Tapahtumatiedot

Asiakasta (s. 1963) on 13.8.2023 purrut koira polvitaipeeseen. Vahinkotapahtuman jälkeen asiakas kävi terveyskeskuksessa ottamassa jäykkäkouristusrokotteen. Myöhemmin 31.8.2023 asiakas on ottanut yhteyttä lääkäriin 30.8.2023 alkaneen niskan kivun vuoksi ja asiakkaalla on todettu epäspesifi kaularangan turvotus ja nivelnesteily. Asiakas haki korvausta vahingosta koiran omistajan vastuuvakuutuksesta.

Vakuutusyhtiö katsoi, että koiran pureman yhteydessä asiakas on saanut ruhjevamman ja katsonut, että asiakkaalle vahinkotapahtumasta aiheutunut tilapäinen haitta kuuluu liikenne- ja potilasvahinkolautakunnan korvausohjeiden mukaan luokkaan 1. Vakuutusyhtiö on päätöksessään todennut, että 30.8.2023 alkaneilla kaularankaoireilla ei ole syy-yhteyttä 13.8.2023 tapahtuneeseen koiran puremaan, eikä niiden tutkimus- ja hoitokuluja tai niistä aiheutunutta tilapäistä haittaa korvata koiran omistajan vastuuvakuutuksesta.

Asiakkaan vaatimukset ja vakuutusyhtiön kanta

Asiakas on tyytymätön vakuutusyhtiön päätökseen. Asiakas kertaa tapahtumatiedot ja toteaa, että vakuutusyhtiö on käyttänyt päätöksessään liikenne ja potilasvahinkolautakunnan suosituksia ja asiakas on siihen tyytymätön. Asiakas toteaa, ettei nyt kyseessä oleva vahinko ole millään tapaa liikennevahinko ja lisäksi siinä ei ole lainkaan huomioitu vamman tuottamusta eikä sitä, että asiakkaalle jäi pelko isoja koiria kohtaan. Ainoa vakuutuksesta suoritettu korvaus oli matkakulut, kun asiakas meni ottamaan jäykkäkouristusrokotteen. Asiakas kertoo, että hän on käynyt fysiatrin vastaanotolla ja lausumassa sanotaan, että tapahtumahistoria huomioiden olisiko mahdollista, että fasetti-infektio tilanne olisi seurausta koiranpuremasta sekundaarisena infektiona. Fasettinivelrikko ei ala tyypillisesti äkisti ja rangan alueella ei ole luurakenteissa muutoksia.

Vakuutusyhtiö toteaa vastineessaan, että tilapäisen haitan korvauspäätöksessä on sovellettu Liikenne- ja potilasvahinkolautakunnan korvausohjeita. Kyseisiä korvausohjeita sovelletaan yleisesti vahingonkorvauskäytännössä myös muissa vahingoissa kuin liikenne- ja potilasvahingoissa. Korvausohjeiden mukaan vähäisistä henkilövahingoista ei suoriteta korvausta. Yhtiö toteaa, että tämä perustuu liikennevakuutuslain nimenomaiseen säännökseen (34 §). Koska asiakkaalle aiheutunut vahinko ei kuitenkaan tässä tapauksessa ole liikennevahinko, ei korvausohjetta olisi tullut soveltaa siltä osin, kun siinä todetaan, ettei vähäisistä henkilövahingoista suoriteta korvausta. 2.1.2024 annetusta korvauspäätöksestä poiketen yhtiö katsoo asiakkaalle aiheutuneen vamman (pohkeen lievä kudosvamma) oikeuttavan 200 euron korvaukseen tilapäisestä haitasta. Vakuutusyhtiö on 20.9.2024 antanut tilapäisestä haitasta uuden korvauspäätöksen. Tilapäisen haitan korvauksen määrän osalta yhtiö viittaa 20.9.2024 annetun korvauspäätöksen perusteluihin. Yhtiö toteaa lisäksi, että asiakkaan mainitsema pelko isoja koiria kohtaan ei ole mielenterveyden häiriö, eikä se oikeuta vahingonkorvaukseen. Niskan ja kaularangan alueen oireiden osalta yhtiö katsoo, etteivät asiakkaan niskan ja kaularangan alueen oireet ole syy-yhteydessä koiran puremaan ja tältä osin yhtiö viittaa 2.1.2024 ja 20.9.2024 annettujen korvauspäätöksien perusteluihin.

Vakuutetun kuuleminen

Vakuutetulla ei ollut asiassa kommentoitavaa.

Asiantuntijalausunto

FINE on pyytänyt asiantuntijalausunnon dosentti, LKT, DI, kirurgian, ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri Aarne Kiviojalta, jolla on myös liikennelääketieteen erityispätevyys.

Kivioja viittaa lausunnossaan tapahtumatietoihin ja asiakasta koskeviin lääketieteellisiin selvityksiin ja toteaa, että ensimmäisen lääkärissäkäyntimerkinnän 14.8.2023 mukaan edellisenä iltana vieras koira oli purrut asiakasta pyörälenkillä oikean jalan polvitaipeeseen. Polvitaipeessa todettiin hampaan jäljet ja pientä punoitusta ja mustelmaa. Asiakkaalle annettiin jäykkäkouristusrokotteen tehoste, eikä antibioottikuurille nähty tarvetta. 31.8.2023 asiakas on ensin puhelimitse ottanut yhteyttä sairaanhoitajaan samana päivänä alkaneen niskakivun sekä päänsäryn vuoksi ja sitten ollut työfysioterapeutin luona, jonka käyntitekstin mukaan edellisenä päivänä töissä ollessa asiakkaan niskat tuntuivat kipeältä oikealta puolelta. 31.8.2023 asiakas hakeutui päivystykseen niskakivun vuoksi. Pään liikkeet olivat selvästi rajoittuneet ja oireilua pidettiin lihasperäiseltä vaikuttavana niskakipuna ja tensiopäänsärkynä. 4.9.2023 käyntitekstissä mainitaan koiranpurema-alueen rauhoittuneen. Äkkiä alkaneen voimakkaan niskakivun, lämmönnousun ja lievästi nousseen CRP-arvon vuoksi asiakas lähetettiin päivystykseen diagnoosilla kaularankakipu. Sairaalaan tulessa asiakkaan verenpaine oli koholla, mutta asiakkaalla ei ollut kuumetta. 4.9.2023 kaulasuonten angio-TT:ssa todettiin kaularangassa C3/4 fasettinivelen infektioon viittaavia löydöksiä ja pehmytkudoksessa todettiin noin 1 cm läpimittainen rengasmainen tehostuma, joka saattoi edustaa pientä paisetta (abskessia) ensisijaisesti kaularangan pikkuniveleen (fasettiniveleen) liittyen. Asiakkaalle aloitettiin suonensisäinen antibioottihoito. Kaularangan magneettitutkimuksessa 5.9.2023 oli C3/4 fasettinivelen artriittiin sopiva kuva. 26.10.2023 kaularangan magneettitutkimuksessa todettiin, että epäspesifi artriitti oikealla oli hieman rauhoittumaan päin ja nivelnesteily oli vähentynyt, mutta todettiin, että edelleen myös aktiivia tehostuvaa artriittia oli nähtävissä. Lausunnossa todetaan, että epäspesifin fasettiartriitin ja nivelnesteilyn etiologia on jäänyt epäselväksi.

Kivioja toteaa ensin, että asiakas on ollut huolestunut siitä, ettei aluksi annettu antibioottikuuria koiran puremaan, mutta mitään sen puutteesta johtuvaa bakteeri-infektiota ei kuitenkaan jatkossa ole pystytty osoittamaan. Kivioja lisää, että asiakirjojen perusteella lausuntoa laatiessa pitää luottaa kliinikoiden loppuarvioon kaularankavaivan syntymekanismista. Se on siis jäänyt tässä tapauksessa epäselväksi. Mitään bakteeritulehdusta ei ole pystytty osoittamaan, vaikka antibioottihoitoa onkin käytetty epäselvässä tilanteessa. Syy-yhteys polvitaipeen koiranpureman ja parisen viikkoa myöhemmin alkanen kaularangan pikkunivelen tulehdus/ärsytystilan (artriitin) välillä on hyvin epätodennäköinen. Kivioja katsoo, että asiakkaan hoito ja tutkimus on ollut perusteltua vahinkotapahtuman 13.8.2023 johdosta 14.8.2023 saakka. Kivioja toteaa, että asiakkaan 30.8.2023 alkanut oireilu ei johdu 13.8.2023 sattuneesta vahinkotapahtumasta, vaan asiakkaan kaularangan oireilu olisi todennäköisesti kehittynyt vastaavaksi myös ilman 13.8.2023 sattunutta tapaturmaa.

Tilapäisen haitan osalta Kivioja katsoo, että asiakkaalle 13.8.2023 vahinkotapahtuman johdosta aiheutuneet vammat ja oireet kuuluvat liikenne- ja potilasvahinkolautakunnan korvausohjeiden mukaiseen luokkaan yksi ”vähäiset henkilövahingot”. Henkilövahinkoasiain neuvottelukunnan suositusten mukaan arvioitaessa, asiakkaalle 13.8.2023 vahingon johdosta aiheutunut tilapäinen haitta kuuluu Kiviojan mukaan luokkaan 1.2.1 (Pinnallinen haava).

Sopimusehdot ja lainsäädäntö

Vahingonkorvauslain 5 luvun 2 §:n (16.6.2004/509) mukaan henkilövahingon kärsineellä on oikeus korvaukseen:
1) tarpeellisista sairaanhoitokustannuksista ja muista tarpeellisista kuluista;
2) ansionmenetyksestä;
3) kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta;
4) pysyvästä haitasta.

Lain 5 luvun 2 c §:n (16.6.2004/509) 1 momentin mukaan kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta määrätään korvaus ottamalla huomioon erityisesti henkilövahingon laatu ja vaikeusaste, sen edellyttämän hoidon laatu ja kestoaika sekä haitan kestoaika.

Vakuutusehtojen kohdan 1. mukaan vastuuvakuutuksesta korvataan näiden ehtojen ja Yleisten sopimusehtojen mukaisesti vakuutuksen korvauspiiriin kuuluvat toiselle aiheutuneet henkilö- ja esinevahingot, joista vakuutettu on voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa.

Näiden vastuuvakuutusehtojen mukaan korvattavassa vahingossa vakuutusyhtiö selvittää myös vakuutetulle esitettyjen korvausvaatimusten perusteen ja määrän sekä hoitaa oikeudenkäynnin, jos korvausvaatimus joutuu oikeuskäsittelyyn. (…)

Ratkaisusuositus

Asiassa on kysymys siitä, onko asiakkaalla todettu epäspesifi kaularangan turvotus ja nivelnesteily johtunut vahinkotapahtumasta. Lisäksi kyse on korvattavan kivun ja säryn sekä muun tilapäisen haitan korvauksen määrästä.

FINE toteaa, että henkilövahingon korvaamisen edellytyksenä on, että vahingonkärsineen vamman tai sairauden voidaan todeta olevan syy-yhteydessä vahingonaiheuttajan tekoon tai menettelyyn. Näyttötaakka vahingon ja vamman välisestä syy-yhteydestä on korvausta hakevalla.

Syy-yhteyden toteaminen perustuu lääketieteelliseen tutkimustietoon eri vammatyypeistä ja niitä aiheuttavista tekijöistä sekä käsiteltävässä tapauksessa saatuihin tietoihin vahingon sattumistavasta, vammamekanismin voimakkuudesta sekä myöhempien oireiden ja löydösten laadusta. Syy-yhteyttä ei yleensä voida pitää todistettuna vain ajallisen yhteyden perusteella. Oireiden ilmaantuminen vahingon jälkeen ei riitä näytöksi syy-yhteyden olemassaolosta. Myöskään pelkästään se seikka, ettei syy-yhteyttä voida lääketieteellisen selvityksen nojalla pitää täysin poissuljettuna, ei yksin ole riittävä näyttö syy-yhteyden olemassaolosta.

Syy-yhteyttä arvioitaessa kiinnitetään huomiota ennen muuta siihen, miten hyvin todettujen vammojen ja oireiden laatu sopii yhteen kuvatun tapaturmamekanismin kanssa. Vakiintuneesti vamman ja tapaturman katsotaan olevan keskenään syy-yhteydessä, kun kuvattu tapaturmamekanismi on ollut voimakkuudeltaan ja kohdentumiseltaan sellainen, että se lääketieteellisen tietämyksen perusteella tyypillisesti sopii todetun kaltaisen vamman aiheuttamaan.

Asiakasta (s. 1963) on 13.8.2023 purrut koira polvitaipeeseen. Vahinkotapahtuman jälkeen asiakkaalla on todettu polvitaipeessa hampaan jäljet ja pientä punoitusta ja mustelmaa. Asiakkaalle annettiin jäykkäkouristusrokotteen tehoste, eikä antibioottikuurille nähty tarvetta. Myöhemmin 31.8.2023 asiakas on ottanut yhteyttä lääkäriin 30.8.2023 alkaneen niskan kivun vuoksi ja asiakkaalla on todettu epäspesifi kaularangan turvotus ja nivelnesteily.

FINEn hankkiman asiantuntijalausunnon mukaan kaularankavaivan syntymekanismi on lääketieteellisen selvityksen perusteella jäänyt epäselväksi. Mitään bakteeritulehdusta ei ole pystytty osoittamaan, vaikka antibioottihoitoa onkin käytetty epäselvässä tilanteessa. Asiantuntijalääkärin mukaan syy-yhteys polvitaipeeseen tulleen koiranpureman ja myöhemmin alkanen kaularangan pikkunivelen tulehdus/ärsytystilan (artriitin) välillä on hyvin epätodennäköinen. Asiantuntijan mukaan asiakkaan tila olisi todennäköisesti kehittynyt vastaavaksi myös ilman 13.8.2023 sattunutta vahinkotapahtumaa.

FINE viittaa käytössään oleviin lääketieteellisiin selvityksiin ja hankkimaansa erikoislääkärin asiantuntijalausuntoon ja katsoo, että käytettävissä olevan selvityksen perusteella kaularangan myöhemmän oireilun ja siitä aiheutuneen hoidon tarpeen ei voida todeta olevan syy-yhteydessä 13.8.2023 sattuneeseen vahinkotapahtumaan, eikä siitä aiheutuvaa haittaa voida ottaa huomioon arvioitaessa asiakkaalle vahinkotapahtuman 13.8.2023 seurauksena aiheutunutta tilapäistä haittaa.

FINE viittaa edellä syy-yhteydestä lausuttuun, ja toteaa, että tilapäisen haitan korvaus suoritetaan käyttäen määrittelyperusteena liikenne- ja potilasvahinkolautakunnan korvausohjeita sekä henkilövahinkoasian neuvottelukunnan suosituksia, joita sovelletaan yleisesti vahingonkorvausta koskevassa oikeuskäytännössä. FINEn käsityksen mukaan kyseisiä normeja sekä suosituksia voidaan pitää yleensä vahingonkärsijälle kohtuulliseen lopputulokseen johtavina, ellei tapaukseen liittyvistä erityisistä asianhaaroista muuta johdu.

FINE toteaa, että tilapäisen haitan perusteella suoritettava korvaus määritellään vamman laadun, vaikeusasteen, sen edellyttämän hoidon laadun ja toipumisen kestoajan mukaan. Korvaus tilapäisen haitan perusteella määritellään tapauskohtaisen objektiivisesti havaittavien henkilövahinkoon liittyvien seikkojen perusteella. Henkilövahingon laadulla tarkoitetaan sitä, millaisena vamma tai sairaus ilmenee. Henkilövahingon vaikeusasteella puolestaan tarkoitetaan sinänsä samanlaatuisten vammojen ja sairauksien keskinäisiä eroavuuksia.

Henkilövahingon edellyttämän hoidon laatu ja kestoaika antavat viitteen siitä, minkä laatuisesta ja kuinka vaikea-asteisesta henkilövahingosta on kysymys. Samanlaatuinenkin vamma tai sairaus saattaa kuitenkin vahinkoa kärsineen yksilöllisistä ominaisuuksista tai muista olosuhteista johtuen aiheuttaa erilaista hoidon tarvetta. Korvauksen määrässä voidaan ottaa korottavana tekijänä huomioon esimerkiksi se, että vamma on yksittäistapauksessa edellyttänyt pidempiaikaista sairaalahoitoa tai useampia leikkauksia kuin vastaava vamma yleensä vaatii.

FINE viittaa edellä esitettyyn ja katsoo, että asiakkaalle on koiran pureman seurauksena aiheutunut hampaan jäljet ja pientä punoitusta ja mustelmaa, mistä aiheutuva tilapäinen haitta sijoittuu Liikenne- ja potilasvahinkolautakunnan korvausohjeiden mukaiseen luokkaan yksi (vähäiset vammat). Henkilövahinkoasiain neuvottelukunnan suositusten mukaan arvioituna asiakkaalle liukastumisvahingon seurauksena aiheutunut tilapäinen haitta sijoittuu kohtaan 1.2.1 (pinnallinen haava). FINE pitää vakuutusyhtiön päätöstä tilapäisen haitan osalta asianmukaisena, eikä suosita lisäkorvausta tilapäisen haitan korvaukseen.

Asiakas on vaatinut lisäksi, että korvauksessa otetaan huomioon myös se, että vahinkotapahtuman johdosta hänelle jäi pelko isoja koiria kohtaan.  FINE toteaa, etteivät stressi tai henkinen kärsimys ole vahingonkorvauslain mukainen korvausaihe nyt käsiteltävänä olevan kaltaisessa henkilövahingossa. Sen sijaan tilapäinen ja pysyvä psyykkinen haitta voivat tulla korvattavaksi vastuuvakuutuksesta.

Haitan korvaaminen edellyttää kuitenkin, että vahingonkärsineellä on lääketieteellisesti todettu psyykkisen terveydentilan häiriö, joka on vaatinut terveydenhuollon toimenpiteitä. FINEn käytettävissä olevista lääkärinlausunnoista tai muistakaan asiakirjoista ei ilmene, että asiakkaalle olisi aiheutunut korvaukseen oikeuttavaa tilapäistä tai pysyvää psyykkistä haittaa.

Edellä esitetyillä perusteilla FINE pitää vakuutusyhtiön päätöstä vakuutusehtojen mukaisena.

Lopputulos

FINE ei suosita muutosta asiassa.

FINE Vakuutus- ja rahoitusneuvonta

Jaostopäällikkö Hanén
Esittelijä Hyytiäinen