Tapahtumatiedot
Vahinkoilmoituksen mukaan T Oy:n kuorma-auto oli vaurioitunut 18.1.2024, kun ajoneuvo oli lumikuormaa tasaisella alustalla kipattaessa kaatunut vasemmalle kyljelleen.
Korvauspäätöksessä 26.2.2024 vakuutusyhtiö viittasi T Oy:n lisäselvitykseen, jonka mukaan kaatumisen oli aiheuttanut kuorman heilahdus tai vaihtoehtoisesti se, ettei kuorma ollut lähtenyt purkautumaan lavalta. Rajoitusehdon mukaan vakuutusturva ei korvaa vahinkoa, joka aiheutuu kuormasta. Koska vahinko tässä tapauksessa oli aiheutunut kuorman heilahtamisesta tai sen jäämisestä kiinni kuorma-auton lavaan kippauksen yhteydessä, vakuutusyhtiö katsoi, että vahinko ei ollut vakuutuksesta korvattava.
Vakuutusmeklarin välityksellä vakuutusyhtiölle tehdyssä oikaisupyynnössä todettiin T Oy:n kertoneen, että ajoneuvo oli kaatunut siitä syystä, että ajoneuvon jousitusta ei ollut laskettu tai se ei ollut laskeutunut täysin ala-asentoon kipattaessa. Jos ilmajousitetun ajoneuvon jousitusta ei kipattaessa lasketa alas, on todennäköistä, että kippaaminen johtaa kaatumiseen. Tässä tapauksessa kippiä oli ennen ajoneuvon kaatumista ehditty nostaa vain n. 1 metrin korkeudelle, mikä ei tue johtopäätöstä siitä, että vahinko olisi aiheutunut kuorman tarttumisesta lavaan.
Uudessa korvauspäätöksessään 23.4.2024 vakuutusyhtiö lausui, että kaatumisen syy ei ole saadun lisäselvityksen mukaan ollut kuormassa, vaan ajoneuvon jousituksessa. Vakuutusyhtiö katsoi, että kyse on tällöin ollut työ- tai käyttövirheestä, joiden johdosta aiheutuneita vahinkoja ei rajoitusehtojen mukaan korvata kaskovakuutuksesta.
T Oy haki päätökseen muutosta vakuutusyhtiön sisäisessä muutoksenhakumenettelyssä. T Oy vetosi vakuutusyhtiön vuonna 2019 antamaan myönteiseen korvauspäätökseen, joka T Oy:n mukaan oli koskenut vakuutuksenottajayrityksen kuorma-autoa kohdannutta samanlaista vahinkotapahtumaa. Korvauspäätöksessään 10.5.2024 vakuutusyhtiö viittasi aiempien korvauspäätösten perusteluihin todeten lisäksi, että vakuutusyhtiö ei yksittäisen mahdollisesti vastoin ehtoja tehdyn korvausratkaisun perusteella tule sidotuksi vakuutusehtojen vastaiseen ratkaisuun. Vakuutusyhtiö ei muuttanut korvauspäätöstään.
T Oy haki vielä vakuutusmeklarin välityksellä muutosta aiempiin korvauspäätöksiin. Oikaisupyynnössä viitattiin T Oy:n toimitusjohtajan meklarille lähettämään sähköpostiviestiin, jonka mukaan kuorma-auton jousitus oli laskettu asianmukaisesti. Oikaisupyynnön johdosta vakuutusyhtiö tiedusteli vakuutusmeklarilta, mikä muu syy kuin jousitus oli T Oy:n arvion mukaan mahdollisesti aiheuttanut vahinkotapahtuman. Meklarin vastauksen mukaan kyseessä oli ollut äkillinen ja ennalta arvaamaton vahinkotapahtuma, todennäköisesti useiden syiden summa.
Vakuutusyhtiö ilmoitti 30.5.2025, että se ei anna asiassa enää uutta korvauspäätöstä, koska uutta tietoa vahinkotapahtumasta ei ole saatu.
Asiakkaan valitus
T Oy on tyytymätön vakuutusyhtiön korvauspäätökseen ja pyytää Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositusta.
Lausuntopyynnössä viitataan vakuutusyhtiön vuonna 2020 antamaan myönteiseen korvauspäätökseen. Aiemmassa korvauspäätöksessä käsitellyssä tapauksessa T Oy:n ajoneuvo oli ollut kippaamassa konttia, kun ajoneuvo kallistui voimakkaasti oikealle ja kaatui. T Oy katsoo, että myös nyt kyseessä oleva vahinkotapahtuma tulisi korvata kaskovakuutuksesta. Lausuntopyynnössä viitataan lisäksi vahinkotapahtumaan liittyneeseen vaaratilannetutkintaraporttiin, josta tapahtumien kulku selviää tarkemmin. T Oy katsoo, että vahinkotapahtuma ei ole aiheutunut työvirheen johdosta.
Vakuutusyhtiön vastine
Vakuutusyhtiö viittaa 26.2. ja 23.4.2024 annettuihin korvauspäätöksiin ja toistaa niissä esitetyt perustelut. Vahinko ei ole vakuutusehtojen mukaan korvattava.
T Oy on vedonnut myös siihen, että vakuutusyhtiö on vuonna 2020 korvannut toiselle ajoneuvolle aiheutuneen samanlaisen vahingon. Vakuutusyhtiö katsoo, että vahingon korvattavuus on ratkaistava vakuutusehtojen mukaisesti ja aiemmilla korvauspäätöksillä voi vain hyvin poikkeuksellisesti olla merkitystä asiaan. Vakuutuslautakunnan ratkaisukäytännössä on katsottu, että vakuutusyhtiön toistuva ja varaukseton korvauskäytäntö voi muodostaa vakuutusyhtiön ja vakuutuksenottajan välille vakiovakuutusehtojen sisällöstä poikkeavan sopimuksen vakuutuksen korvauspiirin tulkinnasta. Tässä tapauksessa kyse on kuitenkin ollut ainoastaan yksittäisestä korvauspäätöksestä, eikä toistuvasta ja varauksettomasta korvauskäytännöstä. Vakuutusyhtiö viittaa tältä osin myös FINEn ratkaisusuositukseen asiassa FINE-019501. Yhtiö huomauttaa lisäksi, ettei aiempi toiselle ajoneuvolle sattunut vahinkotapahtuma ole ollut olosuhteiltaan täysin samanlainen kuin nyt kyseessä oleva vahinko.
Selvitykset
Vakuutuslautakunnalle on toimitettu muun ohessa seuraavat selvitykset:
1. T Oy:n vahinkoilmoituslomake. Lomakkeella vahingon syyksi on ilmoitettu ”kuorma/kuorman liikkuminen”. Vahinkotapahtuman kuvauksen mukaan auto kaatui lumikuormaa tasaisella alustalla kipatessa vasemmalle sivulle.
2, Vakuutusyhtiön ja vakuutusmeklarin välisiä sähköpostiviestejä ja T Oy:n toimitusjohtajan sähköpostiviestejä vakuutusmeklarille
3. T Oy:n vaaratilannetutkintaa koskeva raportti, joka mukaan tapatumapäivämäärä on ollut 11.1.2024 ja tutkintapäivämäärä 16.1.2024. Dokumentin mukaan kyseessä oli normaali lumenajotilanne. Kokenut kuljettaja L peruutti kippauspaikalle. Hän laski auton alustan ”kaikki pussit” tyhjäksi, varmisti asian peilistä ja alkoi nostaa kippiä. Lava ehti nousta noin metrin, kun auto kaatui kokonaan kuljettajan puolelle. Tapahtumapaikalla (tehdasalueen lumenkaatopaikka) maa oli tasainen ja kova. Maa-alusta ei pettänyt. Lavalle oli laitettu kahden tunnin välein jäähdytysnestettä, että kuorma ei jäädy.
Raportin kohdan ”Tilanteeseen vaikuttavia tekijöitä/nimeä vähintään kolme eri tekijää, jotka johtivat tapaukseen” mukaan tapahtuman syy ei ole vielä tiedossa, mutta parhaat arvaukset ovat auton mekaaninen ongelma/vika, auton sähköinen ongelma/vika tai epätasainen kuorma. Kohdassa ”Vastaavien tilanteiden torjunta/Kirjatkaa vähintään kolme eri kohtaa, mitä olisi voitu tehdä toisin” on mainittu kuorman tarkistus ja painopisteen seuranta lastauspaikalla sekä kamien hakkaaminen pienemmäksi. Raportissa on kolme valokuvaa kaatuneesta kuorma-autosta ja sen kuormasta.
Ratkaisusuositus
Kysymyksenasettelu
Asiassa on kyse siitä, onko kuorma-autolle kaatumisesta aiheutuneiden vaurioiden katsottava aiheutuneen ehtokohdan 201.1 perusteella korvattavasta vakuutustapahtumasta, vai onko kyse ollut vakuutuksen rajoitusehtokohdissa tarkoitetulla tavalla ajoneuvolle kuormasta tai työvirheestä aiheutuneesta vahingosta. Kyse on myös vakuutusyhtiön T Oy:lle aiemmassa vahinkoasiassa antaman korvauspäätöksen merkityksestä nyt kyseessä olevan vahingon korvattavuutta koskevan arvioinnin kannalta.
Sovellettavat vakuutusehdot
Täyskaskon vakuutusehtojen 1.1.2024 kohdan 201.1. (Korvattavat vahingot) mukaan vakuutusturva korvaa vakuutetulle ajoneuvolle aiheutuneen äkillisen ja ennalta arvaamattoman omaisuusvahingon, jonka syynä on
- yhteentörmäys
- tieltä suistuminen
- ajoneuvon kaatuminen
- tien sortuminen
- muu ajoneuvoon ulkopuolelta kohdistuva vahinkotapahtuma
[…]
Ehtokohdan 201.2 (Rajoitukset) mukaan yleisten sopimusehtojen kohdan 9 Vahinkotapahtuma rajoitusten lisäksi vakuutusturva ei korvaa vahinkoa, joka aiheutuu
[…]
- ajoneuvolle suunnittelu-, asennus- tai työvirheestä sekä rakenne-, valmistus- tai aineviasta tai viasta, joka on korvattava takuun perusteella,
[….]
- ajoneuvolle tai ajoneuvoyhdistelmälle niiden kuormasta tai ajoneuvossa olleesta eläimestä, ellei sellainen vahinko ole välitön seuraus muuten tästä vakuutusturvasta korvattavasta vahingosta,
[…]
Asian arviointi
Vakuutuslautakunnalle toimitetun selvityksen perusteella kuorma-auto on tässä tapauksessa kaatunut vasemmalle kyljelleen lumikuorman purkamiseen liittyneen kippaustilanteen yhteydessä. T Oy:n vahinkoilmoituksessa vahingon syyksi on ilmoitettu ”kuorma/kuorman liikkuminen”. Myös T Oy:n vaaratilannetutkintaa koskevan raportin kirjaukset vahingon mahdollisesta syystä ja vastaavien tilanteiden torjuntaa koskevista toimenpiteistä viittaavat siihen, että vahinkotapahtuman mahdollisena syynä on jonkinlaisen teknisen vian ohella pidetty ajoneuvon kuorman epätasaisuutta, kuorman painopistettä tai kuormassa olleiden kamien eli lohkareiden liian suurta kokoa. Vahinkoilmoituksessa ja raportissa ei ole mainintoja siitä, että ajoneuvon ilmajousitusta ei olisi ennen kippaamisen aloittamista laskettu alas.
Vakuutusyhtiön annettua asiassa kielteisen korvauspäätöksen, joka on perustunut ajoneuvolle sen kuormasta aiheutuneita vahinkoja koskevaan rajoitukseen (ehtokohta 201.3), T Oy:n puolelta on lausuttu, että vahinko on ollut seurausta ennen kippauksen aloittamista liian ylös jääneestä ilmajousituksesta. Vakuutusyhtiön vedottua työvirhettä koskevaan rajoitusehtoon, T Oy on ilmoittanut, että jousitus onkin ollut alhaalla ja vahingon syy on jäänyt epäselväksi.
Uskottavimpana selvityksenä vahinkotapahtumasta on yleensä pidettävä lähimpänä vahinkotapahtumaa annettua tapahtumakuvausta. Tässä tapauksessa T Oy:n vahinkoilmoitus on päiväämätön. Vaaratilannetutkintaa koskevan raportin merkintöjen mukaan vahinkotapahtuma ja vaaratilannetutkinta olisivat ajoittuneet jo ajalle ennen vahinkoilmoituksen mukaista vahinkopäivää. Osapuolten välisten sähköpostiviestien ja vakuutusyhtiön korvauspäätösten perusteella Vakuutuslautakunta pitää kuitenkin asiassa selvitettynä, että vahinkotapahtuman on T Oy:n puolelta alun perin ilmoitettu aiheutuneen ajoneuvon kuormasta. Myös vaaratilanneraportin merkintöjen perusteella kuorma-auton kaatumisen todennäköisenä syynä on pidetty erilaisia ajoneuvon kuormaan liittyviä tekijöitä. Raportin mukaan kaatuminen ei ole aiheutunut alustan pettämisestä. Raporttiin liitettyjen valokuvien perusteella kuorma-auton lavalle on vielä ajoneuvon kaatumisen jälkeen jäänyt runsaasti suurikokoisia lumi- ja jäälohkareita sekä muuta lumikuormaa, joka ei aloitetusta kippaamisesta huolimatta ole poistunut lavalta, mikä osaltaan tukee johtopäätöstä siitä, että kaatuminen on johtunut ajoneuvon kuormasta. Asiakirjoista ei ilmene, että kuorma-autosta olisi jälkikäteen havaittu teknisiä vikoja tai toimintahäiriöitä, jotka olisivat voineet olla kaatumisen syynä. Näillä perusteilla lautakunta pitää tapauksessa ajoneuvon kaatumisen todennäköisimpänä syynä kippaamisen yhteydessä tapahtunutta ajoneuvon kuorman heilahtamista tai sen osittaista lavalle juuttumista, ja näistä seurannutta ajoneuvon painopisteen muutosta.
Aiempaan käytäntöönsä (mm. FINE-066403) viitaten Vakuutuslautakunta toteaa, että vakuutusehtojen kuormasta johtuvia vahinkoja koskevan vastuurajoituksen soveltamisala ei rajoitusehdon sanamuodon mukaan rajoitu koskemaan vain ajonaikaisia vahinkotapahtumia, minkä takia rajoitusehtoa voidaan soveltaa myös kuorman lastauksen tai purkamisen aika sattuviin vahinkoihin. Koska ajoneuvon kaatuminen on tässä tapauksessa todennäköisesti aiheutunut lumikuorman heilahtamisesta tai lavalle juuttumisesta, lautakunta katsoo vahingon aiheutuneen rajoitusehtokohdassa 201.2 tarkoitetulla tavalla ajoneuvolle sen kuormasta. Näin ollen vakuutusyhtiö ei ole sovellettavien vakiovakuutusehtojen perusteella korvausvastuussa vahingosta.
T Oy on vedonnut siihen, että vakuutusyhtiö oli vuonna 2020 korvannut yhtiön toiselle kuorma-autolle samanlaisessa tilanteessa kaatumisesta aiheutuneen vahingon
Vakuutusyhtiön korvausvastuu perustuu kulloinkin sovellettaviin vakuutusehtoihin. Vakuutuslautakunta on aikaisemmassa ratkaisukäytännössään katsonut, että vakuutusyhtiön toistuva ja varaukseton korvauskäytäntö saattaa muodostaa vakuutusyhtiön ja vakuutuksenottajan välille vakiovakuutusehtojen sisällöstä poikkeavan sopimuksen vakuutuksen korvauspiirin tulkinnasta.
Asiassa esitetyn selvityksen perusteella vakuutusyhtiö on sinänsä aiemmin korvannut vakuutuksenottajayhtiön toiselle kuorma-autolle kuorman purkamisen yhteydessä tapahtuneesta kaatumisesta aiheutuneet vauriot. Selvityksen perusteella ei kuitenkaan voida todeta, että aikaisemmin käsitelty vahinko olisi muita olosuhteiltaan vastannut nyt tarkastelevana olevaa vahinkotapahtumaa. Siinäkin tapauksessa, että aiempi korvauspäätös mahdollisesti on ollut lopputulokseltaan vakuutusehtoihin nähden virheellinen, sen ei yksittäisenä vakuutusehdoista poikkeavana korvauspäätöksenä voida katsoa muodostaneen osapuolten välille vakiovakuutusehdoista poikkeavaa sitovaa korvauskäytäntöä. Näin ollen Vakuutuslautakunta katsoo, ettei vakuutusyhtiöllä ole myöskään tällä perusteella korvausvelvollisuutta asiassa.
Lopputulos
Vakuutuslautakunta ei suosita asiassa korvausta.
Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.
VAKUUTUSLAUTAKUNTA
Puheenjohtaja Häyhä
Sihteeri Siirala
Jäsenet
Mattsson
Nurmela
Rajamäki
Vyyryläinen
Wallin