Tapahtumatiedot

Asiakkaana oleva asunto-osakeyhtiö teki 7.12.2023 vahinkoilmoituksen 29.11.2023 havaitusta viemäriputken tulvimisesta. Kohteessa 29.11.2023 tehdystä kosteuskartoituksesta laaditussa raportissa todetaan tapahtumatietojen osalta, että kiinteistössä oli käynnissä putkisaneeraus ja että toisen kerroksen liiketilassa sijaitseva pystyviemäriputki katkaistiin ja seuraavana päivänä putkilinja piti rassata sekä huuhdella. Yön aikana putkilinja oli tukkeutunut alaosastaan, jolloin vesi oli päässyt nousemaan toisen kerroksen liiketilan lattialle ja edelleen kellarissa sijaitsevaan liiketilaan.

Vakuutusyhtiö teki asiassa kielteisen korvauspäätöksen 14.12.2023 todeten vahingon aiheutuneen rakenteeseen jätetystä, tulppaamattomasta viemäristä. Päätöksen mukaan sitä, että viemäri tulvii tukkeutumisen seurauksena tällaisesta avoimesta kohdasta, ei voida pitää äkillisenä ja ennalta arvaamattomana.

Asiakas ja vakuutusyhtiö kävivät sähköpostikeskustelua vahingon korvattavuudesta, ja lisäksi asiakas haki muutosta korvauspäätökseen vakuutusyhtiön sisäisessä muutoksenhakumenettelyssä. Lisäselvityksenä vahinkotapahtumaan liittyen asiakas toimitti LVI-urakoitsijalta saamansa vastauksen, jonka mukaan pystyviemäri kuului käynnissä olleen viemäreiden saneerauksen piiriin, ja tarkoituksena oli sukittaa pystyviemäriä urakan mukaisesti niin ylös kuin alaspäin kyseisestä kerroksesta käsin. Kyseessä ei ollut tulpattava viemäri. Ongelmana oli se, että tukkeutuminen tapahtui alempana ja pystyviemäriin liittyi kaksi muutakin pystyviemäriä. Tukos viemärissä oli kaksi kerrosta alempana, ja jos pystyviemäri ei olisi ollut poikki, olisi viemäri tulvinut kolmannen kerroksen asunnossa. Urakoitsijan selvityksen mukaan katkaistu pystyviemäri oli käyttökiellossa.

Asiakas katsoi vahingon tulevan korvattavaksi vuoto ja LVI -turvasta viemärin tukkeutumisvahinkona, minkä yhtiö kiisti perustuen siihen, ettei vesi ole tulvinut vakuutusehdoissa kohdassa 5.4 määritellyllä tavalla kaivosta, altaasta tai poistoputken liitoksesta. Yhtiö katsoi vahingon aiheutuneen veden tulvimisesta avonaiseksi jätetystä viemäristä, eikä se katsonut olevan ennalta arvaamatonta, että avoimesta viemäristä padotustilanteessa tulee vettä. Tämän jälkeen asiakas vaati vahingon korvaamista muuta vahinkotapahtumaa koskevan ehtokohdan 5.8 mukaisena äkillisenä ja ennalta arvaamattomana vahinkona. Lisäksi asiakas totesi, että jos syynä vahinkoon pidetään työvirhettä, on vakuutusyhtiön korvauskäytäntönä ollut korvata vesivahinkoja, jonka syynä selvästi on asennusvirhe kahden vuoden aikana. Lisäksi asiakas katsoi vakuutusyhtiön ennalta arvaamattomuutta koskevan tulkinnan tarkoittavan, että myös suihkuun nukahtamisesta tai kynttilän varomattomasta käytöstä aiheutuneiden vahinkojen kohdalla voisi väittää, ettei vahingon aiheuttanut teko ole ollut ennalta arvaamaton.

Vakuutusyhtiö katsoi edelleen, ettei tukoksen aiheuttamaa veden vuotamista avoimeksi jätetystä viemäriputkesta voida pitää äkillisenä ja ennalta arvaamattomana vahinkona. Yhtiö myös viittasi Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositukseen FINE-017123. Asian arvioinnin kannalta yhtiö ei pitänyt merkityksellisenä sitä, mistä vesi mahdollisesti olisi tulvinut, jos avoin viemäri olisi ollut asianmukaisesti tulpattuna. Lisäksi yhtiö totesi, että koska vahingon juurisyy ei tässä tapauksessa ole ennalta arvaamaton, ei vahinko ole vakuutuksesta korvattava. Vakuutusyhtiön viittaaman ratkaisusuosituksen osalta asiakas totesi siinä olleen kyse siitä, että ei voida pitää ennalta arvaamattomana, että vesi vuosien saatossa joskus pääsee kertymään tilaan tulppaamattomista putkista. Nyt kyseessä olevassa vahinkotapahtumassa taas ei ole kyseessä useita vuosikymmeniä tulppaamatta ollut putki, vaan käyttökiellosta huolimatta tukkeutumaan päässyt putki.

Vakuutusyhtiö ei muuttanut korvauspäätöstä myöskään sisäisessä muutoksenhakumenettelyssään 4.6.2024 tehdyllä ratkaisulla.

Asiakkaan valitus

Valituksessaan 7.8.2024 asiakas uudistaa asiassa aiemmin esittämänsä ja pyytää kannanottoa siihen, voidaanko vahinko evätä sillä perusteella, että kyseessä ei ole ennalta arvaamaton vahinkotapahtuma. Asiakas katsoo, että ennalta arvaamattomuuteen ei voi tässä vedota, koska vahinkotapahtumassa muut yksityiskohdat muuttavat tilannetta. Kyseinen pystyviemäri on ollut käyttökiellossa, ja toimitettujen tietojen mukaan tukkeutuminen tapahtui alempana, johon liittyy yhtiön kaksi muutakin pystyviemäriä. Urakoitsija oli jättänyt katkaisemansa pystyviemärin tulppaamatta, minkä osalta kyseessä saattaa olla työvirhe.

Vakuutusyhtiön vastine

Vastineessaan 21.10.2024 vakuutusyhtiö toteaa vahingon aiheutuneen rakenteeseen jätetystä, tulppaamattomasta viemäristä, joten tilanne on vastaavan kaltainen kuin ratkaisusuosituksessa FINE-017123. Veden vuotamista avoimeksi jätetystä viemäriputken päästä tukoksen sattuessa ei voida pitää ennalta arvaamattomana vahinkona. Ei ole myöskään ennalta arvaamatonta, että avoimeksi jätetty viemäriputki voi tulvia, jos viemäriä käytetään käyttökiellosta huolimatta. Yhtiön näkemyksen mukaan asiassa ei ole mitään asiakkaan kiinteistövakuutuksesta korvattavaa äkillistä ja ennalta arvaamatonta vahinkoa, kun asiaa arvioidaan objektiivisesti vahingon syyn, ei seurauksen perusteella.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys vuotovahingon korvattavuudesta tilanteessa, jossa viemäriputki on ollut avonaisena meneillään olleen putkiremontin vuoksi.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Asiassa sovelletaan vakuutuskaudella 1.1.–31.12.2023 voimassa olleita kiinteistövakuutusehtoja.

Ehtokohdan 5 (Vakuutusturva) mukaan kohteen vakuutusturvan taso on mainittu vakuutuskirjalla kyseisen kohteen tiedoissa.

Vakuutusturva korvaa vakuutetulle omaisuudelle äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta aiheutuneen suoranaisen omaisuusvahingon seuraavassa esitetyllä tavalla. Kohdassa 5.1 olevia rajoituksia sovelletaan kaikissa vahinkotapahtumissa. Lisäksi Yleisten sopimusehtojen luvussa 2.1 on joitakin yleisiä rajoituksia.

Ehtokohdan 5.1 (Omaisuusvakuutuksen yleiset rajoitukset) mukaan vakuutusturva ei korvaa vahinkoa, joka aiheutuu

• […]
• - virheellisesti suunnitellulle, rakennetulle, asennetulle tai käyttöohjeiden vastaisesti käytetylle omaisuudelle

[…]

Ehtokohdan 5.4 (Rakennusta palvelevan LVI-tekniikan rikkoutuminen ja siitä aiheutuva vuoto (Vuoto ja LVI -turva)) mukaan korvattavia vahinkoja ovat:

• vuoto- ja LVI-turvalla vakuutetun rakennuksen toimintaa palvelevan lämpö-, vesi- ja ilmastointitekniikan rikkoutuminen
• vuotovahinko, jonka syynä on rakennuksen toimintaa palvelevan lämpö-, vesi- tai ilmastointitekniikan rikkoutuminen tai viemärintukkeutuminen. Vuotovahingolla tarkoitetaan vahinkoa, joka aiheutuu nesteen, kaasun tai höyryn virtaamisesta rakennuksen kiinteästä LVI-putkistosta tai -laitteesta. Tukkeutumisvahingolla tarkoitetaan vahinkoa, jossa vesi ei tukoksen takia pääse vapaasti virtaamaan viemärissä eteenpäin, patoutuu ja tulvii huonetilaan kaivosta, altaasta tai poistoputken liitoksesta. Viemärin tukkeutumisesta ei ole kyse silloin, kun vesi ei pääse lainkaan viemäriin.

[…]

Ehtokohdan 5.8 (Muu vahinkotapahtuma) mukaan korvattavia vahinkoja ovat

• muut äkilliset ja ennalta-arvaamattomat suoranaiset omaisuusvahingot, joita ei muualla ehtojen 5. luvussa ole rajoitettu korvattavuuden ulkopuolelle.

[…]

Ehtokohdan 7.3 (Erityisomavastuut) alakohdan Korjaustöistä aiheutuva vahinko asuinrakennukselle mukaan, kun vahinko aiheutuu vakuutetussa asuinrakennuksessa sellaisten korjaustöiden johdosta, joiden tilaajana toimii vakuutuksenottaja, on omavastuu kaksinkertainen, kuitenkin vähintään 2 000 euroa.

Asian arviointi

Asiakkaana olevan asunto-osakeyhtiön kerrostalossa sattui putkiremontin yhteydessä vuotovahinko viemärin tukkeuduttua ja tämän seurauksena tulvittua rakennuksen toisessa kerroksen liiketilassa sijaitsevasta, remontin vuoksi katkaistusta viemäriputkesta. Remonttiin liittyviä töitä oli tarkoitus kyseisestä kohdasta käsin jatkaa vahingon havaitsemispäivänä. Vakuutusyhtiö epäsi vuotovahingosta maksettavan korvauksen katsoen, ettei avoimeksi jätetyn viemärin tulviessa kyseessä ole äkillinen ja ennalta arvaamaton vahinko. Asiakkaan näkemyksen mukaan asiaa kokonaisuutena arvioitaessa kyseessä on ennalta arvaamaton vahinko, kun huomioidaan, että tukos on ollut kaksi kerrosta alempana ja että katkaistu viemäri on ollut käyttökiellossa. Lisäksi asiakas toteaa työvirheistä aiheutuneita vuotovahinkoja katsotun vakuutuksesta korvattaviksi tapahtumiksi.

Lautakunta toteaa, että vakuutusalalla erilaisia vuotovahinkoja pidetään vakiintuneesti vakuutusehtojen mukaisina äkillisinä ja ennalta arvaamattomina vahinkotapahtumina. Samoin Vakuutuslautakunnan ratkaisukäytännössä on vakiintuneesti katsottu, että rakennukseen kiinteästi asennetuista putkista tai laitteista aiheutuneet vuotovahingot ovat lähtökohtaisesti korvattavia vahinkoja niin vuototurvan sisältävistä vakuutuksista kuin myös laajoista, äkillisiä ja ennalta arvaamattomia vahinkoja korvaavista esinevakuutuksista. Tämä tarkoittaa sitä, että vakuutusyhtiöllä on näyttötaakka korvauksen epäämisen perusteista sekä silloin, kun yhtiö vetoaa vakuutuksen rajoitusehtoihin, että silloin, kun se katsoo, ettei kyseessä ole äkillinen ja ennalta arvaamaton vahinko.

Asiassa sovellettavien kiinteistövakuutusehtojen osalta lautakunta toteaa, että vuoto ja LVI -turvassa viemärin tukkeutumisesta aiheutuneiden vahinkojen korvattavuuteen sisältyy edellytys siitä, että vesi tulvii huonetilaan kaivosta, altaasta tai poistoputken liitoksesta. Nyt käsiteltävässä tapauksessa näin ei ole tapahtunut, joten vahinko tulee käsiteltäväksi äkillisiä ja ennalta arvaamattomia vahinkoja koskevasta muun vahinkotapahtuman turvasta. Vakuutusehtojen osalta lautakunta kiinnittää huomiota myös rajoitusehtoon, jonka mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka aiheutuu virheellisesti suunnitellulle, rakennetulle, asennetulle tai käyttöohjeiden vastaisesti käytetylle omaisuudelle. Lautakunta katsoo rajoitusehdon sanamuodon tarkoittavan, että rajoitusehdon piirissä on asennustöiden osalta vain virheellisesti asennettu omaisuus, ei koko vakuutuksen kohteena oleva rakennus.

Vakuutusyhtiö on vedonnut Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositukseen FINE-017123, jossa lautakunta muun ohella totesi, että veden vuotamista avoimeksi jätetyistä, sadevesiviemäristöön yhdistettyjen putkien päistä, ei esimerkiksi tukoksen sattuessa voida pitää ennalta arvaamattomana. Tapauksessa kyse oli yli 20 vuotta aiemmin tehdyn remontin yhteydessä lattian rajaan katkaistuista, tulppaamatta jätetyistä painesäiliön putkista. Lautakunta toteaa, että nyt käsiteltävässä asiassa tapahtumatiedot poikkeavat vakuutusyhtiön vetoamasta ratkaisusta siten, että viemäriputken katkaiseminen on liittynyt meneillään olleeseen putkiremonttiin ja kyse on ollut väliaikaisesta, urakkasuoritukseen kuuluneesta toimenpiteestä.

Vahingon syntymiseen keskeisesti vaikuttaneen avonaisen viemäriputken osalta lautakunta toteaa, ettei asiakirjoista suoraan ilmene, milloin viemäriputki oli katkaistu. Työsuorituksen luonne sekä kosteuskartoitusraportin kirjaus putken katkaisemisesta ja tarkoituksesta jatkaa töitä seuraavana päivänä viittaavat kuitenkin lautakunnan käsityksen mukaan siihen, että viemäriputken oli tarkoitus olla avonaisena vain hyvin lyhyen aikaa.

Käytössään olevan selvityksen osalta lautakunta toteaa, ettei aineistoon sisälly suoria kannanottoja siitä, katsovatko osapuolet viemärin jättämisessä tulppaamattomaksi olevan kyse asennus- tai työvirheestä. Osapuolet eivät myöskään ole esittäneet teknistä tai muuta selvitystä siitä, miten remontin yhteydessä tilapäisesti avonaiseksi jätettyjen putkien osalta tulisi remontin aikana menetellä. Putkiremonttia suorittaneen urakoitsijan selvityksessä mainitaan tältä osin vain, että kyseessä ei ollut tulpattava viemäri.

Lautakunta katsoo, ettei viemäriputken oleminen remontin yhteydessä tilapäisesti katkaistuna ja tulppaamatta suoraan osoita, että kyseessä ei ole vakuutusehdoissa tarkoitettu äkillinen ja ennalta arvaamaton vahinko. Myös ehtokohdassa 7.3 korjaustöistä aiheutuvalle vahingolle asetetun erityisomavastuun voi nähdä viittaavan osaltaan siihen, että yksin sen, että vahinkoriski korjaustöiden aikana on tavanomaista suurempi, ei ole tarkoitus rajata vahingon korvattavuutta erityisomavastuuta laajemmin.

Putken tulppaamista koskevan tarkemman selvityksen puuttuessa lautakunta toteaa, että jos urakoitsijan ei katsota menetelleen virheellisesti jättäessään putken lyhyeksi aikaa tulppaamatta, viemärin tulvimisessa toisaalla tapahtuneen tukkeutumisen seurauksena on kysymys äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta vahingosta. Muiden käytössä olevien viemärilinjojen vesien tulvimista viemäriin syntyneen tukoksen seurauksena juuri kyseisestä kohdasta, ei tällöin voi pitää siten odotettavissa olevana, että kyseessä ei olisi äkillinen ja ennalta arvaamaton vahinko.

Se, että vakuutusyhtiön mukaan kyseessä ei ole ennalta arvaamaton vahinko, viittaa lautakunnan käsityksen mukaan siihen, että vakuutusyhtiö on katsonut urakoitsijan toimineen virheellisesti jättäessään putken tulppaamatta. Näin siitä huolimatta, että vakuutusyhtiö ei ole asiassa esittämissä kannanotoissaan suoraan vedonnut virheeseen. Virheellisesti suunnitellulle, rakennetulle, asennetulle tai käyttöohjeiden vastaisesti käytetylle omaisuudelle aiheutuvia vahinkoja koskevan rajoitusehdon osalta lautakunta toteaa rajoitusehdon sanamuodon tarkoittavan, että asennusvirheestä aiheutuva rajoitus kohdistuu vain virheellisesti asennettuun omaisuuteen, ei muuhun vakuutuksen kohteena olevaan omaisuuteen, esimerkiksi rakennukseen. Jos katkaistu putki olisi pitänyt tulpata, on sen jättämisessä tulppaamatta, samoin kuin olisi virheellisesti tehdyssä tulppaamisessa, lautakunnan näkemyksen mukaan kyse asennusvirheestä. Siten rajoitus ei koske putkesta vuotaneen veden rakennukselle aiheuttamaa vahinkoa. Lautakunta toteaa myös, että vaikka ratkaisukäytännössä asennus- ja rakennusvirheistä aiheutuvia vahinkoja ei lähtökohtaisesti ole pidetty ennalta arvaamattomina, nyt käsiteltävässä asiassa tulee huomioitavaksi, että rajoitusehdon sanamuoto on tulkittavissa siten, että virheestä muulle omaisuudelle aiheutuvia vahinkoja on vakuutuksesta tarkoitus korvata.  

Yhteenvetona lautakunta toteaa, että riippumatta siitä, katsotaanko putken jättämisessä tulppaamatta menetellyn virheellisesti, rakennukselle veden tulvimisesta aiheutunut vahinko tulee korvattavaksi muun vahinkotapahtuman turvasta.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta suosittaa, että vakuutusyhtiö korvaa vahingon ja maksaa asiakkaalle vakuutusehtojen mukaisen korvauksen.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Koponen
Sihteeri Korpelainen

Jäsenet:
Kinnunen
Pynnönen Andersson
Ståhlberg
Yrttiaho