Haku

FINE-68653-H7V8D

Tulosta

Asianumero: FINE-68653-H7V8D (2026)

Vakuutuslaji: Kiinteistövakuutus

Ratkaisu annettu: 17.04.2026

Lakipykälät: 16

Vakuutuksen irtisanominen. Oliko kiinteistövakuutuksen irtisanomiselle hyvän vakuutustavan mukainen peruste? Kiinteistön tulisijojen paloturvallisuutta koskevat tiedot.

Tapahtumatiedot

Kiinteistöosakeyhtiön (jäljempänä K Oy) isännöitsijä oli 18.1.2024 tiedustellut yhtiön kiinteistövakuutuksen myöntäneeltä vakuutusyhtiöltä, vaikuttiko vakuutukseen se, että yhtiössä oli alettu epäillä asuinhuoneistojen muurattujen takkojen turvallisuutta ja että tulisijojen turvaetäisyydet palavaan rakenteeseen eivät mahdollisesti täyttyneet. Tiedustelun takia vakuutusyhtiö ilmoitti 19.1.2024 irtisanovansa K Oy:n kiinteistön täysarvovakuutuksen päättymään 30.6.2024 vakuutusehtojen kohdan YL 16.3 nojalla. Vakuutuksen irtisanominen perustui riskivalinnallisiin syihin eli kohonneeseen paloriskiin 12.12.2023 tehdyn tulisijojen ja hormien kuntoarvion perusteella. Vakuutusmaksut ja muut sopimusehdot eivät vastanneet vakuutuskohteiden vahinkoriskiä, joten vakuutuksen jatkamiselle ei vakuutusyhtiön mukaan ollut enää perusteita.

K Oy vaati 9.2.2024 vakuutusyhtiötä peruuttamaan vakuutuksen irtisanomisen katsoen, ettei irtisanomiselle ollut hyvän vakuutustavan mukaista perustetta. K Oy kertoi toimineensa kiinteistön ylläpidossa huolellisesti ja antaneensa erilliset ohjeet takkojen käytöstä pienellä puumäärällä niiden kevyen rakenteen vuoksi. Vastaavan tyyppisessä toisessa kiinteistössä oli ollut takkaa koskenut ongelma, joten kuntotarkastus oli haluttu tehdä. Takkamestarin lausunnossa 12.12.2023 ei ollut esitetty korjausehdotuksia, vaan uutta tarkatusta kahden vuoden kuluttua. Lausunto oli virheellinen siltä osin, että takkoja ja hormeja vuonna 2007 rakennettaessa oli noudatettu Suomen rakentamismääräyskokoelman osan E8 määräyksiä; muuratut tulisijat, ohjeet 1985, eivätkä paikalleen muurattuja tulisijoja koskevat määräykset olleet muuttuneet. Kunnan palotarkastajan lausunnon mukaan turvaetäisyyksissä ja paloturvallisuudessa ei ollut moitittavaa.

Vakuutusyhtiö uudisti irtisanomisilmoituksen 18.3.2024 ilmoittaen irtisanomisperusteeksi sen, että vakuutuksenottajan vakuutusyhtiölle sopimusta tehtäessä ilmoittamissa olosuhteissa tai vakuutuskirjaan merkityssä asiantilassa oli vakuutuskauden aikana tapahtunut sellainen olennaisesti vahingonvaaraa lisäävä muutos, jota vakuutusyhtiön ei voitu katsoa ottaneen lukuun sopimusta tehtäessä. Takkamestarin lausunnon mukaan kiinteistön takat ja hormit olivat olleet pintapuolisesti kunnossa, mutta suojaetäisyydet eivät täyttäneet nykyisiä määräyksiä 100 mm:n minimietäisyydestä palavaan rakenteeseen. Huoneistossa 32 oli hormissa pieni hiushalkeama, joka ei vielä tarvinnut mitään toimenpiteitä. Viranomaistarkastus oli saadun selvityksen perusteella tehty eri huoneistoihin H-23 ja I-24.

Valitus

K Oy on pyytänyt lautakunnan ratkaisusuositusta vaatien, että vakuutusyhtiön on peruutettava kiinteistövakuutuksen irtisanominen ja korvattava irtisanotun ja sen tilalle toisesta vakuutusyhtiöstä otetun vakuutuksen välinen hinnanero siihen saakka, kunnes irtisanottu vakuutus palautetaan takaisin voimaan. Lisäksi K Oy:n hallituksen puheenjohtajan laskuttamat asian hoitamiseen liittyneet puhelinkulut on korvattava.

K Oy katsoo, ettei vakuutuksen irtisanomiselle ole perusteita eikä hyvän vakuutustavan mukaisia irtisanomisperusteita ole noudatettu. Perusteluinaan K Oy on toistanut vakuutusyhtiölle esittämänsä seikat. K Oy on 18 kelorakenteista huoneistoa käsittävä yhtiö, jonka vakuutus oli ollut vakuutusyhtiössä noin 10 vuoden ajan. K Oy katsoo, että takkamestarin lausunnossa 12.12.2023 erheellisesti mainittu suojaetäisyyksien riittämättömyys on kumottu palotarkastajan lausunnossa 14.2.2024 kahteen huoneistoon tehdystä tarkastuksesta. Vakuutusyhtiö on irtisanonut vakuutuksen lisääntyneen paloriskin perusteella vedoten takkamestarin lausuntoon, jossa todetaan, ettei toimenpiteisiin tarvinnut ryhtyä. Kohteessa oli myös teetetty 10.2.2024 suojaetäisyyksien ja takkojen pintalämpöjen mittauksia. Irtisanomisessa viitattiin vikaan tai puutteeseen, jota ei ole.

K Oy on lisäkirjelmässään 7.9.2024 toistanut asiassa esittämiään seikkoja ja huomauttanut vakuutuksen irtisanomispäivän olleen todellisuudessa 19.1.2024. Tämän alkuperäisen irtisanomisen peruuttamisesta tai ehdollisuudesta ei ollut kerrottu. Vakuutusyhtiö ei ollut esittänyt mitään selvityspyyntöä, ohjeistusta tai tarkastusehdotusta ennen vakuutuksen irtisanomista. Vakuutusyhtiö totesi irtisanomisperusteeksi todennäköiset rakennusvirheet, joiden vuoksi tulipaloriski oli merkittävästi kohonnut. Rakennusvirhettä ei kuitenkaan ole todettu.

Takkojen koepoltosta on kerrottu vakuutusyhtiölle 15.3.2024. Alan ammattilaisena nuohooja osannee arvioida riittävän puumäärän ja polton keston. K Oy toteaa teettäneensä ammattilaisten ja viranomaisten tarkastuksia, mutta vakuutusyhtiö on erilaisilla verukkeilla kyseenalaistanut niiden luotettavuutta. Tarkastuksia oli tehty kesken lomasesongin huoneistoissa, joissa ei ollut vuokralaisia tai muita lomalaisia. Vastaavat mittaukset voitiin tehdä muihin huoneistoihin talvikauden jälkeen niiden ollessa tyhjillään. Vakuutusyhtiölle oli ehdotettu myös sen valitseman rakennusalan yhteistyökumppanin käyttämistä, jotta tarkastukset menisivät oikein, mutta se ei ollut sopinut. K Oy:n mukaan isännöitsijän vakuutusyhtiölle alun perin lähettämästä viestistä oli valitettavasti saanut tilanteesta tarkoitettua hälyttävämmän kuvan. K Oy on vedonnut nuohoojan elokuussa 2024 mittaamiin takkojen takaosien ja piippujen etäisyyksiin seinistä.

Vastine

Vakuutusyhtiö katsoo vakuutuksen irtisanomisen olleen lain mukainen. Vakuutusyhtiö viittaa takkamestarin 12.12.2023 ja kunnan rakennustarkastajan 14.2.2024 antamiin lausuntoihin ja heidän kanssaan käymiinsä keskusteluihin todeten pyytäneensä K Oy:n edustajalta selvitystä kohteen suojaetäisyyksistä. Vakuutusyhtiön mukaan selvitystä ei ollut saatu, joten vakuutus oli irtisanottu 18.3.2024 päivätyllä ilmoituksella päättymään 30.6.2024.

Vakuutusyhtiö on vedonnut vakuutussopimuslain 16 §:ään ja Suomen rakentamismääräyskokoelman Määräyksiin ja ohjeisiin 2007 E3, Pienten savupiippujen rakenteet ja paloturvallisuus. Niiden kohdan 5.1 mukaan muut kuin A1 luokan rakennustarvikkeista tehdyt rakennusosat sijoitetaan vähintään 100 mm:n etäisyydelle savupiipun ulkopinnasta. Väli- tai yläpohjan läpimenokohtaan sekä seinän liittymäkohtaan asennetaan vähintään 100 mm paksu lämpöä eristävä kerros soveltuvaa A1 luokan rakennustarviketta. Tiilistä muuratun savupiipun suojaetäisyyttä muihin rakennusosiin voidaan pitää riittävänä, kun piipun seinämän paksuus on vähintään 230 mm. Suojaetäisyyksiä täsmennetään tarvittaessa täydentävillä laskelmilla tai kokeellisesti.

Vakuutusyhtiön mukaan vakuutusyhtiöt arvioivat, onko vakuutuksesta perittävä maksu riittävä kattamaan vakuutuksen kohteesta yhtiön kannettavaksi tulevan riskin. Paloturvallisuuteen liittyvien rakennusmääräysten ja
-ohjeiden noudattaminen on tärkeä peruste riskin arvioimiselle. Vakuutusyhtiöllä on lähtökohtaisesti oikeus itsenäisesti arvioida vakuutettavalle kohteelle hyväksyttävänä pitämänsä riskitaso. Yhtiöllä on myös lisääntyneen riskin vuoksi oikeus irtisanoa vakuutussopimus vakuutuskauden päättyessä, kun irtisanomiseen on hyvän vakuutustavan mukainen peruste.

Vakuutuslautakunta on ratkaisukäytännössään katsonut, että muun muassa liian suureksi kohonnut vahinkoriski muodostaa hyvän vakuutustavan mukaisen perusteen vakuutusten irtisanomiselle. Vakuutuslautakunta on kiinteistövakuutuksen irtisanomista koskevassa tapauksessa VKL 686/12 (2013) lausunut, että vakuutusehtojen mukaan vakuutussopimuksen irtisanominen vakuutuskauden vaihtuessa ei edellyttänyt mitään erityisiä perusteita, mutta vakuutusta ei silti voi irtisanoa esimerkiksi syrjivällä tai muutoin hyvän vakuutustavan vastaisella perusteella. Vakuutussopimuslain 16 §:n esitöiden mukaan hyväksyttävät irtisanomisperusteet liittyvät yleensä vakuutettavaan riskiin.

Ratkaisussa FINE-045095 (2022) oli kyse käyttövesiputken asennusvirheestä aiheutuneesta vahingosta. Vakuutuslautakunta totesi vakiintuneessa ratkaisukäytännössään katsoneensa, ettei vesiputkien ja niiden liitosten voitu katsoa olevan rakennusmääräysten ja -ohjeiden mukaisia vain sillä perusteella, että rakennusvalvontaviranomainen oli hyväksynyt rakennuksen ottamisen käyttöön. Näin ollen se seikka, että kohde on aikanaan hyväksytty käyttöönotettavaksi tai että rakennustarkastajan silmämääräisen tarkastuksen mukaan osassa kiinteistön huoneistoja tulisijojen ja hormien suojaetäisyydet täyttävät rakentamismääräyskokoelmassa määritellyt suojaetäisyydet, ei sido vakuutusyhtiötä arvioitaessa koko kohteen hyväksyttävää riskitasoa.

Finanssiala ry:n (FA) kannan mukaan vakuutusyhtiö voi irtisanoa jatkuvan vahinkovakuutussopimuksen muun muassa vakuutettavan riskin kohotessa, mikäli yhtiö pitää riskiä liian suurena vakuutettavaksi. FA:n kuluttajien ja kuluttajiin rinnastettavien yritysten osalta antamien hyvää vakuutustapaa ja vakuutustoimintaa koskevien yleisten periaatteetteiden mukaan vakuutusyhtiöllä on oikeus irtisanoa jatkuva vahinkovakuutus päättyväksi vakuutuskauden lopussa. Jatkuvalla vahinkovakuutuksella tarkoitetaan vakuutusta, joka jatkuu vakuutuskauden kerrallaan, jollei jompikumpi vakuutuksenottaja tai vakuutusyhtiö irtisano sopimusta. Vakuutusyhtiö voi kieltäytyä sopimussuhteen jatkamisesta, eli irtisanoa vakuutussopimuksen, vakuutusyhtiön vastuunvalintaperiaatteisiin perustuvan yleisen, vakuutettavaan riskiin liittyvän syyn perusteella.

Vakuutusyhtiön edustaja oli soittanut 22.8.2024 lausunnon antaneelle takkamestarille ja pyytänyt tarkempaa selvitystä tarkastusraportissa mainitusta halkeamasta sekä suojaetäisyyksistä. Takkamestarin mukaan halkeama oli hormissa takan yläpuolella. Suojaetäisyyksiin liittyvä paloturvallisuusriski kohdistuu yläpalotilan alueelle, mikäli siellä ei ole kaksinkertaista muurausta. K Oy:n takoissa on takkasydän asennettuna eivätkä takat ole varaavia vaan suoravetoisia, joissa palokaasut menevät suoraan hormiin. Yläpalotilan muuraus oli saatettu toteuttaa yksinkertaisella muurauksella, jolloin suojaetäisyyden tulee olla 230 mm palavaan materiaaliin.

K Oy:n mukaan isännöitsijä oli 10.2.2024 tehnyt takkojen mittaukset yhdessä nuohoojan kanssa. Takan takaosan suojaetäisyys seinään mitattuna oli 60 mm. Koepolton yhteydessä takan takaosan pintalämpötilat olivat alle 50 astetta. Koepolttoa ei ollut aiemmin tuotu vakuutusyhtiön tietoon. Selvityksestä ei ilmene, kuinka kauan ja kuinka suurella puumäärällä takkaa poltettiin, minkä vuoksi pintalämpötilamittauksen merkitys asiassa on vakuutusyhtiön mielestä epäselvä.

18.3.2024 päivätty irtisanomiskirje on lähetetty aiemmin kuin kuukautta ennen vakuutuskauden päättymistä ja irtisanomisperuste on kerrottu kirjeessä vakuutussopimuslain edellyttämällä tavalla. Vakuutusyhtiö katsoo vakuutusten irtisanomisen olleen siten lain mukainen.

Vakuutusyhtiö ei ollut pyynnöstään huolimatta saanut selvitystä takkojen yläpalotilojen rakenteesta eikä huoneistokohtaisia mittaustietoja takkojen takaosien suojaetäisyyksistä seinärakenteeseen. Takkamestarin raportin ja hänen myöhemmin antamiensa tietojen perusteella sekä pyydettyjen tietojen puuttumisen vuoksi on jäänyt varteenotettava epäilys siitä, että K Oy:n rakennuksiin kohdistuu kohonnut paloturvallisuusriski, jota vakuutusyhtiö ei ole voinut ottaa huomioon vakuutustarjousta tehdessään.

Näin ollen vakuutusyhtiö katsoo vakuutussopimuksen irtisanomisella olleen vakuutussopimuslain 16 §:ssä edellytetty hyvän vakuutustavan mukainen peruste ja ettei vakuutuksen uudelleen voimaan saattamiselle ole edellytyksiä. Vakuutusyhtiö ei myöskään katso olevansa velvollinen korvaamaan K Oy:n hallituksen puheenjohtajan puhelinkuluja. Jos K Oy toimittaa selvityksen takkojen rakenteesta ja suojaetäisyyksistä, vakuutusyhtiö on ilmoittanut voivansa harkita vakuutuksen uudelleen voimaan saattamista.

Vakuutusyhtiö on lisävastineissaan 15.11.2024 ja 30.1.2025 toistanut asiassa lausumansa seikat.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kyse siitä, onko vakuutusyhtiöllä ollut vakuutussopimuslain ja vakuutukseen sovellettavien yleisten sopimusehtojen edellyttämä hyvän vakuutustavan mukainen peruste K Oy:n jatkuvan kiinteistön täysarvovakuutuksen irtisanomiseen.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Vakuutussopimuslaki

16 § Jatkuvan vahinkovakuutuksen irtisanominen
Vahinkovakuutuksen ehdoissa voidaan määrätä, että vakuutuksenantajan vastuu jatkuu vakuutuskauden kerrallaan, jollei jompikumpi sopimuspuoli irtisano sopimusta (jatkuva vahinkovakuutus).

Vakuutuksenantajalla on oikeus irtisanoa jatkuva vahinkovakuutus päättyväksi vakuutuskauden lopussa. Irtisanomiselle on oltava hyvän vakuutustavan mukainen peruste. Irtisanomista koskeva ilmoitus on lähetettävä vakuutuksenottajalle viimeistään kuukautta ennen vakuutuskauden päättymistä. Ilmoituksessa on mainittava irtisanomisperuste, jollei irtisanominen perustu rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä annetun lain 4 luvun 5 §:ään. Jos irtisanomista ei tehdä siten kuin tässä momentissa säädetään, irtisanominen on mitätön. (28.6.2017/458)

Vakuutusehdot

K Oy:n kiinteistövakuutukseen sovellettujen 1.1.2023 alkaen voimassa olleiden yleisten sopimusehtojen kohdan 16.3 Vakuutusyhtiön oikeus irtisanoa vakuutus vakuutuskauden lopussa, alakohdan 16.3.2, Kuluttajien ja kuluttajiin rinnastettavien vakuutuksenottajien vakuutukset, mukaan vakuutusyhtiöllä on oikeus irtisanoa vakuutus päättyväksi vakuutuskauden lopussa. Irtisanomista koskevassa ilmoituksessa mainitaan irtisanomisperuste. Irtisanomisilmoitus lähetetään viimeistään kuukautta ennen vakuutuskauden päättymistä.

Yleisten sopimusehtojen kohdan 19, Sovellettava laki, mukaan vakuutuksessa sovelletaan vakuutussopimuslakia ja muuta Suomen lainsäädäntöä.

Asian arviointi

Vakuutusyhtiön K Oy:lle myöntämään kiinteistövakuutukseen sovellettavien yleisten sopimusehtojen mukaan vakuutussopimukseen sovelletaan lähtökohtaisesti vakuutussopimuslakia. Vakuutusyhtiön vetoaman yleisten sopimusehtojen kohdan 16.3.2 ja vakuutussopimuslain 16 §:n 2 momentin mukaan vakuutuksenantajalla on oikeus irtisanoa kysymyksessä olevan kaltainen jatkuva vahinkovakuutus päättymään vakuutuskauden lopussa.

Kyse on vapaaehtoisesta vakuutuksesta, jonka myöntämiseen vakuutuksenantajalla ei ole velvollisuutta, vaan harkinta perustuu kunkin vakuutuksenantajan vakuutettavan riskin arvioimisessa noudattamiin vastuunvalintaperiaatteisiin. Evätessään tällaisen vakuutuksen myöntämisen tai irtisanoessaan vakuutuksen vakuutuksenantajan on kuitenkin esitettävä päätökselleen hyvän vakuutustavan mukainen peruste.

Lainvalmisteluasiakirjoissa (HE 63/2009 vp s. 20) on sovellettavan lainkohdan osalta lausuttu, että irtisanomisen on yleensä perustuttava vakuutettavaan riskiin. Esimerkkinä on mainittu vakuutuksenottajan tavanomaisesta poikkeava vahinkokehitys. Lautakunta toteaa, että riskiin vaikuttavina perusteina voivat myös olla esimerkiksi vakuutuksen kohteena olevan omaisuuden kuten kiinteistön ominaisuuksista, käytöstä ja ylläpidosta saadut tiedot.

Vakuutusyhtiö on tässä tapauksessa perustellut K Oy:n vakuutuksen irtisanomista päättymään kuluneen vakuutuskauden lopussa K Oy:n rakennusten takkojen ja hormien kunnosta sekä rakentamistavasta vakuutuksen myöntämisen jälkeen saamillaan tiedoilla ja niiden pohjalta kohonneeksi arvioimallaan paloriskillä. Sen vuoksi vakuutusyhtiö on katsonut, etteivät vakuutuksen vakuutusmaksut ja sopimusehdot vastanneet sen kannettavaksi koituvaa vahinkoriskiä, ja että kyse on ollut seikoista, joita vakuutusyhtiön ei voida katsoa ottaneen lukuun sopimusta tehtäessä.

Lautakunnalle toimitettujen asiakirjojen mukaan vakuutusyhtiö on perustanut arvionsa ennen muuta K Oy:n 12.12.2023 paikallisella takkamestarilla teettämän rakennusten tulisijojen ja hormien kuntoarvion havaintoihin. Takkamestarin lausunnossa on arvioitu, etteivät takat täyttäisi voimassa olevia rakentamismääräyksiä suojaetäisyyksien osalta, ja että rakentamistapansa vuoksi takat olisivat pitkällä ajalla normaalia heikkorakenteisempia, koska ne on muurattu kyljelleen asetetuista tiilistä.

K Oy:n edustajan myöhemmin pyytämän tarkennuksen mukaan suojaetäisyyttä koskenut lausuma olisi tarkoittanut vain takkojen takaosien ja seinän välistä etäisyyttä, joksi on sittemmin 29.8.2024 päivätyn lausunnon mukaan mitattu kaikkien huoneistojen osalta vähimmillään 60 mm. Kyseinen etäisyys täyttää paikalla muurattuja lämminpintaisia tulisijoja koskevissa vuodelta 1985 olevissa Suomen rakentamismääräyskokoelman ohjeissa E 8 asetetut vaatimukset. Saman mittauksen perusteella hormin ja muiden rakenteiden väliset etäisyydet ovat täyttäneet suojaetäisyyksiä koskevat vaatimukset edellyttäen, että hormien seinämävahvuus on vähintään Suomen rakentamismääräyskokoelman ohjeiden 2007 E 3 mukainen 230 mm. Myös paikallisen rakennustarkastajan 14.2.2024 antaman lausunnon mukaan takkojen ja hormien suojaetäisyyksien on katsottu täyttävän Suomen rakentamismääräyskokoelman E 8 ohjeissa määritellyt suojaetäisyydet.

Lautakunta on kiinnittänyt asiaa saadun selvityksen pohjalta arvioidessaan huomiota siihen, että kysymyksessä olevien takkojen tarkka rakenne ei ilmene K Oy:n rakennusten tulisijoja ja hormeja koskevista tiedoista. Näin ollen esimerkiksi sitä, täyttävätkö takat ja hormit kaikilta osin muurattujen savupiippujen ja tulisijojen seinämävahvuuksia koskevat vaatimukset, ei ole mahdollista lautakunnalle toimitetun selvityksen perusteella vahvistaa. Asiakirjoista ei ilmene, onko takkoja ja hormeja tältä osin myöskään tutkittu, vaikka edellä mainitun takkamestarin lausunnon mukaan takkojen muuraustapa on ollut tavanomaisesta poikkeava.

Selostetuista syistä asiassa on jäänyt epäselväksi, ovatko K Oy:n rakennusten tulisijat todellisuudessa niiden rakentamisaikaan voimassa olleiden määräysten ja ohjeiden mukaiset. Lautakunta katsoo, että tämän vuoksi on syntynyt varteenotettava epäilys siitä, ettei K Oy:n rakennusten paloturvallisuus ole vastannut sitä, mitä vakuutusyhtiö on voinut ottaa lukuun kiinteistövakuutusta myöntäessään. Näin ollen lautakunta katsoo, että K Oy:n kiinteistövakuutuksen irtisanomiselle on ollut irtisanomisilmoituksessa kerrottu ja hyvän vakuutustavan mukainen peruste.

Vakuutusyhtiö on irtisanonut vakuutuksen vakuutussopimuslain 16 §:n 2 momentissa ja yleisissä sopimusehdoissa edellytetyllä tavalla ottaen huomioon, että se on lähettänyt molemmat irtisanomisilmoitukset laissa asetetussa määräajassa ennen kulumassa olleen vakuutuskauden päättymistä. Irtisanominen on myös menettelynsä puolesta toteutettu asianmukaisesti.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta katsoo vakuutusyhtiön irtisanoneen K Oy:n vakuutukset lain ja vakuutussopimukseen sovellettavien sopimusehtojen mukaisesti. Asian näin päättyessä vakuutusyhtiö ei ole velvollinen korvaamaan K Oy:lle sen vaatimia vakuutusten hinnaneroa ja yhtiön hallituksen puheenjohtajan laskuttamia puhelinkuluja.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Häyhä                                              
Sihteeri Isokoski

Jäsenet

Finne
Käenmäki
Nurmela
Rajamäki
Vyyryläinen
Wallin

Tulosta