Tapahtumatiedot

A (s. 1966) 6.1.2023 kompastui portaissa ja kaatui kivilattialle loukaten oikean dominantin ranteensa. Päivystyksessä todettiin värttinäluun alaosan murtuma, joka asetettiin paikoilleen ja kipsattiin. Murtuma luutui hyvään asentoon, mutta oikeaan ranteeseen ja kyynärvarteen on jäänyt kipua ja liikerajoitusta. A haki korvausta pysyvästä haitasta yksityistapaturmavakuutuksestaan.

Vakuutusyhtiö katsoi 19.6.2024 korvauspäätöksessään, että pysyvä haitta vastasi haittaluokkaa 3 haittaluokituksen kohdan 1.3 Yläraajat kokonaisuutena mukaisesti arvioituna. Vakuutusyhtiö totesi, että oikean ranteen liikerata oli todettu lievästi alentuneeksi, käden puristusvoima oli alentunut ja kädessä oli kömpelyyttä.

Asiakkaan valitus

A on tyytymätön vakuutusyhtiön korvauspäätökseen ja pyytää asiassa Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositusta. A vaatii, että pysyvän haitan haittaluokkaa korotetaan. A katsoo, että hänen oikeassa yläraajassaan on CRPS, mikä käy ilmi lääkärinlausunnoista. Yläraajan toimintakyky on selvästi alentunut, kynällä kirjoittaminen on erittäin vaikeaa, hampaiden ja hiusten peseminen on hankalaa ja kivuliasta, kengännauhojen sitominen ei onnistu, eikä käsi kestä muutenkaan liikaa rasitusta, kuten kantamista. Ranteessa on jatkuvaa särkyä.

Vakuutuslautakunnan hankkiman asiantuntijalausunnon tiedoksi saatuaan A on toimittanut käsikirurgin 4.2.2025 päivätyn E-lääkärinlausunnon, jossa on arvioitu, että CRPS:n diagnostiset kriteerit täyttyvät.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö toistaa aiemman kantansa ja katsoo, ettei korvauspäätöksen muuttamiselle ole aihetta. Vakuutusyhtiö katsoo, että saadun lääketieteellisen selvityksen perusteella CRPS:n diagnostiset kriteerit eivät täyty tapaturmavamman vuoksi. Vakuutusyhtiön mukaan lääketieteellisissä selvityksissä mainitaan, että kädessä olisi ollut CRPS jo ennen 6.1.2023 sattunutta tapaturmaa. Selvitysten perusteella tutkimuksissa ei myöskään ole todettu CRPS:n kriteereitä täyttäviä tilakuvauksia, kuten allodyniaa, vasomotorisia oireita ja hikoilun vaihteluita tai selkeitä troofisia muutoksia.

Selvitykset

Vakuutuslautakunnalla on ollut käytössään A:ta koskevaa lääketieteellistä selvitystä ajalta 6.1.2023–4.2.2025.

A hakeutui 6.1.2023 päivystykseen kaaduttuaan portaissa ja loukattuaan oikeaa kättään. Röntgenkuvassa todettiin värttinäluun alaosan murtuma. Murtumaraossa oli kädenselänpuoleista kallistumaa. Murtumarako puudutettiin ja murtuma asetettiin paikoilleen ja kipsattiin. Kontrolliröntgenkuvassa murtuman asento oli hyvä. Käden tunto ja motoriikka olivat normaalit.

12.1.2023 kontrollissa todettiin, että A:lla on vasemman yläraajan CRPS-kiputila, jonka takia hänellä on ollut omaishoitaja. CRPS-taustan vuoksi A:lle aloitettiin C-vitamiini ja häntä ohjeistettiin jatkamaan liikerajoituksia. 16.1.2023 kontrollissa otetussa röntgenkuvassa murtuman asento oli erinomainen. 30.1.2023 kipulääkityksenä oli tramadoli.

A hakeutui 13.2.2023 käsikirurgin vastaanotolle käden kivun takia. Kipsi poistettiin. Iho oli siisti ja sormien motoriikka oli normaali. Aristusta oli kolmioluun kohdalla ja värttinäluun sekä ranteen välisessä nivelessä. Nimettömässä ja pikkusormessa todettiin kädenselänpuoleista puutumista. A:lle aloitettiin aiempien kipulääkitysten lisäksi Triptyl nousevin annoksin. Lisäksi hänestä tehtiin lähete fysioterapiaan.

A oli toisen käsikirurgin vastaanotolla 17.2.2023, jolloin A kuvasi, että ranteessa oli ollut lämpötilan vaihteluita, värieroja, laajaa liikerajoittuneisuutta ja reilua jännitystä lihaksissa. Tutkittaessa sormet nyrkistyivät hyvin. Ranteen koukistus oli 35–40 astetta, ojennus 45 astetta ja kiertoliike 60 astetta. Käsikirurgi arvioi, että kyseessä oli selvemmin toiminnallinen haaste. A:ta ohjeistettiin huolehtimaan liikeharjoituksista sekä kipulääkityksestä. Diagnoosina oli värttinäluun alaosan murtuma.

Käsikirurgin vastaanotolla 7.3.2023 A kuvasi edelleen jatkuvaa kipua sekä ajoittain käden sinerrystä. Kliinisessä tutkimuksessa käden iho oli normaali, ranteen ja kyynärnivelen liikkeet olivat vielä rajoittuneet. A:lla oli puutumista nimettömässä, pikkusormessa sekä käden kämmenen ja kädenselän puolella. Sormien koukistus ja harotus onnistuivat. Tilassa arvioitiin olevan CRPS:n piirteitä.

5.4.2023 tehdyssä hermoratatutkimuksessa (ENMG-tutkimuksessa) todettiin oikeassa yläraajassa kämmenselkää hermottavan kyynärhermon ihotuntohaaran osittaiseen vaurioon sopiva löydös.

Käsikirurgin kontrollissa 26.4.2023 A kuvasi kipua laajasti ranteessa. Ranteen ja kyynärvarren liikkuvuus oli aikaisempaa tasoa. Ranteessa oli kyynärluun puolella arkuutta ja puutumista. Sormien liikkuvuus oli normaali. Hoitona oli ibuprofeeni, parasetamoli ja fysioterapia. Diagnoosina oli värttinäluun alaosan murtuma.

Toisen käsikirurgin vastaanotolla 12.9.2023 A kertoi, ettei hän pystynyt kirjoittamaan tai kuormittamaan kättä normaalisti kivun takia. Kädessä oli ollut kuumotusta. Ranteen koukistus oli 70/80 astetta ja ojennus 30/70 astetta. Uloskierto- (supinaatio) ja sisäänkiertoliikkeet (pronaatio) olivat normaalit. Myös ihon väri, karvoitus ja sormien koukistus sekä sormien tunto olivat normaalit. Kirurgi totesi, että A:lla oli ollut moninaisia kipuongelmia, pääpaino oli oikean ranteen oireissa. A:lle oli kokeiltu neuropaattisen kivun lääkityksiä, jotka eivät olleet sopineet A:lle, eikä A toivonut lisää lääkehoitoja. A:lle suositeltiin kokonaisvaltaisempaa arviota tilanteesta ja kipulääkityksestä. Diagnoosina oli raajakipu.

A hakeutui uuteen arvioon toiselle käsikirurgille 16.4.2024, jolloin A kuvasi ongelmana ranteen kivun ja olkapään liikkeiden rajoittumisen. Esitietojen mukaan A:lle oli sattunut lokakuussa 2021 oikean olkaluun murtuma, joka oli hoidettu konservatiivisesti. A:n mukaan hampaiden tai hiusten peseminen tai kynällä kirjoittaminen eivät onnistuneet ranne- ja olkapääkipujen takia. Tietokoneella kirjoittaminen onnistui lyhyitä hetkiä, tavarat tippuivat käsistä eikä käteen voinut luottaa. A kuvasi puutumista olleen käden selkäpuolella ja kämmenessä. A heräsi kipuun 5–6 kertaa yössä. Tutkittaessa ranteen koukistus oli 50/80 astetta ja ojennus 70/70 astetta. Uloskierto oli rajoittunut 30 astetta. Ranteen selkäpuolella ja peukalon koukistajajänteessä oli aristusta ja lievää turvotusta. Hermopinnetestit olivat normaalit. Oikean käden puristusvoima oli 12 kilogrammaa. Vasemmalla kädellä puristaminen ei onnistunut vasemman yläraajan CRPS-oireyhtymän takia. Kuvantamistutkimusten perusteella arvioitiin, että ranteessa oli 10 asteen kädenselänpuoleinen kallistuma sekä veneluun ja ison sekä pienen monikulmaluun välisen nivelen nivelrikkoa. Käsikirurgi totesi, että vasemmassa yläraajassa oli todettu CRPS ja oikealla oli vastaavanlainen tilanne. Diagnoosina oli värttinäluun alaosan murtuma.

4.6.2024 tehty hermoratatutkimus oli normaali myös kyynärhermon tuntohaaran osalta. Käsikirurgin 4.6.2024 vastaanotolla kirjattiin, että A ei pystynyt kirjoittamaan kynällä juuri lainkaan ja hampaiden peseminen oli kivuliasta. A:n mukaan ranteessa oli jatkuvaa särkyä, joka säteili kyynärpään suuntaan. Jo käden kevyt rasitus kipeytti kättä. Tehdyssä kliinisessä tutkimuksessa ranteen ja kyynärnivelen liikkuvuus olivat entisellään, sormien koukistukset jäivät etusormen, keskisormen ja nimettömän osalta hieman vajaiksi. Puristusvoima oli oikealla Jamar-mittarilla 14 kilogrammaa. Diagnoosina oli edelleen värttinäluun alaosan murtuma.

Käsikirurgin 4.2.2025 päivätyn E-lääkärinlausunnon esitietojen mukaan oikeaan ranteeseen oli jäänyt kipua, jäykkyyttä, turvottelua, värimuutoksia ja yliherkkyyttä. A käytti painehanskaa. Lausunnossa toistettiin aiemmat A:n kuvaukset käden toimintakyvystä. Kliinisessä tutkimuksessa oikea ranne oli jähmeä ja A jännitti kättä herkästi kivun vuoksi. Ranteen koukistus oli 50 astetta ja ojennus 70 astetta. Uloskierto oli rajoittunut noin 30 astetta, sisäänkierto oli täysi. Alempi värttinä-kyynärluunivel (DRUJ-nivel) oli vakaa. Käden väri oli sinertävä, sormet olivat turvoksissa, kämmenselän kosketus oli yliherkkää. Hermopinnetestit olivat negatiiviset. Oikealla puristusvoima oli Jamar-mittarilla 12 kilogrammaa, avainote 2,5 kilogrammaa. Käsikirurgi arvioi, että kyseessä oli erittäin hankala oikean ranteen kipu ja toimintarajoitus. Vastauksena A:n esittämiin kysymyksiin käsikirurgi on todennut, että hänen mielestään CRPS:n diagnostiset kriteerit täyttyivät, sillä A:lla oli jatkuvaa kipua, joka oli suhteetonta hyväasentoisen värttinäluun murtuman jälkitilaan nähden. Lisäksi A:lla oli ainakin seuraavat oireet: hyperestesia oikeassa kädessä ja kämmenselässä, ihonvärin vaihtelua ja turvotusta (A käytti painehanskaa). Lisäksi ranteessa oli liikerajoitusta fysioterapiasta ja omatoimisesta harjoittelusta huolimatta. Käsikirurgin mukaan tutkimushetkellä olisi ollut nähtävissä ainakin allodynia kevyelle kosketukselle tai nivelen liikkeelle, ihon sinerrys, turvotus ja liikerajoitus. Oireille ja löydöksille ei ollut todettavissa mitään muuta diagnostista selitystä. Diagnoosina oli edelleen vain värttinäluun alaosan murtuma.

Asiantuntijalausunto

Vakuutuslautakunta on pyytänyt asiassa asiantuntijalausunnon dosentti, fysiatrian erikoislääkäri Timo Pohjolaiselta, jolla on kivunhoidon ja kuntoutuksen erityispätevyydet. Dosentti Pohjolaisella on ollut käytettävissään Vakuutuslautakunnalle toimitettu lääketieteellinen selvitys ajalta 6.1.2023–4.6.2024. 

Pohjolainen toistaa lausunnossaan tapahtumatiedot ja käy läpi A:ta koskevaa lääketieteellistä selvitystä. Pohjolainen toteaa, että A:lla todettiin vahinkotapahtuman jälkeen värttinäluuna alaosan murtuma, niin sanottu Collesin murtuma, jossa nivelpinta kallistuu kädenselänpuoleisesti (dorsaalisesti). Murtuma hoidettiin kipsauksella ja se luutui. ENMG-tutkimuksessa todettiin kyynärhermon tuntohaaran vaurio, jonka todettiin myöhemmin parantuneen.

Pohjolainen toteaa, että CRPS-oireyhtymän kansainväliset kriteerit (ns. Budapest-kriteerit 2010) ovat seuraavat:
1) Jatkuva kipu, joka on suhteeton mahdolliseen edeltävään tapahtumaan tai tapaturmaan nähden
2) Esitiedoissa eli anamneesissa ainakin yksi oire kolmessa alaryhmässä (kliiniset diagnostiset kriteerit) tai yksi kaikissa neljässä alaryhmässä (tutkimustyön diagnostiset kriteerit)
a. Sensoriset oireet: hyperestesia tai allodynia
b. Vasomotoriset oireet: lämpötilan asymmetria, ihonvärin vaihtelu tai asymmetria
c. Hikoiluvaihtelua, hikoilun asymmetria tai turvotus
d. Motorisia tai troofisia muutoksia: liikerajoitus, voiman heikkous, vapina, dystonia tai troofiset muutokset (karvoituksen, kynsien tai ihon muuntumista)
3.) Tutkimushetkellä nähtävissä ainakin yksi diagnostinen statuslöydös kahdessa tai useammassa alaryhmässä:
a. Sensoriset löydökset: hyperalgesia (terävälle) tai allodynia (kevyelle kosketukselle, painallukselle tai nivelen liikkeelle)
b. Vasomotoriset löydökset: lämpötilan asymmetria, ihonvärin vaihtelu tai asymmetria
c. Turvotus, hikoiluvaihtelu tai hikoilun asymmetria
d. Motoriset tai troofiset muutokset: Iiikerajoitus, voiman heikkous, vapina, dystonia tai troofiset muutokset (karvoituksen, kynsien tai ihon muuntumista)
4.) Ei mitään muuta diagnostista selitystä oireille ja löydöksille.

Pohjolainen katsoo, että sairauskertomusten ja lääkärinlausuntojen perusteella arvioiden A:lla ei ole oikeassa yläraajassa kansainvälisiä kriteerejä täyttävää CPRS-oireyhtymää.

Pohjolaisen arvion mukaan vahinkotapahtuman 6.1.2023 seurauksena aiheutunut pysyvä haitta vastaa haittaluokkaa 3 haittaluokituksen kohdan 1.2 Yläraajat, paitsi sormet mukaisesti arvioituna. Tässä on huomioitu oikean yläraajan kipu, oikean ranteen, kyynärvarren ja sormien liikerajoitukset sekä se, että kyseessä on dominantti yläraaja. Pohjolainen toteaa, että A:lla on myös vastapuolen eli ei-domintantin vasemman yläraajan CRPS-oireyhtymä, jolla on ollut vaikutusta A:n toimintakykyyn.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kyse A:lle 6.1.2023 tapaturman seurauksena jääneen pysyvän haitan haittaluokasta.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Vakuutusehdot

Sovellettavien yksityistapaturmavakuusehtojen, voimassa 1.1.2022 alkaen, kohdan F200.5.3 (Korvaus tapaturmaisesta haitasta) mukaan haitalla tarkoitetaan lääketieteellisesti arvioitua yleistä haittaa, joka vammasta aiheutuu vakuutetulle. Yleisellä haitalla tarkoitetaan tapaturman aiheuttamaa toimintakyvyn alentumista (toiminnan vajaus). Toimintakykyä verrataan saman ikäisen terveen henkilön toimintakykyyn. Tällöin otetaan huomioon rajoitukset, joita vammasta yleensä aiheutuu jokapäiväisessä elämässä huomioon ottaen vamman laatu ja vaikeusaste. Toimintakykyä arvioitaessa ei oteta huomioon yksilöllisiä olosuhteita kuten ammattia, elin- ja asuinoloja tai harrastuksia. Toimintakykyä arvioitaessa otetaan huomioon tekonivelen, proteesin tai muun apuvälineen avulla saavutettu toimintakyvyn parantuminen.

Kohdan F200.5.3.2 mukaan haitan suuruus määrätään tapaturmavakuutuslaissa tarkoitetusta haittaluokituksesta sosiaali- ja terveysministeriön antaman asetuksen perusteella. Haitan suuruus määrätään tapaturman sattuessa voimassa olleen haittaluokituksen perusteella. Vammat on jaettu haittaluokkiin 1–20 siten, että haittaluokka 20 vastaa täyttä haittaa.

Haittaluokka-asetus

Työtapaturma- ja ammattitautilaissa tarkoitetusta haittaluokituksesta annetun valtioneuvoston asetuksen 768/2015 haittaluokituksen kohdan 1.3 Yläraajat kokonaisuutena mukaan näitä arviointiperusteita käytetään, jollei yksityiskohtaisiin vammanimikkeisiin vertaamalla voida päästä haittaa kuvaavaan tulokseen. Arviointi koskee yhdestä yläraajasta aiheutuvaa haittaa.

Kohdan 1.3 mukaan kyseessä on yläraajan lievää toiminnanvajaus ja haittaluokka 0–3, kun karkea voima on vähän alentunut, näppäryys on vähän alentunut, mutta raajalla voi kuitenkin kirjoittaa, napittaa ja ommella, liikkuvuus on vähän rajoittunut.

Kohdan 1.4 Yläraajan monimuotoinen alueellinen kipuoireyhtymä (complex regional pain syndrome; CRPS) mukaan CRPS:n aiheuttama haitta arvioidaan alla olevan taulukon mukaan kokonaisuutena eikä sitä voida yhdistää tai laskea yhteen muun edellä kuvatun yläraajasta aiheutuvan haitan kanssa. Yläraajan lopulliseksi haittaluokaksi valitaan joko edellä mainitun nimikkeen – yläraaja kokonaisuutena – tai nimikkeen – CRPS – osoittama haittaluokka. Erittäin vaikeissa tilanteissa voidaan poikkeuksellisesti soveltaa myös yleisen toiminnanvajauksen määrittelyä. Haitan arviointi CRPS-luokituksen perusteella edellä mainittuja perusteita käyttäen edellyttää IASP:n vaatimukset (International Association for the Study of Pain) täyttävää diagnoosia, objektiivisia löydöksiä ja syy-seuraussuhteen olemassaoloa.

Kohdan 1.4 mukaan kyseessä on yläraajan lievä CRPS ja haittaluokka 0–3, kun tuntoherkkyys ja arkuus haittaavat normaalia päivittäistä toimintaa, raajan kuormituksesta ja käytöstä aiheutuu helposti kivun paheneminen, kivuliaan raajan käyttö normaalia hitaampaa ja kömpelömpää, raajan lihasvoima ja -kestävyys ovat heikentyneet.

Asian arviointi

Yksityistapaturmavakuutuksesta korvattavalla pysyvällä haitalla tarkoitetaan lääketieteellisesti arvioitua yleistä haittaa, joka vammasta aiheutuu vakuutetulle. Arviossa otetaan huomioon lääketieteellisistä selvityksistä ilmenevä vamman tai sen aiheuttaman toiminnanvajavuuden laatu, mutta ei vakuutetun yksilöllisiä olosuhteita, kuten ammattia tai harrastuksia. Haitan määrittämisessä käytetään tapaturmavakuutuslainsäädäntöön perustuvaa haittaluokitusta, tässä tapauksessa valtioneuvoston asetusta 768/2015.

Vakuutuslautakunta viittaa asiassa esitettyyn lääketieteelliseen selvitykseen sekä hankkimaansa asiantuntijalausuntoon ja toteaa, että A:lle on aiheutunut 6.2.2023 tapaturmassa värttinäluun alaosan murtuma, joka on luutunut seurannassa. Alkuvaiheessa ENMG-tutkimuksessa todettu kyynärhermon tuntohaaran osittainen vaurio on korjaantunut. A:lle on jäänyt oikean yläraajan kipua sekä oikean ranteen, kyynärvarren ja sormien liikerajoituksia. Oikean käden puristusvoima on ollut 12 kilogrammaa. Siltä osin kuin vakuutusyhtiö on vastineessaan esittänyt, että A:n oikeassa kädessä olisi ollut CRPS jo ennen 6.2.2023 tapaturmaa, Vakuutuslautakunta toteaa, että saadun selvityksen perusteella kyse on ollut vasemman yläraajan CRPS-kiputilasta. A:n muiden sairauksien ja vammojen jälkitiloja ei huomioida arvioitaessa 6.2.2023 tapaturmasta aiheutunutta pysyvää haittaa.

Vakuutuslautakunta toteaa, että haitan arviointi haittaluokituksen kohdan 1.4 Yläraajan monimuotoinen alueellinen kipuoireyhtymä (CRPS) perusteella edellyttää kansainväliset vaatimukset täyttävää CRPS-diagnoosia sekä objektiivisia löydöksiä.

Vakuutuslautakunnan hankkiman asiantuntijalausunnon mukaan lääketieteellisten selvitysten perusteella A:lla ei ole todettavissa oikean yläraajan kansainväliset kriteerit täyttävää CRPS-oireyhtymää. A on toimittanut asiantuntijalausunnon jälkeen uuden 4.2.2025 päivätyn käsikirurgin E-lääkärinlausunnon, jossa on arvioitu, että CRPS:n diagnostiset kriteerit täyttyisivät. Diagnoosina oli edelleen vain värttinäluun alaosan murtuma. Käytettävissä olevan selvityksen perusteella A:lla ei ole missään vaiheessa diagnosoitu CRPS-oireyhtymää.

Vakuutuslautakunta viittaa asiantuntijalausunnossa esitettyihin CRPS-oireyhtymän kansainvälisiin Budapest-kriteereihin. Vakuutuslautakunta toteaa, että A:lla on todettu 4.2.2025 ensimmäistä kertaa kämmenselän kosketuksen yliherkkyyttä (hyperestesiaa) ja käden sinertävää väritystä. Käsikirurgin lausunnon viimeisellä sivulla mainitaan, että tutkimushetkellä olisi ollut nähtävissä kevyen kosketuksen aiheuttamaa kivuliaisuutta (allodyniaa), mutta käden kliinisessä tutkimuksessa todetuissa löydöksissä ei mainittu allodyniaa, eikä CRPS:n diagnoosia asetettu. Myöskään aiemmilla vastaanottokäynneillä todetusta lisääntyneestä kivuntunnosta (hyperalgesiasta) tai allodyniasta ei ole merkintöjä, vaan A:lla on kuvattu lähinnä jatkuvaa ja rasituksessa pahenevaa kipua. Toisaalta aiemmissa lääkärinlausunnoissa ei ole kuvattu objektiivisesti todettuja vasomotorisia oireita (lämpötilan asymmetriaa, ihonvärin vaihtelua tai asymmetriaa) tai selvästi havaittavaa turvotusta. Vakuutuslautakunta katsoo, että esitetyn selvityksen perusteella CRPS:n diagnostisten kriteerien ei voida arvioida täyttyvän oikean yläraajan osalta. Haitta tulee siis arvioida kohdan 1.3 Yläraajat kokonaisuutena perusteella.

Käytössään oleva lääketieteellinen selvitys ja asiassa hankittu asiantuntijalausunto huomioiden Vakuutuslautakunta katsoo, että A:lle tapaturmasta aiheutunut pysyvä haitta vastaa haittaluokka-asetuksessa 768/2015 tarkoitettua yläraajojen lievää toiminnanvajausta (haittaluokka 0–3) ja haittaluokkaa 3, kun huomioidaan oikean yläraajan kipu, puristusvoiman aleneminen sekä oikean ranteen, kyynärvarren ja sormien liikerajoitukset. Vakuutuslautakunta toteaa kuitenkin lisäksi, ettei haitta ylittäisi jo korvattua haittaluokkaa 3 siinäkään tapauksessa, että CRPS:n diagnostisten kriteerien voitaisiin katsoa täyttyvän. Vakuutuslautakunta ei suosita lisäkorvausta.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta ei suosita muutosta vakuutusyhtiön korvauspäätökseen.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Luukkonen
Sihteeri Pulkkinen

Jäsenet:
Korkeamäki
Kummoinen
Sibakov
Rahijärvi