Tapahtumatiedot

Asiakas ilmoitti 27.3.2024 vakuutusyhtiölle puhelimitse havaitsemastaan pullistumasta vapaa-ajan asuntonsa katossa. Kohteessa tehtiin vahinkokartoitus 2.4.2024. Vakuutusyhtiö ilmoitti asiakkaalle puhelimitse 8.4.2024, että kysymyksessä ei ole vakuutusehtojen mukaan korvattava vahinkotapahtuma. Kohteeseen tehtiin kuitenkin vielä toinen vahinkokartoitus 18.4.2024.

Vakuutusyhtiön 24.5.2024 antaman kirjallisen päätöksen mukaan rakennuksen katossa oli todettu vaurioita, joiden epäiltiin johtuvan kattovuodosta, katon alle päässeestä kosteudesta tai yläpohjaan päässeistä eläimistä. Kattovilloissa oli hiirten jättämiä jälkiä. Kahdessa vauriokartoituksessa ei todettu mitään äkillistä ja ennalta-arvaamatonta tapahtumaa, joka olisi aiheuttanut vauriot eivätkä kattovauriot olleet vakuutuksesta korvattavia.

Asiakkaan mukaan hänelle ei kerrottu ennen vakuutussopimuksen tekemistä, että tuhoeläinten aiheuttamat vauriot eivät ole vakuutuksesta korvattavia. Vakuutusyhtiön mukaan asiakkaalle toimitettiin ennen vakuutuksen voimaantuloa muun ohella tuoteopas, vakuutuskirja ja vakuutusehdot eikä asiakkaalle ollut annettu puutteellisia tai harhaanjohtavia tietoja vaan vakuutusyhtiö oli täyttänyt tiedonantovelvollisuutensa.

Asiakas vaati vakuutusyhtiöltä päätöksen oikaisua. Vakuutusyhtiö ei muuttanut korvauksen epäävää päätöstään.

Asiakkaan valitus

Asiakas on tyytymätön vakuutusyhtiön päätökseen ja vaatii, että kattoremontin korjauskustannukset korvataan hänen kotivakuutuksestaan.

Asiakas havaitsi keväällä 2022 hankkimansa vapaa-ajan asunnon katossa maaliskuussa 2024 pullistuman, josta saatiin itse mittaamalla kosteuslukemia. Asiakas teki asiasta vahinkoilmoituksen, mutta vakuutusyhtiö kieltäytyi korvauksesta. Ratkaisun saaminen vakuutusyhtiöltä kesti selvästi yli kohtuullisen ajan. Kohteessa kävi 18.4.2024 kartoittaja katsomassa tilannetta nopealla vilkaisulla. Kyseisen yhtiön pääosallinen toimiala on siivouspalvelu. Mökillä kävi kesäkuussa 2024 kattoremonttien ammattilainen, joka kertoi, että katto oli alun perin rakennettu oikein. Asiakkaan saaman tarjouksen mukaan katon uusiminen maksaa 13 596,72 euroa.

Jo vakuutusta myytäessä asiakkaalle oli jätetty selvittämättä, että asiakkaan vakuutus ei kata esimerkiksi tuhoeläinten aiheuttamia tuhoja kuin hyvin suppeasti. Vakuutusyhtiöllä ei ollut nauhoitusta puhelusta, jossa asiakas otti vakuutuksen, mitä hän kummeksuu. Asiakas sopi toukokuussa 2022 lainaneuvottelijan kanssa, että hänen yhteystietonsa voidaan välittää vakuutusmyyjälle. Asiakkaalle ei kuitenkaan toimitettu ennen puhelinkeskustelua 20.5.2022 mitään vakuutuksiin liittyvää materiaalia vaan vasta 30.5.2022, vaikka vakuutus myytiin hänelle jo 24.5.2022. Asiakaspalvelijan kirjauksista ei mistään ilmene, että asiakkaan kanssaan olisi käyty läpi rajoituksia asioista, joita vakuutus ei kata. Hiiristä tai muista tuholaisista ei ole puhuttu mitään. Vakuutusyhtiö ei toiminut asiassa hyvän vakuutustavan mukaisesti.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö vastustaa asiakkaan vaatimusta.

Asiakas teki puhelimitse 27.3.2024 vahinkoilmoituksen vapaa-ajan asuntonsa sisäkaton pullistumisesta. Vahinkokartoittaja kävi kohteessa 2.4.2024. Asiakkaalle ilmoitettiin 8.4.2024 puhelimitse, että kartoitusraportin perusteella vahinko ei ollut korvattava.

Kohteeseen tehtiin vielä toisen yrityksen toimesta uusi kartoitus 18.4.2024. Tuolloin kattoa avattiin ja havaittiin, että kattorakenteessa olleen villan seassa oli hiiren ulostetta ja onkaloita. Hiirien arvioitiin todennäköisesti aiheuttaneen katon vauriot. Lisäksi havaittiin, että aluskate oli kiinnitetty kattotuoliin ja vaakaruoteet oli asennettu suoraan aluskatteen päälle ilman rimoitusta. Tämän seurauksena kosteus ja vesi eivät päässeet valumaan vapaasti eikä tila tuulettunut.

Asiassa annettiin kirjallinen korvauspäätös 24.5.2024. Päätös oli edelleen kielteinen, sillä vahingon ei katsottu aiheutuneen mistään vakuutusehtojen tarkoittamasta äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta syystä. Lisäksi hiirten aiheuttamat vahingot on rajattu vakuutusyhtiön korvausvastuun ulkopuolelle. Päätöksessä käsiteltiin myös asiakkaan esittämä tiedonantovirheväite ja katsottiin, että asiassa ei ole perusteita katsoa, että vakuutus olisi voimassa vakuutusehdoista poikkeavin ehdoin siten, että siitä korvattaisiin myös vähitellen syntyneitä vaurioita, kattovuotoja tai hiirten aiheuttamia vahinkoja.

Oikaisupyynnön johdosta asia käsiteltiin uudelleen, mutta perusteita päätöksen muuttamiseen ei ollut. Myöskään sellaista vakuuttamisvirhettä, jonka perusteella vakuutuksen sisältöä tulisi pitää muunlaisena, kuin mitä vakuutuskirjaan on merkitty, ei ollut tapahtunut.

Kaikki todennäköisimmät syyt katon vaurioitumiselle ovat sellaisia, joita vakuutus ei korvaa. Rakennuksen katossa todettiin vaurioita, joiden epäiltiin johtuneen kattovuodosta, katon alle päässeestä kosteudesta tai yläpohjaan päässeistä eläimistä. Kyseessä ei ole mikään vakuutusehtojen edellyttämä äkillinen ja ennalta arvaamaton syy. Asiassa ei ole edes väitetty, että vahinko olisi aiheutunut jostakin vakuutusehtojen edellyttämästä äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta syystä.

Vakuutus myytiin asiakkaalle puhelimessa 24.5.2022 ja asiakirjat toimitettiin asiakkaalle alle viikon viiveellä eli 30.5.2022. Puhelusta ei ole tallennetta, mutta siitä tehdyn kirjauksen perusteella asiakkaan vakuutustarve selvitettiin ja vakuutuksesta keskusteltiin laajasti. Puhelusta tehdyn kirjauksen mukaan keskustelua käytiin muun muassa rakennuksen ympärivuotisesta käytöstä, aurinkopaneeleista ja piha-alueen vakuuttamisesta. Vakuutuksen myyneeltä henkilöltä pyydettiin selvitys ja hän ilmoitti seuraavaa: ”Pohjaten kokemukseeni vastaavista tilanteista sekä omista teksteistäni voin todeta, että tässä on käyty vakuuttamista todella tarkasti läpi ja asiakas on myös esittänyt kysymyksiä kohteen vakuuttamiseen liittyen.” Myyjä kertoi toimineensa vakuutusalalla vuodesta 2004 ja hän kertoi yleisellä tasolla käyvänsä aina vakuutusta tehdessä läpi omavastuut, turvatasot ja kertovansa myös, että kaikkea vakuutus ei korvaa ja korvauksessa on usein myös ikävähennyspoistoja. Lisäksi myyjä sanoi kertovansa, että oleelliset tiedot ja rajoitukset löytyvät tuoteselosteista/ehdoista, jotka asiakas saa itselleen.

Myyjän selvityksen ja puhelusta tehtyjen kirjausten perusteella vakuuttamista ja kohteeseen valittuja vakuutusturvia käytiin kattavasti läpi asiakkaan kanssa ennen vakuutussopimuksen tekemistä. Vakuutussopimuksen voimaan tulosta sovittiin puhelussa ja sopimuksen voimaan saattamiselle oli asiakkaan lupa.  Myyjän selvityksen mukaan hän kysyy aina asiakkaalta, sovitaanko vakuutus voimaan puhelun yhteydessä vai haluaako asiakas ensin sähköisen tarjouksen. Tässä asiassa oli kysymys mökkikaupasta, jolloin aina vakuutus suositellaan laitettavan voimaan kauppapäivästä. Myyjä ei koskaan laita vakuutuksia heti voimaan, jos on vähänkin epäselvää, haluaako asiakas vakuutuksen. Niissä tapauksissa, jossa kaupat tehdään sähköisenä, laittaa hän aina ensin tarjouksen, koska tarkka kaupantekopäivä ei ole tiedossa.

Ennen vakuutuksen voimaantuloa asiakkaalle toimitettiin sähköiseen asiakasarkistoon 30.5.2022 mm. tuoteopas, vakuutuskirja ja vakuutusehdot, mistä asiakkaalle lähetettiin tieto verkkopalveluun ja tekstiviestillä. Vakuutuksen tuoteoppaassa nimenomaisesti kiinnitetään huomiota vakuutuksen olennaisiin rajoituksiin. Tuoteoppaassa mainitaan, ettei vakuutus korvaa vähitellen aiheutuneita vahinkoja, vesikaton vuotoa eikä tuhoeläinten kuten jyrsijöiden aiheuttamia vahinkoja.

Vakuuttamistilanteessa ei ole tapahtunut sellaista vakuuttamisvirhettä, jonka perusteella vakuutus olisi voimassa vakuutusehdoista poikkeavin ehdoin siten, että siitä korvattaisiin myös vähitellen syntyneitä vaurioita, kattovuotoja tai hiirten aiheuttamia vahinkoja.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys siitä, onko vakuutusyhtiö täyttänyt tiedonantovelvollisuutensa vakuutussopimusta solmittaessa.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Vakuutussopimuslain 5 §:n 1 momentin mukaan vakuutuksenantajan on ennen vakuutussopimuksen tekemistä annettava vakuutuksen hakijalle tietoja vakuutusmuodoistaan, näiden vakuutusten vakuutusmaksuista ja vakuutusehdoista sekä muut hakijalle määritettyyn vakuutustarpeeseen sopivan vakuutuksen valitsemiseksi tarpeelliset tiedot. Tietoja annettaessa tulee kiinnittää huomiota myös vakuutusturvan olennaisiin rajoituksiin.

Säännöksen perustelujen (HE 172/2017 vp) mukaan tiedonantovelvollisuuden keskeinen sisältö säilyy ennallaan. Vakuutuksen hakijalle on annettava riittävästi tietoja, jotta tämä voi arvioida vakuutuksen tarkoituksenmukaisuutta, verrata tarjolla olevia vaihtoehtoja ja saada oikean käsityksen vakuutusturvan kattavuudesta. Myös velvollisuus kiinnittää huomiota vakuutusturvan olennaisiin rajoituksiin säilyy ennallaan.

Mainitussa hallituksen esityksessä on viitattu vakuutussopimuslain säätämiseen johtaneeseen hallituksen esitykseen (HE 114/1993 vp s. 26), jonka mukaan säännöksessä ei säädetä lähemmin siitä, millä tavalla ja missä yhteydessä tietoja on annettava, eikä siitä, kuinka yksityiskohtaisia tietoja kulloinkin on annettava. Vakuutusten merkitys, sisältö ja vakuutuksen ottamistilanteet vaihtelevat niin paljon, ettei täsmällisiä vaatimuksia tältä osin voida asettaa. Tiedonantovelvollisuuden täyttämistapa ja tietojen sisältö yksittäistapauksessa ovat näin ollen riippuvaisia vakuutuksen laadusta ja vakuutuksen ottamiseen liittyvistä olosuhteista.

Hallituksen esityksen mukaan pelkkien vakiovakuutusehtojen luovuttaminen ei riitä täyttämään tiedonantovelvollisuutta. Henkilökohtaista suullista tiedottamista ei kuitenkaan edellytetä. Yleensä voidaan pitää riittävänä, että hakijalle luovutetaan kirjallista aineistoa, jossa selkeästi ja tarvittaessa esimerkkien avulla havainnollistaen tuodaan esille momentissa edellytetyt tiedot.

Vakuutussopimuslain 9 §:n 1 momentin mukaan, jos vakuutuksenantaja tai sen edustaja on vakuutusta markkinoitaessa jättänyt vakuutuksenottajalle antamatta tarpeellisia tietoja vakuutuksesta tai antanut hänelle siitä virheellisiä taikka harhaanjohtavia tietoja, vakuutussopimuksen katsotaan olevan voimassa sen sisältöisenä kuin vakuutuksenottajalla oli saamiensa tietojen perusteella ollut aihetta käsittää.

Kuluttajansuojalain 6 a luvun 11 §:n 1 momentin mukaan ennakkotiedot ja sopimusehdot on hyvissä ajoissa ennen sopimuksen tekemistä toimitettava kuluttajalle henkilökohtaisesti, kirjallisesti tai sähköisesti siten, että kuluttaja voi tallentaa ja toisintaa ne muuttumattomina. Lainkohdan 2 momentin mukaan jos sopimus tehdään kuluttajan pyynnöstä sellaista etäviestintä käyttäen, että tietoja ja sopimusehtoja ei voida antaa 1 momentissa tarkoitetulla pysyvällä tavalla ennen sopimuksen tekemistä, tiedot ja sopimusehdot on annettava pysyvällä tavalla viipymättä sopimuksen tekemisen jälkeen.

Sovellettavien kotivakuutusehtojen (voimassa 1.1.2024 alkaen) kohdan 5.1 (Korvattavat vakuutustapahtumat) mukaan vakuutuksesta korvataan vakuutetun omaisuuden suoranainen esinevahinko, joka on aiheutunut jäljempänä selostetusta tapahtumasta, jos tämä tapahtuma on ollut äkillinen ja ennalta arvaamaton ja jos turva, jonka perusteella vahinko on korvattavissa, on ollut voimassa vakuutustapahtuman sattuessa. Ennalta arvaamattomuutta arvioidaan objektiivisesti ja vahingon syyn, ei seurauksen perusteella. […]

Ehtokohdan 6.1 mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut kulumisesta, ruostumisesta, syöpymisestä, pilaantumisesta, homehtumisesta, lahoamisesta, sienettymisestä, hajusta, aineen väsymisestä tai vastaavasta vähitellen tapahtuvasta ilmiöstä […]

Vakuutusehtojen kohdan 6.6 mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, jonka hyönteiset, rotat, hiiret, myyrät, oravat, jänikset tai kanit ovat aiheuttaneet. Kuitenkin korvataan edellä mainittujen eläinten aiheuttama palo- ja luonnonilmiöturvan palovahinko ja putkistovuototurvan vahinko, jos kohteelle on voimassa putkistovuototurva. […]

Ehtojen kohdan 6.21 mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut kondenssivedestä eikä kohdan 6.22 mukaan vahinkoa, joka on aiheutunut vesikaton vuodosta, ellei vuotoa ole aiheuttanut vesikattoa vaurioittanut myrskytuuli tai muu äkillinen ja ennalta arvaamaton ulkoinen syy […].

Asian arviointi

Asiakas on 27.3.2024 ilmoittanut puhelimitse vakuutusyhtiölle vapaa-ajan asuntonsa katossa havaitsemastaan pullistumasta. Vakuutusyhtiön tilauksesta kohteeseen on tehty vahinkokartoitus 2.4.2024. Kartoitusraportin mukaan vuodon syy ei ollut ihan selvä ja syyn selvittämiseksi tuli vahingoittuneiden kattopaneelien kohdalta purkaa paneeleita ja poistaa eristeitä vuotokohdan saamiseksi esiin. Mahdolliseksi syyksi on epäilty aurinkopaneelien kiinnityspulttien läpivientejä ja vauriota aluskatteessa. Raportissa on myös kahden kuvan kohdalla maininta kolosta, josta joku eläin voi päästä yläpohjarakenteisiin ja räystäslautojen alle.

Kohteessa on tehty vakuutusyhtiön tilauksesta toisen yrityksen toimesta vahinkokartoitus 18.4.2024, jolloin paneelikattoa purettiin vuodon syyn selvittämiseksi. Raportin mukaan katossa näkyi hiirien reikiä ja jätöksiä. Aluskate todettiin kiinnitetyksi suoraan kattotukiin ja vaakaruoteet aluskatteen päälle ilman rimoitusta, jolloin kosteus ei päässyt valumaan vapaasti eikä tila tuulettunut.

Asiakkaan mukaan katto on oikein rakennettu, mutta asiakas ei ole väittänyt, että kysymyksessä olisi äkillinen ja ennalta arvaamaton vahinko. Asiakkaan vaatimus perustuu siihen, että vakuutusyhtiö ei hänen mukaansa ole antanut riittäviä tietoja vakuutuksesta sopimusta solmittaessa ja on siten laiminlyönyt tiedonantovelvollisuutensa.

Asiassa esitetyn selvityksen mukaan asiakas ja vakuutusyhtiön myyjä ovat 24.5.2022 puhelimitse keskustelleet vakuutuksista ja kysymyksessä oleva kotivakuutus on tuolloin myyty asiakkaalle. Vakuutusyhtiön mukaan sopimuksen voimaan saattamisesta sovittiin tuolloin puhelimessa. Vakuutusmyyjän mukaan hän kysyy aina asiakkaalta, sovitaanko vakuutuksesta puhelun yhteydessä vai haluaako asiakas vielä ensin sähköisen tarjouksen. Asiakas ei ole kiistänyt kyseisiä tietoja. Sopimus voidaan näin ollen katsoa tehdyn kuluttajansuojalain 6 a luvun 11 §:n 2 momentin tarkoittamalla tavalla kuluttajan pyynnöstä etäviestintä käyttäen.

Myyjän keskustelusta tekemien kirjausten mukaan tuolloin on keskusteltu muun ohessa rakennuksen ympärivuotisesta käytöstä, aurinkopaneeleista ja piha-alueen vakuuttamisesta. Myyjä on asiaa selvitettäessä ilmoittanut, että hänen toimintatapanaan on kertoa, että oleelliset tiedot ja rajoitukset löytyvät tuoteselosteista ja ehdoista, jotka asiakas saa itselleen. Puhelusta ei kuitenkaan ole vakuutusyhtiöllä tallennetta, josta puhelun sisältö olisi todettavissa. Asiakas ei ole kiistänyt, etteikö sanottuja tietoja olisi käyty hänen kanssaan läpi. Asiakkaan mukaan hänelle ei kuitenkaan ole kerrottu rajoituksista, joiden perusteella vahinkoa ei korvata.

Asiassa esitetyn selvityksen mukaan asiakkaalle on viisi päivää (kolme arkipäivää) puhelinkeskustelun jälkeen 30.5.2022 toimitettu sähköiseen arkistoon muun ohella tuoteopas, vakuutuskirja ja yhteenveto vakuutuksista.  Vakuutussopimus on tullut voimaan 1.6.2022.

Tuoteoppaassa (s. 6) on mainittu esimerkkejä siitä, mitä vakuutus ei korvaa. Kyseisen kohdan mukaan vakuutus ei korvaa esimerkiksi vähitellen aiheutunutta vahinkoa eikä tuhoeläinten, kuten hyönteisten tai jyrsijöiden aiheuttamia vahinkoja. Kohdan mukaan vakuutus ei korvaa myöskään vesikaton vuotoa paitsi silloin, jos myrsky on rikkonut katon. Tuoteoppaan (s. 26) mukaan vakuutuksesta korvataan äkillisen ja ennalta-arvaamattoman tapahtuman aiheuttama vahinko. Vakuutuskirjasta ilmenee tarkemmat tiedot korvattavista vahingoista ja rajoituksista.

Lautakunta toteaa, että asiassa ei ole ilmennyt, että asiakkaan kanssa olisi suullisesti käyty läpi vakuutuksen rajoitusehtoja. Asiakas on sen sijaan saanut edellä mainitut tiedot vakuutuksen sisällöstä ja vakuutusehtojen rajoituksista. Tuoteoppaassa on kerrottu esimerkkejä vahinkojen korvattavuudesta. Siinä on mainittu, että vesikaton vuotoa ei korvata kuin myrskyn rikkoessa katon.

Asiassa esitetyn selvityksen perusteella asiakkaalle on luovutettu kirjallista aineistoa, jossa selkeästi ja esimerkkien avulla on havainnollistaen tuotu esiin vakuutusta koskevat tiedot. Asiassa ei ole näytetty eikä asiakas ole väittänytkään, että kysymyksessä olisi äkillinen ja ennalta-arvaamaton vahinko. Asiakkaan on edellä esitetty selvitys huomioon ottaen katsottava saaneen ennen vakuutussopimuksen voimaantuloa tiedon tästä vakuutuskorvauksen yleisestä edellytyksestä.

Kirjalliset tiedot on annettu kolme arkipäivää puhelimitse tapahtuneen myyntitapahtuman jälkeen. Edellä käsitellyn kuluttajansuojalain 6 a luvun 11 §:n 2 momentin mukaan kyseiset tiedot on annettava viipymättä sopimuksen tekemisen jälkeen ja säännöksen perusteena olevan direktiivin 2002/65/EY 5 artiklan 2 kohdan mukaan välittömästi etäsopimuksen tekemisen jälkeen. Säännöstä koskevassa hallituksen esityksessä HE 122/2004 vp s. 25 on pykälän 1 momentin osalta todettu olevan tärkeää, että kuluttaja saa sopimusehdot pysyvällä tavalla jo ennen sopimuksen tekemistä, jolloin hänellä on paremmat mahdollisuudet harkita, soveltuuko se hänen tarpeisiinsa ja onko se hinnaltaan sekä muilta ehdoiltaan kilpailukykyinen. Hallituksen esityksessä on toisaalta lausuttu pykälän 2 momentin mukaisesta mahdollisuudesta tietojen antamiseen vasta sopimuksen tekemisen jälkeen, että momentin tarkoituksena on mahdollistaa se, että kuluttaja voi halutessaan tehdä rahoituspalvelua, esimerkiksi vahinkovakuutusta, koskevan sopimuksen niin, että sopimus tulee heti voimaan. Momentin todetaan tulevan tyypillisesti sovellettavaksi silloin, kun sopimus tehdään puhelimitse.

Tässä asiassa vakuutus ei ole tullut voimaan heti sopimuksen tekohetkellä, mutta asiakkaalle on toimitettu sopimusehdot ja muut tarpeelliset tiedot ennen vakuutuksen voimaantuloa, jolloin asiakkaalla olisi ollut myös mahdollisuus käyttää oikeuttaan vakuutuksen irtisanomiseen. Lautakunta katsoo, että vakuutusyhtiö ei ole asiassa laiminlyönyt tiedonantovelvollisuuttaan ja tiedot on tapauksen olosuhteissa annettu viipymättä.

Asiakkaan mukaan vakuutusyhtiö ei ole käsitellyt asiaa joutuisasti eikä se ole toiminut hyvän vakuutustavan mukaisesti. Lautakunta toteaa, että vahingon korvattavuutta arvioidaan ensi sijassa asiaan sovellettavien säännösten ja vakuutusehtojen perusteella. FINE ei ota kantaa vakuutusyhtiön menettelytapoihin, vaan niitä valvovana viranomaisena toimii Finanssivalvonta.  Vakuutusyhtiön menettelystä ei ole näytetty aiheutuneen vahinkoa asiakkaalle.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta ei suosita muutosta vakuutusyhtiön päätökseen.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Koponen
Sihteeri Heikinsalmi

Jäsenet:
Kinnunen
Koskinen
Pynnönen Andersson
Ståhlberg