Tapahtumatiedot

A (s. 1995) on hakenut korvausta koronavirusrokotteesta aiheutuneesta lääkevahingosta 10.9.2021 päivätyllä vahinkoilmoituksella.

A sai ensimmäisen annoksen koronavirusrokotetta 5.8.2021 Comirnaty-valmisteella (BioN-Tech and Pfizer).

Vahinkoilmoituksen mukaan A:lla ilmeni muutaman päivän kuluttua koronarokotteen saamisesta pyörrytystä, huimausta, suurentuneet ja kipeät imusolmukkeet kaulalla, huomattavaa väsymystä, aivosumua ja putkinäköisyyttä. Oireet alkoivat 10.8.2021 ja 17.8.2021 A jäi sairauslomalle. A ei voinut käydä oireidensa takia töissä eikä ajaa autoa. Suurentuneiden imusolmukkeiden takia A ei voinut pitää leukaansa alhaalla. A koki elämänlaatunsa huonontuneen. A vaati korvausta lääkevahinkovakuutuksesta.

Vakuutusyhtiö antoi asiassa korvauspäätöksen 14.7.2022. Yhtiö totesi, että koronarokotteiden tiedetään voivan aiheuttaa lyhytaikaisia rokotteelle tyypillisiä reaktioita, kuten imusolmukkeiden suurentumista. Yhtiö piti kyseistä haittavaikutusta kuitenkin vakuutusehtojen kohdan 6.1 mukaisena kohtuudella siedettävänä rokotteen haittavaikutuksena hoidettavana olevan sairauden laatu ja vaikeusaste huomioiden. Huimauskohtausten osalta yhtiö katsoi, etteivät ne olleet todennäköisessä syy-yhteydessä Comirnaty-rokotteeseen. Yhtiö ei maksanut korvausta lääkevahinkovakuutuksesta.

A haki vakuutusyhtiön korvauspäätökseen muutosta 10.4.2023 päivätyllä sähköpostilla. A viittasi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) verkkosivustolla olevaan rokotuksen ja oireiden syy-yhteyden arviointia koskevaan syy-yhteyksien viitteen luokkaan, jonka ensimmäisen luokan mukaan syy-yhteyttä voi pitää varmana, jos haitallisen oireen ja rokotuksen välillä on järkevä ajallinen yhteys, oireen ilmaantumiselle on järkevä biologinen mekanismi, rokotteen tiedetään aikaisemmin aiheuttaneen samankaltaisia oireita ja muuta todennäköisempää syytä oireelle ei löydy. A katsoi, että hänen kohdallaan syy-yhteyttä voitiin pitää varmana. A viittasi myös Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean verkkosivustoon koronavirusrokotteiden haittavaikutusilmoituksista ja totesi, että hänellä on useita samanlaisia oireita. Lisäksi A totesi, että hänellä oli ollut näiden lisäksi vielä putkinäkö. Liikkuvassa autossa istuminen oli ollut hankalaa, koska A:sta oli tuntunut, että hän tippuu kyydistä. Lääkäri määräsi hänet moneksi viikoksi ajokieltoon. A:lle tehtiin useita erilaisia tutkimuksia sairaalassa, mutta oireilulle ei löydetty mitään muuta syytä. Ainoa yhdistävä tekijä oireille oli koronavirusrokotus.

Vakuutusyhtiö antoi asiassa uuden korvauspäätöksen 21.5.2024. Yhtiö totesi, että Fimean verkkosivustolle kerätyt haittavaikutusilmoitukset kuvastavat ilmoittajan havaintoja ja näkemyksiä, eivätkä tarkoita sitä, että rokotteen ja havaittujen vaikutusten välinen yhteys olisi vahvistettu. A:lle määrätyt ajo- ja kiipeilykiellot eivät olleet vaikuttaneet syy-yhteysarviointiin ja asian ratkaisemiseen, koska tapauksessa oli arvioitu rokotteen ja ilmaantuneiden oireiden välistä syy-yhteyttä. Ajokielto todennäköisesti johtui huimausoireita, mutta sillä ei ollut vaikutusta huimausoireiden ja rokotteen syy-yhteyden arviointiin. Yhtiö ei muuttanut antamaansa korvauspäätöstä.

Vakuutusyhtiö ilmoitti 14.8.2024 päivätyllä korvauspäätöksellään, että se oikaisee aiemmin antamiaan korvauspäätöksiä A:lla todetun imusolmukkeiden turvotuksen osalta. Yhtiö katsoi, että imusolmukkeiden suurentuminen oli todennäköisesti aiheutunut annetusta Comirnaty-rokotteesta. Vakuutusehtojen mukaan lääkevahinko korvataan muun muassa silloin, kun vahingonkärsinyt on ollut vahingon seurauksena työkyvyttömänä yhtäjaksoisesti vähintään 14 päivää tai kun hänen ruumiintoimintonsa ovat muutoin olleet yhtäjaksoisesti heikentyneinä vähintään 14 päivää. Vakuutusehtojen mukaan vahingonkärsineelle korvataan edellä kerrotusta riippumatta välttämättömät ja tarpeelliset sairaanhoitokustannukset ja ansionmenetys, mikäli nämä yhteenlaskettuna ylittävät 85 euroa vakuutusehdoissa tarkemmin määrätyllä tavalla laskettuna. Yhtiön käytössä olevien selvitysten mukaan imusolmukepatti oli edelleen havaittavissa 20.8.2021 ja 26.8.2021 hoitokäynneillä, mutta näiden käyntien jälkeen vaivasta ei ole ollut mainintaa. Yhtiö katsoi, etteivät A:n ruumiintoiminnot olleet olleet yhtäjaksoisesti heikentyneinä vakuutusehtojen edellyttämällä tavalla vähintään 14 päivää ja että A:lle näin ollen korvataan imusolmukkeiden turvotuksen aiheuttamat välttämättömät ja tarpeelliset sairaanhoitokustannukset ja muut tarpeelliset kulut sekä lääkevahingosta mahdollisesti aiheutunut ansionmenetys, mikäli A:lle on aiheutunut näistä kuluja yli 85 euroa.

Lautakuntaprosessin aikana yhtiö on antanut asiassa uuden korvauspäätöksen 4.11.2024. Yhtiö katsoi, että A:lla todettu imusolmuketurvotus oli Comirnaty-rokotteesta aiheutunut henkilövahinko. A oli toimittanut asiassa 1.11.2021 päivätyn potilaskertomuksen, jonka mukaan oikealla kaulalla oli tuntunut 1–1,5 cm kokoinen turvonnut imusolmuke. Tämän perusteella yhtiö katsoi, että A:n ruumiintoiminnot olivat olleet heikentyneinä lääkevahingon vuoksi vähintään 14 päivää. Yhtiö maksoi A:lle tilapäisestä haitasta luokkaa 2 (lievät vammat) vastaavana korvauksena 600 euroa.

Asiakkaan valitus

Vakuutuslautakunta on vastaanottanut A:n ratkaisusuosituspyynnön lisäksi 23.8.2024, 8.9.2024 ja 16.11.2024 päivätyt lisäkirjelmät.

A on tyytymätön vakuutusyhtiön korvauspäätökseen ja pyytää asiassa Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositusta. A vaatii korvausta 19 285 euroa, joka sisältää ansionmenetykset, terveydenhoidolliset tutkimukset, muut sairauskulut sekä korvauksen kivusta, särystä ja haitasta. Lisäksi A vaatii kaikille korvauksille viivästyskoron maksamista.

A toteaa, että koronavirusrokote aiheutti hänelle muun muassa pyörrytystä, huimausta, poissaolokohtauksia, imusolmukkeiden suurentumisen kaulalla, huomattavaa väsymystä, aivokuumetta ja värinäön poikkeavuutta. Oireet pahenivat niin, että A joutui pitkälle sairauslomalle ja lopulta ajokieltoon. Sairausloma kesti elokuusta 2021 joulukuuhun 2021. A koki elämänlaatunsa todella huonoksi ja oli hyvin peloissaan. Laajoissa tutkimuksissa oireiden syyksi ei löytynyt mitään muuta kuin 20.8.2021 potilaskertomukseen merkitty koronavirusrokotteen sivuvaikutukset. Lääkärit suosittelivat, ettei A ottaisi koronavirusrokotteita enää jatkossa.

A kertoo, että hän kävi omakustanteisesti testissä, jonka perusteella hänen ei voitu todeta sairastaneen koronavirustautia. Kaikki A:n oireet alkoivat koronavirusrokotteen saamisen jälkeen. Oireet voimistuivat päivä päivältä niin, että A joutui olemaan pienelle kerälle kääriytyneenä. Imusolmukkeiden aiheuttaman kivun, näköhäiriöiden ja huimauksen takia A pelkäsi koko ajan tippuvansa sohvalta. Oireet kestivät lopulta noin neljä kuukautta. A:ta kuitenkin väsyttää edelleen.

A viittaa vakuutusyhtiön verkkosivustoon, jossa on lueteltu eri oireita, joita yhtiö on korvannut lääkevahinkoina. A toteaa, että listassa on samoja oireita kuin mitä hänelle aiheutui rokotteen ottamisen jälkeen. Lisäksi A viittaa Ilari Paakkarin ja Matti Urhon kirjoittamaan artikkeliin ”Lääkevahingot ja niiden korvaaminen”, jossa todetaan, että ”Rokotuksien yhteydessä aiheutuneet neurologiset haitat on korvattu vakuutuksesta oikeudellisella päätöksellä, vaikka lääketieteellistä syy-yhteyttä ei ole voitu osoittaa. Lääkevahingon kannalta on vahingon kärsineen eduksi esitetty rokotuksen ja seuraamuksen ajallinen yhteys, mikä on mahdollistanut korvauksen.” (Lääketieteellinen Aikakausikirja Duodecim 2019, 135(5), s. 471–476).

A katsoo, että hänelle imusolmukkeiden suurentumisesta aiheutunut tilapäinen haitta asettuu haittaluokkaan 3, koska toipuminen kesti elokuusta joulukuun loppuun. A katsoo, että 600 euron korvaus neljän kuukauden kestoisesta elämänlaadun heikentymisestä ja toisten ihmisten varassa olemisesta on suorastaan halventavaa.

Lautakuntaprosessin aikana A on esittänyt vakuutusyhtiölle 29.10.2024 saapuneeksi päivätyn kuluvaatimuksen, jonka mukaan A on vaatinut korvausta saamatta jääneistä töihin liittyvistä kilometrikorvauksista, päivärahoista ja tilapäisestä vakavasta haitasta. Lisäksi A on toimittanut vakuutusyhtiöön kuitit 10.8.2021, 17.8.2021 ja 7.9.2021 tapahtuneista poliklinikkakäynneistä ja vaatinut korvausta Covid-19-koronavirustaudin vasta-ainetestistä. A on esittänyt, että edellä kerrotuista vaatimuksista maksettaisiin korvausta yhteensä 19 500 euroa.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutuslautakunta on vastaanottanut vakuutusyhtiön vastineen lisäksi 27.8.2024, 4.11.2024 ja 9.12.2024 päivätyt lisävastineet.

Vakuutusyhtiö toteaa vastineessaan, että Comirnaty-koronavirusrokotteen tiedetään voivan aiheuttaa stressiin liittyviä reaktioita, joita voi ilmetä itse rokotustoimenpiteen yhteydessä. Stressiin liittyvät reaktiot ovat kuitenkin tilapäisiä ja korjaantuvat itsestään. Sen sijaan rokotteen ei tiedetä voivan aiheuttaa pitkäaikaisia huimaus- ja pyörrytyskohtauksia. A:lle tehdyissä tutkimuksissa ei ole havaittu mitään oireilua selittävää.

Ratkaisusuosituspyynnössään A on maininnut kärsineensä aivokuumeesta. Aivokuumetta ei ole todennettavissa potilasasiakirjoista tai saaduista selvityksistä. Sen sijaan A on ilmoittanut kärsineensä aivosumusta. Muilta osin yhtiö ei muuttanut antamiaan korvauspäätöksiä.

Vakuutusyhtiö toteaa, että sen verkkosivustolla listatut oireet, joista on maksettu korvausta, ovat sellaisia, joiden syy-yhteys annettuun rokotukseen on ollut todennäköinen. Kaikki vahinkoilmoitukset, joissa vastaavanlaisia oireita on ilmoitettu ja haettu korvattaviksi, eivät kuitenkaan automaattisesti ole lääkevahinkovakuutusehtojen mukaan korvattavia vahinkoja. Syy-yhteysarviointi on tapauskohtaista. Yhtiön näkemyksen mukaan A:n huimaus- ja pyörrytysoireilu ei ole todennäköisessä syy-yhteydessä Comirnaty-koronavirusrokotteeseen.

A:n viittaaman Duodecim-lehden artikkelin osalta vakuutusyhtiö toteaa, että lääkkeen käytön ja oireiden alkamisen välinen ajallinen yhteys on yksi syy-yhteysharkinnassa huomioitavista tekijöistä. Pelkkä ajallinen yhteys ei kuitenkaan merkitse syy-yhteyden lääketieteellistä tai oikeudellista todennäköisyyttä. Käänteisesti ajallisen yhteyden olemassaolo on kuitenkin välttämätön edellytys todennäköisen lääketieteellisen syy-yhteyden muodostamiselle.

Edellä kerrotun syy-yhteysarvioinnin ja ajallisen yhteyden lisäksi oikeudellisessa syy-yhteysarvioinnissa arvioidaan myös, onko kyseistä lääkettä käytetty tai rokote saatu. Toisaalta tarkastellaan myös, onko vahingonkärsijällä todettu tai havaittu jokin vamma tai sairaus. A:n oireilun ja rokotuksen välillä on havaittavissa ajallinen yhteys. Suurentunutta kaulan imusolmuketta lukuun ottamatta tutkimuksissa ei ole kuitenkaan havaittu mitään oireita selittävää sairautta tai vammaa, joka voisi tulla lääkevahinkovakuutuksesta korvattavaksi. Yhtiön näkemyksen mukaan A:n huimaus- ja poissaolokohtaukset eivät ole todennäköisessä syy-yhteydessä hänen saamaansa Comirnaty-koronavirusrokotteeseen. Koronarokotteiden ei myöskään tiedetä aiheuttavan kuvailtua oireilua.

A:lle maksetun tilapäisen haitan korvauksen osalta vakuutusyhtiö toteaa, ettei haittaluokkaa määritellä yksinomaan toipumisajan mukaisesti, vaan haittaluokan muitakin kriteerejä arvioidaan sopivan korvausluokan määrittelyssä. Haittaluokan 2 vahingoille on ominaista muun muassa se, etteivät ne vaadi elvytys- tai tehohoitoa eivätkä leikkaustoimenpiteitä. Lisäksi niiden mahdollinen sairaalahoito kestää enintään viikon eikä niistä jää kuin mahdollisesti vähäisiä pysyviä seurauksia. Yhtiö katsoo, ettei haittaluokan ja maksetun korvauksen korottamiselle ole A:n tapauksessa perusteita. Imusolmuketurvotus ei ole aiheuttanut A:lle toiminnallista haittaa, eikä imusolmukepatti ole lääkärin vastaanotolla 1.11.2021 aristanut. Turvotus ei ole vaatinut sairaalahoitoa tai muuta sellaista, eikä sitä ole potilasasiakirjojen mukaan muutoinkaan yritetty hoitaa. Yhtiö katsoo, että kokonaisarvioinnin perusteella imusolmuketurvotus ei ole ollut lievää vakavampaa.

A on 29.10.2024 saapuneessa kuluhakemuksessaan ilmoittanut lääkevahingoista aiheutuneiksi kuluiksi sellaisia kuluja, jotka yhtiön näkemyksen mukaan liittyvät huimaus- ja pyörrytysoireiluun. Koska yhtiö ei katso oireilun johtuvan todennäköisesti annetusta Comirnaty-koronavirusrokotteesta, yhtiö ei maksa kuluista korvausta.

Lääketieteellinen selvitys

Vakuutuslautakunnalla on käytössä A:ta koskevaa lääketieteellistä selvitystä ajalta 5.8.2021—3.12.2021.

A:lla on perussairauksina minimaalinen aorttaläpän vuoto ja migreeni.

5.8.2021 A sai koronavirusrokoteannoksen Comirnaty-valmisteella.

10.8.2021 päivättyjen potilaskertomusten tekstien mukaan A kertoi, että hänellä oli ilmennyt huimausta töissä ollessaan. A:n olo oli edelleen hutera ja kasvoja kuumotti. A oli mitannut pulssiaan, joka oli ollut korkeimmillaan 140 lyöntiä minuutissa. Ajankohtaisesti pulssi oli 100 lyöntiä minuutissa. Jalat tuntuivat voimattomilta, eikä A pystynyt kävelemään. Vastaanotolla A koki jaloissaan olevan heikkoutta, mutta hän pystyi kävelemään normaalisti. Verenpaine oli 139/87 mmHg ja pulssi 83 lyöntiä minuutissa. Verikokeiden tulokset olivat normaalit lukuun ottamatta verensokeriarvoa, joka oli 7.9 mmol/l eli hieman yli viitearvojen. EKG-tutkimuksessa ei todettu uusia löydöksiä. A sai lähetteen uuteen EKG-tutkimukseen sekä kontrolliverikokeisiin, jotka tehtäisiin kahden viikon kuluttua.

12.8.2021 päivättyjen potilaskertomusten mukaan A oli jättänyt soittopyynnön, koska hänen oireensa jatkuivat edelleen. Työterveyslääkäri antoi A:lle lähetteet EKG-tutkimukseen ja verikoetutkimuksiin. A sai laboratorioajan 24.8.2021. Lisäksi A sai lähetteen sairaalan sydänpoliklinikalle.

17.8.2021 päivätyn päivystyksen potilaskertomuksen esitietojen mukaan A:ta oli tutkittu vuonna 2018 sydänpoliklinikalla sydämen sivuäänen, rintakipukohtausten ja rytmihäiriötuntemusten takia. Tuolloin A:lla oli todettu rakenteellisesti ja toiminnallisesti normaali sydän, jossa oli minimaalinen aorttaläpän vuoto. Holter-tutkimus oli ollut siisti. Kliinisessä rasituskokeessa ei ollut todettu patologisia muutoksia, mutta suorituskyky oli ollut lievästi alentunut. Potilaskertomuksen Nykysairaus-kohtaan kirjattujen tietojen mukaan A:lla olivat alkaneet viiden päivän kuluttua koronavirusrokotteen saamisesta kohtausoireet: rasituksessa ilmeni huimausta, pahoinvointia, sydämen tykytystä, jalkojen heikkoutta ja värinäön poikkeavuutta (toinen silmistä näki värisävyt kylmempinä ja toinen lämpimämpinä). Kohtaukset kestivät minuuteista tuntiin. A kertoi, että töissä oli hankala olla kohtausten takia, minkä vuoksi A toivoi sairauslomaa. Oirekuvaan oli lisänä tullut palan tunne kurkussa ja oikealla leukapielessä imusolmukkeeksi sopiva patti. Päivystyksessä A:n yleisvointi oli erinomainen ja kävely sujuvaa. A:lle tehdyissä tutkimuksissa ei todettu mitään oireita selittäviä löydöksiä. A sai neljä päivää sairauslomaa.

17.8.2021 päivätyn neurologin tekstin mukaan A:lle tehdyssä kliinisessä tutkimuksessa neurologinen status oli normaali. Neurologi arvioi oireiden olevan hyvänlaatuisia. Jatkotutkimustarvetta ei tullut esille.

20.8.2021 päivätyn potilaskertomuksen ja A-todistuksen tekstin mukaan A sai sairauslomaa 21.—27.8.2021. A kertoi, että koronarokotteen saamisen jälkeisenä viikonloppuna hänen imusolmukkeensa olivat turvonneet. Vastaanotolla todettiin oikean leuan alla 2 cm kokoinen imusolmuke. Oikeassa olkavarressa oli sormenpään kokoinen keltainen mustelma paikassa, johon rokote oli pistetty.

26.8.2021 päivätyn potilaskertomuksen ja A-todistuksen tekstin mukaan lääkäri määräsi A:lle ajo- ja kiipeilykiellon. A:n verensokeriarvo oli nyt normaali. A:n kotona tekemissä verenpainemittauksissa verenpainearvot olivat olleet koholla. A sai sairauslomaa 28.8.2021—30.9.2021.

7.9.2021 päivätyn neurologian poliklinikan tekstin mukaan A:n imusolmukkeet leuan alla olivat edelleen suurentuneet. A:lla ilmenevät kohtaukset olivat muuttuneet siten, että kohtausten aikana A:lle tuli huono olo, näkökenttä muuttui putkinäöksi ja A tuijotti vain eteenpäin. Kohtausten aikana tajunta kuitenkin säilyi ja A pystyi toimimaan ja vastailemaan kysymyksiin. A kertoi, että kohtauksia oli noin viitenä päivänä viikossa. Kohtaukset kestivät noin 1 minuutin ja niitä oli 1–3 kertaa päivässä. A koki, että kohtaukset olivat jonkin verran vaimentumassa. A sai lähetteen EEG-pitkäaikaisrekisteröintiin ja pään magneettitutkimukseen. Ajokielto oli voimassa.

28.9.2021 päivätyn A-todistuksen mukaan A sai sairauslomaa 1.—31.10.2021. A:lla oli edelleen oireita jopa päivittäin. A oli pystynyt olemaan etätöissä.

1.11.2021 päivätyn potilaskertomuksen mukaan A:lle tehtyjen pään magneettitutkimuksen ja EEG-pitkäaikaisrekisteröinnin löydökset olivat normaalit. A oli saanut neurologilta luvan ajaa autoa, mutta hän ei ollut vielä uskaltanut ajaa tuntemustensa vuoksi. A kertoi, että hänellä oli edelleen tuntemus, että hän olisi humalassa. Lisäksi A:lla oli huimausta. Tunnusteltaessa oikealla puolen kaulaa todettiin edelleen 1–1,5 cm kokoinen imusolmuke, joka ei aristanut.

29.11.2021 päivätyn potilaskertomuksen mukaan A kertoi, että oireet olivat olleet lievempiä. A oli ajanut autolla 60 km ja se oli mennyt ihan hyvin. A toivoi Covid-19-koronavirustaudin vasta-aineiden testausta. Lääkäri kirjoitti A:lle lähetteen testiin.

3.12.2021 päivätyn potilaskertomuksen mukaan Covid-19-koronavirustaudin vasta-ainetestissä ei todettu viitteitä sairastetusta Covid-19-koronavirusinfektiosta.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kyse Comirnaty-koronavirusrokotteen seurauksena aiheutuneen turvonneen imusolmukkeen johdosta maksetun tilapäisen haitan korvausmäärästä. Lisäksi asiassa on kyse siitä, ovatko A:lla ilmenneet huimaus, pahoinvointi, kohonnut pulssi ja näköhäiriöt todennäköisesti seurausta Comirnaty-koronavirusrokotteen saamisesta.

Sovellettavat vakuutusehdot ja lainkohdat

Lääkevahinkovakuutuksen ehtojen (voimassa 1.1.2021 alkaen) kohdan 4 (Lääkevahinko) mukaan lääkevahingolla tarkoitetaan ruumiillista sairautta tai vammaa tai psyykkistä sairautta, jonka vahingonkärsineen käyttämä lääke on todennäköisesti aiheuttanut.

Ehtokohdan 7 (Vahingon määrä) mukaan korvaus lääkevahingosta määrätään soveltaen vahingonkorvauslain (412/1974) 5 luvun 2, 2a–2d, 3, 4, 7 ja 8 pykälän, 6 luvun 1 pykälän sekä 7 luvun 3 pykälän säännöksiä. Korvauksen määrittämisessä käytetään soveltuvin osin liikenne- ja potilasvahinkolautakunnan normeja ja ohjeita. Korvausta laskettaessa vähennetään etuudet, joihin vahingonkärsijällä on ilmeisesti oikeus julkisista varoista tai lakisääteisestä vakuutuksesta.

Vahingonkorvauslain (31.5.1974/412) 5 luvun 2 §:n (16.6.2004/509) mukaan henkilövahingon kärsineellä on oikeus korvaukseen:
1) tarpeellisista sairaanhoitokustannuksista ja muista tarpeellisista kuluista;
2) ansionmenetyksestä;
3) kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta;
4) pysyvästä haitasta.

Vahingonkorvauslain 5 luvun 2 c §:n 1 momentin (509/2004) mukaan kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta määrätään korvaus ottamalla huomioon erityisesti henkilövahingon laatu ja vaikeusaste, sen edellyttämän hoidon laatu ja kestoaika sekä haitan kestoaika.

Asian arviointi

1. Suurentuneet imusolmukkeet, tilapäisen haitan korvausmäärä, poliklinikkakäyntien laskut ja ansionmenetys

Asiassa on osapuolten kesken riidatonta, että A:lla todettu imusolmukkeiden suurentuminen on aiheutunut Comirnaty-koronavirusrokotteesta. Vakuutusyhtiö on maksanut A:lle tilapäisestä haitasta korvausta 600 euroa. Korvaus vastaa liikenne- ja potilasvahinkolautakunnan normien ja ohjeiden mukaisen luokan 2 (lievät vammat) puoliväliä. A katsoo, että hänelle lääkevahingon vuoksi aiheutunut tilapäinen haitta vastaa vähintään haittaluokkaa 3.

Vakuutuslautakunta toteaa, että vahingonkorvauslain mukaisen kivun ja säryn sekä muun tilapäisen haitan korvauksen arvioiminen on kokonaisharkintaa, jossa huomioidaan vamman laatu ja vaikeusaste, sen edellyttämän hoidon laatu ja kestoaika sekä tilapäisen haitan kestoaika. Lääkevahinkovakuutuksen ehtojen mukaan korvauksen määrittämisessä käytetään soveltuvin osin liikenne- ja potilasvahinkolautakunnan normeja ja ohjeita.

Liikenne- ja potilasvahinkolautakunnan tilapäistä haittaa koskevien normien ja ohjeiden mukaan tilapäisen haitan kestoaika tarkoittaa aikaa henkilövahingon ilmenemisestä siihen saakka, kun vammat ovat parantuneet tai vammojen jälkitilaa voidaan pitää vakiintuneena. Niissä tapauksissa, joissa vahinkoa kärsineelle jää pysyvä haitta, tilapäisen haitan kestoajalla tarkoitetaan aikaa henkilövahingon ilmenemisestä siihen saakka, kun vahinkoa kärsineen terveydentila on vakiintunut niin, että pysyvä haitta voidaan määritellä. Tilapäisen haitan korvauksen määrään eivät vaikuta vahinkoa kärsineen subjektiiviset tuntemukset.

Liikennevahinkolautakunnan tilapäistä haittaa koskevien normien ja ohjeiden mukaiseen luokkaan 2, lievät vammat (korvausasteikko vuonna 2021 300–1 200 euroa) kuuluville vammoille on ominaista, että ne
- eivät vaadi elvytys- tai tehohoitoa,
- eivät vaadi leikkaustoimenpiteitä, esimerkiksi luunmurtumien kiinnitysleikkausta,
- tarvitsevat sairaalahoitoa enintään viikon,
- toiminnallinen toipuminen vaatii enintään 2 kuukautta,
- vammojen pysyväisseuraukset ovat vähäiset.

Luokkaan 3, lievää vaikeammat vammat (korvausasteikko vuonna 2021 1 200–3 900 euroa) kuuluville vammoille on ominaista, että
- niiden hoito voi vaatia verenkierron elvytystä, mutta ei tehostettua hoitoa,
- niihin tai niiden hoitoon ei liity lievää vaikeampia komplikaatioita,
- niiden jatkohoidossa ei tarvita vaativia korjausleikkauksia,
- niiden hoitamiseen tarvitaan sairaalahoitoa 1–3 viikkoa,
- toiminnallinen toipuminen tapahtuu 3–7 kuukaudessa,
- niiden aiheuttama pysyvä toiminnallinen haitta on lievä.

Vakuutuslautakunnan käytössä olevan lääketieteellisen selvityksen mukaan A sai koronavirusrokotteen 5.8.2021 Comirnaty-valmisteella. Lääkärin vastaanottokäynnillä 20.8.2021 A kertoi, että koronarokotteen saamisen jälkeisenä viikonloppuna hänen imusolmukkeensa olivat turvonneet. Vastaanotolla todettiin oikean leuan alla 2 cm kokoinen imusolmuke. Kaulan oikealla puolella olevan imusolmukkeen turvotusta todettiin vielä 1.11.2021 tapahtuneella lääkärin vastaanottokäynnillä. Imusolmuke ei aristanut.

Vakuutuslautakunta viittaa A:ta koskevaan lääketieteelliseen selvitykseen ja toteaa, että kaulan oikealla puolella oleva imusolmuke on ollut suurentunut noin neljän kuukauden ajan. Selvityksen perusteella A:lle määrätty ajokielto ja sairauslomajaksot eivät ole johtuneet imusolmukkeen suurentumisesta, vaan A:lla ilmenneistä muista oireista. Imusolmukkeen suurentuminen ei ole myöskään edellyttänyt mitään erityistä hoitoa, kuten sairaalassa oloa. Imusolmukkeen suurentuminen on ollut väliaikaista, eikä se ole aiheuttanut A:lle pysyväisseurauksia. Lautakunta katsoo, ettei imusolmukkeen suurentumisesta aiheutunutta tilapäistä haittaa voida pitää pelkästään oireen keston vuoksi sellaisena, että se oikeuttaisi haittaluokan 3 mukaiseen tilapäisen haitan korvaukseen. Ottaen huomioon A:lle aiheutuneen henkilövahingon laatu ja se, ettei imusolmukkeen suurentuminen ole edellyttänyt sairaalahoitoa tai muuta erityistä hoitoa, Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön maksamaa luokan 2 (lievät vammat) keskiosan mukaista 600 euron korvausta asianmukaisena korvauksena tilapäisestä haitasta.

A on hakenut korvausta 10.8.2021, 17.8.2021 ja 7.9.2021 tapahtuneista poliklinikkakäyntien laskuista ja Covid-19-koronavirustaudin vasta-ainetestistä aiheutuneesta kulusta. Vakuutuslautakunta toteaa, että suurentunut imusolmuke on mainittu 17.8.2021 ja 7.9.2021 päivättyjen poliklinikkakäyntien potilaskirjauksissa, mutta käynneillä A:ta on tutkittu muiden moninaisten oireiden takia. Vakuutuslautakunta katsoo, etteivät kyseisistä käynneistä aiheutuneet kulut tai vasta-ainetestistä aiheutunut kulu ole korvattavia imusolmukkeen suurentumisesta aiheutuneena vahinkona.

A on hakenut lisäksi korvausta ansionmenetyksestä. Vakuutuslautakunta toteaa, että selvityksen perusteella A:n sairauslomajaksot ovat aiheutuneet A:n muista kuin imusolmukkeesta johtuvasta oireilusta. Vakuutuslautakunta katsoo, ettei A:lle ole aiheutunut ansionmenetystä imusolmukkeen suurentumisen takia.

2. Huimauksen, pahoinvoinnin, kohonneen pulssin ja näköhäiriöiden syy-yhteys Comirnaty-koronavirusrokotteeseen

Lääkevahinkovakuutuksesta korvataan henkilövahinko, jonka vahingonkärsineen käyttämä lääke on todennäköisesti aiheuttanut. Tämä tarkoittaa, että vahingolla voi olla useita mahdollisia syitä, mutta lääkkeen käyttö on kaikki syyt kokonaisuutena huomioiden todennäköisin. Syy-yhteyden arvioinnissa otetaan huomioon lääkkeellä hoidettava sairaus tai vamma, korvauksen hakijan muut sairaudet ja kokonaisterveydentila, hänen saamansa hoito ja hoitotoimenpiteet sekä kyseinen lääke ja muu mahdollinen lääkitys. Syy-yhteys arvioidaan lääketieteellisen tietämyksen ja kokemuksen perusteella. Pelkästään ajallinen yhteys eli se seikka, että oireet ovat ilmaantuneet lääkkeen käytön aikana tai pian käytön jälkeen, ei riitä todistamaan lääkkeen käytön ja vahingon välistä todennäköistä syy-yhteyttä.

Vakuutuslautakunnan käytössä olevan lääketieteellisen selvityksen mukaan A:lla on perussairauksina minimaalinen aorttaläpän vuoto ja migreeni. A sai koronavirusrokotteen 5.8.2021 Comirnaty-valmisteella. A hakeutui lääkärin vastaanotolle 10.8.2021 töissä ollessa ilmenneen huimauskohtauksen sekä kohonneen pulssin ja jalkojen voimattomuuden takia. A hakeutui päivystykseen 17.8.2021 ja kertoi, että hänellä ilmeni kohtauksellisesti rasituksessa provosoituvaa huimausta, pahoinvointia, sydämen tykytystä, jalkojen heikkoutta ja värinäön poikkeavuutta. A:lla oli ilmennyt myös palan tunnetta kurkussa. Päivystyksessä A:n oikealla leukapielessä todettiin imusolmukkeeksi sopiva patti. A sai sairauslomaa.

Elokuussa A oli mitannut kotona verenpainearvojaan, ja ne olivat olleet koholla. Lääkärin vastaanottokäynnillä 7.9.2021 A kertoi kohtausten muuttuneen siten, että kohtausten aikana hänelle tuli huono olo, näkökenttä muuttui putkinäöksi ja hän tuijotti vain eteenpäin. Kohtausten aikana tajunta kuitenkin säilyi ja A pystyi toimimaan ja vastailemaan kysymyksiin. A kertoi, että kohtauksia oli noin viitenä päivänä viikossa. Kohtaukset kestivät noin 1 minuutin ja niitä oli 1–3 kertaa päivässä. A koki, että kohtaukset olivat jonkin verran vaimentumassa.

Lääkärin vastaanottokäynnillä 1.11.2021 A:n kaulan oikealla puolella olevan imusolmukkeen todettiin olleen edelleen suurentunut. A:n oireilu jatkui aina joulukuuhun 2021 saakka. A:ta tutkittiin laajasti oireilun takia, mutta oireille ei löytynyt mitään selittävää syytä. Joulukuussa 2021 A:lle tehtiin Covid-19-koronavirustaudin vasta-ainetesti, jossa ei todettu viitteitä sairastetusta Covid-19-koronavirusinfektiosta.

Vakuutuslautakunta viittaa A:ta koskevaan lääketieteelliseen selvitykseen ja toteaa, ettei A:lla ilmenneille kohtauksellisille oireille, kuten sydämen tykytykselle, putkinäköisyydelle ja huimaukselle, ole tutkimuksista huolimatta löydetty elimellistä syytä. Kyseiset oireet eivät myöskään sovi Comirnaty-koronavirusrokotteen aiheuttamiksi. Vakuutuslautakunta katsoo, etteivät A:lla ilmenneet kohtaukselliset oireet ole todennäköisesti seurausta Comirnaty-koronavirusrokotteen saamisesta.   

Lopputulos

Vakuutuslautakunta ei suosita muutosta vakuutusyhtiön korvauspäätökseen.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Norio
Sihteeri Pippola

Jäsenet:
Jokelainen
Järvinen
Soinila