Tapahtumatiedot
A (s. 1971) on vakuutettuna henkilövakuutuksessa, joka sisältää muun ohella turvan ohimenevän työkyvyttömyyden varalta. Vakuutuksesta maksetaan päivärahaa työkyvyttömyysajalta, jos vakuutettu on täysin työkyvytön sairauden tai vamman vuoksi. A on ammatiltaan yrittäjä (kuorma-auton ja kaivinkoneen kuljettaja). A on hakenut vakuutuksesta päiväkorvausta työkyvyttömyysajalta 8.9.2023–31.5.2024. Työkyvyttömyyden syynä on ollut yläraajojen kiputila.
Vakuutusyhtiö maksoi A:lle päiväkorvauksen ajalta 8.9.2023–31.1.2024 vakuutuksen omavastuulla vähennettynä. Yhtiö antoi 24.5.2024 päätöksen työkyvyttömyysajan 1.2.–31.5.2024 osalta. Yhtiö totesi, että A:n yläraajaoirekuva oli saatujen lääkäriasiakirjojen perusteella ollut vaihteleva, mutta tutkimuksista huolimatta mitään kirurgisesti hoidettavaa vaivaa ei ollut lopulta löytynyt. Saaduista selvityksistä ilmenneiden oireiden ja tutkimuslöydösten ei voitu A:n työnkuva huomioiden katsoa aiheuttaneen vakuutusehdoissa tarkoitettua täyttä työkyvyttömyyttä enää 1.2.2024 alkaen. Päiväkorvausta ajalta 1.2.–31.5.2024 ei tällä perusteella maksettu.
A:n muutoksenhaun johdosta yhtiö antoi 9.7.2024 uuden, sisällöltään edellistä vastaavan päätöksen.
Asiakkaan valitus
A ilmoittaa tyytymättömyytensä vakuutusyhtiön korvauspäätökseen ja pyytää asiassa Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositusta. A vaatii, että hänelle maksetaan vakuutussopimuksen mukainen päiväraha työkyvyttömyysajalta 1.2.–31.5.2024. Lääkärinlausunnossa on todettu, että A on ollut kykenemätön harjoittamaan vakituista ammattiaan. A hakeutui omatoimisesti lisätutkimuksiin, kun koki, ettei vaivoja ollut tutkittu tarpeeksi. Tutkimukset olivat kuitenkin tuloksettomia, eikä yksityislääkärillä ollut täyttä kokonaiskuvaa A:n vaivoista, esimerkiksi leposärystä ja liikekivusta, jota ei havaittu tutkittaessa kipulääkkeen vaikutuksen vuoksi. Osa-aikaista työskentelyä ei olisi ilman vahinkoseurauksia voinut aloittaa ennen 1.6.2024.
Saatuaan tiedoksi asiassa hankitun asiantuntijalausunnon A on toimittanut Vakuutuslautakunnalle lisäselvityksenä lääketieteellistä selvitystä ajalta 8.9.2023–24.2.2025. A toteaa palanneensa työelämään 1.6.2024 alkaen, mutta hän on joutunut kieltäytymään rasitusta vaativista työsuorituksista. A:lla on nyttemmin todettu kaularangan kulumaa, joka osittain selittää kiputiloja. Lisäksi A:lle on tehty pään magneettikuvaus, jossa on todettu AV-malformaatioon sopiva löydös.
Vakuutusyhtiön vastine
Vakuutusyhtiö kiistää A:n vaatimukset. Yhtiö katsoo, ettei A:ta koskevista lääketieteellisistä selvityksistä ilmene 31.1.2024 jälkeen sellaista toimintakyvyn alenemaa, että A:n voitaisiin katsoa olleen täysin työkyvytön vakuutusehdoissa tarkoitetulla tavalla. A:n työnkuvassa mainitaan joitakin raskaampia tehtäviä, kuten viljan lapioiminen, johon A voidaan katsoa työkyvyttömäksi, mikäli tällainen rasitus toistuu tiheästi. Kuitenkin, vaikka ratin kääntämisessä on kuvattu rannekipua, ei se kuitenkaan ole niin kuormittavaa ranteelle, ettei A olisi toimitettujen tilakuvausten perusteella siitä selviytynyt. A:n oirekuva on lääkäriasiakirjojen perusteella ollut ilmeisen vaihteleva, koska hoitosuosituksia on ollut moneen erilaiseen vaivaan. Hoidossa on kuitenkin jääty seurantalinjalle, kun oireet ovat yhdessä paikassa helpottaneet ja toinen alue on alkanut vaivata enemmän. Tutkimuksissa ei myöskään ole todettu mitään niin vakavaa löydöstä, että olisi suositeltu heti sen leikkaushoitoa.
Lääketieteellinen selvitys
Vakuutuslautakunnalla on käytössään A:ta koskevaa lääketieteellistä selvitystä ajalta 8.9.2023–24.2.2025.
Terveyskeskuksen sairauskertomustekstin 8.9.2023 mukaan A on tullut vastaanotolle olkapäiden ja käsien kipujen vuoksi. Kipuja on ollut kuukauden ajan; aluksi kipu on painottunut olkapäiden päälle ja ajankohtaisesti etupuolelle. Nyt olkapäät ovat olleet jo hieman paremmat. Liikerajoituksia ei ole ollut. Kipua on ollut myös niska-hartiaseudussa. Lisäksi kipua on ollut molemmissa ranteissa. Ranteiden kipu on alkanut rasituksen jälkeen töissä ja provosoitunut nyt myös rasituksessa. Työnteko on ollut haastavaa. Pahemmat oireet ovat olleet oikeassa kädessä. Lisäksi sormissa on ollut puutumista, jäykkyyttä ja ehkä myös turvotusta. Ajankohtaisesti pahimpana on ollut oikean käden keskisormi. Tuntopuutoksia ei ole ollut. Työskennellessä oikea ranne ja käsi ovat alkaneet puutua. Väsymystä on ollut hieman enemmän ja kivut ovat herättäneet yöllä. Vastaanotolla olkapäiden liikelaajuudet ovat olleet täydet ja voimat symmetriset. Olkapäiden etuosissa on todettu hieman kipua tunnustellessa. Kyynärvarsien voimat ovat olleet hyvät ja symmetriset. Oikean ranteen kämmenpuolella on todettu tunnusteluarkuutta. Ranteen liikkeet ovat olleet kivuliaat. Sormissa ei ole todettu turvotusta ja iho on ollut siisti. Oikean käden keskisormen taivutus on jäänyt hieman vajaaksi; muiden sormien liikkeet ovat olleet täydet. Vasemmassa kädessä ei ole todettu tunnusteluarkuuksia, kipuja tai liikerajoitusta. Tilaa on pidetty ensisijaisesti rasitusperäisenä. Rannekanavaoireyhtymään viittaavat testit ovat olleet positiiviset. Toisaalta on ollut symmetristä olkapäiden kipua, väsymysoiretta ja sormien jäykkyyttä. A:lle on ohjelmoitu laboratoriokokeita, määrätty tulehduskipulääke (Burana) sekä kirjoitettu viikon sairausloma. Hoitotyön kirjauksen 13.9.2023 mukaan laboratoriokokeissa ei ole todettu poikkeavaa. Terveyskeskuslääkärin kirjauksen 15.9.2023 mukaan A:n käsien oireet ovat olleet ennallaan. Hänelle on ohjelmoitu ENMG-tutkimus, tehty lähete fysioterapeutin arvioon ja määrätty kipulääkitykseksi etorikoksibi ja gabapentiini. Sairauslomaa on jatkettu 1.10.2023 saakka.
ENMG-tutkimusta 22.9.2023 koskevan lausunnon mukaan A:lla on todettu oikealla hyvin lieväasteiseen rannekanavaoireyhtymään sopiva löydös. Terveyskeskuslääkärin kirjauksen 3.10.2023 mukaan A on edellisenä päivänä hakeutunut terveyskeskuspäivystykseen vasempaan käteen säteilleen, tuki- ja liikuntaelinperäiseksi tulkitun kivun takia. Fysioterapiasta on ollut hieman apua oikean ranteen kipuun, mutta käden käyttö on ollut edelleen haastavaa ja se on kipeytynyt rasituksessa. Lisäksi A:lla on ollut aiemman kaltaisia symmetrisiä olkapääkipuja ja oikean käden keskisormessa turvotusta ja kipua. Kipulääkkeinä A:lla on ollut käytössä parasetamoli ja etorikoksibi, joista on ollut apua kipuun. Gabapentiinin käytön A on lopettanut haittojen vuoksi. A:n sairauslomaa on jatkettu 23.10.2023 saakka. Hänestä on tehty lähete yliopistollisen sairaalan käsikirurgian poliklinikalle ja suositeltu jatkamaan fysioterapiaa. A-todistuksen 24.10.2023 mukaan A:n sairauslomaa on jatkettu 8.11.2023 saakka ja A-todistuksen 10.11.2023 mukaan 28.11.2023 saakka.
Terveyskeskuslääkärin B-lausunnon 28.11.2023 mukaan A:n olkapäiden ja vasemman käden kiputilanne on ollut parempi, mutta oikean käden kipu on jatkunut edelleen. Oikeassa kädessä on ollut kipua niin levossa kuin rasituksessa. Kipu ei kuitenkaan ole herättänyt yöllä. Päivisin A:lla on ollut käytössä rannetuki. Käden käyttö on ollut haastavaa, kivun vuoksi tavaroita on pudonnut kädestä. Kiertoliikkeet ovat provosoineet voimakasta kipua, minkä vuoksi ne eivät ole onnistuneet. Kipulääkityksenä A:lla on ollut etorikoksibi ja parasetamoli, jota hän ei ole juurikaan käyttänyt. Tutkittaessa on todettu tunnusteluarkuutta oikean ranteen kämmenpuolella ja kyynärvarressa. Lisäksi on todettu aristusta sormien tyvinivelissä ja keskisormen kärkinivelessä. Ranteen taivutus ja ojennus ovat olleet täydet, mutta kivuliaat. Kiertoliike on ollut kivulias. Sormissa ei ole todettu turvotusta, iho on ollut siisti, liikkeet täydet ja voimat hyvät ja symmetriset. A:n on arvioitu olleen ajankohtaisesti työkyvytön. Kuorma-auton ajaminen on ollut haastavaa kivun vuoksi, vaihteiden vaihtaminen ja ratin kääntäminen ovat provosoineet kipua. Lisäksi työhön kuuluu tavaran nostamista ja sidontaa, jotka eivät ole onnistuneet voimakkaan käden kivun vuoksi. Viljan kuormaamisessa on lapio käytössä, eikä käyttö ole onnistunut kivun vuoksi. Kaivinkonetta käytettäessä vasen ja oikea käsi liikkuvat jatkuvasti. Koska käden liikkeet provosoivat kipua, on arvioitu, ettei kaivinkoneen turvallinen käyttö onnistu. A:n sairauslomaa on jatkettu 28.2.2023 saakka.
Yliopistollisen sairaalan käsikirurgian poliklinikan sairauskertomustekstin 26.1.2024 esitietojen mukaan A:n olkapääkipu on helpottanut fysioterapian myötä. Kipua on jäänyt oikeaan käteen jonkin verran kyynärvarteen ja jonkin verran sormiin. Kädessä on ollut jatkuvaa kiputuntemusta. Tulehduskipulääkitys on ollut jatkuvasti käytössä, sen pois jättäminen on aiheuttanut turpeuden tunnetta. Yöt A on nukkunut oikea käsi kohoasennossa, mikä on auttanut kipuun. Rannetuki on auttanut oireisiin etenkin kylmällä. A:lle on tehty reumakokeet, jotka ovat olleet negatiiviset. Tutkittaessa olkapäissä ei ole todettu poikkeavaa. Kyynärpäässä liikerata on ollut 0–150 astetta ja nivelnastat eivät ole aristaneet. Etenkin II ja III sormien alueella on todettu jonkin verran jännetuppitulehdusta. Käden puristusvoimat Jamar-mittarilla ovat olleet 36/54 kg ja pinsettiotteiden voimat Pinch-mittarilla 10,5/12 kg. Oikean ranteen ojennus- ja taivutusliikkeet ovat olleet rajoittuneet (60–0–70). Rannekanavaoireyhtymän diagnosoinnissa käytettävässä vastustetussa Phalenin testissä ei ole tullut esiin selkeää puutumista. Tunnustellen ei ole todettu aristuksia. Käsikirurgi on epäillyt kliinisen tutkimuksen perusteella tulehduksellista nivelsairautta tai jännetuppitulehdusmuutoksia oireiston taustalla. A:lle on ohjelmoitu magneettitutkimus. Puhelinkontaktimerkinnän 13.2.2024 mukaan magneettitutkimuksessa ei ole todettu tulehduksellista. Sen sijaan siinä on todettu värttinäluuta pidempi kyynärluu ja tästä aiheutuvan hankauksen aiheuttamiksi sopivia rustovauriolöydöksiä. A on joutunut käyttämään Finrexiniä (asetyylisalisyylihappo), mutta etorikoksibia hän ei ole ottanut. Ranteen kipu on ajankohtaisesti pahentunut. Kipua on ollut jonkin verran kyynärluun puolella, mutta myös sormien alueella. Vastaanottokäynnillä 12.3.2024 A on saanut ranteen kipuun kortisonipistoksen ja hänet on ohjattu toimintaterapeutille yksilöllisen ortoosin tekoa varten. Sairauslomaa on kirjoitettu maaliskuun 2024 loppuun ja jatkossa on suositeltu osa-aikaista työkyvyttömyyttä työntekoa asteittain lisäten.
Terveyskeskuslääkärin B-lausunnon 8.4.2024 mukaan 12.3.2024 annetun kortisonipistoksen jälkeen A:n käsi on tuntunut alkuun paksulta ja sitten parantunut. Auton pesusta käsi on kipeytynyt uudelleen, ja yöllä se on ollut levoton. Tutkittaessa on todettu tunnusteluarkuutta oikeassa kämmenessä ja kyynärluun alapäässä. Käden toiminnot ovat vaikuttaneet tavanomaisilta. Lääkäri on arvioinut, ettei A ole ajankohtaisesti pystynyt liikennöitsijän työhön tai maanrakennustyöhön. A:n työssä tulee yläraajaan vääntöliikkeitä sekä oikean käden staattisia puristusotteita. Sairauslomaa on kirjoitettu 1.4.–31.5.2024.
Yksityisen käsikirurgin vastaanottokäyntiä 18.4.2024 koskevan sairauskertomustekstin mukaan A on tullut vastaanotolle oikean käden oireiden takia. Oireena on ollut käden puutuminen ja paksuuden tunne. Tutkittaessa puristusvoima on ollut ensimmäisessä testauksessa 34/49 kg ja toisessa 40/50 kg. A:lle on tehty lähete kyynärluun lyhennystoimenpiteeseen. Toisen käsikirurgin vastaanottokäyntiä 23.4.2024 koskevan tekstin mukaan A on tullut toiseen arvioon ehdotetun leikkaushoidon osalta. Käsikirurgi on arvioinut, ettei oireilu liity kyynärluuhun. A:lle on tehty lähete käden magneettitutkimukseen mahdollisen koukistajajänteiden jännetuppitulehduksen tutkimiseksi. Tekstin 29.4.2024 mukaan tutkimuksessa ei ole todettu jännetuppitulehdusta eikä kulumaa. Kirurgisesti hoidettavaa ei ole todettu.
Yliopistollisen sairaalan käsikirurgian poliklinikan puhelinaikaa 2.5.2024 koskevan tekstin mukaan kortisoni-injektio ei ole selkeästi vaikuttanut oireisiin ja A on kokenut yöunten menneen tästä selkeästi huonommiksi. A:lle on aloitettu viikkoa aiemmin TENS-sähköhoito, ja hän on käyttänyt korostetusti kylmää. Tämän A on kokenut auttaneen oireiluun. Rannetason kipu on rauhoittunut, mutta sormen kipu on ollut hankalaa. Käsi ei ole kestänyt minkäänlaista staattista puristusotetta. Toimintaterapeutin valmistama ortoosi ei ole toiminut; A on kokenut sen olevan liian kuuma, ja se on pahentanut oireita. Käsikirurgi on arvioinut, etteivät A:n oireet sovi pelkästään yhdestä syystä johtuviksi. Viitettä on ollut sekä hermoperäisestä kivusta että jännetuppitulehduksesta. Kyynärluun toimenpidettä käsikirurgi ei ole suositellut. Tilannetta on jääty toistaiseksi seuraamaan.
Fysiatrin B-lausunnon 17.2.2025 mukaan lausunto on laadittu Kelan niska-hartiapainotteista kuntoutusta varten. A:lla on parin vuoden ajan ollut niska-hartiaseudun ja yläraajojen oireita. Niskassa on ollut lihasjännitystä, pään kääntö on ollut aiempaa jäykempää ja niskaan on tullut kipua ääriliikkeissä. Joissakin liikkeissä on voinut tulla pistävää kipua. Yläraajoihin on tullut säteilevää kipua ja puutumista, joka on paikantunut molempiin yläraajoihin kyynärvarsiin ja käsiin kyynärluun puolelle. Pään asento on vaikuttanut yläraajaoireisiin. Jos niska-hartiaoireita on ollut enemmän, yläraajaoireet ovat olleet voimakkaammat. Rasitus on pahentanut oireita. Yläraajaoireet ovat herättäneet 4–30 kertaa yössä. Niska-hartiaoireisiin on ajoittain liittynyt päänsärkyä. Relaksantti on helpottanut oireita. Parasetamoli A:lle ei ole sopinut. Burana 400 mg -lääkkeen A on ottanut noin kerran viikossa aamuisin, ja siitä on ehkä ollut hiukan apua. A:lle on 6.2.2025 tehty kaularangan magneettitutkimus, jossa on todettu rappeumamuutoksia, ei kuitenkaan selkäydinkanavaa ahtauttavaa. Hermojuuriaukoissa on todettu ahtautta. Tutkittaessa on todettu niska-hartiaseudussa ja kaulalla laajasti lihaskireyksiä ja kaula- ja rintarangan alueella tunnusteluarkuutta. TOS-oireyhtymän tutkimisessa käytetyssä Roosin testissä olkavarret ovat väsyneet ja erityisesti vasemmalla on tullut esiin lievää käsien puutumista. Fysiatri on arvioinut, että A:n yläraajaoireet selittyvät osin kaularangan hermojuuriaukkojen ahtaudella, osin lihasperäisillä löydöksillä ja niska-hartiaseudun jännityksellä. A:lle on määrätty kokeiluun Noritren-hermokipulääke, suositeltu fysioterapiaa ja Kelan kuntoutusta sekä osakuntoutustukea.
Neurokirurgin tekstin 19.2.2025 mukaan A:lle on 15.2.2025 tehty pään magneettitutkimus, jossa on todettu sattumalöydöksenä valtimo-laskimoepämuodostuma aivokurkiaisen takaosassa (splenium). Vuodon merkkejä siinä ei ole todettu. A ei ole kuvannut selkeitä keskushermostoperäisiä oireita. A:lle on tehty lähete C7-hermojuuren salpaukseen TT-ohjauksessa. Valtimo-laskimoepämuodostuman osalta on tehty lähete yliopistolliseen sairaalaan.
Asiantuntijalausunto
Vakuutuslautakunta on pyytänyt asiassa asiantuntijalausunnon dosentti, LKT, DI, kirurgian, ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri Aarne Kiviojalta, jolla on myös liikennelääketieteen erityispätevyys. Kiviojalla on ollut lausuntoa laatiessaan käytössään se lääketieteellinen ja muu selvitys, jonka osapuolet ovat toimittaneet lautakunnalle 14.1.2025 mennessä.
Kivioja toteaa, että arvioitavana on käsien ja olkapäiden kivun aiheuttama työkyvyttömyys. Oireet ovat pitkittyessään painottuneet erityisesti oikean käden III sormen alueelle. Käynnistä toiseen diagnoosina on ollut raajakipu. Mitään selkeää objektiivista löydöstä ei eri tutkimuksilla ole pystytty osoittamaan. Reumasairautta, hoitavaa hermopinnettä tai muutakaan merkittävää ei ole löytynyt.
Kivioja katsoo, että A:n kiputila ei kuvaudu vaikeana. Lääkkeinä mainitaan etorikoksibi ja parasetamoli. Marraskuussa 2023 laaditun B-lausunnon mukaan A on saanut nukuttua, eikä kipu ole herättänyt yöllä. Pelkkä kiputila ilman objektiivisia löydöksiä ei täytä täyden työkyvyttömyyden määritelmää kuin kenties hyvin lyhytaikaisesti tutkimusten ollessa kesken. Objektiivista löydöstä, joka aiheuttaisi täyden työkyvyttömyyden, ei ole myöhemminkään osoitettu. Kivioja katsoo, ettei A:n työkyky ole 31.1.2024 jälkeen ollut heikentynyt vähintään kolmella viidesosalla.
Ratkaisusuositus
Kysymyksenasettelu
Asiassa on kysymys A:n oikeudesta työkyvyttömyysajan päiväkorvaukseen ajalla 1.2.–31.5.2024.
Sovellettavat vakuutusehdot
Työkyvyttömyysvakuutuksen ehtojen (voimassa 1.1.2020 alkaen) kohdan 1.1 (Oikeus korvaukseen) mukaan, jos vakuutettu tulee sairauden tai vamman vuoksi työkyvyttömäksi tämän vakuutuksen ollessa voimassa, [vakuutusyhtiö] maksaa päiväkorvausta siltä ajalta, jonka työkyvyttömyys jatkuu yli vakuutuskirjaan merkityn omavastuuajan. Päiväkorvausta maksetaan aikaisintaan lääkärinhoidon alkamispäivästä.
Ehtojen kohdan 1.3 mukaan työkyvyttömäksi katsotaan vakuutettu, joka ei kykene tavalliseen työhönsä eikä muuhunkaan työhön, jota ikä ja ammattitaito huomioon ottaen on pidettävä hänelle sopivana ja kohtuullisen toimeentulon turvaavana.
Ehtojen kohdan 2.1.1 mukaan päiväkorvausta ei makseta, jos vakuutettu on osittain työkyvytön.
Asian arviointi
Lyhytaikaisen työkyvyttömyyden varalta olevasta vakuutuksesta maksetaan päivärahakorvausta vakuutussopimuksen mukaisesti, jos vakuutettu tulee sairauden tai tapaturman vuoksi työkyvyttömäksi. Työkyvyttömyyttä korvaavissa vakuutuksissa korvauksen maksaminen edellyttää, että vakuutettu on työkyvytön vakuutusehtojen työkyvyttömyyden määritelmän mukaisesti. Tämän vakuutuksen vakuutusehtojen mukaan työkyvyttömäksi katsotaan vakuutettu, joka on sairauden tai vamman vuoksi kokonaan kykenemätön tekemään tavanomaisia työtehtäviään tai muuta työtä, jota ikä ja ammattitaito huomioon ottaen on pidettävä hänelle sopivana ja kohtuullisen toimeentulon turvaavana. Osittaisesta työkyvyttömyydestä ei makseta päiväkorvausta.
Suomen voimassa olevan oikeuden mukaan korvauksen hakijan velvollisuutena on näyttää toteen vakuutuksesta korvattavan vakuutustapahtuman, kuten vakuutusehtojen määritelmän mukaisen työkyvyttömyyden, sattuminen. Vapaaehtoista vakuutusta koskevassa korvausasiassa esitettyä selvitystä arvioidaan kokonaisuutena. Yksistään hoitavan lääkärin näkemys esimerkiksi vakuutetun työkyvyttömyydestä ei ratkaise asiaa. Keskeistä selvityksen merkityksen arvioinnissa on se, kuinka selvitys suhtautuu muuhun asiassa esitettyyn todisteluun.
Vakuutuslautakunta toteaa, ettei vakuutusehdoissa ole tarkemmin määritelty, mitä täydellä työkyvyttömyydellä tarkoitetaan. Lautakunta katsoo, ettei ehtoa tule tulkita siten, että korvauksen maksamisen edellytyksenä olisi vakuutetun täydellinen työkyvyttömyys kaikkiin työtehtäviinsä. Tarkemman määritelmän puuttuessa lautakunta on vakiintuneessa käytännössään pitänyt perusteltuna huomioida ehtoa sovellettaessa työeläkelainsäädännön mukaisen täyden työkyvyttömyyden määritelmän, jonka mukaan vakuutettu katsotaan täysin työkyvyttömäksi, jos hänen työkykynsä on heikentynyt vähintään kolmella viidesosalla.
A on Vakuutuslautakunnalle esitetyn selvityksen mukaan yrittäjä, jonka työtehtäviin kuuluu kuorma-auton ja kaivinkoneen kuljettamista sekä muun muassa lastien purkua ja lastaamista, kuten viljan kuormaamista. Viljan kuormaamisessa on käytettävä lapiota. Vakuutuslautakunnalle toimitetun lääketieteellisen selvityksen mukaan A on 8.9.2023 hakeutunut terveyskeskukseen kuukauden ajan jatkuneiden olkapäiden ja käsien kipujen vuoksi. A:lle on 22.9.2023 tehty hermoratatutkimus, jossa on todettu oikeassa yläraajassa hyvin lieväasteiseen rannekanavaoireyhtymään sopiva löydös. Seurannassa olkapäiden kivut ovat helpottaneet ja eniten toimintakykyyn ovat vaikuttaneet oikean ranteen ja oikean käden III sormen oireet. Yliopistollisen sairaalan käsikirurgian poliklinikalla 26.1.2024 on todettu jännetuppitulehdusta etenkin II ja III sormien alueella. Puristusvoima on oikealla ollut alentunut vasempaan verrattuna. Ranteen ojennus- ja taivutusliikkeet ovat olleet rajoittuneet. Käsikirurgi on epäillyt tulehduksellista nivelsairautta tai jännetuppitulehdusta ja A:lle on ohjelmoitu magneettitutkimus. Magneettitutkimuksessa on todettu värttinäluuta pidempi kyynärluu ja tämän aiheuttamasta hankauksesta johtuvia rustovaurioita. Tämänkään löydöksen ei kuitenkaan ole arvioitu selittävän A:n oireita. A:lla on ollut käytössä kipulääkkeinä etorikoksibi ja parasetamoli.
Vakuutuslautakunta toteaa edellä todettuun sekä hankkimaansa asiantuntijalausuntoon viitaten, että A on syyskuusta 2023 alkaen kärsinyt vaihtelevasta yläraajaoireistosta, jota selittävää objektiivista löydöstä ei tutkimuksista huolimatta ole löydetty. Kiputila ei asiakirjoissa kuvaudu erityisen vaikeana muun muassa käytössä ollut lääkitys huomioon ottaen. Ottaen huomioon nämä seikat sekä käytettävissä olevat tilakuvaukset tammikuusta 2024 alkaen Vakuutuslautakunta katsoo asiassa jäävän osoittamatta, että A olisi 31.1.2024 jälkeen ollut vakuutusehdoissa tarkoitetulla tavalla täysin työkyvytön. Lautakunta pitää vakuutusyhtiön antamaa korvauspäätöstä vakuutusehtojen mukaisena.
Lopputulos
Vakuutuslautakunta ei suosita muutosta vakuutusyhtiön korvauspäätökseen.
Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.
VAKUUTUSLAUTAKUNTA
Puheenjohtaja Luukkonen
Sihteeri Laine
Jäsenet
Korkeamäki
Kummoinen
Rahijärvi
Sibakov