Tapahtumatiedot
Vakuutusyhtiö oli lähettänyt asiakkaana olevalle kiinteistöosakeyhtiölle 23.4.2024 päivätyn huomautuksen maksamattomasta, vakuutuskauden 1.1.–31.12.2024 osalta ajanjaksolle 1.4.–30.6.2024 kohdistuvasta kiinteistövakuutuksen laskusta. Ilmoituksessa todettiin, että ellei maksua makseta, vakuutusyhtiö irtisanoo vakuutuksen vakuutusehtojen mukaisesti. Maksun ollessa edelleen maksamatta vakuutusyhtiö lähetti asiakkaalle 7.5.2024 päivätyn irtisanomisilmoituksen, jossa todettiin, että vakuutus irtisanotaan päättyväksi 28.5.2024, ellei koko erääntynyttä maksua makseta viimeistään kyseisenä päivänä.
Vakuutusyhtiö vastasi 11.6.2024 sähköpostitse asiakkaan yhteydenottoon todeten, että päättyneitä vakuutuksia on mahdollista hakea takaisin voimaan maksamalla erääntyneet laskut sekä voimaansaattolasku. Lisäksi viestissä pyydettiin asiakasta toimittamaan maksukuitti laskujen maksamisen jälkeen, minkä jälkeen voimaansaattoa voidaan hakea. Lisäksi viestissä todettiin, että jos voimaansaatto myönnetään, vakuutukset tulevat voimaan maksua seuraavasta päivästä.
Asiakas maksoi 12.6.2024 aiemman laskun viitetunnuksella vakuutusmaksua kahdessa erässä ja lähetti tästä sähköpostitse tiedon vakuutusyhtiölle. Yhtiö teki 13.6.2024 päätöksen, ettei vakuutusta saateta uudelleen voimaan ilmoittaen päätöksen syyksi, että sopimus oli päättynyt maksamattomana aiemminkin. Yhtiö perusteli päätöstään vakuutussopimuksen yleisillä sopimusehdoilla, joiden mukaan, jos vakuutusyhtiö ei halua saattaa päättynyttä vakuutusta uudelleen voimaan, vakuutusyhtiö ilmoittaa siitä vakuutuksenottajalle 14 päivän kuluessa vakuutusmaksun suorittamisesta. Lisäksi yhtiö totesi, että perusteena kieltäytymiselle voi olla esimerkiksi se, että vakuutus on irtisanottu aiemminkin maksulaiminlyönnin vuoksi tai asiakkaalla on muuta velkaa vakuutusyhtiölle.
Asiakas haki 8.7.2024 muutosta päätökseen vakuutusyhtiön sisäisessä muutoksenhakumenettelyssä perustellen vaatimustaan sillä, että vakuutusyhtiön postitse lähettämistä laskusta, muistutuksesta ja irtisanomisilmoituksesta yksikään ei ollut tullut perille. Postia ei ollut tuotu perille asti, joku oli sitä vienyt tai se oli mennyt väärään paikkaan. Asiakas kertoi maksaneensa vakuutuslaskuja aiempien laskujen viitetiedoilla heti, kun oli huomannut laskun puuttuvan. Lisäksi asiakas totesi kiinteistöosakeyhtiöllä olleen monenlaisia haasteista, muta tilannetta on nyt korjattu, minkä asiakas toivoi huomioitavan asian käsittelyssä.
Asia käsiteltiin vakuutusyhtiön sisäisessä muutoksenhakumenettelyssä 12.7.2024. Asiakkaan vakuutushistorian osalta todettiin ensimmäisen kiinteistövakuutuksen alkaneen 15.3.2015 ja päättyneen ensimmäisen kerran maksamattomana 7.3.2016. Vakuutus oli saatettu tämän jälkeen uudelleen voimaan, mutta se oli päättynyt maksamattomana 27.2.2017. Erääntyneitä maksuja oli maksettu 13.3.2017 ja asiakas oli pyytänyt vakuutuksen saattamista voimaan. Vakuutusyhtiö oli ilmoittanut asiakkaalle, ettei vakuutusta enää saateta voimaan, mistä huolimatta se kuitenkin oli saatettu voimaan 21.3.2017. Vakuutus kuitenkin päättyi maksamattomana 22.6.2017. Uusi kiinteistövakuutus oli alkanut 6.12.2023 ja päättynyt maksamattomana 27.11.2023. Nyt riidan kohteena oleva vakuutussopimus oli tämän jälkeen alkanut 6.12.2023 ja päättynyt maksamattomana 28.5.2024. Ratkaisussa todettiin, että vakuutusmaksut oli toistuvasti laiminlyöty siten, että vakuutussopimukset olivat päättyneet maksamattomina. Tällä perusteella riski vakuutusmaksujen laiminlyönnille myös vastaisuudessa katsottiin niin suureksi, että vakuutusyhtiö katsoi sillä olevan oikeus kieltäytyä vakuutuksen voimaan saattamisesta.
Asiakkaan valitus
Asiakas kertoo kiinteistöosakeyhtiön postia jääneen kantamatta perille saakka pitkältä ajalta. Osa postia oli kuitenkin tullut, joten asiaan ei ollut osattu kiinnittää huomiota. Kun kesäkuussa oli huomattu, että jotakin puuttuu, asiakas oli soittanut vakuutusyhtiöön ja maksanut vakuutuksen, joskin vahingossa väärällä viitteellä. Asiakkaan tehtyä Postille selvityspyynnön selvisi, että postia puuttui paljon. Syy tähän, samoin kuin siihen vakuutusmaksun viivästymiseen, oli Postin. Perustetta vakuutuksen irtisanomiselle ei siten ole. Kiinteistöosakeyhtiön hallintoon liittyvien haasteiden vuoksi vakuutuksen päättämien on erittäin epäoikeudenmukaista, etenkin kun maksuviiveessä on kyse vahingosta ja Postin virheestä. Lisäksi asiakas toteaa, että luultavasti myös vakuutuksen päättymiseen marraskuussa 2023 syynä oli häiriö postinkulussa, sillä asiakkaan mukaan jo silloin ihmeteltiin kirjeen puuttumista, vaikka asiaa ei tuolloin vielä selvitetty Postin kanssa.
Vakuutusyhtiön vastine
Vastineessaan 27.11.2024 vakuutusyhtiö viittaa aiempiin päätöksiinsä ja tarkentaa tapahtumien kulkua viimeisimmän vakuutuksen laskujen maksamisen osalta siten, että asiakas oli ensin 11.6.2024 maksanut yhteensä 1 591 euroa 27.11.2023 päättyneen vakuutuksen laskun tiedoilla. Lisäksi asiakas oli 16.6.2024 maksanut 28.5.2024 päättyneen vakuutuksen voimaansaattolaskun. Tätä ennen vakuutusyhtiö oli 13.6.2024 lähettänyt asiakkaalle päätöksen, jonka mukaan kiinteistövakuutusta ei enää saateta voimaan.
Vakuutussopimuslain sekä vakuutusehtojen mukaisesti, jos vakuutusyhtiö ei halua saattaa päättynyttä vakuutusta uudelleen voimaan, sen tulee ilmoittaa 14 vuorokauden kuluessa vakuutusmaksun suorittamisesta vakuutuksenottajalle, ettei se suostu ottamaan maksua vastaan. Vakuutusyhtiö oli antanut kahden päivän kuluessa asiakkaan ensimmäisistä maksuista päätöksen, jonka mukaan vakuutusta ei enää saateta voimaan. Vakuutusyhtiö myös toteaa selvyyden vuoksi, että vaikka asiakas on maksanut ensin väärän laskun, sillä ei ole ollut vaikutusta ratkaisuun olla saattamatta vakuutusta voimaan.
Vakuutusyhtiö kertoo yleisesti, että jos asiakas on yhtiöön yhteydessä vakuutuksen jo päätyttyä maksamattomana, hänelle lähetään uusi, niin sanottu voimaansaattolasku. Kyse ei tällöin ole esimerkiksi uudesta tarjouksesta. Tämän laskun maksaminen käynnistää prosessin, jossa yhtiö arvioi, onko vakuutuksen voimaansaattamiselle vielä edellytyksiä. Tässä harkinnassa otetaan huomioon muun muassa asiakkaan aiempi maksukäyttäytyminen sekä se, onko vakuutuksia jouduttu irtisanomaan vakuutusmaksujen laiminlyöntien johdosta.
Nyt käsiteltävässä tapauksessa asiakas oli ollut vakuutusyhtiöön yhteydessä 11.6.2024 maksamattomien laskujen vuoksi, jolloin oli ohjeistettu, että asiakas voi hakea voimaansaattoa maksamalla niin sanottu voimaansaattolasku. Vakuutuksen voimaansaattoa asiakkaalle ei ollut luvattu, koska arvio tästä tehdään sen jälkeen, jos asiakas on maksanut laskut. Jos asiakas sittemmin maksaa voimaansaattolaskun, vakuutusyhtiö arvioi, voidaanko vakuutus saattaa uudelleen voimaan. Asiakas oli kuitenkin maksanut voimaansaattolaskun 16.6.2024 eli vasta sen jälkeen, kun vakuutusyhtiö oli jo ilmoittanut sille, että päättynyttä vakuutusta ei enää saateta voimaan. Asiakkaalle oli palautettu voimaansaattolaskulla maksettu suoritus.
Postinkulun osalta vakuutusyhtiö toteaa, että vakuutusmaksulaskut ja irtisanomisilmoitus oli lähetetty asiakkaan vakuutusyhtiölle ilmoittamaan osoitteeseen. Yhtiö viittaa Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositukseen VKL 20/15, jossa lautakunta on katsonut, että irtisanomista on pidettävä lain mukaan pätevänä siinäkin tapauksessa, ettei sitä koskenut ilmoitus ollut saapunut perille, edellyttäen, että vakuutuksenantaja on lähettänyt irtisanomisilmoituksen vakuutuksenottajan ilmoittamalla osoitteella. Nyt käsiteltävänä olevassa tapauksessa vakuutusyhtiö on juuri näin toiminut.
Ratkaisusuositus
Kysymyksenasettelu
Asiassa on kysymys siitä, onko vakuutusyhtiöllä ollut oikeus olla saattamatta maksamattomana rauennutta kiinteistövakuutusta uudelleen voimaan.
Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot
Vakuutussopimuslain 39 §:n (Vakuutusmaksun viivästyminen) 1 momentin mukaan, jos vakuutuksenottaja on laiminlyönyt vakuutusmaksun suorittamisen 38 §:ssä säädetyssä määräajassa, vakuutuksenantajalla on oikeus irtisanoa vakuutus päättyväksi 14 päivän kuluttua irtisanomista koskevan ilmoituksen lähettämisestä. Vakuutusmaksun laiminlyönnin takia ei kuitenkaan saa irtisanoa 40 §:n 1 momentissa tarkoitettua jatkuvaa vahinkovakuutusta.
Vakuutussopimuslain 42 §:n (Viivästyneen vahinkovakuutusmaksun suorittaminen) 1 momentin mukaan, jos vakuutuksenottaja suorittaa vahinkovakuutuksen vakuutusmaksun 11 §:n 3 momentissa tarkoitetussa tapauksessa viivästyneenä taikka 39 §:ssä tarkoitetussa tapauksessa sen jälkeen, kun vakuutus on päättynyt, vakuutuksenantajan vastuu alkaa maksun suorittamista seuraavasta päivästä. Vakuutus on tällöin voimassa alun perin sovitun vakuutuskauden loppuun siitä lukien, kun vakuutus on tullut uudelleen voimaan.
Lainkohdan 2 momentin mukaan, mitä 1 momentissa säädetään, ei kuitenkaan sovelleta, jos vakuutuksenantaja 14 päivän kuluessa vakuutusmaksun suorittamisesta ilmoittaa vakuutuksenottajalle, ettei se suostu ottamaan maksua vastaan. Maksua ei saa kieltäytyä vastaanottamasta sen vuoksi, että vakuutustapahtuma on sattunut maksun suorittamisen jälkeen.
Kiinteistövakuutukseen sovellettavien yleisten sopimusehtojen, voimassa 1.1.2023 alkaen, kohdan 4.2.1 mukaan, jos vakuutuksenottaja on laiminlyönyt vakuutusmaksun suorittamisen eräpäivään mennessä, vakuutusyhtiöllä on oikeus irtisanoa vapaaehtoinen vakuutus päättyväksi 14 vuorokauden kuluttua irtisanomista koskevan ilmoituksen lähettämisestä.
Jos vakuutuksenottaja suorittaa koko vakuutusmaksun ennen irtisanomisajan päättymistä, ei vakuutus kuitenkaan pääty irtisanomisajan kuluttua. Vakuutusyhtiö mainitsee tästä mahdollisuudesta irtisanomista koskevassa ilmoituksessa. […]
Ehtokohdan 4.3 mukaan, jos vakuutuksenottaja suorittaa laiminlyödyn vakuutusmaksun kokonaisuudessaan sen jälkeen, kun vakuutus on päättynyt, vakuutusyhtiön vastuu alkaa maksun suorittamista seuraavasta päivästä. Vakuutus on tällöin voimassa alun perin sovitun vakuutuskauden loppuun siitä lukien, kun vakuutus tuli uudelleen voimaan.
Jos vakuutusyhtiö ei kuitenkaan halua saattaa päättynyttä vakuutusta uudelleen voimaan, se ilmoittaa 14 vuorokauden kuluessa vakuutusmaksun suorittamisesta vakuutuksenottajalle, ettei se suostu ottamaan maksua vastaan.
Asian arviointi
Asiakkaan maksettua kiinteistövakuutuksen maksuja sen jälkeen, kun vakuutus oli rauennut maksamattomana, vakuutusyhtiö oli kieltäytynyt saattamasta vakuutusta uudelleen voimaan. Riidanalainen kysymys asiassa koskee sitä, onko vakuutusyhtiöllä ollut tähän oikeus. Muilta osin asiassa ei ole esitetty väitteitä vakuutusyhtiön irtisanomismenettelyn vakuutussopimuslain vastaisuudesta.
Vakuutussopimuslain 42 §:n mukaan, jos vakuutuksenottaja suorittaa vahinkovakuutuksen vakuutusmaksun sen jälkeen, kun vakuutus on päättynyt, vakuutuksenantajan vastuu alkaa maksun suorittamista seuraavasta päivästä. Kyseisen lainkohdan 2 momentin mukaan edellä todettua ei kuitenkaan sovelleta, jos vakuutuksenantaja ilmoittaa 14 päivän kuluessa vakuutusmaksun suorittamisesta, ettei se suostu ottamaan maksua vastaan. Asiassa sovellettavien yleisten sopimusehtojen sisältö vastaa näiltä osin vakuutussopimuslakia.
Vakuutusyhtiö on tässä asiassa perustellut kieltäytymistään asiakkaan maksukäyttäytymisellä kiinteistövakuutuksen päätyttyä maksamattomana ennen nyt käsiteltävänä olevaa päättymistä yhteensä neljä kertaa vuosina 2016–2023. Vakuutusyhtiö on myös todennut, että harkitessaan vakuutuksen voimaan saattamista huomioon otetaan muun muassa asiakkaan aiempi maksukäyttäytyminen sekä se, onko vakuutuksia aiemmin irtisanottu vakuutusmaksujen laiminlyöntien johdosta. Asiakas on katsonut vakuutusyhtiön menettelyn olevan epäoikeudenmukaista. Lautakunta tulkitsee asiakkaan näkemyksen tarkoittavan, että asiakas pitää vakuutusyhtiön toimintaa hyvän vakuutustavan vastaisena.
Lautakunta toteaa, ettei vakuutussopimuslain 42 §:ssä mainita muita rajoituksia vakuutuksen voimaan saattamisesta kieltäytymiselle kuin se, ettei kieltäytyminen saa perustua vakuutustapahtuman sattumiseen maksun suorittamisen jälkeen. Hallituksen esityksessä HE 63/2009 vp todetaan kyseisen lainkohdan yksityiskohtaisissa perusteluissa (sivu 26), että ”vakuutuksenantaja ei saa kieltäytyä vastaanottamasta maksua sen vuoksi, että vakuutustapahtuma on sattunut maksun suorittamisen jälkeen. Jos vakuutuksenantajalla on muu, hyvän vakuutustavan mukainen syy kieltäytyä maksun vastaanottamisesta, se voi niin tehdä, vaikka vakuutustapahtuma olisi sattunutkin maksun vastaanottamisen jälkeen.” Lautakunta toteaa tämän ilmentävän sitä periaatetta, että vakuutusyhtiön on toiminnassaan noudatettava hyvää vakuutustapaa ja että tämä vaatimus koskee myös vakuutuksen voimaan saattamisesta kieltäytymisen perusteita.
Lautakunta toteaa, että vakuutusyhtiö voi lähtökohtaisesti itse määrittää riskinvalintaansa vaikuttavat tekijät. Tämä koskee myös tilanteita, joissa on kysymys maksamattomana päättyneen vakuutuksen saattamisesta uudelleen voimaan. Lautakunta katsoo, että seikkoja, jotka vakuutusyhtiö on kertonut huomioivansa tässä vakuutussopimuslain 42 §:n mukaisessa, vakuutuksen voimaan saattamista koskevassa arvioinnissa, ei voida pitää hyvän vakuutustavan vastaisina. Samoin lautakunta katsoo, että vaikka nyt käsiteltävässä asiassa maksuviivästykseen olisivat vaikuttaneet ongelmat postinkulussa, ei aiempien maksuviivästysten huomioimista vakuutusyhtiön tehdessä ratkaisua vakuutuksen voimaansaattamisesta voi pitää hyvän vakuutustavan vastaisena. Näillä perusteilla lautakunta katsoo, ettei vakuutusyhtiö ole toiminut vastoin hyvää vakuutustapaa eikä asiassa siten ole perusteita suosittaa vakuutuksen voimaan saattamista.
Lopputulos
Vakuutuslautakunta ei suosita asiassa muutosta.
Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.
VAKUUTUSLAUTAKUNTA
Puheenjohtaja Koponen
Sihteeri Korpelainen
Jäsenet:
Kinnunen
Pynnönen Andersson
Ståhlberg
Yrttiaho