Haku

FINE-68097-R5J3W

Tulosta

Asianumero: FINE-68097-R5J3W (2025)

Vakuutuslaji: Kiinteistövakuutus

Ratkaisu annettu: 14.11.2025

Palovahinko. Suojeluohjeen laiminlyönti. Rivitalon palo-osastointirakenteiden tarkastaminen. Vähäistä suurempi huolimattomuus. Korvauksen alentaminen. Vähennyksen suuruus.

Tapahtumatiedot

Vakuutuksenottajana oleva asunto-osakeyhtiö omisti kolme yksikerroksista rivitaloa, jotka oli rakennettu vuosina 2004-2005. Rivitalossa 1 olleen asunnon 5 terassilla syttyi 8.5.2023 tulipalo, jonka seurauksena rakennus tuhoutui täysin asuntojen 4–6 kohdalta. Tuli aiheutti vaurioita myös asuntojen 1–3 ullakkotilassa, minkä lisäksi nämä asunnot kärsivät sammutusvedestä.

A Oy havaitsi 11.5.2023 tekemässään katselmuksessa vahingoittumattomien rivitalojen (talot 2 ja 3) palo-osastoinneissa merkittäviä puutteita, jotka on eritelty katselmusraportin 9 kohtaa käsittävässä listauksessa. Raportissa on myös mainittu, että rakenteissa voi olla muitakin puutteita. Tämän jälkeen B Oy teki 12.5.2023 kartoituksen palossa vaurioituneessa rakennuksessa ja tarkasti erityisesti sammutusveden asunnoissa 1–3 aiheuttamia vaurioita.

Vakuutusyhtiö ilmoitti 7.6.2023 päivätyssä päätöksessä tekevänsä korvauksesta 15 prosentin suuruisen suojeluohjevähennyksen. Perusteluksi vähennykselle vakuutusyhtiö ilmoitti palo-osastoinnissa olleet puutteellisuudet, joiden vuoksi palo oli päässyt leviämään rakennuksen yläpohjassa.

Tämän jälkeen A Oy teki 13.6.2023 toisen katselmuksen palaneen talon (rivitalo 1) ullakon osastoivien rakenteiden vertaamiseksi talojen 2 ja 3 palo-osastoinnissa havaittuihin puutteellisuuksiin. Katselmuksen yhteenvedossa todetaan, että talojen rakennustapa on periaatteiltaan yhteneväinen ja talosta 1 tehdyt havainnot vastaavat taloja 2 ja 3 koskevassa katselmuksessa tehtyjä havaintoja. Katselmuksen tehneen henkilön mukaan työn laatu paloseinien levytysten osalta saattaa rakennuksessa 1 olla hieman huolellisempi kuin kahdessa muussa talossa. Hänen kokemuksensa mukaan rakenteista tehdyt havainnot viittaavat tavanomaiseen rakentamisen tasoon rakentamisajankohtana 2000-luvun alussa.

Vakuutusyhtiö viittasi 20.9.2023 päivätyn ratkaisunsa perusteluissa siihen, että rakennepiirustuksessa on erikseen maininta mm. siitä, että huoneistojen välinen palo-osastointi on tuotava vesikatteeseen asti. Palo oli levinnyt ullakkotilassa selkeästi harjan kohdilla. Jos palo-osastointi olisi asianmukainen, palo ei voi levitä ullakkotilassa.

Vakuutusyhtiö piti täysin kiistattomana sitä, että palo oli levinnyt puutteellisen palo-osastoinnin takia. Vähennyksen suuruudessa vakuutusyhtiö on ottanut huomioon myös ”yleisen rakennustavan”. Palo-osastointi on ollut rakennusluvan vastainen eikä se ole noudattanut rakennuspiirustuksia. Esittämillään perusteilla vakuutusyhtiö katsoi 15 prosentin suojeluohjevähennyksen olevan maltillinen vahinkoasiassa, joka oli päässyt laajentumaan monikertaiseksi palo-osastoinnin puutteellisuuksien vuoksi. Koska osastoinnin epätiiveys on ollut niin räikeä, että osastoivan seinän liitoksista paistaa auringonvalo läpi, puutteellisuudet olisivat olleet helposti nähtävissä, jos tiloja olisi käyty tarkistamassa.

Uudelleenkäsittelypyynnössään taloyhtiö piti selvänä, että A Oy:n tarkastuksessa havaitut rakenteiden puutteellisuudet ja virheet oli tehty jo rakennusvaiheessa ja että virheet ovat menneet läpi myös rakennusvalvontaviranomaiselta. Suunnitelma taloissa 2 ja 3 havaittujen puutteiden korjaamiseksi tehtiin heti A Oy:n tekemän tarkastuksen jälkeen.

Taloyhtiö korosti sitä, että suojeluohjevähennystä voi soveltaa vain siltä osin, kuin suojeluohjeen rikkominen on laajentanut vahinkoa. Vakuutuksenottaja ei ollut rikkonut suojeluohjetta. Palo-osastojen pettämisen vaikutus kokonaisvahinkoon on vähäinen. Jos tarkastellaan pelkästään palokatkojen pettämisen vaikutusta kokonaisvahinkoon, taloyhtiön rikkomusta voidaan pitää vähäisenä. Oikeudenmukainen suojeluohjevähennys on taloyhtiön mielestä enintään 3 %.

Taloyhtiö katsoi lisäksi, että suojeluohjeiden henki on se, että ohjeita pitäisi aktiivisesti rikkoa, jotta suojeluohjevähennyksen voi tehdä. Taloyhtiö ei näe yleisten sopimusehtojen täyttyvän, koska vähennys kohdistuu sen tämänhetkisiin osakkaisiin, joiden rikkomusta voidaan pitää vähäisenä. Taloyhtiö piti vähennystä kokonaisuudessaan perusteettomana ja pyysi vakuutusyhtiötä käsittelemään asian uudelleen.

Vakuutusyhtiö ei muuttanut korvauspäätöstä. Purkukustannusten jälkeen syntyneistä jälleenrakennuskustannuksista tehdyn suojeluohjevähennyksen määrä on vakuutusyhtiön ilmoituksen mukaan ollut 171 687,30 euroa, eli 12,67 prosenttia asiakkaan esittämistä vaatimuksista. Korvauksia vakuutusyhtiö on 13.12.2024 mennessä maksanut noin 1,18 miljoonaa euroa yhteensä 1,36 miljoonan euron purku- ja korjauskustannuksista.

Asiakkaan valitus

Vakuutuksenottaja pyytää Vakuutuslautakuntaa ottamaan kantaa siihen, onko taloyhtiö rikkonut suojeluohjetta, ja tulisiko vahinko korvata kokonaan ilman suojeluohjevähennystä. Lisäksi taloyhtiö pyytää lautakuntaa ottamaan kantaa siihen, onko suojeluohjevähennyksen määrä, 15 prosenttia, kohtuullinen vai tulisiko sen olla pienempi.

Taloyhtiö viittaa uudelleenkäsittelypyynnössä esittämiinsä seikkoihin ja korostaa sitä, ettei se ollut rikkonut suojeluohjetta aktiivisesti. Vakuutuslautakunnan ratkaisun FINE-068975 (2024) perusteella taloyhtiö toteaa, että vaikka palo-osastointi olisikin ollut puutteellinen, vakuutuksenottaja ei ole rikkonut suojeluohjeita. Koska yksikään ammattilainen ei ole havainnut puutteita, on selvää, että maallikoiden mahdollisuus tällaisten ullakolla olevien puutteiden havaitsemiseen on hyvin rajallinen. Taloyhtiön tulee voida olettaa, että paloturvallisuuteen liittyvät vaatimukset on täytetty ja osastoiva rakenne on todettu rakennusmääräysten mukaiseksi.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö, joka pitää korvauspäätöstään vakuutusehtojen ja vallitsevan korvauskäytännön mukaisena, pyytää Vakuutuslautakuntaa hylkäämään vakuutuksenottajan muutosvaatimukset. Vakuutusyhtiö viittaa suojeluohjeiden kohdan 8.2 ’Viranomaismääräykset’ 2. kappaleeseen ja kohdan 8.3.4 ’Rakenteellinen palontorjunta’ 1. kappaleeseen ja toteaa kiistan koskevan vähennyksen perustetta ja määrää.

Johtopäätöksinään vakuutusyhtiö esittää, että paloa osastoivien rakenteiden puutteellisuudet ovat olleet yhteydessä tulipalon nopeaan leviämiseen. Vakuutuksenottaja on laiminlyönyt suojeluohjeen noudattamisen, eikä laiminlyönti ole ollut vähäinen. Vakuutusyhtiöllä on oikeus tehdä korvauksista kohtuullisena pitämänsä 15 % prosentin vähennys. Asiassa ei ole merkitystä palon syttymissyyllä eikä sillä, että rakennusviranomainen on tehnyt kohteessa lopputarkastuksen rakentamisen jälkeen.

Vakuutusyhtiön näkemyksen mukaan taloyhtiö on itsekin katsonut palokatkojen olleen puutteellisia, koska se oli pyytänyt poliisia tutkinnan yhteydes­sä selvittämään, millä tavalla palokatkojen puutteet ovat vaikuttaneet tulipalon leviämiseen ja palosta aiheutuneeseen taloudelliseen vahinkoon. Lisävastineessaan vakuutusyhtiö vielä korostaa sitä, että palokatkot olisivat olleet helposti tarkastettavissa ja virheet todettavissa, kuten palolta säästyneiden rakennusten 2 ja 3 osalta tehty tarkastuslausunto osoittaa. Suojeluohjeet eivät edellytä palokatkojen säännöllistä tarkastamista. Virheiden tarkastamisen ei olisi taloyhtiön viittaaman ratkaisusuosituksen mukaan edes tarvinnut olla säännöllistä.

Selvitykset

Vakuutuslautakunnan käytettävissä on ollut seuraavat asiakirjat:
- Pelastuslaitoksen onnettomuusseloste (16.6.2023).
- Poliisilaitoksen 24.11.2024 päivätty esitutkintapöytäkirja liitteineen. Esitutkinnassa kuultaessa palopäällikkö on vastannut kysymykseen, millä tavoin palo-osastoinnin puutteet ovat vaikuttaneet tulipalon leviämiseen, seuraavasti:”Asuntojen 1, 2 ja 3 vahinkoihin palo-osastoinnin puutteilla mielestäni oli vaikutusta. Palokaasut pääsivät leviämään ullakolla asuntojen väliseinän läpi harjalta puuttuvien villojen vuoksi. Asunnon 5 ja sen viereisten asuntojen (as. 4 ja as. 6) ei, koska tuuli levitti paloa rajusti asuntoon 6 päin ja asunto 4 palo levisi terassipalosta räystään kautta sen ullakolle.”
- A Oy:n 11.5.2023 ja 13.6.2023 katselmusraportit.
- Raportti B Oy:n 12.5.2023 tekemästä kartoituksesta.

Lisäksi asiakirjoihin sisältyy seuraavat selvitykset:
- Perustettavan asunto-osakeyhtiön lukuun rakennettavia rivitaloja koskevat rakennuspiirustukset (10.7.2003).
- Kunnan rakennustarkastajan pöytäkirja 20.10.2004 tehdystä osittaisesta loppukatselmuksesta.
- Vakuutuksenottajan yhtiökokouspöytäkirja 24.5.2023, jonka mukaan taloyhtiön hallitus valtuutettiin tilaamaan yläpohjiin tarvittavat palokatkojen korjaustoimet taloissa 2 ja 3.
- Julkaisu (STT Uutiset) 29.8.2024: ”Rivitalopalojen omaisuusvahinkojen vähentämiseksi tutkitaan yläpohjien palo-osastointien piileviä rakennusvirheitä.”

A Oy:n raportista (11.5.2023) ilmenee, että rakennusten 2 ja 3 palo-osastoinnissa oli havaittu merkittäviä puutteita, joista raportin laatija on maininnut seuraavat:
- irrallisia kipsilevyjä
- seinien tuenta puutteellinen
- toinen levy puuttuu
- seinissä tiivistämättömiä liitoskohtia rakenteisiin
- levytyksessä harvoja vaakasaumoja, joiden takaa puuttuu koolaus
- osastoinnin tiivistys vesikatteeseen puuttuu harjalta ja räystäiltä
- käytetty villa ei ole riittävän tiivistä ja villakaistat liian kapeita
- räystäiden osastointi sivusuunnassa on liian kapea
- osastoivat levyt räystäillä eivät ole tiiviitä ja ovat irrallaan.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys siitä, onko vakuutusyhtiö osoittanut vakuutuksenottajan menetelleen viranomaismääräyksiä ja rakennuksen rakenteellista palontorjuntaa koskevien suojeluohjeiden vastaisesti vähäistä suuremmasta huolimattomuudesta, ja onko vakuutusyhtiöllä oikeus tehdä maksettavasta korvauksesta vähennys vetoamalla suojeluohjeen laiminlyöntiin.

Jos katsotaan vakuutusyhtiöllä olevan oikeus tehdä vakuutussopimuksen ehtojen mukainen vähennys, asiassa on toissijaisesti kysymys siitä, onko 15 prosentin vähennys asiassa ilmi tulleet seikat ja vakiintunut korvauskäytäntö huomioon ottaen asianmukainen.

Sovellettavat vakuutusehdot

Nyt käsiteltävänä olevaan kiistaan sovelletaan vakuutussopimukseen sisältyviä yleisiä sopimusehtoja sekä kiinteistövakuutuksen ehtoja, jotka ovat olleet voimassa 1.1.2023 alkaneella, vuoden pituisella vakuutuskaudella.

Yleiset sopimusehdot

2.2 Velvollisuus estää ja rajoittaa vahinkoja
Vakuutuksenottajan ja muun korvaukseen oikeutetun tulee noudattaa lakeja ja asetuksia sekä viranomaisten antamia määräyksiä ja ohjeita.

Vakuutusyhtiön vakuutusehdoissa, vakuutuskirjassa tai muutoin vahingon ehkäisemiseksi ja rajoittamiseksi antamia suojeluohjeita on noudatettava.
[…]
Jos vakuutuksenottaja tai muu korvaukseen oikeutettu on tahallisesti tai huolimattomuudesta, jota ei voida pitää vähäisenä, laiminlyönyt edellä mainitut velvollisuutensa, voidaan hänelle tulevaa korvausta vähentää tai sitä ei makseta ollenkaan.

Kiinteistövakuutusehdot

8 Suojeluohjeet
8.1 Tarkoitus ja velvoittavuus
Tämä vakuutuksenottajaa velvoittava suojeluohje antaa ohjeita, joita noudattamalla voidaan ehkäistä vahinkojen syntymistä ja pienentää vahinkomääriä.

Yleisten sopimusehtojen mukaan korvausta voidaan alentaa tai se voidaan evätä, jos vakuutuksenottaja tai muu korvaukseen oikeutettu on tahallisesti tai huolimattomuudesta, jota ei voida pitää vähäisenä, laiminlyönyt suojeluohjeiden noudattamisen.
[…]

8.2 Viranomaismääräykset
Vakuutuskohteena olevan rakennuksen tulee täyttää rakennusluvan tai toimenpideluvan myöntämishetkellä voimassa olevat rakennusmääräykset (RakMk tai vastaavat ympäristöministeriön asetukset).

Viranomaisten määräämät, säädöksissä vaaditut tai vakuutusyhtiön vaatimat vahinkojen estämiseen tai rajoittamiseen tarkoitetut laitteet ja rakenteet, kuten alkusammutuskalusto, savunpoistolaitteisto, palo-osastointi, paloilmoitin ja automaattinen sammutuslaitteisto on pidettävä toimintakunnossa sekä huollettava ja tarkastettava asianmukaisesti.
[…]

8.3 Palovahinkojen torjunta
8.3.4 Rakenteellinen palontorjunta
Palo-osastoivat rakennusosat on pidettävä kunnossa siten, että ne estävät palon ja savukaasujen leviämisen osastosta toiseen ajan, joka on määritelty rakennusluvassa tai pelastusviranomaisen suorittamassa palotarkastuksessa.
[…]

Asian arviointi

Rakennuksen palo-osastoinnin puutteellisuudet

Palo-osastointirakenteiden tarkoituksena on rajoittaa tulen ja kuumien savukaasujen leviämistä rakennuksen palo-osastosta toiseen. Rakenteet tarkastaneen A Oy:n raporttien mukaan tuhoutuneen rivitalon ullakkotila oli asuinhuoneistokohtaisesti jaettu osastoivin seinin siten, että seinät ovat jarruttaneet palon etenemistä. Rakenteissa on kuitenkin ollut puutteellisuuksia, kuten esimerkiksi aukkoja, joiden vuoksi palo-osastointi ei ole ollut tiivis. Rakenne ei ole kokonaan estänyt palon ja savukaasujen leviämistä palo-osastosta toiseen rakennusluvassa määritellyn 30 minuutin ajan.

Taloyhtiö ei ole kiistänyt puutteellisuuksia, mutta se on katsonut, etteivät puutteet ole laajentaneet vahinkoa. Taloyhtiön väitteen osalta lautakunta toteaa, ettei tulipalo ole kaikilta osin levinnyt rakennuksen ulkopuolelta, vaan palo on esitetyn selvityksen mukaan levinnyt myös rakennuksen yläpohjan ja vesikattorakenteen välissä olevassa ullakkotilassa.

Lautakunta katsoo, että palo-osastointirakenteiden on tässä tapauksessa osoitettu olleen rakentamisajankohtana voimassa olleiden rakentamismääräysten vastaisia. Asiaa arvioidessaan lautakunta on ottanut huomioon sen, että palon leviämisen estämiseen/hidastamiseen tarkoitetuissa palosuojarakenteissa olleiden puutteiden seurauksena palo on levinnyt nopeammin kuin jos rakenteet olisivat olleet rakentamismääräysten ja -ohjeiden mukaiset. Rakenteen puutteellisuuksien vuoksi palovahingon voidaan perustellusti katsoa suurentuneen mm. tiivistyksen selkeiden ja silmin nähtävissä olleiden aukkojen vuoksi. Lautakunta yhtyykin vakuutusyhtiön näkemykseen siitä, että tulipalo on edellä selostetusta syystä suurentanut omaisuusvahinkoa.

Koska vakuutusyhtiö on vedonnut siihen, että vakuutuksenottaja on laiminlyönyt noudattaa suojeluohjeita, nyt käsiteltävänä olevassa asiassa ei kuitenkaan ole ensisijaisesti kysymys siitä, onko vakuutuksenottaja noudattanut rakennusajankohtana voimassa olleita rakentamismääräyksiä. Keskeinen ratkaistava kysymys liittyy siihen, onko vakuutusyhtiö osoittanut taloyhtiön jättäneen noudattamatta suojeluohjeita vähäistä suuremmasta huolimattomuudesta, kun taloyhtiö ei ole pitänyt kunnossa eikä tarkastanut ja huoltanut rakennuksen palo-osastointirakenteita.

Yleistä suojeluohjeista ja niiden noudattamisesta

Vakuutussopimukseen sisältyvän suojeluohjeen mukaan vakuutusyhtiön vakuutusehdoissa, vakuutuskirjassa tai muutoin vahingon ehkäisemiseksi ja rajoittamiseksi antamia suojeluohjeita on noudatettava. Vakuutuslautakunta toteaa, että rakennuksen omistava asunto-osakeyhtiö on vakuutuksenottajana velvollinen noudattamaan suojeluohjeita.

Käytännössä vastuu suojeluohjeiden noudattamisesta on taloyhtiön asioita hoitavalla hallituksella. Taloyhtiön puolesta on korostettu sitä, että taloyhtiö ei ollut rikkonut suojeluohjetta aktiivisesti. Tämän osalta Vakuutuslautakunta selvyyden vuoksi toteaa, että suojeluohjeen laiminlyönnin katsotaan tapahtuvan aktiivisesti silloin, kun henkilö tekee jotain sellaista, minkä suojeluohje ”kieltää” tekemästä. Suojeluohjetta voi myös laiminlyödä jättämällä tekemättä sellaista, mikä suojeluohjeen mukaan pitää tehdä.

Lautakunta toteaa, että vakuutussopimuslain esitöiden mukaan (HE 114/1993 vp, s. 45) suojeluohjeen tulee lähtökohtaisesti olla niin selkeä, että vakuutettu suoraan sen perusteella tietää, miten hänen on meneteltävä säilyttääkseen oikeutensa vähentämättömään korvaukseen. Jos suojeluohjeessa viitataan säädöksiin tai viranomaismääräyksiin, joita ei laajuutensa vuoksi voida sisällyttää vakuutussopimukseen, säädös, määräys ja sen antanut viranomainen tulee yksilöidä siten, että vakuutettu voi ilman tuntuvaa vaivaa hankkia itselleen kyseisen säädöksen tai määräyksen ja saada täsmälliset tiedot velvollisuuksistaan.

Suojeluohje 8.2 Viranomaismääräykset, toinen kappale.

Suojeluohjeen kohdan 8.2 toisen kappaleen mukaan viranomaisten määräämät, säädöksissä vaaditut tai vakuutusyhtiön vaatimat vahinkojen estämiseen tai rajoittamiseen tarkoitetut laitteet ja rakenteet, kuten alkusammutuskalusto, savunpoistolaitteisto, palo-osastointi, paloilmoitin ja automaattinen sammutuslaitteisto on pidettävä toimintakunnossa sekä huollettava ja tarkastettava asianmukaisesti.

Vakuutusyhtiö ei ole yksilöinyt, mitkä ovat tässä ehtokohdassa tarkoitettuja viranomaisia tai niitä säädöksiä, joissa on määrätty tai vaadittu suojeluohjeessa lueteltujen laitteiden ja rakenteiden pitämistä toimintakunnossa sekä huoltamista ja tarkastamista.

Suojeluohje 8.3.4 Rakenteellinen palontorjunta

Tässä tapauksessa suojeluohje on edellyttänyt, että palo-osastoivat rakennusosat pidetään kunnossa siten, että ne estävät palon ja savukaasujen leviämisen palo-osastosta toiseen 30 minuuttia. Vakuutusyhtiö on katsonut, että taloyhtiön olisi tullut tarkastaa palo-osastoivat rakennusosat pitääkseen ne kunnossa, kun otetaan huomioon myös kohdassa 8.2 olevat vaatimukset.

Asiassa esitetyn selvityksen mukaan taloyhtiö ei ollut tarkastanut palo-osastoivia rakenteita, eikä pitänyt niitä kunnossa suojeluohjeen edellyttämällä tavalla siten, että ne olisivat estäneet palon ja savukaasujen leviämisen palo-osastosta toiseen. Lautakunta katsoo vakuutusyhtiön esittäneen selvityksen siitä, että taloyhtiö oli laiminlyönyt noudattaa suojeluohjetta ja että laiminlyönnillä oli tässä tapauksessa ollut syy-yhteys palon aiheuttaman omaisuusvahingon laajenemiseen.

Suojeluohjeen laiminlyönti

Suojeluohjeen laiminlyönnin astetta arvioidessaan lautakunta on ottanut huomioon sen, että esitetyn selvityksen mukaan palo-osastointirakenteiden virheisiin on sisältynyt osaksi selvästi havaittavia puutteellisuuksia ja osaksi sellaisia rakenteita, joiden virheellisyys ei ole ollut ainakaan maallikolle yhtä selvästi havaittavissa. Ensiksi mainittuihin kuuluvat muun muassa selvästi näkyvissä olleet aukot tiivistämättömässä rakenteessa ullakkotilassa paloseinän ja vesikaton liitoksessa sekä räystään kohdalla, joista valo on näkynyt läpi ja jotka ovat mahdollistaneet laajan ilmavirtauksen. Jälkimmäisiin muun muassa paloseinän ja vaakasaumojen riittävä tuenta ja tietyt villatiivistyksen puutteet.

Asiassa on riidatonta, että taloyhtiö oli laiminlyönyt palo-osastoinnin tarkastustoimet kokonaan ja että virheet ovat olleet rakennuksessa sen valmistumisesta alkaen. Koska mitään uusiakaan puutteita ei olisi voitu taloyhtiössä havaita ilman tarkastustoimenpiteitä, lautakunta katsoo näiden seikkojen nostavan laiminlyönnin osalta arvioitavaa huolimattomuuden astetta.

Laiminlyönnin osoittamaa huolimattomuutta lieventävänä lautakunta kuitenkin pitää sitä, että rakennuksissa alusta alkaen olleet virheelliset palo-osastointirakenteet ovat jääneet havaitsematta viranomaisten toimesta lopputarkastuksessa. Saadun selvityksen perusteella taloyhtiön tietoon ei ole myöhemminkään tullut mitään sellaisia seikkoja, joiden nojalla palo-osastoinnin määräystenvastaisuutta olisi tullut epäillä.

Taloyhtiön vastuuhenkilöiden ja edustajien toimimisvelvollisuuden osalta on otettava huomioon, että suojeluohjeen sanamuoto on hyvin suppea eikä sisällä viittausta mihinkään yksilöityyn viranomaismääräykseen. Tämän vuoksi taloyhtiössä ei ole ollut helppo tietää, mitä ja milloin suoritettuja toimenpiteitä suojeluohjeen vaatimusten täyttämiseksi olisi tullut suorittaa. Suojeluohjeessa ei ole mitään konkretisointia siitä, mitä palo-osastoinnin toimintakunnossa pitäminen, tarkastaminen ja huoltaminen edellyttävät. Toimintakunnon ja huollon osalta on ymmärrettävissä, että havaitut ja tietoon tulleet viat on asianmukaisesti korjattava. Ratkaisevaksi asiassa jäävän tarkastusvelvollisuuden osalta sen yksilöiminen jollakin aikamääreellä taikka selkeällä viittauksella viranomaismääräyksiin olisi ollut suojeluohjeen tehokkuuden ja soveltamisen kannalta tärkeää. Suojeluohjeen asettamien velvoitteiden sisältö ei siten ole ollut selvä.

Edellä esitetyllä tavalla Vakuutuslautakunta katsoo vakuutuksenottajan laiminlyöneen noudattaa vakuutussopimukseen sisältyneessä suojeluohjeessa olevaa, vakuutusyhtiön asettamaa vaatimusta palo-osastointirakenteiden tarkastamisesta. Perusteluissa lausutuista syistä lautakunta pitää kuitenkin huolimattomuutta tapauksen olosuhteet kokonaisuudessaan huomioon ottaen vähäisenä.

Esittämillään perusteilla Vakuutuslautakunta katsoo, ettei vakuutusyhtiöllä ole perusteita alentaa korvausta vetoamalla suojeluohjeen vähäistä suurempaan laiminlyöntiin. Vakuutusyhtiön tulee maksaa taloyhtiölle vakuutusehtojen mukainen alentamaton korvaus palovahingon korjauskustannuksista.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta suosittaa vakuutusyhtiötä maksamaan vakuutuksenottajalle lisäkorvauksena sen määrän, jonka yhtiö oli vähentänyt vahingosta korvattavaksi katsotusta määrästä. Lisäkorvaukselle tulee maksaa lain mukainen viivästyskorko.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Koponen
Sihteeri Pellikka

Jäsenet:
Rahijärvi
Rantala
Ståhlberg
Yrttiaho

Tulosta