Tapahtumatiedot
Asiakkaan vuonna 2021 käytettynä ostaman, 2012 käyttöön otetun Citroën Jumper-merkkisen retkeilyauton huomattiin vaurioituneen ollessaan talvisäilytyksessä vakuutuksenottaja Tmi L:n tiloissa. Vakuutuksenottaja oli valanut betoniseinää eikä hän huomannut, että betonia oli roiskunut asiakkaan ajoneuvon päälle. Kun vahinko huomattiin 3.2.2024 kuukausia betonin valamisen jälkeen, betoni oli ehtinyt jo kuivua. Tmi L suoritti ajoneuvolle pesun 4.2.2023. Tämän jälkeen asiakas oli toimittanut auton P Oy:n arvioon kiillotuksen, eli niin sanotun myllytyskäsittelyn mahdollisuudesta. P Oy oli asiakkaan mukaan ilmoittanut, että maalipinta on kulunut betonivahingon ja sen jälkeisen pesun myötä, eikä välttämättä enää kestäisi kiillotusta. Tmi L pesi auton uudestaan 21.5.2023, mutta autoon jäi kuitenkin vielä jälkiä vahingosta. Vakuutuksenottaja haki korvausta asiakkaalle aiheutuneesta vahingosta vastuuvakuutuksestaan 28.5.2023 päivätyllä vahinkoilmoituksella.
Vahinkotarkastusyrityksen 28.6.2023 päivätyssä lausunnossa on todettu, että maalipinnalla ja auton erinäisissä osissa oli edelleen betoniroiskeita. Betoniroiskeet olivat samentaneet lakkapintaa, joka olisi todennäköisesti kiillotettavissa osaavalla korjaamolla. Maalipinnassa oli vahinkokartoitusraportin mukaan runsaasti kiveniskuja, joiden oli ilmoitettu aiheutuneen betonin irrotuksen yhteydessä. Tarkastajan mukaan tätä ei kuitenkaan voitu pitää oikeana tietona. Vahinkotarkastajan mukaan betoni irtosi kynnellä raaputtamalla irrottamatta maalipintaa mukanaan. Auton katolla olevissa aurinkopaneeleissa oli betoniroiskeiden poistamisesta jääneitä vaaleita läikkiä ja pieniä betoniroiskeita vielä paikoittain. Sivupellissä oli roiskeiden poistamisesta syntyneitä lieviä hankausjälkiä, jotka olivat vahinkotarkastajan mukaan kiillotettavissa. Vahinkotarkastaja katsoi, ettei betonin poistamisesta ollut havaittavissa muuta selkeää lisävahinkoa. Auton omistajan mukaan auton maalipinta olisi irtoillut ja kiveniskujen osalta ruostunut pesun jälkeen, mutta vahinkotarkastajan mukaan kyseiselle automallille on tyypillistä, että maalipinta irtoaa.
Asiakas oli vaatinut, että autolle suoritettaisiin uusi vahinkotarkastus. 21.8.2023 laaditussa vahinkokartoitusraportissa viitattiin aikaisemman raportin tietoihin ja todettiin lisäksi, että auton maalipinnassa on ruostelaikkuja sekä kiveniskemiä, jotka eivät liity betoniroiskeisiin.
Vakuutusyhtiö oli todennut 3.8.2023 päivätyssä korvauspäätöksessään, että auto oli vahinkokartoituksessa suositeltu vietävän kiillotettavaksi asiantuntevaan liikkeeseen. Kiillotuksen jälkeen auto olisi uudelleen tarkastettavissa. Yleisten vahingonkorvausoikeudellisten periaatteiden mukaan vahingon aiheuttajan tulee saattaa vahingonkärsinyt siihen asemaan, missä hän oli ennen vahinkoa. Toisaalta vahingonkärsinyt ei myöskään saa hyötyä vahingosta. Vakuutusyhtiö toteaa, että auton maalipinnalla on tekninen käyttöikä. Jos kiillotus ei onnistu ja auto maalattiaisin, olisi auto maalauksen myötä paremmassa kunnossa kuin ennen vahinkoa. Tällöin maalauskulu tulisi jaettavaksi vahingon aiheuttajalle ja auton omistajalle. Mitä vanhempi maalipinta, sitä suurempi osuus maalauksesta jää auton omistajalle. Vakuutusyhtiö ilmoittaa, ettei edellä kuvatun kaltaista jyvitystä kuitenkaan tehdä kiillotuksen osalta.
Asiakas on toimittanut 13.12.2023 vakuutusyhtiölle kuvia autosta käytettyjen autojen myyntiliikkeessä, josta se oli ostettu vuonna 2021 sekä lähikuvia autosta vahingon jälkeen ennen pesua.
Asiakkaalle oli 27.10.2024 maksettu korvausta 2 000 euroa, josta oli vähennetty vakuutuksenottajan 1 000 euron omavastuu.
Asiakas kertoo vakuutusyhtiön muutoksenhakuelimelle tekemässään valituksessa autolla olevan hänelle paljon tunnearvoa ja hän kertoi käyttäneensä paljon aikaansa rakentaakseen pakettiautosta retkeilyajoneuvon perheelleen. Asiakkaan mukaan koko maalipinta on vahingon seurauksena muuttunut mattapintaiseksi, mistä on näyttönä ostohetkellä otetut valokuvat. Asiakkaan mukaan aurinkopaneelin vaihto on vaativa toimenpide, koska irrotuksen yhteydessä koko katto pitäisi maalata uudelleen. Asiakas toteaa, että konepellissä oli kiveniskuja jo ennen vahinkoa, mutta Tmi L:n suorittaman pesun myötä happo pääsi maalin väliin ja ruostutti nämä kiveniskemäkohdat. Asiakkaan mukaan tuulilasi vaurioitui naarmuille lasissa olleiden betoniroiskeiden vuoksi. Auto oli kuvattu ennen Tmi L:n suorittamaa pesua Autoklinikka J:ssä, ja kuvista käy ilmi paikat, joista maali on irronnut. Näistä kuvista käy myös ilmi, että maali on irronnut Tmi L:n pesun myötä. Asiakas toimitti valokuvan autosta myös kesältä 2022, jonka jälkeisenä syksynä ajoneuvo laitettiin varastoon, jossa se vaurioitui. Asiakas toteaa, ettei autoa ollut kiillotettu kyseistä kuvaa varten, mutta kuvasta näkyy kuitenkin, etteivät maalit olleet irronneet eikä esimerkiksi A-pilarissa näkynyt kiveniskuja.
Vakuutusyhtiö oli tiedustellut vahinkotarkastajalta, joka oli tarkistanut auton ensimmäisen tarkistuksen jälkeen, oliko mahdollista, että auton maalipinta olisi voinut ohentua, kun betoniroiskeita yritettiin pestä pois. Vahinkotarkastajan mukaan maalipinta ei ollut kärsinyt mainittavia vahinkoja nyt puheena olevassa vahinkotapahtumassa, ottaen huomioon auton iän ja maalipinnan yleisen kunnon. Maalipinnassa oli kuitenkin pieniä hankausjälkiä, jotka lähtevät kiillottamalla. Vakuutusyhtiö oli tiedustellut, oliko aurinkopaneeli siihen tulleiden roiskeiden vuoksi käyttökelvoton vai ovatko roiskeet lähinnä kosmeettinen haitta. Vahinkotarkastaja mukaan pienet vaaleat laikut eivät vaikuta autonkopanelin toimivuuteen mitenkään. Paneeli sijaitsee auton katolla, joten se ei ole autoa käytettäessä näkyvissä. Vakuutusyhtiö oli tiedustellut, oliko tuulilasissa olleita roiskeita mahdollista poistaa jotenkin vai täytyisikö tuulilasi vaihtaa kokonaan. Vahinkotarkastaja oli katsonut, että roiskeiden poistaminen lasista on pinnan kovuuden vuoksi helpompaa kuin maalipinnasta. Vahinkotarkastajan mukaan kiillottaminen on tässä tapauksessa joka tapauksessa oikea korjaustoimenpide.
Vakuutusyhtiö on tiedustellut vahinkotarkastajalta, oliko asiakkaalle suoritettu 2 000 euron korvaus riittävä ajoneuvon vauriot ja vahinkoa edeltänyt kunto huomioiden. Vahinkotarkastaja katsoi korvaussumman olevan oikea.
Vakuutusyhtiön muutoksenhakuelin on viitannut 20.6.2024 päivätyssä lausunnossaan vahinkotarkastajan lausuntoon, jonka mukaan maalipinnassa on ruostelaikkuja sekä kiveniskemiä, jotka eivät liity betoniroiskeisiin ja lisäksi maali oli irtoillut paneelien välissä olevasta tiivisteestä. Tarkastajan mukaan pitää paikkansa, että betoniroiskeista on voinut aiheutua kiveniskun omaisia pistemäisiä jälkiä. Ei kuitenkaan pidä paikkansa, että ruostepilkut konepellissä ja maalien irtoaminen saumakittauksista johtuisivat yksinomaan tästä vahingosta. Kuvissa näkyy ruostepisteitä konepellissä jo silloin, kun autosta on otettu valokuvia ruotsalaisessa käytettyjen autojen myyntiliike K Oy:ssä. Helmapeltien vauriot ovat ainoastaan kulumisesta aiheutunutta kiveniskun hakkaamaa maalipinnan irtoamista, joka on lähtenyt ajan mittaan ruostumaan. Vasemmassa helmassa on myös jopa ”ruttukohta”. Talviaikaan otetuissa valokuvissa, joissa on betoniroiskeita, näkyy, että etuosan maalipaneelit ovat selkeästi haalistuneet. Auton myyntikuvissa maalipinta oli kirkkaampi ja kiiltävämpi, kun Autoklinikka J:ssä otetuissa kuvissa maalipinta on jo haalistunut. Tarkastajan mukaan automallin maalipinnoilla on hyvin tyypillistä nähdä tällaista haalentumista. Tarkastajan mukaan auton ikä ja maalipinnan kunto huomioiden maalipinnan ei voida katsoa kärsineen mainittavia vahinkoja betoniroiskeiden pesusta. Vakuutusyhtiön muutoksenhakuelin katsoo, ettei asiakas ole näyttänyt, että ajoneuvolle olisi aiheutunut vakuutuksenottajan virheeseen syy-yhteydessä olevaa vahinkoa, joka ei olisi tullut jo asianmukaisesti korvatuksi.
Asiakkaan vaatimukset ja palveluntarjoajan kanta
Asiakas katsoo valituksessaan, että auton arvo on alentunut heikentyneen maalipinnan sekä naarmuuntuneiden aurinkopaneeleiden sekä tuulilasin vuoksi. Asiakas kertoo, että ajoneuvon maalipinta ja aurinkopaneelit vaurioituivat betoniroiskeiden lisäksi Tmi L:n suorittamassa pesussa. Asiakkaan lisäkorvausvaatimus perustuu 4 366,50 euron kustannusarvioon auton vahingoittuneiden peltiosien maalaamisesta ja tuulilasin vaihdosta sekä asiakkaan arvioon autoon jäävien kosmeettisten haittojen aiheuttamasta 1 000 euron arvonalentumisesta. Kun kustannusarvion ja arvonalentumisen yhteissummasta 5 366,55 euroa vähennetään vakuutusyhtiön jo suorittama 2 000 euron korvaus, asiakkaan lisäkorvausvaatimus on yhteensä 3 366,5 euroa.
Vakuutusyhtiö on katsonut vastineessaan, että sen tekemä korvausratkaisu on oikea ja vakuutusehtojen ja -sopimuksen mukainen. Vakuutusyhtiö viittaa muutoksenhakuelimen 20.6.2024 päivättyyn ratkaisuun, vahinkotarkastusyrityksen antamiin lausuntoihin ja asiakkaan toimittamiin kuviin ajoneuvosta.
Asiakas on lausunut 31.7.2024 lähettämässään lisäkirjelmässään, että maalin irtoaminen pistemäisesti johtuu siitä, että Tmi L pesi autoa voimakkaalla pesuaineella ja painepesurilla. Ennen pesua otetuissa valokuvissa näkyvät betoniroiskeet irtosivat maalin kanssa autosta. Ennen pesua otetuissa valokuvissa ei näy pistemäisesti irronnutta maalia.
Asiakas katsoo, että maalien irtoaminen saumakittauksista johtui voimakkaasta pesuaineesta ja mahdollisesta myllytyksestä. Sivukittauksissa oli maali ennen pesua. Tämä on todistettavissa ennen pesua otetuilla kuvilla. Asiakas toteaa, että konepellissä oli pientä kiveniskuruostetta jo ennen vahinkoa, mutta T:mi L:n pesussa käyttämä pesuaine sai ruosteen kuplimaan. Asiakkaan mukaan pesuaine meni maalipinnan väliin ja suurensi ruostepisteitä kaksinkertaisiksi. Asiakkaan mukaan vakuutusyhtiön kommentti Ruotsissa sijaitsevasta autokauppa K:sta on käsittämätön ja osoittaa, ettei asiaan ole tutustuttu lainkaan. Ajoneuvo ei ollut asiakkaan käsityksen mukaan koskaan myynnissä kyseisessä liikkeessä. Auto on ostettu Ruotsissa sijaitsevasta autokauppa T:sta.
Asiakas toteaa, ettei vakuutusyhtiön muutoksenhakuelimen vastauksessa mainittua helmapeltiä ole missään vaiheessa edes vaadittu maalattavaksi. Autoklinikka J Oy olisi maalannut konepellin, otsapellin, kuskin oven ja kuskin oven takana olevan osan. Asiakas toteaa, että ennen vahinkoa talvella otetuissa kuvissa auto ei ollut pesty, mikä voi selittää sen, että pinta näyttää haalistuneelta. Asiakas toteaa, ettei aurinkopaneeleiden vaurioita ollut huomioitu Autoklinikka J Oy:n korjauskustannusarviossa.
Asiakas kertoo maalauttaneensa konepellin, mutta ajoneuvon maalipinta on edelleen hapettunut ja ohentunut liian voimakkaan pesuaineen vaikutuksesta.
P Oy on mitannut maalipinnan ja todennut että auton maalipinta on liian ohut myllytykseen ja myllytyksen jälkeen auto ei mahdollisesti soveltuisi enää konepesuun. Auton maalipinnasta on irronnut maalia betoniroiskeiden mukana ja betoni aiheutti naarmuja auton tuulilasiin.
Vakuutusyhtiö on todennut 9.8.2024 lähettämässään lisävastineessa korjaavansa muutoksenhakuelimen 20.6.2024 annetussa lausunnossa mainitun asiavirheen siitä, että auto olisi ollut myynnissä Ruotsissa käytettyjen autojen myyntiliike K Oy:ssä.
FINE on pyytänyt asiakkaalta valokuvia ajoneuvosta Tmi L: suorittaman pesun jälkeen. Asiakkaalta on myös tiedusteltu, millä pesuaineella Tmi L pesi ajoneuvon.
Asiakas on kertonut 31.10.2024 lähettämään lisäkirjelmässä, ettei hän huomannut ottaa ajoneuvosta kuvaa pesun jälkeen. Vahinkotarkastajat olivat kuitenkin ottaneet ajoneuvosta kuvia. Käytetty pesuaine oli Tecsol Duzz. Asiakas kertoo, että Tmi L käytti painepesurissa niin voimakasta tehoa, että pesu vaurioitti myös auton katolla olevia aurinkopaneeleja. Asiakas on toimittanut kuvan aurinkopaneelien vaurioista. Paneelit on liimattu autoon ja niiden vaihtaminen on asiakkaan mukaan hyvin vaikeaa.
FINE on ilmoittanut asiakkaalle 1.11.2024, ettei vakuutusyhtiön toimittamissa valokuvissa ollut kuvaa koko autosta pesun jälkeen. Asiakkaalta oli pyydetty valokuvia, jotka ajoneuvosta oli otettu Autoklinikka J:n tiloissa.
Asiakas on toimittanut 4.11.2024 lähettämässään sähköpostiviestissä kuvia sekä Autoklinikka J:n kustannuslaskelman, jonka mukaan autoon oli tarkoitus suorittaa tuulilasin vaihto, etupuskurin, etukannen ja etuoven irrottaminen maalausta varten sekä ajoneuvon maalipinnan maalaus vauriokohdista sekä naarmuuntuneiden ajovalojen kiillotus. Kustannuslaskelman mukaan korjaustoimenpiteiden kokonaiskustannus on 4 366,55 euroa.
Vakuutusyhtiö on toimittanut FINElle 11.11.2024 sähköpostiviestin, jonka mukaan vakuutuksenottaja Tmi L oli pessyt ajoneuvon 4.2.2023. Tämän jälkeen auton omistaja on itse käyttänyt auton P Oy:ssä toukokuussa 2023. Tmi L on tämän jälkeen yrittänyt pestä autoa uudestaan 21.5.2023. Vakuutusyhtiö on toimittanut FINElle valokuvia autosta vakuutuksenottajan suorittamien pesujen jälkeen, kuvat oli ottanut vahinkotarkastaja joko 28.6.2023 ja 21.8.2023 tehtyjen tarkastuskäyntien yhteydessä.
Asiakas on 25.11.2024 lähettämässään lisäkirjelmässä todennut käyttäneensä auton P Oy:n tarkastuksessa, mutta kyseisellä käynnillä tehtiin vain arvio ”myllytyksestä", mutta autoa ei pesty tai kiillotettu. P Oy mittasi maalipinnan ja sanoi että se on mennyt niin ohueksi, että myllytys ei ehkä enää onnistu. Asiakkaan mukaan kaikki vahingot on tapahtuneet Tmi L:n suorittaman pesun yhteydessä. Asiakas toteaa, että auton maalipinnassa on nähtävillä betonia vielä pesunkin jälkeen. Pisteet, joita on auton sivussa, a-pilarissa ja tuulilasin yläpuolella olevassa "otsassa", johtuvat siitä, että maali on irronnut betonin mukana. Myös polttoainetankin korkki ja liimasaumat vaurioituvat pesussa. Vakuutusyhtiön vahinkotarkastajan ottamissa kuvissa näkyy naarmuja, joita on syntynyt betonin raaputtamisesta. Asiakas on toimittanut 7.7.2022 otetun kuvan autosta. Asiakkaan mukaan kuvassa kyseisiä vikoja ei näy, vaan A-pilari, liimasaumat, lokasuoja, ovi ja polttoainekansi ovat vaurioitumattomat. Asiakas on toimittanut ajoneuvosta otettuja lähikuvia, jotka oli otettu heti vahingon havaitsemisen jälkeen. Asiakkaan mukaan kyseisistä kuvista on nähtävissä, ettei maali ollut vielä irronnut.
Vakuutetun kuuleminen
FINE on varannut vakuutetulle mahdollisuuden lausua asiassa. Vakuutettu on ilmoittanut 19.8.2024, ettei hänelle ole kommentoitavaa asiassa.
Sopimusehdot ja lainsäädäntö
Nyt puheena olevaan tapaukseen sovellettavien, 1.1.2011 voimaan tulleiden toiminnan vastuuvakuutusehtojen kohdan 30.2 (Korvattavat vahingot) mukaan vakuutuksesta korvataan toiselle aiheutettu henkilö- ja esinevahinko, kun
- vahinko todetaan vakuutuskauden aikana ja
- vakuutuksenottaja on voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa vahingosta.
Vakuutuksesta korvataan myös luonnolliselle henkilölle aiheutettu puhdas varallisuusvahinko henkilötietolain, EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen tai sen nojalla annetun lainsäädännön perusteella. Korvauksen enimmäismäärä on 50 000 euroa vakuutuskaudella yhteensä. Vastuuvakuutuksesta ei korvata sakkoa, rangaistusluonteista maksua tai korvausta (kuten EU:n tietosuoja-asetuksen mukaiset hallinnolliset sanktiot), menettämisseuraamusta tai muuta rangaistukseksi määrättyä seuraamusta riippumatta siitä, keneen seuraamus kohdistuu. Vakuutuksenottajan korvausvastuu perustuu aina voimassa olevaan oikeuteen, lakeihin ja oikeuskäytäntöön. Useimmiten vastuun syntyminen edellyttää vakuutuksenottajan tai tämän työntekijän virhettä, huolimattomuutta tai laiminlyöntiä.
Vahingonkorvauslain 5 luvun 5 §:n mukaan esinevahinkona on korvattava esineen korjauskustannukset ja vahingosta aiheutuneet muut kulut sekä arvonalennus taikka tuhoutuneen tai hukatun esineen arvo ja lisäksi tulojen tai elatuksen vähentyminen.
Ratkaisusuositus
Asiassa on kyse sen arvioimisesta, oliko vakuutusyhtiöllä velvollisuus suorittaa lisäkorvausta ajoneuvolle betoniroiskeista aiheutuneesta vahingosta. Asiakkaan vaatimus perustuu Autoklinikka J:n arvioon auton vahingoittuneiden osien maalaamisesta ja tuulilasin vaihdosta aiheutuvasta 4 366,50 euron kustannuksesta sekä asiakkaan arvioon autoon jäävien kosmeettisten haittojen aiheuttamasta 1 000 euron arvonalentumisesta. Kustannusarvion ja arvonalentumisen yhteissummasta 5 366,55 euroa vähennetään vakuutusyhtiön jo suorittama 2 000 euron korvaus, jolloin asiakkaan lisäkorvausvaatimus on yhteensä 3 366,5 euroa.
Vastuuvakuutuksesta suoritetaan korvaus siitä vahingosta, josta vahingonaiheuttaja on voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa. Vahingonkorvauslain 5 luvun 5 §:n mukaan esinevahinkona on korvattava esineen korjauskustannukset ja vahingosta aiheutuneet muut kulut sekä arvonalennus taikka tuhoutuneen tai hukatun esineen arvo ja lisäksi tulojen tai elatuksen vähentyminen. Korkein oikeus on vahingonkorvauksen määräämistä koskevassa julkaistussa ratkaisussaan KKO 2022:18 lausunut vahingon määrän arvioimisen lähtökohdista muun muassa, että korvausta vaativan tulee näyttää toteen korvauksen edellytykset, kuten vahingon aiheutuminen. Vahingonkorvausoikeuden yleisten periaatteiden mukaan vahingonkorvauksen tulee olla täysi korvaus niin, että vahingon aiheuttajan on korvattava vahinkoa kärsineelle vahingosta aiheutunut menetys kokonaisuudessaan. Vahinko on korvattava siltä osin kuin se on tarpeen vahinkoa kärsineen saattamiseksi samaan asemaan, jossa tämä oli ennen vahinkotapahtumaa. Korkeimman oikeuden mukaan korvauksen ei tule johtaa siihen, että vahinkoa kärsinyt saa etua ja päätyy parempaan asemaan kuin ilman aiheutunutta vahinkoa. Vahinkoa kärsineelle mahdollisesti tullut varallisuuden lisäys tai aiheutunut säästö on otettava huomioon vähennyksenä täyden korvauksen määrää laskettaessa.
Vakuutusyhtiö oli katsonut, että maalipinta olisi mahdollista ennallistaa koneellisella kiillotuksella eli ns. myllytyksellä. Asiakas on kertonut, että maalipinta oli mitattu P Oy:ssä, jossa todettiin, ettei maalipinta vahingon jälkeen enää välttämättä kestäisi myllytystä. Asiakkaan mukaan maalipinta oli kärsinyt betonista ja pesutoimenpiteistä, joissa oli käytetty vahvaa pesuainetta. FINE katsoo, että asiakas on pyrkinyt rajoittamaan vahinkoa selvittämällä mahdollisuuden korjata maalipintaa kiillottamalla. Betoni on emäksistä, minkä vuoksi se voi syövyttää autojen maalipintaa myös sekoittuessaan veteen. Tähän nähden FINE pitää uskottavana, että niin sanottu myllytys voisi johtaa tässä tapauksessa lisävahinkoon auton maalipinnan ollessa P Oy:n arvion mukaan vahingoittunut betonivahingon ja sen jälkeisten pesujen myötä. Ottaen huomioon, että betonin aiheuttamat vahingot vaativat usein maalauksen ja betoni oli ehtinyt tarttua maalipintaan, koska vahinko huomattiin vasta useamman kuukauden kuluttua vahingon aiheuttamisesta, FINE katsoo, että tässä tapauksessa maalaus on vahingon asianmukainen korjaustapa.
Vahinkotarkastaja oli katsonut, ettei maalipinta olisi kärsinyt mainittavia vahinkoja nyt puheena olevassa vahinkotapahtumassa, ottaen huomioon auton iän ja maalipinnan yleisen kunnon. FINE katsoo asiassa jääneen jossain määrin epäselväksi, miten vahinkotarkastaja on voinut arvioida maalipinnan vahinkoa edeltänyttä kuntoa, ottaen huomioon, että ajoneuvo oli tuotu vahinkotarkastukseen vasta pesu- ja betonin irrotusyritysten jälkeen.
FINE ei ole ajoneuvosta ennen vahinkoa esitettyjen kuvien perusteella voinut päätyä siihen johtopäätökseen, että ajoneuvon maalipinta tai muoviosat olisivat olleet erityisen huonossa kunnossa ennen vahinkoa. Valokuvista on kuitenkin nähtävissä, että maalia oli irronnut nyt puheena olevaan vahinkoon liittymättömistä syistä peltikannen saumakohdista useammasta eri kohdasta. Lisäksi maalipinnassa oli ajoneuvon käyttöikään suhteutettuna normaaliksi arvioitavaa kulumista ja muun muassa kiveniskemiä. Asiassa esitettyjen valokuvien perusteella autossa oli betonijälkiä pesujen jälkeenkin kauttaaltaan. Jäljet olivat pieniä, mutta niitä oli suhteellisen tiheästi niin auton maalipinnassa kuin muoviosissakin kuten etuvaloissa ja etupuskurissa. Asiassa on riidatonta, että auton katolla olevat aurinkopaneelit olivat kärsineet vahinkoa Tmi L:n suorittamasta painepesuripesusta ja vahinkokartoitusraportin mukaan aurinkopaneeleissa oli betoniroiskeiden poistamisesta jääneitä vaaleita läikkiä ja pieniä betoniroiskeita vielä paikoittain. Sivupeilissä oli vahinkokartoitusraportin mukaan roiskeiden poistamisesta syntyneitä lieviä hankausjälkiä, jotka olisivat kiillotettavissa pois.
FINE toteaa, että ajoneuvolla oli vahinkotarkastajan kilometrimittarista ottaman kuvan perusteella ajettu vahinkohetkellä 237 806 kilometriä. FINE toteaa, että Citroën Jumper-merkkisiä ja asiakkaan pakettiauton vuosimallia 2012 vastaavia ajoneuvoja pidetään kaupan käytettyjen autojen liikkeissä noin 6 000–9 000 euron pyyntihinnalla. Autokauppojen pyyntihinnat eivät kuvaa suoraan auton käypää arvoa, koska niihin sisältyy muun muassa autoliikkeen kate.
FINE toteaa, että vahingonkorvausoikeudellisen rikastumiskiellon mukaisesti vahingonkärsinyt ei saa hyötyä vahingosta. Asiakkaan ajoneuvo oli otettu käyttöön vuonna 2012 ja sen maalipinnan ja muiden osien voidaan katsoa kuluneen normaalissa käytössä auton ajokilometrit huomioiden. FINE katsoo näin ollen, että maalipinnan vauriokohtien maalauksen ja tuulilasin vaihdon myötä ajoneuvo olisi paremmassa kunnossa kuin ennen vahinkoa. Tähän nähden FINE katsoo, että maalipinnan korjaus ja tuulilasin vaihto ovat korvattavaa vahinkoa vain osittain. FINE katsoo, että Autoklinikka J:n korjauslaskelman mukaisista 4 366,50 euron korjauskuluista vahingon perusteella korvattava osuus on 50 prosenttia eli 2 183,25 euroa.
Maalipinnan korjaamisen ja tuulilasin vaihtamisen jälkeen ajoneuvossa on edelleen betoniroiskeita muoviosissa ja aurinkopaneeleissa. Näiden vahinkojen osalta auton käyvän arvon voidaan katsoa alentuneen. Huomioiden asiakkaan auton vahinkoa edeltäneen käyvän arvon, FINE katsoo ajoneuvon arvon alentuneen noin 400 eurolla. Ottaen huomioon vakuutusyhtiön aikaisemmin suorittaman 2 000 euron korvauksen, FINE suosittaa edellä mainituin perustein, että vakuutusyhtiö suorittaa lisäkorvausta maalauskustannuksen ja tuulilasin vaihdon korvattavan osuuden sekä autoon jäävän arvonalentumisen osalta yhteensä 600 euroa.
Lopputulos
FINE suosittaa, että vakuutusyhtiö suorittaa asiakkaalle lisäkorvausta 600 euroa.
FINE
Vakuutus- ja rahoitusneuvonta
Jaostopäällikkö Hanén
Esittelijä Nikunlassi