Tapahtumatiedot

Vakuutuksenottajan avopuoliso T on kertomansa mukaan liukastunut suihkussa, lyönyt päänsä ja menettänyt tajuntansa suihkukaivon päälle. Tästä on aiheutunut laaja vesivahinko, kun vettä on valunut alempien kerrosten asuinhuoneistoihin. Vakuutusyhtiö on korvauspäätöksessään katsonut, että kyseessä on tapaturmainen vahinko, jota ei vakuutetun korvausvastuun puuttumisen johdosta korvata vakuutuksesta. Asunto-osakeyhtiö on tyytymätön vakuutusyhtiön päätökseen ja katsoo, että vesivahinko on aiheutunut T:n humalatilasta ja sammumisesta suihkukaivon päälle.

Asiakkaan valitus

Asiakas on tyytymätön vakuutusyhtiön päätökseen ja katsoo seuraavaa. Asiakas As Oy katsoo, että vahingonaiheuttaja T:n aiheuttama vahinko kuuluu vahingonaiheuttajan kumppanin ja samassa taloudessa asuvan H:n vastuuvakuutuksen piiriin.

Asiakas katsoo, että vakuutuspäätöksen perusteena käytettyjä T:n antamia lausuntoja ja kertomuksia tapahtumien kulusta voidaan kyseenalaistaa. Vakuutusyhtiö on edelleen tehnyt vakuutuspäätöksen yksipuolisen kertomuksen varassa, jossa vahingonaiheuttajan pyrkimyksenä on ollut vastuusta vapautuminen. Ensimmäistä vahingonkorvauspäätöstä tehdessään vakuutusyhtiöllä ei ole ollut kaikkia vahingon kannalta olennaisia tietoja käytettävissään.

Asiakas katsoo, että T on aiheuttanut vahingon tuottamuksesta. Vahinkotapahtumassa on selvä syy-seuraussuhde humalatilan aiheuttaman huolimattomuuden ja sammumisen vuoksi. Aivotärähdyksen aiheuttama pitkäkestoinen kahden tunnin pituinen tajuttomuuden tila on kyseenalainen, sillä se viittaa aivotärähdystä vakavampaan aivovammaan, josta ei ole näyttöä. Asiakas katsoo, että vesihanan päälle jättäminen ja viemärin päällä makaaminen on johtunut voimakkaan humalatilan aiheuttaneesta sammumisesta.

Oikaisuvaatimusta koskevassa päätöksessä vakuutusyhtiö on jättänyt huomioimatta tärkeitä oikaisuvaatimuksessa esitettyjä seikkoja. Vakuutusyhtiö ei ole pyytänyt vakuutuslääkärin arviota aivotärähdyksestä johtuvasta tajuttomuuden tilasta. Myöskään potilaskertomusta, jonka saamiseen vakuutusyhtiöllä on lain mukainen oikeus, ei ole haettu. Oikaisuvaatimusta koskeva korvauspäätös toistaa, että vahinko oli tapaturmainen, eikä ota huomioon todennäköistä vahingonaiheuttajan sammumista veren korkean promillemäärän vuoksi. Tapauksessa on riidatonta, että vahingonaiheuttaja myöntää nauttineensa runsaasti alkoholia, vaikka ei sanojensa mukaan muista tarkkaa määrää.

Päätöksessään vakuutusyhtiö väittää vahingonaiheuttajan kumppanin edellisenä iltana käyttäneen huomattavan määrän hiustenhoitotuotteita. Vahingonaiheuttaja ja hänen kumppaninsa epäilevät kylpyhuoneen lattian liukkauden osittain aiheutuneen hiustenhoitotuotteista, joita oli jätetty lattialle. Väitetty kaatuminen olisi siten tapahtunut hoitoaineiden aiheuttaman liukkauden tähden. He ovat tapaturman jälkeen käyneet laskemassa vettä lattialle ja totesivat sen olevan vielä liukas. Taloyhtiö näkee tämän seikan olevan kyseenalainen, silla pesutiloihin noin kaksi tuntia laskenut vesi olisi huuhdellut tämän liukkauden mukanaan. Tämä on myös asia, jonka vakuutuksenottajan äiti esitti mahdollisuutena vasta taloyhtiön hallituksen, vuokralaisten, vuokralaisen vanhempien, asunnon omistajan ja isännöitsijän kanssa käydyssä kokouksessa. Asiaa ei siis tuonut esille vahingontuottaja tai hänen kumppaninsa. Tätä nyt vahingonkorvauspäätöksen ratkaisun tueksi käytettyä tärkeää seikkaa ei ole myöskään esitetty ensimmäisen korvauspäätöksen tueksi. Asia tulee esille vasta toisen vakuutuspäätöksen kohdalla, jossa kerrotaan asianomaisten käyneen tarkastamassa kylpyhuoneen lattian liukkautta vahinkotapahtuman jälkeen. Jos asia oli selvä jo joulukuussa heti vahingon jälkeen, miksi asiaa ei esitetty ensimmäistä korvauspäätöstä laatiessa? Miksi äiti arveli asian olevan näin vasta helmikuun kokouksessa, jos asia oli jo todettu vahinkotapahtuman jälkeen? Hiustenhoitotuotteiden aiheuttama liukkaus ja sen jälkikäteinen tarkastus esitetään varmana tietona vasta kesäkuun toisessa ratkaisussa. Lisäksi jos vahingonaiheuttaja olisi ollut aivotärähdyksen aiheuttaman tajuttomuuden jälkeen heikossa tilassa, on epäilyttävää, kuinka hän olisi voinut olla valppaana tarkastamassa kylpyhuoneen tiloja.

Vakuutusyhtiö jättää huomiotta sen, että aivotärähdys ei ammattikirjallisuuden ja asiantuntijoiden kanssa käytyjen keskusteluiden mukaan johda kahta tuntia kestävään tajuttomuuden tilaan. On todennäköisempää, että vahingonaiheuttaja on tukevan humalatilan seurauksena sammunut.

Kuten kertomuksessa todetaan, ensiavun puhallutuksessa useaa tuntia myöhemmin vahingonaiheuttajan veressä oli vielä yksi promille alkoholia. Tämä viittaa huomattavaan humalantilaan ja todennäköiseen sammumiseen, sen sijaan mitä vahingonaiheuttaja toistuen esittää tajuttomuudeksi. Kuten oikaisuvaatimuksessa on argumentoitu, aivotärähdys ei johda pitkään tajuttomuuden tilaan. Myös se, että vahingonaiheuttaja ei muista, kuinka monta alkoholiannosta hän oli edeltävinä tunteina nauttinut, tahtoo sanoa, että humalatila on ollut voimakas. Vakuutusyhtiö toistaa argumentaatiota, jonka mukaan alkoholin nauttiminen ei ole merkki huolimattomuudesta. As Oy:n näkemyksen mukaan vahingonkarsijan olisi voimakkaan humaltuneena pitänyt ymmärtää, että suihkuun sammumisen riski on olemassa.

Myöskään aivokuvauksissa ei ole ollut merkkejä aivovammasta. Tajuttomuuden tilan kyseenalaistaa myös oikaisuvaatimusta koskevassa päätöksessä sivulla 7 esitetyt ristiriitaiset kuvaukset vahingonaiheuttajan tajuttomuuden tilasta. Selitetään, että vahingonaiheuttaja ei ensin ”vironnut ainakaan minuuttiin” kumppaninsa herättelyyn. Tätä argumentaatiota on käytetty selittämään vahingontuottajan kumppanin kiukkuista huutoa hänen saavuttua asunnolle. Siivousjoukkojen saapuessa vahingonaiheuttaja kuitenkin ”vastaili normaalisti”, joten ambulanssia tajuttoman avuksi ei päätetty hälyttää. Samalla sivulla kerrotaan vahingonaiheuttajan vastaillen ”suhteellisen normaalisti” eikä hänellä ollut ”välitöntä hätää”. Nämä kuvaukset T:n tilasta ovat ristiriidassa keskenään. Myös asunnossa aamulla olleen rouvan vastaus tiedusteluun, missä T on, ”Tuolla selvittelee itseään makuuhuoneessa” muiden siivotessa asuntoa vedestä viittaa pikemmin humalasta selviämiseen kuin akuuttia hoitoa kaipaavaan vammaan. T on myös pahoitellut vahinkoa asunnossa käyneelle taloyhtiön asukkaalle ja hallituksen jäsenelle. Hän on siis ollut puhekykyinen ja ymmärtänyt tilanteen vakavuuden.

Vakuutusyhtiö argumentoi ratkaisuaan olemassa olevilla tiedoilla, joiden perusteella kyseessä on tapaturmainen vahinko. Sairaalan potilaskertomusta ei ole pyydetty vakuutuspaatoksen tueksi. Lain mukaan tämä on mahdollista pyytää sairaalalta. Myöskään vakuutuslääkärin lausuntoa ei ole pyydetty. Molemmat ovat oikaisuvaatimuksessa esitetyn tajuttomuuden tilan kyseenalaistamisen tähden tärkeitä tietoja, joita vakuutusyhtiö ei ole hakenut päätöksensä tueksi As Oy:n esittämän vastaisesti. Kaikkea saatavilla olevaa tietoa ei siten ole käytetty objektiivisen päätöksen muodostamiseksi.

Vakuutussopimuslain 69 §:n mukaan henkilövahingon tapahduttua tai etuutta haettaessa etuudenhakijan / vahingonkärsineen tulee toimittaa vakuutuksenantajalle kaikki tarvittavat asiakirjat ja tiedot, joita tarvitaan vakuutuksenantajan vastuun selvittämiseksi ja joita voidaan kohtuudella vaatia. Suppea lääkärintodistus A ja vahingontekijän yksipuolinen selvitys vahinkotapahtumasta ei täytä tätä määritelmää ”kaikki tarvittavat asiakirjat ja tiedot”. Lääkärinlausunto on hoitavan lääkärin kirjoittama puolueeton todistus tai lausunto liittyen potilaan terveydentilaan. Vahinkotapahtuman ollessa vesivahingon luokkaa, voidaan edellyttää kattavampaa lääkärilausuntoa. E-lausunto on vakuutusyhtiötä varten tehty lausunto tapaturmasta. On myös tärkeää saada vahingosta vakuutuslääkärin mielipide. Lääkärinlausunnon tarkoituksena on kertoa lausunnon lukijalle lausunnon kirjoittajan näkemys todellisuudesta. Vakuutusyhtiöön välittyy potilaan todellisuus hoitavan lääkärin lausunnon ja hänen käyttämien objektiivisten käsitteiden avulla (Nokso-Koivisto, 2001).

Päätöksessään vakuutusyhtiö myös esittää, että tapauksessa on jäänyt epäselväksi, kuinka pitkään vahingonaiheuttajan tajuttomuus on jatkunut ja kuinka kauan veden virtaaminen lattiakaivoon on ollut estyneenä. Kuitenkin samassa päätöksessä kerrotaan tajuttomuuden kestäneen noin kahden tunnin ajan. Aiheutettu vahinko voidaan joka tapauksessa arvioida aiheutetun vahingon laajuudesta. Kuten päätöksessäkin todetaan, on vesi ehtinyt virrata toiseen, ensimmäiseen ja kellarikerrokseen. Vahingonkarsineella on myös esittää kvantitatiivista todistusaineistoa vahingon määrästä urakoitsijoiden lähettämien laskujen muodossa.

Samassa yhteydessä vakuutusyhtiö esittää asian siten, että humalatila olisi aiheuttanut ainoastaan kaatumiselle altistumista. Vahingonkärsijän näkemys asiasta on se, että vahingonaiheuttaja on sammunut. Kaatuminen on saattanut tapahtua, mutta pääsyy vesivahingolle on tukevan humalatilan aiheuttanut sammuminen, jota vahingonaiheuttaja ei tule myöntämään vaan toistanee kertomustaan aivotärähdyksen aiheuttamasta tajuttomuudesta vastuusta vapautuakseen.

Perusteluissaan vakuutusyhtiö määrittelee tuottamukselliseksi menettelyksi sitä, että arvioinnin kohteena olevan henkilön olisi tullut toimia toisin tai pidättyä kokonaan toiminnasta, kun otetaan huomioon ennalta arvattava vahinkoriski. Myöhemmin samassa päätöksessä vakuutusyhtiö ristiriitaisesti esittää, että jokin vakuutetun vahinkoon johtanut toiminta ei vielä tarkoita sitä, että vakuutettu olisi menetellyt nimenomaan vastuuvakuutuskorvauksen saamisen kannalta merkityksellisellä tavalla eli huolimattomasti, joka synnyttäisi hänelle vahingonkorvausvelvollisuuden. As Oy:n näkemyksen mukaan vahingonaiheuttajan olisi pitänyt tiedostaa, että hänen motoriikkansa tukevassa humalassa on heikentynyt ja sammumisen riski on olemassa. Toisin sanoen T on riskit tiedostaen ryhtynyt toimintaan, joka tuottamuksesta on aiheuttanut muille talon asukkaille suurta vahinkoa.

Perustelut vakuutuskorvaukselle
Vahingonaiheuttajan korvausvastuu edellyttää tahallista tai tuottamuksellista tekoa. Tuottamuksella tarkoitetaan vahingon aiheuttajan virheellistä menettelyä, huolimattomuutta tai laiminlyöntiä.

As Oy:n hallitus katsoo, että vahingonaiheauttaja T on tässä tapauksessa toiminut huolimattomasti mennessään ilmeisen humaltuneena suihkuun asunnossa, jossa on ollut yksin. T:n kertomuksen perusteella on selvää, että humalan taso on ollut sellainen, että olisi pitänyt ymmärtää motoriikan ja ruumiin hallinnan olevan estynyt. As Oy ei kiistä, etteikö kaatumista olisi saattanut tapahtua, vaikkakaan tästä ei ole ollut mitään ulkoisia merkkejä. Olisi oletettavaa, että pään lyömisestä jäisi ulkoisia merkkejä vahingonaiheuttajan ruumiiseen – esimerkiksi kuhmu tai mustelma.

Sammumisen riski voimakkaassa humalassa on ilmeinen. Julkisuudessa on ollut useita esimerkkejä vesivahingoista, jotka ovat aiheutuneet juopuneiden henkilöiden toimesta heidän sammuessa suihkutiloihin estäen veden pääsyn viemäriverkostoon. As Oy katsoo, ettei kertomuksessa ole esitetty sellaisia seikkoja, jotka viittaavat tajuttomuuteen, joka ei olisi ollut suuren alkoholimäärän aiheuttaman sammumisen seurausta. Vahinko siis on johtunut vahingonaiheuttajan rankasta humalatilasta ja sitä seuranneesta sammumisesta, joka täyttää tuottamuksellisuuden piirteet eikä ole millään tavalla 30-vuotiaalle nuorelle miehelle yllättävä tai ennalta-arvaamaton.

Vahingonkorvausoikeudellisen tuottamuksen astetta on oikeuskäytännössä arvioitu muun muassa korkeimman oikeuden ratkaisussa KKO 2002:56 ja Kouvolan hovioikeuden ratkaisussa 2013:1. Tuottamuksen asteen on edellä mainitussa korkeimman oikeuden ratkaisussa katsottu määräytyvän sen mukaan, kuinka merkittävästi vahingon aiheuttaneen toiminta on poikennut vaadittavasta huolellisuudesta. Tässä harkinnassa on kiinnitettävä ensisijaisesti huomiota vahingonaiheuttajan yksilöstä riippumattomiin seikkoihin ja olosuhteisiin, kuten mahdollisen vahinkoseuraamuksen luonteeseen ja vakavuuteen, vahingon todennäköisyyteen sekä mahdollisuuteen välttää vahinkoseuraamus huolellisesti toimimalla. Vesivahingon aiheuttama häiriö ja rahallinen haitta talon asukkaille ja osakkeenomistajille on huomattava.

Kuten edellä esitetty As Oy myös kyseenalaistaa aivotärähdyksestä aiheutuneen tajuttomuuden tilan. Ammattikirjallisuus ja keskustelut Tampereen yliopistollisen lääkärin kanssa eivät tue aivotärähdyksestä aiheutunutta kahta tuntia kestänyttä tajuttomuuden tilaa. Tämä viittaa vakavampaan aivovammaan, jota T:llä ei kahden lääkärin lausunnon mukaan ole todettu. Tätä ei ole myöskään todettu 17.12.2023 otetuissa aivokuvissa. T on päästetty lähtemään sairaalasta välittömästi, mikä ei viittaa vakavaan päävammaan, johon liittyisi pitkäaikainen tajuttomuuden tila. Asuntoon vesivahinkoa tulleiden läheisten kiireetön käytös aivotärähdyksen suhteen viittaa lievempään vammaan. As Oy katsoo, että reagoimattomuuden tila on johtunut tukevasta humalasta, joka avioiden mukaan sattuessa on ollut noin 1,85 promillea. Tajuttomuus on hyvin todennäköisesti kaikki asiat huomioon ottaen ollut vahingonaiheuttajan sammuminen.

As Oy suosittaa vakuutusyhtiötä pyytämään T:n lääkärinlausunnon ja terveystiedot tapahtumien kattavalta ajalta. Vakuutusyhtiö ei ehdotuksista huolimatta ole hakenut kyseisiä asiakirjoja objektiivisen ratkaisun perusteiksi.

Korvausvastuun syntyminen edellyttää lisäksi syy- yhteyttä laiminlyönnin ja aiheutuneen vahingon välillä. Syy-yhteydellä tarkoitetaan sitä, että vahinko on tapahtunut tietyn teon tai laiminlyönnin seurauksen. T on alkoholin vaikutuksen alaisena tukkinut viemärin ja ollut reagoimattomassa tilassa kahden tunnin ajan, kunnes hänen kumppaninsa on hänet herättänyt. Hyvin todennäköisesti T on ollut sammuneena. Seurauksena on ollut veden valuminen kylpyhuoneen kynnyksen yli muihin asunnon tiloihin ja edelleen taloyhtiön toiseen ja ensimmäiseen asuinkerrokseen sekä aina kellariin asti. Syy-yhteys vahinkotapahtuman ja T:n toiminnan välillä oli kiistämätön T:n tukittua viemärin.

Vahingolta edellytetään lisäksi ennakoitavuutta. Korvausvastuuta ei ole yllättävistä ja vahingon aiheuttajan kannalta täysin ennalta arvaamattomista vahingoista. Vahingon ennakoitavuus tapauksessa on ilmiselvä. Kyseessä ei ole ennalta arvaamaton vahinko. T sanoo olleensa tajuttomuuden tilassa, mutta ammattikirjallisuus ei tue aivotärähdyksen aiheuttamaa kahden tunnin pituista tajuttomuuden jaksoa. Eri medioissa olleiden useiden tapausesimerkkien perusteella pitäisi olla selvää, että alkoholin vaikutuksen alaisena suihkussa käyminen sisältää riskin vesivahingosta. Jos T:n tapauksessa olisi ollut selvänä toimineen henkilön aivotärähdys, olisi tämä todennäköisesti ammattikirjallisuuden mukaan toennut muutaman minuutin kuluttua mahdollisesta kaatumisesta ja ollut kykenevä joko hälyttämään apua tai itsenaisesti sulkemaan avoinna olevan hanan.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö viittaa 4.6.2024 antamaansa korvauspäätökseen ja toteaa lisäksi seuraavaa.

Vakuutusyhtiö katsoo, että ratkaisu on oikea ja vakuutusehtojen ja -sopimuksen mukainen. As Oy:n valituksessa esittämät asiat eivät tuo vahinkoasiaan mitään sellaista uutta tietoa, jonka perusteella korvausratkaisua olisi muutettava.

Käytettävissä olevien tietojen perusteella vakuutusyhtiö katsoo edelleen, että kyseessä on tapaturmainen vahinko, josta vakuutettu ei ole vahingonkorvauslainsäädännön perustella korvausvelvollinen, eikä vahinkoa voida korvata vastuuvakuutuksesta.

Vakuutusyhtiö katsoo, että vakuutettu on osoittanut tapahtumainkulun riittävällä tavalla. Vakuutettu on kertonut tapahtumasta johdonmukaisesti sekä vahinkoilmoituksessa että vakuutetun toimittamissa lisäkertomuksessa, ja myös sairauskertomuksessa kuvatut tiedot ja todettu aivotärähdys tukevat vakuutetun kertomusta. Vakuutusyhtiöllä ei ole syytä epäillä kertomuksen todenmukaisuutta.

Vakuutuksenottajan puoliso T on kertonut, että hän oli liukastunut suihkussa noin neljän aikaa aamuyöllä ja lyönyt päänsä. Kaatumisen seurauksena T oli menettänyt tajuntansa ja maannut suihkukaivon päällä. Puoliso on tullut noin kuuden aikaan aamulla kotiin ja löytänyt T:n tajuttomana. Vesivahinko oli ehtinyt päästä taloyhtiön rakenteisiin ja useampaan kerrokseen alaspäin veden pääsyn estyessä lattiakaivoon. T oli käynyt tapahtuneen jälkeen ensiavussa, jossa hänellä oli todettu aivotärähdys. T on 29.12.2023 käydyssä puhelinkeskustelussa kertonut tarkentavia lisäselvityksiä aiheutuneesta vahingosta. T on ollut vahinkohetkellä alkoholin vaikutuksen alaisena, koska hän oli ollut illalla juhlimassa ja käyttänyt alkoholia klo 20–03 välillä. T oli tullut kotiin kävellen ja raitiovaunulla, ja hän oli ollut hetken kotona, minkä jälkeen hän oli päättänyt mennä suihkuun. Hän oli kaatunut suihkussa lattian liukkauden takia. T:llä ei ole tarkkoja muistikuvia tilanteesta, koska hän oli menettänyt tajuntansa ja saanut aivotärähdyksen. Ensiapuun mennessä promilleja oli ollut yksi.

Vakuutusyhtiö on vahinkoa kärsineen toimittaman oikaisupyynnön jälkeen pyytänyt vahingonaiheuttajalta uudelleen yksityiskohtaista kertomusta vahinkotapahtumasta. Vahingonaiheuttaja on tällöin pääosin toistanut aiemmin kertomansa. Hän on lisäksi kertonut, että suihkun lattia oli tapahtumahetkellä todella liukas. Meikkaukseen ja hiusten laittoon käytettävä peilikaappi on aivan suihkun vieressä eikä sitä ole eroteltu väliseinällä. Vahingonaiheuttajan puoliso oli edellisenä iltana käyttänyt huomattavan määrän hiustenhoitotuotteita, ja liukkauden epäillään osittain aiheutuneen niistä.

Vahingonaiheuttajan maatessa tajuttomana lattialla hänen puolisonsa huolestui, sillä hän ei tavanomaiseen tapaan vastaillut enää puhelimeen tai viesteihin. Puoliso herätti siskonsa ja tämän avopuolison pyytäen autokyytiä kotiin. Siskon avomies kyyditsi vahingonaiheuttajan asunnolle, mistä hän oli löytänyt vahingonaiheuttajan tajuttomana suihkun lattialta.

Puoliso oli mennyt tapauksesta shokkiin ja alkoi huutamaan lujaa ”nouse ylös, nouse ylös”, mutta vahingonaiheuttaja ei vironnut ainakaan ensimmäiseen minuuttiin. Puoliso alkoi itkeä hysteerisesti ja meni tästä lukkoon eikä tiennyt enää miten toimia. Hieman virottuaan vahingonaiheuttaja pääsi kapuamaan ylös mutta päätä särki niin paljon, ettei hän pystynyt seisomaan kunnolla. Vahingonaiheuttaja pystyi kuitenkin puhumaan ja sanoi, että soita apujoukkoja. Puoliso soitti siskon avopuolisolle, että tämä kääntyisi takaisin ja tulisi auttamaan. Puoliso oli soittanut myös vahingonaiheuttajan vanhemmille, jotka lähtivät myös auttamaan.

Apujoukkojen saapuessa paikalle arvioitiin tarvitaanko paikalle ambulanssi. Vahingonaiheuttaja vastaili kuitenkin normaalisti, vaikka ei päässytkään päänsärystä johtuen sängystä ylös, joten ambulanssia ei hälytetty paikalle. Tässä vaiheessa taloyhtiön huoltomies tuli asuntoon, sillä hänet oli hälytetty paikalle naapureiden toimesta. Muut päättivät, että kaikki paikallaolijat aloittavat asunnon kuivauksen, sillä vahingonaiheuttajalla ei ollut välitöntä hätää ja hän vastaili kysymyksiin suhteellisen normaalisti. Auttajien kuivatessa asuntoa saapui paikalle myös kuivausyrityksen edustaja, joka toi kuivurit asuntoon.  Vahingonaiheuttaja ei pystynyt nostamaan päätään ilman kovaa kipua, josta kertoi myös muille. Tämän vuoksi hän lähti Acutan päivystykseen tarkastukseen. Acutassa pää kuvattiin ja tehtiin tarvittavat tarkistukset. Vahingonaiheuttajalle diagnosoitiin aivotärähdys. Lääkäri kirjoitti sairauslomaa ja hän pääsi lähtemään kotiin.

Tapahtumien jälkeen vahingonaiheuttaja sai jälkioireita kolahduksesta: päätä jomotti eikä hän nähnyt asioita selkeästi. Myös tasapainossa oli suurta heikkoutta. Hän meni tästä syystä käymään lääkärissä, jossa hänet tarkasti kirurgi. Hän totesi tutkimuksissaan aivotärähdyksen jälkioireet ja kirjoitti lisää sairauslomaa. Vakuutusyhtiölle on toimitettu vahingonaiheuttajan sairaskertomukset, jotka on päivätty 17.12.2023 ja 19.12.2023.

Vakuutusyhtiön perustelut päätöksessä 4.6.2024
Tässä tapauksessa vahinko on aiheutunut siitä, että vahingonaiheuttaja on liukastunut suihkussa ja kaatunut lattiakaivon päälle niin, että veden virtaus kaivoon on estynyt. Tapauksessa on kuitenkin jäänyt epäselväksi se, kuinka kauan veden virtaaminen lattiakaivoon on ollut estyneenä.

Pelkästään se seikka, että vahingonaiheuttaja on ollut alkoholin vaikutuksen alaisena, ei vielä tarkoita sitä, että vahingonaiheuttajan toiminta on ollut huolimatonta. Alkoholin vaikutuksen alaisena suihkuun menevän ei voida katsoa aina mieltävän, että liukastuminen on tällaisen toiminnan todennäköinen seuraus. Liukastumista voidaan pitää lähtökohtaisesti tapaturmaisena tapahtumana, joka ei ole ennakoitavissa. Liukastuminen on mahdollista myös ilman alkoholin vaikutusta. Saatujen selvitysten mukaan tapahtumassa ei ole osoitettu mitään sellaista seikkaa, jonka vuoksi vakuutetun toimintaa olisi pidettävä huolimattomana. Tapauksessa ei ole käynyt ilmi mitään sellaista seikkaa, jonka perusteella vahingonaiheuttajan olisi pitänyt tiedostaa alkoholin vaikutuksen alaisena suihkussa käymiseen liittyvä riski liukastua ja aiheuttaa vesivahinko.

Toisaalta voidaan myös todeta, että pään lyöminen ja siitä seurannut tajuttomuus eivät ole olleet vahingonaiheuttajan ennakoitavissa tai estettävissä eikä tajuttomuutta voida pitää vahingonaiheuttajan huolimattomuutena. Myöskään alkoholilla ei ole ollut vaikutusta vahingonaiheuttajan tajuttomuuteen, sillä tapauksessa tajuttomuus on johtunut vahingonaiheuttajan liukastumisesta ja siitä seuranneesta pään lyömisestä. Vahingonaiheuttaja ei ole voinut vaikuttaa vahingon syntymiseen, sillä veden virtaaminen lattiakaivoon on estynyt vahingonaiheuttajan liukastumisen ja siitä seuranneen tajuttomuuden vuoksi.

Vakuutusyhtiö katsoo, että kyseessä on tapaturmainen vahinko. Vahingonkorvausvastuuta ei synnyt pelkästään sillä perusteella, että vahinko on sattunut. Pelkästään se, että jokin vakuutetun toiminta on johtanut vahinkoon, ei vielä tarkoita sitä, että vakuutettu olisi menetellyt nimenomaan vastuuvakuutuskorvauksen saamisen kannalta merkityksellisellä tavalla eli huolimattomasti tai tahallisesti, ja synnyttäisi hänelle vahingonkorvausvelvollisuuden.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kyse siitä, onko vakuutettu A korvausvastuussa aiheutuneesta vesivahingosta, ja tuleeko vahinko siten korvata B:n kotivakuutukseen sisältyvästä vastuuvakuutuksesta.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Kotivakuutuksen ehdot (1.1.2022)

3 Korvattavat vahingot ja niihin liittyvät rajoitukset
3.1 Mitä vastuuvakuutuksesta korvataan?

Vakuutuksesta korvataan yksityishenkilönä toiselle aiheutettu henkilö- ja esinevahinko, joka todetaan vakuutuksen voimassaoloaikana ja josta vakuutettu on voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa.

Vahingonkorvauslaki (412/1974)

2 luvun 1.1 §

Joka tahallisesti tai tuottamuksesta aiheuttaa toiselle vahingon, on velvollinen korvaamaan sen, jollei siitä, mitä tässä laissa säädetään, muuta johdu.

Asian arviointi

Vahingon korvaaminen vastuuvakuutuksesta edellyttää, että vakuutettu on vahingosta korvausvastuussa. Vahingonkorvausoikeudellisten periaatteiden mukaan korvausvastuun syntyminen edellyttää pääsääntöisesti tahallisuutta tai tuottamusta. Tuottamuksella tarkoitetaan vahingon aiheuttamista moitittavalla menettelyllä eli virheellä, huolimattomuudella tai laiminlyönnillä.

Vakuutettu T:n osalta korvausvastuuta As Oy:tä kohtaan arvioidaan vahingonkorvauslain perusteella. Vahingonkärsineellä on näyttötaakka siitä, että vahinko on aiheutunut T:n tuottamuksellisen menettelyn seurauksena.

Vakuutuksenottaja H on tehnyt vakuutusyhtiölle kirjallisen vastuuvahinkoilmoituksen, jonka mukaan vakuutettu T on liukastunut suihkussa suihkun ollessa päällä ja lyönyt päänsä. T on menettänyt tajuntansa ja kaatunut lattiakaivon päälle. Ilmoituksen mukaan T on saanut tapahtuman yhteydessä aivotärähdyksen. T on vironnut vasta, kun H on tullut kotiin ja yrittänyt herättää häntä. T on samana aamuna mennyt päivystykseen, jossa hänellä on todettu aivotärähdys. Hänen verensä alkoholipitoisuudeksi on mitattu päivystyksessä yksi promille. T on mennyt kaksi päivää myöhemmin uudelleen lääkäriin, jossa hänellä on todettu aivotärähdyksen jälkioireet.

Ottaen huomioon vahinkoilmoituksen tiedot ja edellä kuvattu, T:tä koskeva lääketieteellinen selvitys, Vakuutuslautakunta pitää uskottavana, että T on kaatunut ja lyönyt päänsä suihkussa saaden aivotärähdyksen. Vakuutuslautakunta arvioi, että aivotärähdyksestä ei voi aiheutua kahden tunnin tajuttomuus. Aivotärähdykseen voi kuitenkin liittyä esimerkiksi väsymystä ja sekavuutta, ja nämä aivotärähdykseen liittyvät oireet yhdessä alkoholin vaikutuksen kanssa ovat voineet johtaa siihen, ettei vakuutettu ole kyennyt nousemaan lattiakaivon päältä pois. Tällaista tapahtumainketjua ei voida pitää tuottamuksellisena. Asiassa ei ole osoitettu muitakaan perusteita, joiden takia T:n menettelyä voitaisiin pitää huolimattomana. Vaikka T:n humalatila on ollut kohtalaisen kova, lautakunta toteaa edelleen, ettei humalassa suihkuun menemistä voida pitää tuottamuksellisena.

Vakuutuslautakunta katsoo, ettei T ole aiheuttanut vahinkoa huolimattomuudellaan, eikä hänelle siten ole syntynyt vahingosta korvausvastuuta. Korvausvastuun puuttuessa vahinkoa ei korvata vastuuvakuutuksesta. 

Lopputulos

Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön päätöstä asianmukaisena eikä suosita siihen muutosta.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Norros                                                
Sihteeri Luukkonen Yli-Rahnasto

Jäsenet

Haapasaari
Jyrä
Kankkunen
Malmberg