Tapahtumatiedot

Asiakas teki 19.5.2023 vahinkoilmoituksen 22.4.2023 kotonaan sattuneesta vesivahingosta. Vahinkoilmoituksen mukaan asunnon lattia täyttyi vedellä pidemmän suihkun takia.

A Oy teki kohteessa vahinkokartoituksen 27.4.2023. Kartoituksesta laaditussa raportissa todetaan, että vahingon syytä ei pystytty tutkimuspäivänä todentamaan. Eriasteisia kosteusvaurioita todettiin sekä asiakkaan asunnossa että sen alapuolisessa huoneistossa. Asiakkaan asunnon pinta-ala on noin 20 neliömetriä. Taustatietoina raportissa todetaan, että asukas oli kertomansa mukaan käyttänyt suihkua ''normaalia kauemmin'', jonka jälkeen asunnon lattioille oli ilmaantunut vettä. Vettä oli valunut välipohjarakenteiden kautta myös alakerran asuntoon. Kiinteistönhoitaja oli käynyt kohteella 25.4.2023 putkiliikkeen kanssa tutkimassa viikonloppuna tapahtunutta vesivahinkoa. Putkiliike oli tarkastanut kylpyhuoneen lattiakaivon, eikä kaivon toimivuudessa havaittu puutteita.

Raportin mukaan tutkimuspäivänä asiakkaan asunnon laminaattilattian saumat olivat paikoin turvoksissa eteisen laatoituksen rajasta pitkälle asunnon puolelle. Kylpyhuoneesta todetaan olevan yleiskunnoltaan välttävä ja teknisen käyttöikänsä lopussa. Kylpyhuoneen lattialaatoituksen ja kynnyksen välissä on huomattavan suuri rako, ja myös yksi lattialaatta on irti kynnyksen edessä. Nurkkasilikonit ovat rikki tai puuttuvat kokonaan laajalta alueelta. Kylpyhuoneen lattian ja seinien alareunojen pintakosteusarvot olivat kohollaan tai korkeita suihkun roiskevesialueella. Kylpyhuoneen oviaukolta otetun kuvan kuvatekstissä todetaan kuvassa näkyvän valumisjälkiä kylpyhuoneen kynnyksen alapuolella. Kylpyhuoneen lattiapinta on muuta huoneisto korkeammalla, ja kuvaan nuolin merkityt jäljet näkyvät puisen kynnyksen alapuolella noin kymmenen senttimetrin korkuisessa, kylpyhuoneeseen johtavan portaan ja kynnyksen välisessä seinäpinnassa.

Vakuutusyhtiö teki asiassa korvauspäätöksen 5.6.2023. Päätöksessä viitattiin A Oy:n kartoitusraportissa kylpyhuoneen kunnosta todettuun ja katsottiin kyseessä olevan kylpyhuoneen peruskorjauksen tarve. Vahinko ei ollut johtunut äkillisestä tapahtumasta vaan kylpyhuoneen pitkällä aikavälillä tapahtuneesta kulumisesta, eikä vahinkoa näin ollen korvattu kotivakuutuksesta. Koska kyseessä ei ollut vakuutusehtojen mukaan korvattava vahinko, vakuutusyhtiö ei korvannut myöskään asumisen keskeytymistä.

Asiakkaan valitus

Asiakas vaatii vahingon korvaamista kotivakuutuksesta. Vesivahinko tapahtui 22.4.2023 noin kello 2.30 asiakkaan jäätyä istumaan suihkuun liian pitkäksi aikaa, noin 30 minuutiksi. Asiakas viittaa taloyhtiön isännöitsijän välittämään, vesivahingon aiheuttajaa kartoittaneen LVI-liike B Oy:n viestiin, jonka mukaan vahinko johtuisi kylpyhuoneen huonoista silikonisaumoista sekä wc-istuimen väärin asennetusta viemäröintiliitoksesta. Vakuutusyhtiö ei kuitenkaan suostu korvaamaan vauriota, koska syyksi katsottiin kylpyhuoneen ala-arvoinen kunto. Taloyhtiö sen sijaan pitää asiakasta syyllisenä ja on vaatinut korvauksia 28 386,91 euroa. Lisäksi alakerran asukas vaati maksamaan 6 639,59 euroa. Vaatimuksessa viitatun mahdollisen oikeudenkäynnin välttämiseksi asiakas allekirjoitti sovintosopimuksen ja maksoi vaaditun korvauksen. Asiakas myös menetti 1 000 euron takuuvuokran muuttaessaan pois. Tähän mennessä asiakas kertoo maksaneensa vahingosta aiheutuneita korvauksia yhteensä 35 026,50 euroa.

Asiakas myös kertoo, ettei hän ollut havainnut suihkusta tulleessaan, että vettä olisi valunut kynnyksen yli, vaikka A Oy:n vauriokartoitusraportin mukaan näin on tapahtunut.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö kiistää 27.8.2024 toimittamassaan vastineessa asiakkaan vaatimukset, koska esitettyjen tietojen mukaan vahinko on aiheutunut kylpyhuoneen puutteellisesta kunnosta. Vesi on päässyt puutteellisten vesieristeiden, kuluneiden kylpyhuoneen silikonisaumojen sekä kynnyksen raosta rakenteisiin ja alempaan kerrokseen. Vaihtoehtoisesti vakuutettu on istuessaan kylpyhuoneen lattialla estänyt veden pääsyn lattiakaivoon.

Kartoitusraportissa mainitut veden valumajäljen portaissa viittaavat siihen, että vesi on tulvinut kylpyhuoneesta ulos kynnyksen yli valuen portaita pitkin asuntoon. Asiakas on kertonut FINElle tekemässään valituksessa tapahtumaan liittyen uutta tietoa, sillä hän kertoo istuneensa suihkussa liian pitkään. Tätä tietoa suihkussa istumisesta ei ole yhtiölle kerrottu aiemmissa yhteydenotois­sa. Näin ollen voidaan pitää mahdollisena myös sitä, että vakuutetun istuessa pienen kylpyhuonetilan lattialla veden pääsy lattiakaivoon on estynyt.

Kartoitusraportista saatujen tietojen mukaan kyseinen pesuhuone on pieni ja ottaen huomioon kaivon sijainti, ei pesuhuoneessa istuvalla henkilöllä ole käytännössä ollut muuta tilaa kuin istua kaivon päällä tai sen edessä siten, että veden pääsy lattiakaivoon on estynyt. Pienessä pesutilassa veden pitää päästä virtaamaan esteettä lattiakaivoon. Normaali veden virtaama suihkusekoittajasta on 12 litraa minuutissa. Tällaisen virtaaman lattiakaivo viemäröi kevyesti, eikä vesi pääse tulvimaan ulos oviaukosta. Jos veden pääsy lattiakaivoon estetään, tulvimista tapahtuu.

Vakuutusyhtiö vetoaa asiassa asunto-osakeyhtiön vastuulla olevia vahinkoja koskevaan rajoitusehtoon, hitaasti kehittyviä tapahtumia ja puutteellista vesieristettä koskeviin rajoitusehtoihin sekä veden pääsyä lattiakaivoon koskevaan rajoitusehtoon. Yhtiö toteaa myös vastuuvakuutuksessa olevan rajoitus koskien vahinkoa, joka aiheutuu siitä, että suihku-, käyttö- tai kylpyveden pääsy lattiakaivoon on estynyt.

Koti-irtaimistovakuutuksen kohteena ovat ainoastaan vakuutetun asunnon
sisäpinnoitteet. Näin ollen kiinteistön rakenteet ja alakerran asunnon vahingot eivät muutoinkaan ole koti-irtaimistovakuutuksen kohteena. Muutoksenhaku koskee nimenomaan irtaimistovakuutuksen osalta annettua päätöstä. Yhtiö myös toteaa, että vaikka asiakas ei ole hakenut tässä kyseisessä asiassa vastuuturvasta korvausta, ei edellä mainittuun rajoitusehtoon perustuen kyseessä ole vastuuvakuutuksestakaan korvattava tapahtuma.

Yhtiön mukaan vahingosta toimitettujen tietojen perusteella voidaan todeta, että pelkästään suihkussa pitkään oleminen ja veden valuttaminen ei aiheuta äkillistä ja ennalta arvaamatonta vahinkoa vakuutetun asunnon sisäpinnoitteille. Toimitettujen tietojen mukaan lattiakaivo on vetänyt normaalisti, eikä asiakas ole kertomansa mukaan huomannut tulvimista poistuessaan suihkusta. Selvitysten perusteella voidaan kuitenkin tulkita, että vahinko on aiheutunut, kun vesi on päässyt rakenteeseen rakenteiden liittymiskohdista sekä siitä syys­tä, että veden pääsy lattiakaivoon on estynyt. Kylpyhuoneeseen johtavilla rappusilla on havaittu valumajälkiä ja vakuutetun asunnon laminaattipinnoite on ollut kostea. Näiden tietojen perusteella voidaan päätellä, että veden pääsy lattiakaivoon on estynyt, sillä se on ohjautunut kylpyhuoneesta ulos sille kuulumatonta reittiä pitkin. Vahinko on voinut aiheutua myös edellä mainittujen tekijöiden yhteisvaikutuksesta.

Vakuutuslautakunnan tiedusteltua vakuutusyhtiöltä, onko asiaa käsitelty asiakkaan vastuuvakuutuksesta, vakuutusyhtiö toteaa 1.10.2024 toimittamassaan täydennetyssä vastineessaan, että asiakasta ei ole ohjeistettu hakemaan korvausta vastuuvakuutuksesta, sillä toimitettujen tietojen mukaan kyseessä ei ole vastuuvakuutuksesta korvattava vahinkotapahtuma. Näin ollen vastuuvakuutuksen osalta yhtiö ei ole antanut erillistä korvauspäätöstä.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys kotivakuutuksen kohteena oleville asunnon osille aiheutuneen vesivahingon korvattavuudesta.

Sovellettavat vakuutusehdot

Kotivakuutusehtojen, voimassa 1.11.2021 alkaen, kohdan 4.3 (Rikkoutumisturva) mukaan vakuutuksesta korvataan välitön esinevahinko, jonka syynä on äkillinen ja ennalta arvaamaton tapahtuma. Tapahtuman äkillisyys ja ennalta arvaamattomuus arvioidaan objektiivisesti yleisen elämänkokemuksen, tapahtumankulun poikkeuksellisuuden ja korvauksenhakijan toiminnan perusteella. Korvattavuus määräytyy vahingon syyn, ei seurauksen perusteella.

Vakuutuksesta korvataan myös sähköilmiön (oikosulku, maasulku ja ylijännite) aiheuttama välitön rikkoutuminen. Vakuutuksesta korvataan myös äkillinen ja ennalta arvaamaton vakuutetun kiinteistön toimintaa palvelevan LVISA-laitteen tai -tekniikan välitön rikkoutuminen. Rikkoutumisturvasta ei korvata vahinkoja, jotka alkuperäisen aiheuttajan mukaan ovat käsiteltävissä seuraavien turvien perusteella:
- paloturva
- tulvaturva
- luonnonilmiöturva
- rikosturva
- vuototurva
- asumisen keskeytysturva
- matkatavaraturva.

Kohdan 4.6 (Vuototurva) mukaan vakuutuksesta korvataan rakennuksen kiinteän LVISA-laitteen, -tekniikan tai -putkiston tai niihin kytketyn käyttölaitteen, kuten pesukoneen tai astianpesukoneen, äkillisen ja ennalta arvaamattoman rikkoutumisen tai äkillisen ja ennalta arvaamattoman viemärin tukkeutumisen seurauksena syntyneen vuodon aiheuttama välitön esinevahinko.
[…]

Kohdan 4.7 (Asumisen keskeytysturva) mukaan vakuutuksesta korvataan omassa käytössä olevan, vakuutuskirjaan merkityn asunnon päivittäisessä elämässä tärkeän huonetilan, kuten esimerkiksi keittiön ja kylpyhuonetilan, asumiskäytön estymisestä syntyneitä kustannuksia, kun vakituiseen asuntoon on kohdistunut näiden vakuutusehtojen mukaan korvattava äkillinen ja ennalta arvaamaton vahinko. […]

Kohdan 5 (Vakuutusturviin liittyvät rajoitukset) mukaan vakuutuksesta ei korvata
- […]
- vahinkoa, joka on aiheutunut hitaasti kehittyvistä tapahtumista, kuten syöpymisestä, pilaantumisesta, sienettymisestä, homehtumisesta, lahoamisesta, kulumisesta, aineen ja materiaalin väsymisestä, kondensiosta, likaantumisesta, värjääntymisestä tai muusta vastaavasta vähitellen tapahtuvasta ilmiöstä
- […]
- vahinkoja, joissa vesi on läpäissyt vesieristeen tai vesieriste on puuttunut kokonaan
- vahinkoja, joissa vesi on päässyt rakenteeseen lattiakaivon, lattiakaivon ja korokerenkaan tai lattiakaivon ja rakenteiden liittymiskohdista
- […]
- vahinkoja, joissa vesi on päässyt rakenteeseen rakenteiden liittymiskohdista
- […]
- vahinkoa, joka on aiheutunut siitä, että veden pääsy lattiakaivoon on estynyt
- […]
- vahinkoa, jos asunto-osakeyhtiö on kunnossapitovastuullaan olevia rakenteita kohdanneen vahingon yhteydessä velvollinen vastaamaan myös osakkeenomistajan kunnossapitovastuulla olevan omaisuuden vaurioista
- […].

Asian arviointi

Tapahtumatietojen osalta asiassa on riidatonta, että asiakkaan asunnon lattiapinnoitteet ovat vaurioituneet suihkun käytön seurauksena. Kohteessa tehdyn vahinkokartoituksen havaintoihin perustuen vakuutusyhtiö on katsonut veden päässeen kylpyhuoneen ulkopuolelle joko kylpyhuoneen rakenteiden puutteellisuuden seurauksena tai tulvimalla oviaukosta tai näiden yhteisvaikutuksesta. Asiakas on kertonut, ettei hän ollut havainnut suihkusta tulleessaan, että vettä olisi valunut kynnyksen yli. Valituksessaan asiakas on kertonut istuneensa suihkussa noin 30 minuutin ajan.

Vakuutusyhtiö on katsonut, ettei viemärissä ole todettu vuototurvan korvaussäännöksen edellyttämää äkillistä ja ennalta arvaamatonta tukkeutumista eikä vahinko muutoinkaan ole aiheutunut mistään äkillisestä tapahtumasta. Lisäksi yhtiö on vedonnut muun muassa veden pääsyä rakenteisiin rakenteiden liittymiskohdista ja vedeneristyksen puutteellisuutta koskeviin rajoitusehtoihin; samoin rajoitusehtoon, jonka mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut siitä, että veden pääsy lattiakaivoon on estynyt.

Kylpyhuoneen rakenteiden puutteellisuuden osalta Vakuutuslautakunta toteaa, että A Oy:n kartoitusraportista ilmenevällä tavalla kylpyhuoneessa on ilmeisiä korjaustarpeita. Irtonaisen laatan, puutteellisten silikonisaumojen tai kynnyksen ja laatoituksen välissä olevan raon perusteella ei kuitenkaan ole tehtävissä johtopäätöksiä laatoituksen alla olevan vedeneristyksen toimivuudesta, eikä myöskään raportissa oteta tähän kantaa. Huomioiden kylpyhuoneen pieni koko, kynnyksen alapuolella olevat valumajäljet sekä se, että asiakas on verrattain pitkään istunut suihkussa, lautakunta pitää todennäköisimpänä syynä vahinkoon veden valumista oviaukon kautta asunnon muihin tiloihin. Tapahtumatiedoista saadun selvityksen perusteella tälle ei ole osoitettu muuta syytä kuin veden pääsyn estyminen lattiakaivoon. Vakuutuksen sisältyvän rajoituksen perusteella tällaisesta syystä aiheutuvaa vahinkoa ei vakuutuksesta korvata. Selvyyden vuoksi lautakunta toteaa lisäksi, että jos vettä on päässyt rakenteisiin myös kylpyhuoneen vedeneristyksen puutteellisuuksien takia, kyseessä on myös tällöin rajoitusehdon piiriin kuuluva vahinko.

Edellä todetuilla perusteilla Vakuutuslautakunta katsoo, ettei asiakkaan asunnon pinnoitteille aiheutunut vahinko tule korvattavaksi kotivakuutuksesta. Tällöin vakuutuksesta ei korvata myöskään asumiskäytön estymisestä syntyneitä kustannuksia.

Lisäksi lautakunta kiinnittää vakuutusyhtiön huomiota asiassa siihen, että asiakkaan valituksen perusteella on ilmeistä, että asiakas hakee korvausta kaikista hänelle asiaan liittyen aiheutuneesta kustannuksista. Taloyhtiön kunnossapitovastuulla olevan omaisuuden sekä alapuolisen asunnon asukkaalle aiheutuneen vahingon osalta asia kuuluu käsiteltäväksi esinevakuutuksen sijaan vastuuvakuutuksesta. Vaikka asiakas ei ole tehnyt vastuuvakuutuksen osalta erillistä vahinkoilmoitusta, katsoo lautakunta hyvän vakuutustavan mukaisen menettelyn edellyttävän tässä sitä, että vakuutusyhtiö käsittelee asian myös vastuuvakuutuksesta ja tekee asiassa myös siltä osin muutoksenhakukelpoisen korvauspäätöksen.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta ei suosita asiassa muutosta.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Bygglin                                         
Sihteeri Korpelainen

Jäsenet

Kankkunen
Sario
Vaitomaa
Yrttiaho