Tapahtumatiedot

Asiakas sääti omakotitalon sisälämpötilaa alhaisemmaksi, kun hän lähti perheineen 29.12.2023 lomalle. Kun he palasivat kotiin 7.–8.1.2024 yöllä, asiakas havaitsi, että sisätilojen lämpötila oli noin +8,5 celsiusastetta ja että osa keraamisista lattialaatoista oli ollut koholla ja irti lattiasta. Asiakas ilmoitti samana yönä vahingosta puhelimitse vakuutusyhtiön yhteistyökumppaniyritykselle, joka kirjasi asiasta vahinkoilmoituksen.

Yritys A Oy:n sähköasentaja totesi 8.1.2024, että lattialämmitysjärjestelmän ohjauksen kontaktorissa oli ollut toimintahäiriö. Koska lattialämmitys ei häiriön vuoksi ollut toiminut, asunnon sisälämpötila oli pudonnut. Sähköasentaja vaihtoi uuden kontaktorin vuonna 1993 asennetun tilalle.

Yritys B Oy selvitti vahingon laajuutta 9.1.2024 ja 30.1.2024 tekemissään tarkastuksissa.

Asiakkaan ja vakuutusyhtiön edustajien välisistä puhelinkeskusteluista ilmenee, että asiakas on muun muassa 29.1.2024 todennut, ettei korvauspäätöstä ole tullut. Asiakas on 8.2.2024 lisäksi todennut, että he ovat odottaneet korvauspäätöstä kuukauden verran. Maaliskuun 2024 alussa käydyssä keskustelussa vakuutusyhtiöstä on ilmoitettu, että koska suoranaista syytä ei ole löytynyt, asiassa pitää saada rakennusalan ammattilainen selvittämään ”syyt ja synnyt”.

Yritys C Oy teki 12.3.2024 tarkastuksen, jossa tarkastaja arvioi vahingon syytä. Vakuutusyhtiö teki 21.3.2024 päivätyn kirjallisen korvauspäätöksen saatuaan C:n raportin. Korvauspäätökseen sisältyy ”Muutoksenhakuohjaus”-otsikolla varustettu liite.

Korvauspäätöksessään vakuutusyhtiö katsoi, että lattialaattojen irtoamisen syynä ovat olleet asennusaikaiset työvirheet, minkä vuoksi vahinkoa ei korvata kotivakuutuksesta. Perusteluissa vakuutusyhtiö viittasi siihen, että laatoitettujen tilojen välillä ei ollut erillisiä liikuntasaumoja, irrotettujen laattojen perusteella kiinnityslaastin peittoaste oli ollut lähes olematon ja tartunta oli pettänyt kiinnityslaastin ja laatan väliltä, minkä lisäksi kiinnityslaasti oli ”nahoittunut” ennen riittävän tartunnan muodostumista. Vakuutusyhtiö totesi myös, että lattialaatoitus oli asuntokaupan kuntotarkastuksessa 15.2.2017 todetun mukaisesti ollut irti alustastaan jo ennen sisälämpötilan laskua.

Asiakas teki 2.5.2024 uudelleenkäsittelypyynnön, jossa hän vaati koko vahingon korvaamista viivästyskorkoineen ja myös asianajokulujensa korvaamista. Lattialämmityksen rikkoutuminen on ollut ennalta arvaamaton ja äkillinen. Se on aiheuttanut laatoituksen irtoamisen, kun sisälämpötila oli pudonnut. Korvauspäätös perustui C Oy:n virheelliseen raporttiin.

Asiakas katsoi, että lähtökohtaisesti laatoituksen irtoaminen alustastaan täyttää edellytykset korvattavasta vakuutustapahtumasta siltä osin, kuin vaurioituneissa lattialaatoituksissa ei ennen vahinkotapahtumaa ollut huomattu mitään vikaa. Korvauspäätöksellä tai asiantuntijoiden raporteissa ei ole kiistetty sitä, että vahinko on ollut seurausta kontaktorin toimintahäiriöstä aiheutuneesta sisälämpötilan putoamisesta.

Asiakas kiinnitti huomiota siihen, että vakuutusyhtiöllä on velvollisuus näyttää toteen rakennusaikainen työvirhe ja yksilöidä käyttöohjeet, joiden vastaisesti se katsoo vakuutuksenottajan toimineen. Vakuutusyhtiöllä ei asiakkaan näkemyksen mukaan ole oikeutta jättää vahinkoa korvaamatta, koska yhtiö ei ollut yksilöinyt niitä rakentamismääräyksiä ja -ohjeita, joiden vastaisesti laattojen asennuksissa olisi toimittu. Päätöksellä ei ollut myöskään otettu kantaa vedeneristeen rikkoutumiseen.

Uudelleenkäsittelypyynnön jälkeen vakuutusyhtiö ilmoitti 15.5.2024 päivätyssä korvauspäätöksessä, ettei se muuta epäävää ratkaisua. Pyyntö ei sisältänyt mitään uutta, ja kyseessä oli ollut rakennus- ja asennusvirhe. Vuosina 2014 ja 2017 tehdyissä kuntotarkastuksissa oli todettu, että kopolaattoja on havaittavissa ympäri asuntoa paikoitellen. Lattialaatoitus oli ollut osittain irti alustastaan useiden vuosien ajan. C:n raportista voi vakuutusyhtiön mielestä kiistattomasti todeta, että lattialaatat eivät olleet kiinnittyneet alustaansa riittävän hyvin niitä asennettaessa. Vakuutusyhtiö viittasi lisäksi Vakuutuslautakunnan ratkaisukäytäntöön (tapaukset VKL 389/14 ja FINE-014734).

Sen jälkeen, kun asiakas teki valituksen Vakuutuslautakuntaan, vakuutusyhtiö pyysi ulkopuoliselta yritykseltä D Oy:ltä asiantuntijalausunnon asiassa syntyneiden selvitysten perusteella. D antoi lausunnon 12.9.2024. Asiakkaan 9.11.2024 päivätyn vastauksen jälkeen vakuutusyhtiö pyysi D:ltä lisälausunnon, jonka yritys antoi 23.1.2025. Vakuutusyhtiön 14.2.2025 antaman lisävastineen jälkeen asiakas esitti loppulausunnon 5.3.2025.

Asiakkaan valitus

Asiakas pyytää Vakuutuslautakunnalta lausuntoa siitä, onko vakuutusyhtiön kielteinen korvauspäätös vakuutusehtojen ja pakottavan lainsäädännön mukainen. Asiakas vaatii, että vakuutusyhtiö korvaa täysimääräisesti lattialaattojen ja vedeneristeen vahingoista aiheutuneet kustannukset sekä myös vahingon selvittämiseksi hankituista asiantuntijalausunnoista aiheutuneet kulut.

Asiakas viittaa lautakunnan ratkaisukäytäntöön ja katsoo, että vahingon taustalla on kontaktorin rikkoutuminen, joka on äkillinen ja ennalta arvaamaton tapahtuma. Hän korostaa erityisesti sitä, että lattialaatoituksen irtoaminen pudonneen sisälämpötilan vuoksi lähtökohtaisesti täyttää vakuutusehtojen mukaiset edellytykset korvattavasta äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta vahingosta siltä osin kuin kopolaattoja ei ollut havaittu ennen vakuutuksen alkamista (4.4.2017) tai vahinkotapahtumaa (8.1.2024).

Rakennus-, asennus- ja työvirheen osalta vakuutusyhtiöllä on näyttötaakka. Asiakas katsoo, että väitetyllä rakennusvirheellä ei ole ollut vaikutusta vahingon syntymiseen. Laattojen irtoamisen laastistaan on aiheuttanut kontaktorin toimintahäiriön seurauksena pudonnut sisälämpötila.

Kuntotarkastuksessa vuonna 2017 oli löydetty noin 5 kopolaattaa. Tarkastusraportissa ei ole todettu kaikkien tai edes suurimman osan laatoista olleen irti. WC- ja muiden tilojen osalta kopolaattoja oli ollut vain paikoittain. Vahinkoraportin mukaan vahinkoalue ei ole rajoittunut pelkästään alkuperäisiin tai vuosina 2010–2011 tehtyihin lattialaattoihin. Vahinkoa on havaittu rakennuksessa laajalta alueelta lattialaattojen eri asennusajankohdista huolimatta.

Valituksessa asiakas kertoo, että vahingon korvattavuudesta on keskusteltu todennäköisesti kolmessa puhelussa (9.1.2024, 12.1.2024 ja 18.1.2024), joiden aikana vakuutuksenottajalle ja/tai hänen puolisolleen on heidän muistikuvansa mukaan mahdollisesti annettu ymmärtää, että kotivakuutus korvaisi vahingon. Olennaista päätöksen sitovuuden arvioinnissa on se, onko vakuutusyhtiö antanut asiasta korvauspäätöksen vai vakuutussopimuslain 9 §:n mukaisen ennakkotiedon.

Marraskuussa 2024 antamassaan vastauksessa asiakas arvioi D:n lausunnossa esitettyjä näkökohtia. Yhteenvedossa asiakas korostaa sitä, etteivät laastin peittoasteeltaan puutteellisten laattojen asennuksessa mahdollisesti tehdyt virheet ole vaikuttaneet vahingon syntymiseen. Asiakas katsoo, että vahinko olisi syntynyt väitetystä asennus- tai rakennusvirheestä huolimatta. Vakuutusyhtiö ei voi jättää vahinkoa korvaamatta rakennusvirhettä koskevaan rajoitusehtoon vedoten. Rajoitusehdon soveltaminen edellyttää, että virhe on syy-yhteydessä todettuun vahinkoon, miltä osin asiakas viittaa esimerkiksi ratkaisusuosituksessa FINE-064349 todettuun. Lisäksi asiakas vetoaa E:n ja F:n näkemyksiin, joiden perusteella väitetyllä rakennusvirheellä ei ole ollut vaikutusta vahingon syntymiseen.

Loppulausunnossaan asiakas pitää vakuutusyhtiön menettelyä muun ohessa epäjohdonmukaisena ja asiakasta vähättelevänä. Vahingon juurisyy, eli lattialämmitysjärjestelmän äkillinen kontaktorivika ja sen aiheuttama lämpötilan nopea lasku, on ollut koko ajan kiistaton. Tämän seurauksena eri aikaan asennetut laattalattiat ovat vaurioituneet koko talossa. Asiakas ja hänen toimittamiensa asiantuntijalausuntojen laatijat ovat yksimielisiä siitä, että vahinko on vakuutusehtojen mukaisesti korvattava.

Vahingon laajuus on esitetty selkeästi vahinkotarkastajan raporteissa ja vakuutusyhtiön tilaaman yrityksen lisätarkastajan raportissa. Lämpölaajenemisesta johtuva liike on ollut niin suurta, etteivät edes liikuntasaumat olisi estäneet vahinkoa. Märkätilojen laatoitus oli täysin kunnossa ennen vahinkoa.

Asiakas esittää oman ja puolisonsa muistikuviin perustuvan litteroinnin tammikuussa 2024 käydystä puhelusta. Asiakas katsoo vakuutusyhtiön toimineen tietosuoja-asetuksen vastaisesti, kun se ei ole toimittanut kyseistä puhelua koskevaa litterointia.  Vakuutusyhtiö ei ole myöskään antanut korvauspäätöksissään asianmukaisia muutoksenhakuohjeita, mikä on kuluttajansuojalain ja hyvän vakuutustavan vastaista.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö pitää epäävää korvauspäätöstä vakuutusehtojen mukaisena ja katsoo, ettei sen muuttamiselle ole esitetty perusteita. D:n lausuntoon viitaten vakuutusyhtiö katsoo, ettei lattialaatoitusten irtoamista voida pitää ennalta arvaamattomana tapahtumana. Laattojen irtoamisen varsinaisena syynä ovat C:n lausunnossa eritellyt puutteet ja virheet laatoitustyön toteutuksessa, ei sisälämpötilan muutos.

Vakuutusyhtiö toteaa lisäksi, että D:n lausunnossa on yksilöity laatoitusten toteutusaikana voimassa olleet hyvää rakennustapaa määrittävät rakennusohjeet, joita ovat RT-kortit RT 14-10108 (1981), RT 14-10380 (1989) ja RT 34-10341 (1987). Kyseisissä ohjeissa on selkeästi määritelty useita laatoitusalustaan, laattojen tartuntaan ja liikuntasaumojen sijoitteluun liittyviä vaatimuksia. Näistä vakuutusyhtiö esittää seuraavat:

• laatoitusalustan vaatimukset alustan muodon, suunnan ja kaltevuuden suhteen sekä alustan puhdistus/sementtiliiman poistaminen
• kiinnityslaastin vedenimeytyminen alustaan / tartunnan vaatimat toimenpiteet, alustan kastelu
• Laattojen asennus siten, että saadaan täydellinen, luja tartunta laattojen ja kiinnityslaastin välille. Klinkkerilaatan takapinta tulee olla kokonaan laastin peittämä
• lattialaatoitus jaetaan sisätiloissa liikuntasaumoilla noin 25…30 m2 alueisiin siten, että alueiden sivujen suhde on suurempi kuin 1:2.

D:n lausunnon mukaan lukuisten laatoitustyöhön liittyvien puutteiden osalta kuivien tilojen lattialaatoituksilla ei ole ollut riittäviä edellytyksiä vastaanottaa lämpötilan muutoksiin liittyvää liikehdintää vaurioitumatta. Aiemmin todetut puutteet huomioon ottaen on lausunnon mukaan ollut täysin odotettavissa, että tällainen laatoitusten näkyvämpi irtoaminen voi jossain vaiheessa realisoitua.

Vakuutusyhtiö on toisessa vastinekirjelmässään (14.2.2025) tarkastellut D:n lisälausunnosta (23.1.2025) ilmeneviä seikkoja. Dokumentoitujen kopohavaintojen osalta vakuutusyhtiö toteaa asiassa olevan oleellista se, että ennakkoviitteitä laatoitusten toteutustapaan liittyvistä puutteista oli todettu jo 2017 tehdyn kuntotarkastuksen yhteydessä. Kiinteistönkauppaa varten tehdyn tarkastuksen raportissa oleva yleisluonteinen kirjaustapa on ollut perusteltu.

Vakuutusyhtiö viittaa kiinnityslaastin peittoasteen ja laatoituksen alustartunnan osalta siihen, että lisälausunnon mukaan peittoastetta ja murtumiskohtien vaihtelevuutta koskevilla asiakkaan täsmennyksillä ei ole vaikutusta D:n aikaisemmin tekemään johtopäätökseen. Lisäksi tulee ottaa huomioon se, että alustartunnan riittävyys on vain yksi osa-alue, jolla liikerasituksen vaikutuksia ehkäistään.

Laatoitusten liikuntasaumojen osalta lisälausunnossa on todettu, että asiakkaan vastauksessa esitetyt päätelmät ovat virheellisiä. Lisälausunnon mukaan käsitteet ”rakenteellinen liikuntasauma” ja ”laatoituksen liikuntasauma” ovat eri asioita ja että asiakkaan esittämissä perusteluissa nämä on sekoitettu keskenään. Hyvää rakennustapaa kuvaavat ohjeet ovat toteutusaikana yksiselitteisesti todenneet, että liikuntasaumat tehdään nimenomaan haitallisten liikerasitusten (laajeneminen, kutistuminen) vaikutusten eliminoimiseksi.

Märkätilojen lattialaatoitusten osalta vakuutusyhtiö pitää riidattomana sitä, että laatoituksissa on kopoalueet. Kiista koskee sitä, mistä johtuu se, että laatoituksissa on kopoalueita. Syy-yhteyden ja tästä aiheutuneen korjaustarpeen osoittamiseen tulisi olla konkreettisemmat perustelut. Märkätilojen vedeneristeelle ei ole osoitettu aiheutuneen vahinkoa.

Koska asiakas on kertonut, että heille on mahdollisesti annettu puhelinkeskusteluissa ymmärtää, että kotivakuutus korvaisi vahingon, vakuutusyhtiö on selvittänyt puhelutietoja. Puhelulitteroinneista on todettavissa, että puhelimessa ei ole annettu vahingosta minkäänlaista korvauslupausta. Vakuutusyhtiö on myös toimittanut alkupään puheluista tallenteet ja niistä käsittelijän kirjaukset. Suurin osa puheluista koskee 21.3.2024 tehdyn korvauspäätöksen jälkeistä aikaa. Väite myönteisestä puhelinpäätöksestä ei ole mahdollinen litterointien ja kirjausten perusteella. Asiakas on puheluissa tiedustellut vahingon korvattavuutta, mikä osoittaa, ettei mitään myönteistä puhelinpäätöstä ole annettu. Päätöstä keskeneräisestä asiasta ei ole voitu antaa, koska maaliskuussa 2024 vahingon syyn selvittely oli kesken.

Selvitykset

Vakuutuslautakunnan käytettävissä on ollut Ilmatieteen laitoksen selvitys paikkakunnan lämpötiloista 29.12.2023–8.1.2024. Lisäksi asiakirjoihin sisältyvät seuraavat tarkastuskertomukset ja lausunnot sekä eräät muut selvitykset:

• B Oy:n tarkastusraportit 9.1.2024 ja 30.1.2024 tekemistä tarkastuksista.
• C Oy:n raportti 12.3.2024 tehdystä tarkastuksesta (tulostettu 13.3.2024)
• D Oy:n 13.9.2024 päivätty lausunto ja 23.1.2025 päivätty lisälausunto
• E Oy:n 7.11.2024 päivätty lausunto
• F Oy:n 7.11.2024 päivätty lausunto
• G Oy:n 3.6.2024 päivätty lausunto ja 5.4.2024 päivätty tarjous rakenteiden korjaustyöstä (59.768 euroa, alv 24 %)
• H Oy:n 15.2.2017 päivätty raportti asuntokaupan kuntotarkastuksesta.

Yritys H Oy oli helmikuussa 2017 tehnyt kohteessa asuntokaupan kuntotarkastuksen, josta laaditun raportin mukaan laatoitetuissa tiloissa ympäri asuntoa oli paikoitellen ollut havaittavissa kopolaattoja. Kahden wc:n osalta raportissa on mainittu, että lattioiden nurkkaliitoksissa oli paikoin epätiiviitä kohtia, ja että lattialaatoituksissa oli havaittu paikoin kopoja, eli laatat olivat olleet osin irti alustastaan. ”Todennäköisesti laattojen kiinnitys on ollut alun perin heikko tai laastitäyttö epätäydellinen. Tämä on lähinnä kosmeettinen haitta niin pitkään kun laatat pysyvät paikoillaan. Laattoja voidaan halutessa kiinnittää paikoilleen uudelleen. Ei vaadi välttämättömiä toimenpiteitä niin pitkään kun laatat pysyvät paikoillaan. Märkätilojen / pesuhuone ja sauna kohdalla raportissa on maininta ”Tiloissa ei merkittävästi normaalista poikkeavia havaintoja”.

Yritys B Oy:n raporttien mukaan vuonna 1993 asennettujen kuistin, eteisen, keittiön ja takkahuoneen sekä sen vieressä olevan wc:n lattialaatat olivat irronneet alustastaan useasta kohdasta. Vahingon syyksi on merkitty ”Lattialämmitys kytkeytynyt pois päältä osasta taloa, missä alkuperäiset lattialämmityslaitteet. Tiloissa, joissa lämmöt päällä, sähkölaitteet uusittu remontoinnin yhteydessä.” Vuonna 2010 uusittujen pesu/pyykkihuoneen ja kylpyhuoneen lattialaatat olivat irronneet kokonaan alustastaan ulkoseinältä. Saunatilassa ei havaittu laatoituksen irronneen alustastaan.

Yritys C Oy:n raportin mukaan laatoitetun lattia-alueen pinta-alaksi oli tarkastuksissa mitattu 85 neliömetriä. Laatoitettujen tilojen välillä ei havaittu erillisiä liikuntasaumoja. Lisäksi C Oy on kertonut, että rakennuksen kuivien tilojen laatoitukset olivat ”2017 kuntotarkastusraportin aikakauden mukaisia, pl. eteisen vieressä oleva wc-tilan laatoitus, joka uusittu nykyisten omistajien toimesta”.

C Oy on raportissaan maininnut seuraavia syitä laatoitusten irtoamiselle: Alapohjan betonirakenteessa on tapahtunut jäähtymisen seurauksena kutistuman aiheuttamaa liikettä ja laatoituksien olemassa olleen liian heikon tartunnan sekä liikuntasaumattoman suuren pinta-alan seurauksena laatoitus on irronnut paikoin täysin alustastaan ja noussut ylös. Pintarakenne ei ole pystynyt vastaanottamaan vähäistä liikettä irtoamatta lopullisesti.

Korvausvaatimuksensa perusteina asiakas on erityisesti viitannut seuraaviin lausuntoihin:

Yritys C Oy on katsonut, että jos vedeneristetyissä tiloissa on tapahtunut rakenteiden liikkeitä, ei voida poissulkea vedeneristeisiin muodostuneita pysyviä vaurioita. Raportin mukaan tyypillisten yksikomponenttisten ve­den­eristetuotteiden halkeamien silotuskyky, eli elastisuutta koskevat ominaisuudet poistuvat alhaisessa lämpötilassa, jolloin ne eivät kykene vastaanottamaan rakenteissa tapahtuvia liikkeitä halkeamatta.

Yritys E Oy:n mukaan nopean jäähtymisen seurauksena tapahtunut eritahtinen kutistuminen oli irrottanut lattialaatoituksen alusrakenteestaan. Lattialaattojen irtoamista tulee yrityksen mukaan pitää seurauksena lämmitysjärjestelmän vikaantumisesta, ei rakennusteknisenä virheenä. Koska rakenne oli jäähtyessään kutistunut, liikuntasaumoilla ei ollut vaurion syntyyn vaikutusta. Liikuntasaumojen merkitys korostuu lämpölaajenemisvaiheessa, jolloin rakenteella tulee olla tilaa laajentua. Koska teräsbetonilaatassa ja pintalaatoituksessa oli selkeästi tapahtunut muodonmuutoksia, on mahdollista, että vedeneristeisiin on muodostunut pysyviä vaurioita.

Yritys F Oy katsoo tekemänsä laskelman osoittavan, että äkillisessä lämmönmuutoksessa muodonmuutokset kohteen kaltaisessa rakenteessa ovat merkittävät ja erittäin todennäköinen konkreettisen vahingon, eli laattojen irtoamisen aiheuttaja. Lausunnon mukaan sanottu laskelma on arvio, joka perustuu yksinkertaistettuun lämpölaajenemis- ja taipumismalliin, ja se sisältää arvioita lämpötilan alenemisen vaikutuksesta betonilaatan käyristymiseen Todellisuudessa käyristymiseen voivat vaikuttaa myös muut tekijät, kuten laatan kiinnitystapa ja materiaalin ominaisuudet.

Yritys G Oy:n omistajan lausunto siitä, että rakennus oli rakennettu hyvän rakennustavan mukaisesti ja noudattaen rakennusajankohtana voimassa olleita sääntöjä ja määräyksiä.

Vakuutusyhtiö on viitannut B Oy:n selvitykseen siitä, että lattialaattoja oli irronnut alustastaan rakennusajankohtana vuonna 1993 rakennetuissa ja myös vuonna 2010 uusituissa tiloissa. Lisäksi vakuutusyhtiö on perustellut epäysratkaisuaan yritysten C Oy:n ja D Oy:n raporteista ja lausunnoista ilmeneviin seikkoihin:

Yritys C Oy:n raportin mukaan tarkastuksessa oli irrotettu pahiten ylösnousseelta eteiskäytävän laatoitusalueelta 9 laattaa, joiden osalta kiinnityslaastin oli todettu olleen lähes olematon laatan pohjan osalta. Tartunta oli pettänyt kiinnityslaastin ja laatan väliltä, mikä ”antaa viitteen asennusaikaisesta työvirheestä – kiinnityslaasti "nahoittunut" ennen riittävän tartunnan muodostumista”.

Syiksi laatoitusten irtoamiselle raportissa mainitaan seuraavaa: Alapohjan betonirakenteessa on tapahtunut jäähtymisen seurauksena kutistuman aiheuttamaa liikettä ja laatoituksien olemassa olleen liian heikon tartunnan sekä liikuntasaumattoman suuren pinta-alan seurauksena laatoitus on irronnut paikoin täysin alustastaan ja noussut ylös. Pintarakenne ei ole pystynyt vastaanottamaan vähäistä liikettä irtoamatta lopullisesti.

Yritys D Oy:n lausunnon mukaan viitteitä klinkkerilaatoituksen alustartunnan puutteista oli dokumentoitu jo vuonna 2017, kun laatoitetuissa tiloissa oli todettu paikoittaisia kopoalueita. Poikkeamien syitä ei tuolloin ollut selvitetty tarkemmin. C Oy oli maaliskuussa 2024 havainnut lukuisia puutteita laatoitusten toteutustavassa. D Oy:n mukaan todetut ilmeiset poikkeamat olisi jo kohteen rakennusvuonna 1993 tulkittu rakennus- tai työvirheiksi. Hyvää rakennustapaa määrittelevät rakennusalan yleiset määräykset ja ohjeistukset ovat sisältäneet lukuisia vaatimuksia muun muassa kiinnityslaastin peittävyyden ja liikuntasaumojen sijoittelun osalta.

D Oy:n mukaan alustartunnan riittävyys on vain yksi osa-alue, jolla liikerasitusten vaikutuksia ehkäistään. Hyväkään peittoaste ei yksinään takaa, että laatoituksen alustartunta täyttäisi edellytetyn vaatimustason. Liikuntasaumoilla on laatoituksen riittävän alustartunnan ohella aivan oleellinen merkitys laatoituksen irtoamisriskejä vähennettäessä. Liikuntasaumat antavat rakenteille tilaa liikkua ja ne ehkäisevät haitallisten jännitystilojen / pakkovoimien kehittymistä.

Muiden kuin vedeneristettyjen tilojen laatoituksilla ei lukuisten puutteiden vuoksi ollut riittäviä edellytyksiä vastaanottaa lämpötilamuutoksiin liittyvää liikehdintää vaurioitumatta. On ollut täysin odotettavissa, että tällainen laatoitusten näkyvämpi irtoaminen voi jossain vaiheessa realisoitua. D Oy toteaa kuitenkin, että on ylipäätään vaikea arvioida, millainen merkitys havaitulla lämpötilamuutoksella on ollut, koska laatoituksissa on selvästi ollut alustastaan irronneita osia jo ennen kyseistä tilannetta. Laattakentän vaihtelevissa jännitystilanteissa tällaiset kohdat pyrkivät nousemaan ylös ensimmäisenä, koska riittävää tartuntaa alustaan ei ole.

D Oy:n lausunnossa todetaan, ettei kodinhoitohuoneen ja kylpyhuoneen lattialaatoituksissa, ulkoseinälinjan kaistamaisilla alueilla, havaittujen kopohavaintojen syy-yhteyttä lattialämmityksen vikatilaan ollut todennettu tai osoitettu. Saunan osalta ei ollut havaittu poikkeamaviitteitä. Asiakkaan puolelta esitetty oletuspohjainen huomio vedeneristykselle mahdollisesti aiheutuneista vesitiiviyspuutteista ei D Oy:n mukaan muodosta perustetta vedeneristettyjen tilojen lattiarakenteiden kokonaisvaltaiselle purkamiselle ja uusimiselle. Kyseisten tilojen kopolaatat voidaan epoksi-injektoinnilla kiinnittää rakenteeseen. D Oy:n lisälausunnossa on lisäksi mainittu, että mahdolliset vedeneristyksen puutteet tulisivat verrattain lyhyellä aikavälillä esille varsinkin suihkun roiskevesien vaikutusalueella, jos vedeneristyksissä olisi puutteita.

Lausunnossaan D Oy yksilöi muun muassa seuraavat rakennuksen rakennusvuonna 1993 noudatettua hyvää rakennustapaa kuvaavat ohjeet RT-korteissa 14-10380 (1989) ja RT 34-10341 (1987).

RT-14-10380 Rakennustöiden yleiset laatuvaatimukset RYL90 (1989)
Luku 39.04.
Alusta puhdistetaan. Pintaan noussut sementtiliima harjataan pois. Kuivunut alusta kostutetaan laastikiinnitystä varten niin, että laastin vedenimeytyminen alustaan ei ole suurempi kuin hyvä tartunta vaatii.
Laatoitus jaetaan osiin liikuntasaumoilla haitallisten liikerasitusten vaikutusten eliminoimiseksi.
Haitallisia liikerasituksia voi syntyä mm. lämpöliikkeistä ja kuormitusvaihteluista.
Laatat asennetaan siten, että saadaan aikaan täydellinen, luja laattojen ja kiinnitysaineen tartunta.
Luku 39.5
Lattialaatoitus jaetaan liikuntasaumoilla 25…40 m2 alueisiin sisätiloissa siten, että alueiden sivujen suhde ei alita suhdetta 1:2.
Liikuntasaumojen paikkoja määritettäessä otetaan huomioon laatoitusten koko, muoto sekä pinnalle tuleva mekaaninen ja terminen kuormitus sekä rakenteelliset liikuntasaumat.
RT 34-10341 Keraamiset laatat, laatoitustyöt (1987)
Luku 6.2
Lattialaatoitus jaetaan sisätiloissa liikuntasaumoilla noin 25…30 m2 alueisiin siten, että alueiden sivujen suhde on suurempi kuin 1:2.
Laasti sekoitetaan valmistajan ohjeiden mukaan ja levitetään laatoitettavalle pinnalle lastan suoralla reunalla ja kammataan auki lastan hammastetulla reunalla alueelta, joka ehditään noin 10 minuutin kuluessa laatoittaa. Laatat painetaan voimakkaasti alustaansa ja naputetaan hyvin kiinni. Laatan tartunta tarkistetaan irrottamalla yksi laatta. Klinkkerilaatan takapinta tulee olla kokonaan laastin peittämä.
Kiinnityslaastin määrää säännöstellään käyttämällä teräslastaa, jossa on sopivan kokoinen hammastus.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Keskeinen ratkaistava kysymys liittyy siihen, onko vakuutusyhtiö osoittanut lattialaattojen irtoamisen aiheutuneen rajoitusehdoissa tarkoitettujen rakennus-, työ- tai asennusvirheiden seurauksena.

Sovellettavat vakuutusehdot

Kotivakuutusehtojen, voimassa 1.1.2023 alkaen, kohdan 20.1 (Vakuutuksen tarkoitus) mukaan vakuutuksen tarkoituksena on korvata Laajan kotivakuutuksen, Peruskotivakuutuksen ja Palovakuutuksen ehdoissa mainituista vakuutustapahtumista aiheutuneet, näissä ehdoissa mainitulle vakuutuksen kohteena olevalle omaisuudelle sattuneet suoranaiset esinevahingot sekä näissä ehdoissa mainitut muut kulut.

Ehtokohdan 21.1.1 (Laaja kotivakuutus, Korvattavat vahingot) mukaan vakuutuksesta korvataan vahinko, joka aiheutuu äkillisestä, ennalta arvaamattomasta tapahtumasta.

Ehtokohdan 21.2 mukaan vakuutuksesta ei korvata
21.2.2 vahinkoa, joka rakennukselle aiheutuu suunnittelu-, perustus-, rakennus-, työ-, asennus- tai käyttövirheen vuoksi tai valmistus- tai aineviasta tai huollon ja kunnossapidon laiminlyönnistä. […]
21.2.3 vahinkoa, joka irtaimistolle tai itse rakennukselle aiheutuu kulumisesta, ruostumisesta, syöpymisestä, pilaantumisesta, sienettymisestä, lahoamisesta, aineen väsymisestä tai vastaavasta vähitellen tapahtuvasta ilmiöstä, ellei tämä välttämättä johdu vakuutuksen voimassaoloaikana sattuneesta äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta.

Asian arviointi

Lautakunnan käytettävissä olevista selvityksistä ilmenee, että laatoitetut tilat ovat muodostaneet yhtenäisen noin 85 neliömetrin suuruisen lattia-alueen.  Vahinkoajankohtana tammikuussa 2024 vuonna 1993 asennetut klinkkerilaatat ovat olleet ainakin kuistilla (sisääntuloeteinen), eteiskäytävässä ja keittiössä sekä takkahuoneessa. Näissä lattioissa oli havaittu irronneita laattoja.

Kodinhoitohuoneen, kylpyhuoneen ja saunan laatoitukset oli uusittu vuonna 2010 tehdyn remontin yhteydessä. Näiden kolmen tilan lattiarakenteessa on vedeneristys.

Asuntokaupan kuntokartoitusraportin mukaan myös asunnossa olevat kaksi wc-tilaa oli remontin yhteydessä uusittu vuonna 2010. Toinen wc oli takkahuoneen vieressä, ja myös tämän wc:n lattialaattojen oli vahinkotarkastuksessa todettu irronneen alustastaan useasta kohdasta. Sisääntuloeteisen vieressä olevaa wc:tä ei ole merkitty vahinkoalueeseen.

Asiakkaan väite puhelimitse annetusta korvauspäätöksestä ja muutoksenhakuohjaus

Asiakkaan mukaan hänelle ja hänen puolisolleen on kolmessa tammikuun 2024 aikana käydyssä puhelinkeskustelussa mahdollisesti annettu ymmärtää, että kotivakuutus korvaisi vahingon. Lautakunnan käytettävissä olevista puheluista tehtyjen litterointien mukaan asiakas on esimerkiksi 29.1.2024 todennut, ettei korvauspäätöstä ole tullut ja 8.2.2024 lisäksi, että he ovat odottaneet korvauspäätöstä jo kuukauden ajan. Asiakas ei ole puhelinkeskusteluissa viitannut siihen, että he olisivat jo saaneet myönteisen korvauspäätöksen, tai että heille olisi luvattu vahingon olevan kotivakuutuksesta korvattava tapahtuma.

Vakuutusyhtiö on kiistänyt tehneensä tai antaneensa korvauspäätöstä puhelinkeskustelujen aikana.

Vakuutuslautakunta toteaa, ettei sen käytettävissä olevista selvityksistä saa tukea asiakkaan näkemykselle, jonka mukaan vakuutusyhtiö olisi tehnyt myönteisen korvauspäätöksen ennen kuin se oli antanut 21.3.2024 päivätyn kirjallisen korvauspäätöksen. Esitetty selvitys osoittaa lisäksi, että vakuutusyhtiön kyseinen korvauspäätös sisältää vakuutussopimuslain edellyttämän muutoksenhakuohjauksen, toisin kuin asiakas on väittänyt.

Kontaktorin toimintahäiriön korvattavuus

Vakuutuksen tarkoituksena on ehtojen kohdan 20.1 mukaan korvata vakuutuksen kohteena olevalle omaisuudelle, tässä tapauksessa rakennukselle, aiheutuneet suoranaiset esinevahingot. Vakuutusyhtiö ei ole nimenomaisesti kiistänyt sitä, että kontaktorin toimintahäiriö on ollut vakuutusehtojen 21.1.1 kohdan tarkoittama äkillisestä, ennalta arvaamattomasta tapahtumasta aiheutunut, vakuutuksesta korvattava vahinko.

Esitetyn selvityksen mukaan kontaktorin toimintahäiriö on aiheuttanut katkon sähköiseen lattialämmitykseen ja siitä talviaikana seuranneen rakennuksen sisäosien lämpötilan alenemiseen 8,5 celsiusasteeseen asukkaiden 11 vuorokautta kestäneen poissaolon aikana. Lähtökohtaisesti tällaista toimintahäiriötä on pidetty kotivakuutuksen ehdoissa tarkoitettuna äkillisenä ja ennalta arvaamattomana tapahtumana.

Osapuolten välinen keskeinen erimielisyys koskee kuitenkin sitä, mikä on ollut syynä 8.1.2024 todettuun useiden klinkkerilaattojen irtoamiseen kiinnityksestään. Kun vakuutusyhtiö on vedonnut vakuutussopimuksen rakennus-, asennus- ja työvirheitä koskevaan rajoitusehtoon, yhtiöllä on näyttövelvollisuus siitä, että laattojen irtoaminen on ollut seurausta rajoitusehdon tarkoittamasta tilanteesta.

Tilat, joiden lattioissa ei ollut vedeneristystä

Esitetyn selvityksen mukaan hyvä rakennustapa (RT-kortti 14-10380 ja RT-kortti 34-10341) on rakennuksen rakennusvuonna 1993 edellyttänyt muun muassa sitä, että lattialaatoitus jaetaan osiin liikuntasaumoilla haitallisten liikerasitusten vaikutusten eliminoimiseksi, ja että keraamisten lattialaattojen laatoitus jaetaan sisätiloissa liikuntasaumoilla noin 25…30 m2 alueisiin siten, että alueiden sivujen suhde on suurempi kuin 1:2. Kun liikuntasau­mojen paikkoja määritetään, otetaan huomioon laatoituksen koko, muoto ja pinnalle tuleva mekaaninen ja terminen kuormitus sekä rakenteelliset liikuntasaumat. Haitallisia liikerasituksia voi syntyä muun muassa lämpöliikkeistä ja kuormitusvaihteluista. Hyvä rakennustapa on lisäksi edellyttänyt muun muassa sitä, että laatat asennetaan siten, että saadaan aikaan täydellinen, luja laattojen ja kiinnitysaineen tartunta, ja että klinkkerilaatan takapinta on kokonaan laastin peittämä.

Vakuutuslautakunta toteaa, että vuonna 2017 rakennuksen lattialaatoissa oli havaittu kopolaattoja ”ympäri asuntoa paikoitellen”, eli laattoja oli kokonaan tai osittain irti alustastaan. Laattojen irtoamisen syytä tai kaikkien irti olleiden laattojen määriä ei ollut tuolloin selvitetty. Tämän vuoksi Vakuutuslautakunnalle on jäänyt epäselväksi se, millä perusteilla Yritys F Oy on katsonut, ettei lattioissa ollut 30 vuoteen ennen vauriohetkeä ollut yhtään irtonaista laattaa ja että kopolaattoja oli ollut vain vuonna 1993 asennetuissa tiloissa.

Laattojen irtoamisen syitä selvitettiin vahingon jälkeen maaliskuussa 2024. Tarkastusraportin mukaan eteiskäytävästä tutkittujen yhdeksän laatan pohjassa oleva kiinnityslaasti todettiin lähes olemattomaksi. Viitteen rakennusvirheestä antoi tarkastuksen tehneen henkilön mukaan se, että kiinnityslaastin ja laatan välinen tartunta oli pettänyt ja että kiinnityslaasti oli ”nahoittunut” ennen riittävän tartunnan muodostumista. Liian heikon tartunnan ja myös yhtenäisen liikuntasaumattoman pinta-alan seurauksena laatoitus oli irronnut paikoin täysin alustastaan ja noussut ylös.

D Oy:n asiantuntijalausunnon mukaan todetut ilmeiset poikkeamat olisi rakennusvuonna 1993 tulkittu rakennus- tai työvirheiksi. Alustartunnan riittävyys on yksi osa-alue, jolla liikerasitusten vaikutuksia eliminoidaan. Hyväkään peittoaste ei yksinään takaa, että laatoituksen alustartunta täyttäisi edellytetyn vaatimustason. Liikuntasaumalla on riittävän alustartunnan ohella aivan oleellinen merkitys laatoituksen irtoamisriskiä vähennettäessä.

Vakuutuslautakunta toteaa, että esitetyn selvityksen mukaan lattialaatoituksilla ei tässä tapauksessa havaittujen lukuisten puutteiden – peittoaste, nahoittuminen ja heikko tartunta sekä liikuntasaumojen puute – vuoksi ole ollut riittäviä edellytyksiä vastaanottaa lämpötilamuutoksiin liittyvää liikehdintää vaurioitumatta. Tämän vuoksi lautakunta katsoo vakuutusyhtiön osoittaneen, että laatoituksissa on ollut useita vakuutusehtojen rajoituskohdassa tarkoitettuja työ- ja asennusvirheitä.

Tämän jälkeen keskeinen ratkaistava kysymys liittyy siihen, oliko todetuilla virheillä syy-yhteys tammikuussa 2024 havaittuihin laattojen vahinkoihin.

Esitetyistä selvityksistä ilmenee, että noin 85 neliömetrin suuruisella yhtenäisellä laatoitusalueella ei ole ollut yhtään joustavaa liikuntasaumaa. Hyvä rakennustapa on kuitenkin edellyttänyt, että haitallisten liikerasitusten eliminoimiseksi laatoitettavalle alueelle asennetaan laastisaumojen tilalle joustavia liikuntasaumoja. RT-kortin mukaan haitallisia liikerasituksia voi syntyä muun muassa lämpöliikkeistä ja kuormitusvaihtoehdoista.

Hyvä rakennustapa on lisäksi edellyttänyt, että klinkkerilaatan takapinta tulee olla kokonaan laastin peittämä ja laatat naputetaan hyvin kiinni alustaansa. Vahinkotarkastuksessa tehtyjen havaintojen mukaan tutkittujen laattojen pohjassa oli kuitenkin ollut lähes olematon määrä kiinnityslaastia. Huonon tartunnan ja laattojen irtoamisen syynä tarkastaja oli pitänyt myös kiinnityslaastin ”nahoittumista” ennen riittävän tartunnan muodostumista. Koska pintarakenne ei ollut pystynyt vastaanottamaan vähäistä liikettä, se oli irronnut lopullisesti. Myös D Oy on katsonut, että useiden asennus- ja työvirheiden vuoksi laatoituksella ei ole ollut riittäviä edellytyksiä vastaanottaa lämpötilamuutoksiin liittyvää liikehdintää vaurioitumatta.

Edellä esitetyt seikat huomioon ottaen Vakuutuslautakunta katsoo, että todetut työ- ja asennusvirheet ovat olleet syy-yhteydessä tarkasteltavana olevien tilojen laatoituksille aiheutuneeseen vahinkoon. Lautakunta katsoo, ettei asiakkaan vetoamista asiantuntijalausunnoista saada riittävää tukea sille näkemykselle, että kysymyksessä olevat vahingot olisivat aiheutuneet voimakkaasta lämpötilan laskusta mahdollisista työ- ja asennusvirheistä riippumatta. Näistä syistä lautakunta yhtyy vakuutusyhtiön näkemykseen siitä, että kyse on rajoitusehdon (21.2.2) tarkoittamista työ- ja asennusvirheistä, joiden seurauksena syntyneitä vahinkoja ei korvata asiakkaan kotivakuutuksesta. Vakuutusyhtiölle ei näiltä osin ole syntynyt velvollisuutta korvata asiakkaalle aiheutunutta vahinkoa kotivakuutuksen perusteella.

Kodinhoitohuone ja kylpyhuone

Korvausta hakevalla vakuutuksenottajalla on näyttövelvollisuus hänelle aiheutuneesta vahingosta, mikä tässä tapauksessa tarkoittaa erityisesti velvollisuutta osoittaa, että kodinhoito- ja kylpyhuoneissa todettu laattojen irtoaminen on aiheutunut sisälämpötilan kylmenemisen seurauksena.

Jo vuonna 2017 rakennuksen lattialaatoissa oli havaittu kopolaattoja ”ympäri asuntoa paikoitellen”, eli laattoja oli kokonaan tai osittain irti alustastaan. B Oy:n lisäraportin 30.1.2024 mukaan myös kodinhoitohuoneen ja kylpyhuoneen lattialaattojen oli vahinkotapahtuman jälkeen havaittu irronneen alustastaan kokonaan ulkoseinän viereisellä alueella. Raportissa on lausuttu, että asukas on havainnut myöhemmin, että myös pesutilat ja kodinhoitohuone ovat olleet samassa lämmityspiirissä, mikä on sammunut ja aiheuttanut vahingon.

Vuoden 2017 tarkastuksessa on havaittu ainakin osittain irrallisia kopolaattoja ympäri asuntoa, tällaisia tiloja kuitenkaan erikseen yksilöimättä. Lautakunta katsoo, että asianmukaisesti asennettujen laattojen tulisi lähtökohtaisesti kestää nyt kysymyksessä olevan kaltaiset lämpötilan vaihtelut. Asiassa vakuutusyhtiön taholta esitetty selvitys ei kuitenkaan nimenomaisesti osoita vuonna 2010 tehdyssä remontissa olleen työ- ja asennusvirheitä, jotka olisi arvioitu tuolloin voimassa olleiden hyvää rakentamistapaa osoittavien ohjeiden nojalla. Kun toisaalta B Oy:n raportissa 9.1.2024 laattojen irtoamisia näissä tiloissa ei ole merkitty todetun, ja kun otetaan huomioon muista tiloista edellä perusteluissa lausuttu, lautakunta katsoo syyn näiden tilojen laattojen irtoamiseen jääneen selvittämättä. Koska syy-yhteyttä kontaktorin toimintahäiriöstä seuranneen sisätilojen kylmenemisen ja kodinhoitohuoneen sekä kylpyhuoneen ulkoseinien kohdalla havaittujen lattia­laattojen irtoamisten välillä ei ole osoitettu, lautakunta katsoo jääneen näyttämättä, että kyse olisi ollut vakuutuksesta korvattavasta suoranaisesta esinevahingosta. Vakuutusyhtiölle ei ole syntynyt korvausvelvollisuutta vakuutussopimuksen perusteella myöskään kodinhoito- ja kylpyhuoneiden osalta.

Vedeneristyksen väitetty vahingoittuminen

Asiakas on katsonut, että kodinhoitohuoneen, kylpyhuoneen ja saunan vedeneristeet ovat saattaneet alhaisen sisälämpötilan vaikutuksesta vaurioitua. Vedeneristyksen vaurioitumisesta esitettyjä olettamuksia ei kuitenkaan voida pitää näyttönä vaurioitumisesta. D Oy:n lausunnon mukaan kyseisten tilojen käytön yhteydessä pysytään havaitsemaan, onko vedeneristykseen tullut vaurioita.

Asiakas ei ole vahinkoasian käsittelyn tai lautakuntakäsittelyn aikana ilmoittanut, että vedeneristyksessä olisi havaittu vaurioita, minkä vuoksi lautakunta katsoo jääneen näyttämättä, että kyseisten tilojen vedeneristykselle olisi aiheutunut vakuutuksen korvauspiiriin kuuluvaa korvattavaa vahinkoa.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön epäävää korvauspäätöstä vakuutusehtojen mukaisena eikä suosita korvausta.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Koponen
Sihteeri Pellikka

Jäsenet:
Koskinen
Pynnönen Andersson
Ståhlberg
Yrttiaho