tätä ylimääräistä luuta on leikkauksessa hiottu pois. Lonkkamaljakoiden rustoreunukset (labrumit) olivat molemmin puolin ohuet ja rispaantuneet.
Hoitavan lääkärin diagnoosi Q65.88 löytyy E-lausunnosta 22.3.2024. Tautiluokituksessa Q65 on ”Synnynnäiset lonkkanivelen epämuotoisuudet”. Samassa lausunnossa hoitava lääkäri toteaa röntgenkuvien perusteella, että niissä todetut löydökset sopivat reisiluun nupin ja nivelmaljan väliseen ahtauteen (cam fai -tilanteeseen) ja tästä johtuvaan rustorenkaan repeämään. S-alkuista vammadiagnoosia ei ole käytetty. Diagnoosin ja edellä kerrotun tekstin perusteella hoitava lääkäri ei ole ajatellut leikkaushoitoon päätyessään, että kyseessä olisi tapaturmainen repeämä. Kivioja arvioi, että rustorenkaan oheneminen, rispaantuminen ja vaurio (repeämä) liittyvät kaikki reisiluun kaulan alueen rakenteelliseen muutokseen, joka rajoittaa lonkan liikettä ja vaurioittaa rustoreunusta.
Kivioja toteaa, että ensimmäisen potilaskirjauksen perusteella A:lla on todettu 6.2.2024 tapaturman jälkeen etureiden yläosan venähdysvamma. A:lla todetut rustorenkaan oheneminen, rispaantuminen ja vaurio eivät sovi syntyneeksi 6.2.2024 kuvatun tapaturman seurauksena. A:lla on todettu lonkkanivelen epämuotoisuus. Kivioja katsoo, että hoitokuluja on perusteltua korvata 6.2.2024 tapaturmaan liittyvänä magneettikuvaukseen saakka. Lopuksi Kivioja huomauttaa, että E-lausunnossa 22.3.2024 vahinkopäiväksi on merkitty 29.1.2024.
Ratkaisusuositus
Kysymyksenasettelu
Asiassa on kysymys siitä, tuleeko A:n oikean lonkan tutkimus- ja hoitokuluja korvata yksityistapaturmavakuutuksesta 2.4.2024 jälkeen.
Sovellettavat vakuutusehdot
Yrityksien ja yhteisöjen yksityistapaturmavakuutusehtojen (voimassa 1.1.2022 alkaen) kohdan 5.3 mukaan vakuutuksesta ei korvata
- […]
- vakuutustapahtumasta riippumatonta sairautta, vamma, vikaa tai tuki- ja liikuntaelimistön rappeutumista tai suun ja hampaiden sairaudesta johtuvaa hampaiston tai hampaiden kiinnityskudosten heikentymistä, vaikka se olisi ollut oireeton ennen vakuutustapahtumaa
- […].
Ehtojen kohdan 6.1 mukaan jos korvattavasta vakuutustapahtumasta riippumattomat seikat ovat olennaisesti vaikuttaneet vamman syntyyn tai sen paranemisen pitkittymiseen, maksetaan hoitokuluja, päivärahaa ja haittakorvausta vain siltä osin kuin hoidon, työkyvyttömyyden tai haitan on lääketieteellisen tietämyksen perusteella katsottava aiheutuneen korvattavasta vakuutustapahtumasta. […]
Asian arviointi
Suomen voimassa olevan oikeuden mukaan korvauksenhakijan velvollisuutena on näyttää toteen vakuutuksesta korvattavan vahinkotapahtuman, esimerkiksi tapaturman, sattuminen sekä tapaturman ja korvausvaatimuksen perusteena olevan vamman välinen syy-yhteys. Jos hän tämän näyttää, on vakuutuksenantajan velvollisuutena sen jälkeen osoittaa vahingon tai sen seurausten aiheutuneen vakuutuksen korvauspiirin ulkopuolelle jäävästä syystä, jos vakuutuksenantaja haluaa vapautua korvausvelvollisuudestaan.
Sen arvioiminen, onko yksityistapaturmavakuutukseen perustuvan korvausvaatimuksen perusteena oleva vamma korvattavuuteen oikeuttavassa syy-yhteydessä tapaturmaan, perustuu vallitsevaan lääketieteelliseen tietoon kyseiselle vammalle tyypillisestä ja riittävästä tapaturmamekanismista sekä erikseen kussakin yksittäistapauksessa vaurioituneista kudoksista tehtyihin havaintoihin. Sen sijaan syy-yhteyttä ei voida pitää todistettuna pelkästään ajallisen yhteyden perusteella eli sen perusteella, että vammautuminen on käynyt ilmi tapaturman jälkeen.
Syy-yhteys vamman ja kuvatun tapaturmamekanismin välillä on oletettu lähtökohtaisesti vallitsevaksi silloin, kun tapaturmamekanismi on ollut energiamäärältään ja muilta ominaisuuksiltaan vammalle riittävä ja kun myös vamma on ollut sanotun tapaturmamekanismin tyypillinen seuraus. Yksin se seikka, että vakuutettu on vammautunut, ei kuitenkaan ole riittävä näyttö siitä, että vammautuminen on aiheutunut vakuutusehtojen perusteella korvaukseen oikeuttavan tapaturmamekanismin seurauksena. Vakuutusehtojen mukaan, jos korvattavasta vakuutustapahtumasta riippumattomat seikat ovat olennaisesti vaikuttaneet vamman syntyyn tai sen paranemisen pitkittymiseen, maksetaan hoitokuluja, päivärahaa ja haittakorvausta vain siltä osin kuin hoidon, työkyvyttömyyden tai haitan on lääketieteellisen tietämyksen perusteella katsottava aiheutuneen korvattavasta vakuutustapahtumasta. Vakuutuksesta ei myöskään korvata vakuutustapahtumasta riippumatonta sairautta, vamma, vikaa tai tuki- ja liikuntaelimistön rappeutumista, vaikka se olisi ollut oireeton ennen vakuutustapahtumaa.
A:lle sattui vakuutusehtojen mukainen tapaturma 6.2.2024, kun koripalloharjoituksissa pallontavoittelutilanteessa toinen pelaaja kaatui täydellä painolla hänen oikean jalkansa päälle. A:n reiden yläosassa tuntui kovaa kipua. Lantion, lonkan ja reiden magneettitutkimuksessa 20.2.2024 todettiin reisiluun kaulan alueella tulehduksellista luurakenteen liikakasvua ja terävöitymää. Reisiluiden päiden ulkosivujen reunoilla oli epätasaista ruston ohentumaa. Lonkkamaljakoiden rustoreunukset olivat molemmin puolin ohuet ja rispaantuneet. Repeämään viittavia löydöksiä ei todettu. Lonkan kipua yritettiin hoitaa konservatiivisesti, mutta kipuilu jatkui. Röntgentutkimuksessa 22.3.2024 todettiin ahdas lonkka -oireyhtymään sopivat löydökset sekä tästä johtuva rustoreunuksen repeämä. A:n lonkkaan tehtiin 15.4.2024 tähystystoimenpide, jossa revennyt rustoreunus kiinnitettiin takaisin paikoilleen ja reisiluun kaulasta otettiin ylimääräistä luukudosta pois. A sai lisäksi lähetteen fysioterapiaan.
Vakuutuslautakunnan pyytämässä asiantuntijalausunnossa asiantuntija on katsonut, että rustorenkaan oheneminen, rispaantuminen ja vaurio (repeämä) liittyvät kaikki A:lla todetun reisiluun kaulan alueen rakenteelliseen muutokseen, joka rajoittaa lonkan liikettä ja vaurioittaa rustoreunusta. Asiantuntija on katsonut, että hoitokuluja on perusteltua korvata 6.2.2024 tapaturmaan liittyvänä magneettikuvaukseen saakka.
Vakuutuslautakunta viittaa käytössään olevaan lääketieteelliseen selvitykseen ja hankkimaansa asiantuntijalausuntoon. Lautakunta katsoo, etteivät A:lla 20.2.2024 magneettitutkimuksessa todetut reisiluun kaulan alueen luurakenteen liikakasvu ja lonkkamaljakoiden rustoreunusten rispaantuminen sekä 22.3.2024 röntgentutkimuksessa todetut ahdas lonkka -oireyhtymään sopivat löydökset ja oikean lonkkamaljakon rustoreunuksen vaurio ole syy-yhteydessä 6.2.2024 tapaturmaan. Vaikka A:n oikea lonkka on kipeytynyt tapaturman yhteydessä, lautakunta katsoo, että oirekuvaan on olennaisesti vaikuttanut tapaturmasta riippumaton sairaus tai vika eli lonkissa todettu ahdas lonkka -oireyhtymä. Lautakunta katsoo, että A:lle on aiheutunut 6.2.2024 tapaturman seurauksena venähdystasoinen vamma, jonka osuuden vakuutusyhtiö on korvannut maksamalla tutkimus- ja hoitokuluja 2.4.2024 saakka.
Lopputulos
Vakuutuslautakunta ei suosita muutosta vakuutusyhtiö korvauspäätökseen.
Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.
VAKUUTUSLAUTAKUNTA
Puheenjohtaja Luukkonen
Sihteeri Pippola
Jäsenet
Korkeamäki
Kummoinen
Rahijärvi
Sibakov