Tapahtumatiedot

Asiakkaan talon terassille oli 20.7.2023 yön aikana heitetty kemikaaleja sisältävä kotitekoinen pullopommi, minkä seurauksena terassille, rakennuksen seinärakenteille, ikkunoille, ovelle ja irtaimistolle aiheutui vaurioita. Asiakas haki korvausta kotivakuutuksestaan.

X Oy suoritti kohteessa vahinkokartoituksen 20.7.2023. Kartoitusraportin mukaan kyseessä on noin 70 neliömetrin kokoinen terassi sisältäen uima-altaan. Terassi oli hiottu ja öljytty edellisenä kesänä. Raportissa todettiin, että terassille heitetty pullopommi sisälsi ilmeisesti putken­ava­us­liuosta ja alumiinifoliota. Pullossa ollutta liuosta oli lentänyt ympäri terassia noin 40 neliömetrin alueelle. Liuoksen aiheuttamia vaaleita roiskeita oli nähtävissä terassin laudoituksessa, ikkunoiden vesipelleissä, ikkunalaseissa, terassin katteessa sekä terassin ovessa, ja myös tiiliseinissä oli roiskeita, jotka eivät kartoitushetkellä näkyneet selvästi. Lisäksi irtaimistoa oli vahingoittunut. Ensisijaisena toimenpide-ehdotuksena terassin osalta kartoitusraportissa pidettiin pesua, hiontaa ja öljyämistä sekä tarvittaessa terassilautojen uusimista.

Korvauspäätöksessään 28.9.2023 vakuutusyhtiö totesi kyseessä olevan korvattava vahinko. Yhtiö maksoi irtaimiston osalta 5 266 euron korvauksen. Lisäksi yhtiö maksoi 13.2.2024 ikkunoiden ulkopuitteiden korjauksen, terassin oven vaihtamisen ja lukon vaihtamisten osalta 4 253,46 euron korvauksen.

Asiakas toimitti vakuutusyhtiölle S Oy:n 10.9.2023 päivätyn tarjouksen terassin vaurioiden korjaamisen osalta sekä pyysi ehdotusta kertakorvauksesta, jos asiakas tekee työn itse. S Oy:n 8 800 euron tarjous sisälsi terassin valokatteet ja terassin laudat 70 neliömetrin terassiosuudelle.

Vakuutusyhtiö teki 23.11.2023 asiakkaalle kertakorvausehdotuksen, jossa se tarjoutui korvaamaan kaiken kattavana kertakorvauksena rakennuksen vaurioiden osalta 3 000 euroa vähennettynä 350 omavastuuosuudella. Ehdotuksessaan yhtiö totesi, että vaihtoehtoisesti korjaustyöt tehdään urakoitsijan toimesta, ja vakuutusyhtiö korvaa laskuja vahinkoon liittyvän ennallistamisen osalta.

Asiakas ilmoitti vakuutusyhtiölle 24.11.2023, ettei hän hyväksy kertakorvausehdotusta. Asiakkaan mukaan summa, jota yhtiö ehdotti, ei sisältänyt kaikkia tarvittavia korjaustoimenpiteitä. Terassin korjauksen osalta asiakas viittasi saamaansa noin 9 000 euron tarjoukseen ja totesi, että terassin korjaustyöt tehdään seuraavana keväänä, jolloin vakuutusyhtiön tulee korvata työ laskun mukaisesti.

Vakuutusyhtiö ilmoitti 1.12.2023 asiakkaalle, että kotivakuutus korvaa ainoastaan suoranaisen esinevahingon eikä mahdollisia muutos- tai parannustöitä. Yhtiö myös totesi, että vakuutusyhtiöllä on vakuutusehtojen mukaan oikeus korjauttaa vaurioitunut omaisuus hyväksymällään yhteistyökumppanilla tai urakoitsijalla. Koska terassin ja valokatteen korjaustyöt ovat vielä tekemättä, yhtiö katsoi selkeintä olevan, että vahinkokartoituksen tehnyt X Oy tekee korjaustyöt keväällä tai kesällä vahinkoon liittyviltä osin. Yhtiön mukaan nämä korjaustoimenpiteet eivät maksa lähellekään 9 000 euroa, vaan kyseinen hinta koski koko terassin uusimista. Terassin ja valokatteen korjaamisesta annettu X Oy:n hinta-arvio oli 3 000–4 000 euroa.

Asiakas ilmoitti 9.1.2024, että yritys, joka teki aiemmin tarjouksen terassilaudoitusten ja valokatteen vaihdosta, ei pääse tekemään työtä keväällä. Asiakas toimitti vakuutusyhtiölle yritys R:n 7.1.2024 antaman tarjouksen, joka oli asiakkaan mukaan vastaavan sisältöinen kuin hänen aiemmin toimittamansa tarjous. Yritys R:n tarjous oli 8 800 euroa, ja se sisälsi terassilautojen uusimisen. Tarjouksessa viitattiin V Oy:n antamaan lausuntoon koskien lipeän vaikutusta petsattuun uritettuun terassipuuhun ja todettiin, että lausunnon perusteella laudoitusta ei voi hioa, vaan laudoitus täytyy vaihtaa kokonaisuudessaan yhdenmukaisuuden vuoksi.

Vakuutusyhtiö ilmoitti 20.1.2024 asiakkaalle, ettei se hyväksy yritys R:n tarjousta, koska se sisältää korjaustöitä laajemmin, kuin mitä vahingon korjaaminen edellyttää. Yhtiö välitti asiakkaalle X Oy:n antaman hinta-arvion, jonka X Oy oli laatinut vahinkokartoituksensa pohjalta. X Oy:n 15.12.2023 päivätty hinta-arvio terassin korjauksen osalta oli 2 700 euroa ja valokatteen uusimisen osalta 1 200 euroa. Hinta-arvioon sisältyi vaurioituneiden terassilautojen uusiminen ja terassin hionta (rajaus uima-altaan korokkeeseen), terassin pesu (rajaus uima-altaan korokkeeseen), terassin käsittely ruskealla puuöljyllä (rajaus uima-altaan korokkeeseen) ja terassin valokatteen uusiminen vahinkoa edeltäneeseen tasoon. Yhtiö totesi, että asiakas voi tilata työn X Oy:ltä hintaan 3 900 euroa. Halutessaan asiakas voi tilata korjaustyöt myös toisen urakoitsijan kautta, mutta tällöin vakuutusyhtiön korvausosuus on enintään 3 900 euroa ja ylimenevä osuus jää asiakkaan maksettavaksi.

Asiakas tilasi työn yritys R:ltä ja korjaustyöt tehtiin kevään ja kesän 2024 aikana. Vakuutusyhtiö maksoi 1.7.2024 tekemällään korvauspäätöksellä 3 900 euron korvauksen vahingossa vaurioituneen terassin ja valokatteen korjaamisesta perustuen X Oy:n kustannusarvioon.

Asiakkaan vaatimukset

Asiakas on tyytymätön vakuutusyhtiön maksaman korvauksen määrään ja vaatii, että vakuutusyhtiö korvaa koko terassin korjauksesta aiheutuneen laskun kokonaisuudestaan viivästyskorkoineen. Vaatimuksen määräksi asiakas on yksilöinyt 4 900 euroa. Lisäksi asiakas vaatii vakuutusyhtiötä korvaamaan lainan korkokulut kymmenen kuukauden ajalta eli noin 720 euroa.

Asiakas kertoo, että ilkivallassa käytetty lipeä on aiheuttanut vuosi ennen vahinkoa petsatulle uritetulle terassin lattialle vaaleita läiskiä ympäriinsä useiden metrien säteellä. Korjausvaihtoehtoina oli hiominen ja uudelleen petsaaminen taikka lautojen uusiminen. Asiakas kertoo toimittaneensa kaikki pyytämänsä tarjouspyynnöt vakuutusyhtiölle, ja vakuutusyhtiö on ilmoittanut 24.10.2023, että korjaukset voidaan aloittaa. Asiakas teki sopimukset tarjousten tehneiden urakoitsijoiden kanssa, mutta koska talvi oli tulossa, sovittiin, että terassi rakennetaan uudestaan vasta keväällä. Asiakas kertoo, että hän joutui ottamaan pankista ison remonttilainan, koska vakuutusyhtiö maksoi korvaukset ainoastaan kuitteja vastaan. Kaikki korjaukset oli saatu tehtyä kesällä 2024, ja asiakas lähetti loput terssin korjauksesta aiheutuneet laskut vakuutusyhtiöön. Vakuutusyhtiö ilmoitti, ettei se maksa jo syksyllä urakoitsijan kanssa sovittua 8 800 euroa vaan 3 900 euroa.

Asiakas katsoo, että pelkkä vaurioalueen lautojen uusiminen ja koko terassin hiominen ei olisi ollut riittävä toimenpide vahinkojen korjaami­seksi. Asiakas toteaa, että timpurin kanssa oli mietitty vaihtoehtona myös X Oy:n tarjousta. Tarjoukseen sisältyi kuitenkin terassilautojen hionta, mikä ei onnistu, koska kyseessä on uritettu lauta. Uria on mahdoton hioa, tai laudat tulisi hioa kaiken lipeän poistamiseksi niin syvältä, että ruuvien kannat tulisivat vastaan eikä hiominen enää onnistuisi. Valituksen liitteenä asiakas toimitti pintamateriaaleihin erikoistuneen myymäläketju V Oy:n lausunnon, jossa V Oy:n edustaja totesi, että vaaleat laikut voi olla hankalaa saada enää saman värisiksi, koska lipeää käytetään yleensä sisätiloissa vaaleiden puulattioiden kuten saarnin, pyökin ja havupuiden vaalentamiseen. Lipeä ehkäisee puun kellastumista auringonvalossa. Tästä syystä, vaikka terassi pestäisiin, hiottaisiin ja käsiteltäisiin ruskeaksi, V Oy:n edustaja epäili vahvasti, että lipeän valkaisemat kohdat jäävät terassiin näkyviin. Jos laikut halutaan pois, saattaa ainoa vaihtoehto olla vaihtaa vaurioituneet laudat.

Asiakas on toimittanut lisäselvityksenä terassin käsittelyssä käytetyn petsin valmistajan T Oy:n teknisen palvelun päällikön B:n kanssa käymänsä sähköpostikirjeenvaihdon. Kirjeenvaihdossa asiakas kertoo B:lle, että terassille roiskuneessa lipeässä on ollut kyse 12 prosenttia vahvasta lipeästä, kun lattioiden valkaisuun tarkoitetussa lipeäpohjaisessa aineessa on lipeää noin 1–2 prosenttia. Aine aiheutti terassille vaaleita läiskiä, jotka suurenivat ja tummenivat päivien saatoissa aina vain isommiksi. B vastaa asiakkaan kysymykseen siitä, miten terassin lattian saisi korjattua parhaiten vähimmällä työllä, että vähimmällä työllä korjaus onnistuisi paikkamaalaamalla. Tähän sisältyisi terassin pesu, vaalenneiden kohtien öljyäminen kertaalleen ja koko terassin öljyäminen. B:n mukaan olisi kuitenkin epävarmaa, onnistuisiko paikkamaalaaminen siten, ettei läiskiä enää näkyisi. Lisäksi öljyn pysyminen läiskien kohdalla olisi epävarmaa. Asiakkaan kysymykseen siitä, voiko uritettua lautaa hioa niin syvältä, että vahvan lipeän saa kokonaan pois syvältä laudasta, mutta niin, että urat kuitenkin säilyisivät, B vastaa, että hiominen on mahdollista, mutta aika hankalaa uritetussa laudassa. Ongelmaksi tulee hiottujen paikkojen saaminen samanväriseksi kuin muu hiomaton pinta. Hiomisella öljyn pysyminen pinnassa on kuitenkin varmempaa. Asiakkaan kysymykseen siitä, kuinka syvään lautaa täytyy hioa, jotta vahvan lipeän saa pois ja öljy varmasti tarttuu puuhun, B vastaa, että asiaa on vaikea arvioida mutta mahdollisesti 1–2 millimetriä saattaisi riittää. Lisäselvityksen yhteydessä asiakas toteaa, että koko terassin laudoista yli puolessa on lipeän valkaisemia täpliä.

Asiakas kertoo keskustelleensa myös X Oy:n edustajan kanssa, ja tämä oli ollut sitä mieltä, ettei yrityksessä ole tällaiseen vahinkoon osaamista, eivätkä he ole koskaan työstäneet puuta lipeällä. Lisäselvityksenä asiakas on toimittanut tallenteen puhelinkeskustelusta, jossa X Oy:n edustaja toteaa, ettei heillä ole kokemusta vastaavasta lipeävahingosta. Asiakas vetoaa X Oy:n edustajan toteamukseen siitä, että maaliliikkeet ja lipeää myyvät toimipisteet osaavat antaa paremmat korjausohjeet lipeän aiheuttamien vahinkojen korjaamiseen.

Lisäkirjelmässään asiakas kertoo, että terassialueen laudoista noin puolet olivat jossain määrin lipeäpilkkujen vaalentamia. Myös uima-altaan talonpuoleisissa laudoissa oli joitakin pilkkuja, jotka X Oy:kin kartoitusraportissaan huomioi ja tämän vuoksi otti ylös koko alueen neliömäärän. Asiakas kertoo lähettäneensä vakuutusyhtiöön kuvan myös uima-altaan ympärillä olevasta laudan pinnasta, jossa oli roiskeita lipeästä. Tämä kohta näytettiin myös X Oy:n kartoittajalle, joka otti siitä kuvan. Asiakas oletti, että tässä yhteydessä sama tieto ja kuvat olivat menneet myös vakuutusyhtiölle. Asiakas ihmettelee, miksi vakuutusyhtiö on päättänyt olla korvaamatta altaan ympärystä, jossa oli myös todettu roiskeita.

Asiakas katsoo, ettei vakuutusyhtiö ole näyttänyt toteen X Oy:n tarjousta, jossa he vaihtavat vioittuneet laudat (puolet terassilaudoista), poraavat muiden lautojen ruuvinkannat syvemmälle, jotta voivat ne hioa ja menevät käsipelin jollain jyrsimellä vanhojen lautojen urat läpi. Asiakkaan mukaan kaikki tämä olisi tullut tehdä, mikäli kaikkia lautoja ei olisi vaihdettu. Asiakas pyytää vakuutusyhtiötä esittämään X Oy:n tarjouksen, jossa he sitoutuvat tekemään kaiken tuon siihen hintaan, mitä vakuutusyhtiö on nyt korvannut. Asiakas kertoo pyytäneensä syksyllä tarjouksen sittemmin työn toteuttaneelta firmalta. Tarjous välitettiin vakuutusyhtiölle ja noin kuukauden päästä saatiin vakuutusyhtiöltä vastaus, että asiassa voidaan edetä. Tämän perusteella asiakas teki sopimuksen urakoitsijan kanssa. Tarjoukseen kuului lautojen vaihto asiantuntijoiden ohjeistuksen mukaisesti koko alueelta, kuten X Oy:n kartoitusraportissa on mainittu. Asiakas ihmettelee, missä kohtaa hänen olisi tullut osata toimia toisin.

Vakuutusyhtiön väitteeseen siitä, ettei asiakas ole toimittanut valokuvia uima-altaan ympäristöön roiskuneista lipeäjäljistä, asiakas vastaa, että vakuutusyhtiön yhteistyökumppani X Oy:n kartoitusraportin tekijä on ottanut valokuvat ja toimittanut ne vakuutusyhtiölle. Sama tarkastaja otti mitat koko terassin alueesta, kun asiakas huomautti hänelle altaan vierestä löytyneistä lipeäpilkuista.

Asiakas kertoo keskustelleensa uudestaan X Oy:n edustajan kanssa ja lisäkirjelmän liitteenä asiakas toimittaa keskustelusta äänitallenteen. Tallenteella X Oy:n edustaja muun muassa toteaa, ettei hänellä ole tietoa, että X Oy olisi antanut sitovan tarjouksen ilkivaltavahinkojen korjaamisesta. Edustajan mukaan hän on antanut vakuutusyhtiön ja X Oy:n välisessä tietojärjestelmässä käytyjen keskusteluihin yhteydessä kaksi hinta-arviota, joista ensimmäinen 20.9.2023 on koskenut pelkkiä terassilautojen hiontaa ja öljyämistä hintaan 3 000 euroa, toinen myöhemmin annettu koko terassin uusimista 9 000 euron hinta-arviolla.

Vakuutusyhtiön väitteeseen siitä, että X Oy olisi tehnyt korjauksen edullisemmin, asiakas vastaa, että asiantuntijoiden lausuntojen perusteella korjaus olisi tehty väärin. Lisäksi asiakas toteaa, ettei vakuutusyhtiö ole toimittanut X Oy:n tarjousta ennen kuin asiakas on vakuutusyhtiön luvalla tehnyt sopimuksen toisen urakoitsijan kanssa. Tämä toinen urakoitsija on käyttänyt tarjousta tehdessään lipeää myyvän maalifirman suosituksia ja X Oy:n kartoitusraporttia. Asiakas vetoaa myös siihen, että vakuutusyhtiö on lähettänyt talvella useiden kuukausien viiveellä sähköisen salatun viestin, jossa vakuutusyhtiö oli kertonut oman näkemyksensä korjauksista. Asiakas kysyy, miksi tietoa ei tullut jo syksyllä, kun sopimuksia tehtiin toisen yrityksen kanssa ja miksi vakuutusyhtiö ei ollut yhteydessä puhelimitse tai postitse, jos tieto vaikutti jo tehtyyn urakkasopimukseen.

Lisäkirjelmässään asiakas kyseenalaistaa vakuutusyhtiön väitteen, että näyttötaakka vahingosta olisi asiakkaalla ottaen huomioon, että vakuutusyhtiön kumppani on ottanut valokuvat vaurioista, eikä kaikkia kuvia löydy kumppanin arkistosta. Asiakas katsoo, että vakuutusyhtiön olisi tullut ohjeistaa asiakasta ottamaan valokuvat kaikista vahingoista. Asiakas viittaa toimittamastaan viimeisimmästä äänitallenteesta ilmeneviin tietoihin X Oy:n antamista hinta-arvioista ja toteaa, että pelkkä hionta ja öljyäminen sekä kate olisi maksanut arviolta 4 000 euroa, ja koko terassin uusiminen kate mukaan lukien noin 10 000 euroa. Lisäksi asiakas toteaa, että koska kyseessä hinta-arvio, voi lopullinen summa nousta enimmillään 15 prosenttia. Näin ollen asiakas katsoo, ettei X Oy olisi pystynyt korjaamaan terassia vakuutusyhtiön maksamaa korvausta vastaavalla summalla.

Vakuutusyhtiön kanta      

Vastineessaan vakuutusyhtiö kiistää asiakkaan vaatimukset ja vetoaa ilkivaltavahingon syystä ja laajuudesta toimitettuihin selvityksiin sekä 27.9.2023 tehdyn korvauspäätöksen perusteluihin. Yhtiö katsoo korvanneensa vakuutusehdoissa määritellyn suoranaisen esinevahingon, joka kuuluu vakuutuksen piiriin. Vakuutuskorvauksen piiriin ei kuulu parannus- ja muutostyöt sekä rajoitusehdoissa erikseen pois rajatut sekä värierioista johtuvat korjauskustannukset. Lisäksi yhtiö katsoo asiakkaan olleen tietoinen, ettei vakuutuksesta korvata terassin ja valokatteen kuluja tarjoushinnan 8 800 euron mukaan.

Yhtiö kertaa tapahtumatietoaja ja toteaa niiden osalta muun muassa, että X Oy:n kartoitusraportin ja kartoittajalta saatujen tarkennusten perustella vahinkoalue rajautuu noin 40 neliömetriin. Terassin osuus sijaitsee kahdessa eri tasossa ja vahinkoalue rajautuu käytännössä verannan ja uima-altaan väliselle alueelle. Asiakkaalle on 1.12.2023 ilmoitettu, että kotivakuutus korvaa terassin ja valokatteiden osalta ainoastaan vahinkoalueen korjauskulut, muttei laajempaa uusimista. Viestissä on mainittu asiaan liittyvät vakuutusehtojen kohdat 5.3.9 k) ja 6.5.1. Asiakkaan toimittamien tarjousten osalta vakuutusyhtiö ei hyväksynyt S Oy:n 8 800 euron tarjousta, koska se sisälsi myös vahinkoalueen ulkopuolisia ja siten vakuutuksen korvauspiirin ulkopuolelle kuuluvia parannustöitä. Tarjous sisälsi terassin uusimisen 70 neliömetrin alueelta tarvikkeineen eli huomattavasti laajemmin, kuin mitä ilkivaltavahinko edellyttää ja mitä vaurioita on todettu X Oy:n raportissa 25.7.2023. Tämän johdosta vakuutusyhtiö pyysi paikalla käyneeltä X O:ltä vertailutarjouksen vahinkoalueen terassin ja valokatteen korjaamisesta. X Oy:n työnjohtaja on itse käynyt paikalla ja ottanut kantaa korjausmahdollisuuksiin, ja X Oy on tämän pohjalta antanut tarjouksen. X Oy:n tarjous kaikista tarvittavista töistä oli yhtensä 3 900 euroa. Asiakas toimitti myöhemmin vielä yritys R:n tarjouksen terassin ja valokatteiden uusimisesta. Tarjouksen kokonaishinta oli myös 8 800 euroa. Myöhemmin kesällä 2024 asiakas tilasi työt kyseiseltä urakoitsijalta. Urakoitsijoiden tarjousten saamisen jälkeen asiakkaalle on 20.1.2024 ilmoitettu, että vakuutusyhtiö korvaa terassin ja valokatteen korjaustyöt X Oy:n antaman halvimman hinnan 3 900 euron mukaan. Samassa yhteydessä asiakkaalle on kerrottu hänen voivan tilata kyseiset työt myös toisen urakoitsijan kautta, mutta tällöinkin korvauksen enimmäismäärä on 3 900 euroa.

X Oy:ltä saamansa tarjouksen osalta yhtiö toteaa, että tarjous sisältää vaurioituneiden terassilautojen uusimisen eli ne vaihdetaan kokonaan. Lipeästä vaurioituneita lautoja ei siis yritetä puhdistaa tai hioa. Muut vaurioitumattomat laudat hiotaan, terassi pestään ja lopuksi terassin osuus käsitellään ruskealla öljyllä yhtenäisen ulkoasun saamiseksi. Korjausvaihtoehdossa vahinkoalueen rajaus tehdään uima-altaan korokkeeseen. Mahdolliset terassin vahinkoalueen ja korotetun uima-allasosuuden värierot ovat muutoinkin vakuutuksen korvauspiirin ulkopuolella, joten pienillä värieroilla ei ole korvausteknisesti merkitystä rajoitusehdon 5.3.9 k) perusteella. Lisäksi yhtiö huomauttaa, että terassin pinta haalistuu muutoinkin ajan kanssa, joten laudoituksessa on jo luonnostaan pieniä värieroja johtuen käytöstä, säärasituksesta ja muista vastaavista tekijöistä.

Yhtiö toteaa, että korvausta vaativalla on näyttötaakka aiheutuneesta vahingosta. Yhtiö katsoo, että koska asiakkaan toimesta ei ole näytetty, ettei terassin osuutta olisi voitu korjata X Oy:n alun perin ehdottaman tarjouksen ja siinä mainittujen korjaustoimenpiteiden mukaisesti, ei asiassa ole perusteita maksaa lisäkorvausta. Asiakkaan vaatimus koskee käytännössä uima-altaan uusimisen osuutta, jossa ei ole X Oy:n kartoitusraportin mukaan todettu ilkivallasta aiheutuneita vaurioita. Tältä osin ei siten ole kyse suoranaisesta kotivakuutuksesta korvattavasta esinevahingosta. Lisäksi yhtiö toteaa, että terassin korjaamisesta on toimitettu X Oy:n hinta-arvio, jossa terassin korjaamiseksi tarvittavat toimenpiteet sekä hinta on todettu. Urakoitsija on siis sitoutunut tekemään vahingon korjaustyöt annetulla hinnalla. Asiakas ei ole myöskään toimittanut vakuutusyhtiölle valokuvia tai muita dokumentteja, jossa osoitettaisiin terassin uima-altaan korokeosan vaurioituneen.

Sopimusehdot

Kotivakuutusehtojen, voimassa 1.1.2022 alkaen, kohdan 5.1.4 (Varkaus ja vahingonteko) mukaan vakuutuksesta korvataan suoranainen esinevahinko, joka on aiheutunut
- […]
- ulkopuolisen henkilön tahallisesta vahingonteosta. Vahingonteko on pystyttävä yksilöimään yksittäiseksi äkilliseksi tapahtumaksi.
- […].

Ehtokohdan 5.3 (Korvauksen rajoitukset) alakohdan 5.3.9 (Muita rajoituksia) kohdan k) mukaan vakuutuksesta ei korvata
- […]
- omaisuuden arvonalentumista tai vahingon korjaamisen yhteydessä tehtyjä muutos- tai parannustöitä. Parannustöistä on kysymys myös silloin, kun kuluneita tai jo ennen vakuutustapahtumaa vaurioituneita osia on korjaustöiden yhteydessä uusittu tai on tehty muita töitä, joiden johdosta omaisuuden kunnon voidaan näiltä osin katsoa olennaisesti parantuneen.
- […]
- kustannuksia, jotka aiheutuvat vahingon korjauttamisen yhteydessä värisävyeroista
- […].

Ehtokohdan 6 (Vahinkojen korvaaminen) alakohdan 6.1.2 (Omaisuuden arvon arvioiminen ja vahingon määrän laskeminen) mukaan vakuutuksen tarkoituksena on korvata todellisia menetyksiä, joten käytetyn omaisuuden ikä ja kunto vaikuttavat vahingon määrän arviointiin.

Ehtokohdan 6.5 (Korvaamistavat) mukaan vakuutusyhtiöllä on oikeus korvata vahingoittunut omaisuus joko uudelleen rakennuttamalla, korjauttamalla, maksamalla rahakorvaus tai hankkimalla tilalle vastaavaa omaisuutta.

Ehtokohdan 6.5.1 (Korjaaminen) mukaan esinevahinko korvataan ensisijaisesti korjauskustannusten mukaan. Mobiililaitteiden vahingoissa vaihtolaitteen hankintakustannus katsotaan korjauskustannukseksi. Korjaamisella tarkoitetaan omaisuuden palauttamista vastaavanlaiseen kuntoon kuin ennen vahinkoa. Vakuutusyhtiöllä on oikeus korjauttaa omaisuus hyväksymällään yhteistyökumppanilla tai palveluntarjoajalla. Korjauskustannukset määritetään sen hinnan mukaan, jolla vakuutusyhtiö olisi omaisuuden voinut korjauttaa.

Ratkaisusuositus

Asiassa on kysymys siitä, tuleeko vakuutusyhtiön maksaa asiakkaalle lisäkorvausta terassiin kohdistuneen ilkivaltavahingon korjauskuluista. Tarkemmin tarkastellen kyse on vahingon laajuuden arvioinnista ja siitä, miltä osin terassin laudoitusta koskevat korjaustyöt kuuluvat vakuutuksen korvauspiiriin. Asiassa tulee myös arvioitavaksi, onko vakuutusyhtiö antanut asiakkaalle sitovan korvauspäätöksen asiakkaan toimittaman 8 800 euron tarjouksen osalta.

Asiassa on riidatonta, että kyseessä on kotivakuutuksesta korvattava vahinko. Osapuolten välillä on erimielisyyttä siitä, miltä osin terassilaudat ovat vaurioituneet ilkivaltavahingon seurauksena sekä siitä, olisiko suoranaisen esinevahingon voinut suorittaa X Oy:n 15.12.2023 antaman hinta-arvion mukaisesti. Asiakas myös katsoo, että vakuutusyhtiö on sitoutunut korvamaan terassin korjaustyöt asiakkaan toimittaman 8 800 euron tarjouksen mukaisesti.

Sovellettavien vakuutusehtojen mukaan vakuutuksesta korvataan suorainen esinevahinko, joka on aiheutunut ulkopuolisen henkilön tahallisesta vahingonteosta. Esinevahinko korvataan ensisijaisesti korjauskustannusten mukaan. Vakuutusehtojen mukaan korjaamisella tarkoitetaan omaisuuden palauttamista vastaavanlaiseen kuntoon kuin ennen vahinkoa. Korjauskustannukset määritetään sen hinnan mukaan, jolla vakuutusyhtiö olisi omaisuuden voinut korjauttaa. Vakuutuksesta ei korvata vahingon korjaamisen yhteydessä tehtyjä muutos- tai parannustöitä. Parannustöistä on kysymys myös silloin, kun kuluneita tai jo ennen vakuutustapahtumaa vaurioituneita osia on korjaustöiden yhteydessä uusittu tai on tehty muita töitä, joiden johdosta omaisuuden kunnon voidaan näiltä osin katsoa olennaisesti parantuneen. Vakuutuksesta ei myöskään korvata kustannuksia, jotka aiheutuvat vahingon korjauttamisen yhteydessä värisävyeroista.

Voimassa olevan oikeuden mukaan korvauksen hakijalla on näyttövelvollisuus korvattavan vahinkotapahtuman sattumisesta ja vahingon määrästä. Riitatilanteessa korvauksen hakijalla on lähtökohtainen näyttövelvollisuus siitä, että vakuutusyhtiön suorittama korvaus ei ole ollut määrältään vakuutussopimuksen mukainen.

Vahingon laajuus

Vakuutusyhtiö on katsonut X Oy:n kartoitusraportin ja kartoittajalta saatujen tarkennusten perusteella vahinkoalueen rajautuvan noin 40 neliömetriin. Terassin osuus sijaitsee kahdessa eri tasossa ja yhtiö on katsonut, että vahinkoalue rajautuu käytännössä verannan ja uima-altaan väliselle alueelle. Asiakas taas katsoo, että myös uima-altaan koroke­osuuden laudoitus on vaurioitunut ilkivallan yhteydessä. Asiakkaan mukaan uima-altaan korokeosan talonpuoleisissa laudoissa oli joitain pilkkuja, jotka myös X Oy:n kartoittaja kartoitusraportissaan huomioi ja tämän vuoksi otti ylös koko alueen neliömäärän. Asiakas kertoo lähettäneensä vakuutusyhtiöön kuvan myös uima-altaan ympärillä olevasta laudan pinnasta, jossa oli roiskeita lipeästä. Vakuutusyhtiön mukaan se ei ole saanut asiakkaalta valokuvia, joissa näkyisi uima-altaan korokeosan laudoituksen vauriot.

FINE toteaa, että X Oy:n kartoitusraportin mukaan noin 70 neliömetrin kokoisen terassin, johon kuuluu uima-allas, laudoituksesta noin 40 neliömetriä on vaurioitunut terassille heitetyn liuoksen seurauksena. Raportin valokuvassa vahinkoalue on rajattu valokuvan muokkaukseen tarkoitetulla piirtotyökalulla terassin talonpuoleiseen osuuteen rajautuen uima-altaan korokkeeseen, sivuten kuitenkin hieman uima-altaan korokeosaa. Valokuvan perusteella FINElle jää epäselväksi, onko uima-altaan korokeosan toisen pään reunan tarkoitus olla osa vaurioaluetta vai ei. Ottaen huomioon, ettei raportin valokuvien perusteella uima-altaan korokeosassa ole havaittavissa roiskejälkiä sekä se, että X Oy:n antamassa hinta-arviossa vahingon korjauksesta on tehty rajaus uima-altaan korokeosaan, katsoo FINE kokonaisuuden tukevan vakuutusyhtiön selvitystä siitä, että kartoitusraportissa uima-altaan korokeosan laudoituksessa ei ole todettu liuoksen aiheuttamia vaurioita. Asiassa ei ole esitetty myöskään muuta selvitystä, jonka perusteella korokeosan voitaisiin todeta vaurioituneen vahingon seurauksena. Sitä, että vahinkotarkastuksen yhteydessä koko terassialueen pinta-ala on mitattu, FINE pitää tavanomaisena toimintatapana vahinkoa kartoittaessa. Näin ollen FINE katsoo asiassa jäävän osoittamatta, että uima-altaan korokeosa kuuluisi vakuutuksesta korvattavan suoranaisen esinevahingon piiriin.

Korvauksen määrä

Yhtiö on maksanut terassin korjauksen osalta 3 900 euron korvauksen perustuen X Oy:n tekemään hinta-arvioon. Hinta-arvioon on sisältynyt vaurioituneiden terassilautojen uusiminen, terassin hionta (rajaus uima-altaan korokkeeseen), terassin pesu (rajaus uima-altaan korokkeeseen), terassin käsittely ruskealla puuöljyllä (rajaus uima-altaan korokkeeseen) ja terassin valokatteen uusiminen vahinkoa edeltäneeseen tasoon.

Asiakas on teettänyt terassin korjaustyön yrityksellä R perustuen tämän 7.1.2024 antamaan 8 800 euron tarjoukseen. Yritys R:n tarjous sisälsi terassilautojen ja terassin katon uusimisen tarvikkeineen. Vakuutusyhtiö ei hyväksynyt yritys R:n rajoitusta, koska se sisälsi yhtiön mukaan myös vahinkoalueen ulkopuolisia vakuutuksen korvauspiirin ulkopuolelle kuuluvia parannustöitä. Yhtiön mukaan tarjous sisälsi terassin uusimisen 70 neliömetrin alueelta tarvikkeineen eli laajemmin, kuin ilkivaltavahinko edellyttää ja mitä vaurioita on todettu X Oy:n kartoitusraportissa.

Asiakkaan mukaan terassin korjausta ei olisi voinut suorittaa X Oy:n hinta-arviossa esitetyllä tavalla, koska korjaaminen olisi tällöin tapahtunut väärin. Asiakas on toimittanut selvityksiä siitä, miksi lipeästä vaurioituneiden lautojen hiominen ei olisi mahdollista. Asiakas ei myöskään pidä mahdollisena, että X Oy olisi 3 900 euron hintaan vaihtanut vioittuneet laudat (puolet terassilaudoista), porannut muiden lautojen ruuvinkannat syvemmälle, jotta laudat voidaan hioa ja käsipelin jyrsimellä mennyt vanhojen lautojen urat läpi. Asiakkaan mukaan kaikki tämä olisi tullut tehdä, mikäli kaikkia lautoja ei olisi vaihdettu. Asiakas on myös vedonnut siihen, että X Oy:stä saamiensa tietojen perusteella X Oy:llä ei ole osaamista vastaavasta lipeän aiheuttaman vahingon hoitamisesta. Lisäksi asiakas on vedonnut toimittamaansa äänitallenteeseen, jossa X Oy:n edustaja kertoo, että X Oy on antanut asiaa koskien kaksi hinta-arvioita, joista ensimmäinen on koskenut terassilautojen hiontaa ja öljyämistä hintaan 3 000 euroa ja toinen koko terassin uusimista hintaan 9 000 euroa. Kun näihin hinta-arvioihin lisätään vielä valokatteen uusiminen, katsoo asiakas tulleen osoitetuksi, ettei X Oy olisi pystynyt korjaamaan aiheutuneita vahinkoja 3 900 euron hinnalla.

FINE toteaa, että selvitysten mukaan X Oy:n 15.12.2023 antama hinta-arvio on perustunut kyseisen yrityksen 25.7.2023 tekemään kartoitusraporttiin. Ottaen huomioon, että X Oy:n edustaja on kartoittanut vahinkokohteen, voidaan X Oy:llä FINEn näkemyksen mukaan katsoa hinta-arviota tehdessään olleen riittävästi tietoa vahinkokohteesta, vahingon laajuudesta ja vaadittavien korjaustöiden määrästä ja korjaustavasta. Ottaen huomioon, että X Oy:n hinta-arvio on nimenomaisesti sisältänyt vaurioituneiden terassilautojen uusimisen, ei FINE pidä asiassa oleellisena sitä, onko X Oy:llä ollut ennestään osaamista vastaavien lipeän aiheuttamisen vahinkojen hoitamisesta.

X Oy:n hinta-arvio on sisältänyt terassilautojen hionnan rajauksena uima-altaan korokeosa. Hinta-arviossa ei ole tarkemmin eritelty, miten terassin hionta on tarkoitus tehdä. FINE kuitenkin katsoo, että vahinkokohteen tuntevan vahinkosaneerausyrityksen esittämää korjaustapaa voidaan asiassa pitää perusteltuna lähtökohtana, kun arvioidaan, miten korjaus on suoritettavissa. FINE toteaa, ettei asiakas ole esittänyt sellaista selvitystä, jonka perusteella vaurioitumattomien ja uusittujen terassilautojen hionnan voisi katsoa olleen mahdotonta toteuttaa, ja koko terassialueen lautojen uusiminen olisi tämän perusteella ollut välttämätöntä aiheutuneen vahingon korjaamiseksi. Asiakkaan toimittamassa puhelutallenteessa mainituista X Oy:n vakuutusyhtiölle antamista kahdesta hinta-arvioista ei ole toimitettu FINElle tarkempaa selvitystä.

Näin ollen FINE katsoo X Oy:n 15.12.2023 antaman hinta-arvion sisältö huomioiden asiassa tulleen osoitetuksi, että korjaustyöt olisi voinut suorittaa X Oy:n hinta-arviossa mainitulla tavalla ja hinnalla. Näin ollen FINE katsoo vakuutusyhtiön maksaneen asiakkaalle terassin korjauskuluista vakuutusehtojen mukaisen korvauksen.

Sitova korvauspäätös

Asiakas on lisäksi katsonut, että vakuutusyhtiö on antanut asiakkaalle hyväksynnän edetä työn toteuttaneen yritys R:n kanssa sen jälkeen, kun asiakas oli toimittanut yritys R:ltä saamansa tarjouksen vakuutusyhtiölle. Asiakas myös kertoo saaneensa X Oy:n tarjouksen vasta sen jälkeen, kun hän oli ehtinyt tehdä sopimuksen toisen urakoitsijan kanssa.

FINE toteaa, että asiassa esitetyn selvityksen mukaan asiakas on toimittanut vakuutusyhtiölle S Oy:n 10.9.2023 päivätyn tarjouksen terassin ja valokatteen korjaamisesta sekä pyytänyt samassa yhteydessä kertakorvausehdotusta vakuutusyhtiöltä. Vakuutusyhtiö on 23.11.2023 tehnyt asiakkaalle 2 650 euron kertakorvausehdotuksen. Asiakas on 24.11.2023 ilmoittanut vakuutusyhtiölle, ettei hän hyväksy yhtiön ehdotusta ja viitannut muun muassa toimittamaansa S Oy:n antamaan 8 800 euron tarjoukseen koskien terassin korjausta. Vakuutusyhtiö on vastannut asiakkaalle 1.12.2023, että yhtiön näkemyksen mukaan terassin korjaus ja valokatteen uusiminen ei maksa lähellekään 8 800 euroa, vaan kyseinen tarjous koskee koko terassin uusimista. Yhtiö on samassa yhteydessä kertonut saaneensa X Oy:ltä noin 3 000–4 000 euron hinta-arvion koskien terassin ja valokatteen uusimista. Asiakas ilmoitti vakuutusyhtiölle 9.1.2024, ettei terassin ja valokatteen korjauksesta syksyllä tarjouksen tehnyt yritys pääsekään tekemään työtä. Asiakas toimitti vakuutusyhtiölle yritys R:n 7.1.2024 antaman 8 800 euron tarjouksen terassin ja valokatteen korjaamisesta. Vakuutusyhtiö ilmoitti asiakkaalle 20.1.2024, ettei se hyväksy yritys R:n tekemää tarjousta, koska se sisältää korjaustöitä laajemmin kuin vahingon korjaaminen edellyttää. Vakuutusyhtiö toimitti samassa yhteydessä asiakkaalle X Oy:n 15.12.2023 antaman hinta-arvion ja ilmoitti, että asiakas voi tilata työt X Oy:ltä hintaan 3 900 euroa tai vaihtoehtoisesti asiakas voi tilata korjaustyöt myös muulta urakoitsijalta, mutta vakuutusyhtiön osuus on tällöinkin enintään 3 900 euroa ylimenevän osuuden jäädessä asiakkaan maksettavaksi.

Ottaen huomioon FINEn tiedossa oleva, edellä selostettu tapahtumainkulku ja selvitykset, FINE katsoo asiassa jäävän näyttämättä, että vakuutusyhtiö olisi sitoutunut korvaamaan terassin ja valokatteen korjauskulut S Oy:n tai yritys R:n antaman tarjouksen mukaisesti 8 800 euron hintaan. Selvitysten perusteella asiakkaalle on nimenomaisesti ilmoitettu, ettei vakuutusyhtiö hyväksy 8 800 euron tarjousta. FINEn tiedossa ei ole, milloin asiakas on tehnyt sopimuksen yritys R:n kanssa, mutta ottaen huomioon, että tarjous on annettu 7.1.2024 ja vakuutusyhtiö on 1.12.2023 ilmoittanut asiakkaalle, että se katsoo S Oy:n vastaavan sisältöiseen tarjoukseen sisältyvän vahingon korvauspiirin ulkopuolelle rajautuvia korjaustöitä, katsoo FINE tämänkin puoltavan sitä, että yhtiö ei ole sitoutunut korvaamaan koko terassilaudoituksen uusimisesta aiheutuneita kuluja. Tältä osin FINE kiinnittää huomiota myös siihen, että asiakas on kirjelmöinnissään todennut harkinneensa timpurin kanssa myös X Oy:n hinta-arviota vaihtoehdoksi korjaustöiden toteuttamisessa, minkä perusteella asiakkaalla voidaan päätellä olleen käytössään myös X Oy:n hinta-arvio ennen sopimuksen tekemistä yritys R:n kanssa.

Yhteenveto

Edellä mainituin perustein ja korvauksenhakijan näyttötaakka huomioiden FINE katsoo asiassa jäävän osoittamatta, että uima-altaan korokeosa sisältyisi vaurioalueeseen. FINE katsoo myös jäävän osoittamatta, että terassin korjaamista ei olisi voinut suorittaa X Oy:n antaman hinta-arvion mukaisesti tai että vakuutusyhtiö olisi sitoutunut korvaamaan yritys R:n suorittamat korjaustyöt kokonaisuudessaan.

Näin ollen FINE pitää vakuutusyhtiön korvauspäätöstä vakuutusehtojen mukaisena, eikä suosita lisäkorvauksen maksamista.

Asiakkaan esittämän korkovaatimuksen osalta FINE toteaa, että vakuutus kattaa vain suoranaista esinevahinkoa, joten mahdolliset lainan korkokulut eivät kuulu vakuutuksen korvauspiiriin.

Lopputulos

FINE ei suosita muutosta vakuutusyhtiön korvauspäätökseen.

FINE Vakuutus- ja rahoitusneuvonta

Jaostopäällikkö Korpelainen                                     
Esittelijä Toukonen