Tapahtumatiedot

Asiakkaana olevan asunto-osakeyhtiön kaksikerroksisessa puukerrostalossa todettiin vuotovahinko 8.1.2024. Vahinko aiheutui huoneistossa vuokralla asuvan henkilön lähdettyä joululomalle ja sammutettua lämmityksen asunnostaan sähkökulujen säästämiseksi. Asunnon käyttövesiputki oli tämän seurauksena jäätynyt aikavälillä 1.1.2024–7.1.2024. Lisäksi suihkusekoitin oli rikkoutunut ja vettä oli vuotanut asuntoon. Taloyhtiö haki korvausta vuotovahingosta kiinteistövakuutuksestaan. Vakuutusyhtiö teki asiassa kielteisen korvauspäätöksen 15.2.2024. Korvauspäätöksen mukaan jäätyminen ei ole ennalta arvaamatonta Suomen sääoloissa, jos lämmitys otetaan pois päältä, minkä vuoksi korvausta vahingosta ei maksettu.

Taloyhtiö haki muutosta päätökseen yhtiön sisäisessä muutoksenhakumenettelyssä vedoten siihen, ettei vakuutuksenottaja ole voinut vaikuttaa siihen, miten asukas on hoitanut huoneiston lämmittämisen. Vakuutusyhtiö ei muuttanut 8.5.2024 tehdyllä ratkaisulla aiempaa korvauspäätöstään. Vakuutusyhtiö totesi edelleen, ettei putkien jäätyminen ole ennalta arvaamatonta, kun huoneiston lämmitys on kytketty pois päältä useamman päivän ajaksi pakkaskauden aikana. Lisäksi ratkaisussa todettiin, ettei jäätymisestä aiheutunutta rikkoutumista vakuutusehtojen mukaan korvata, minkä vuoksi suihkusekoittajan rikkoutumista ei myöskään korvattu esinevakuutuksesta.

Asiakkaan valitus

Taloyhtiö pyytää Vakuutuslautakuntaa arvioimaan, onko aiheutunut vahinko äkillinen ja ennalta arvaamaton erityisesti huomioiden, ettei taloyhtiö ole voinut tietää asunnon olevan tyhjillään ja kylmänä. Taloyhtiö vetoaa Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositukseen VKL 503/05 todeten, ettei vakuutuksenottaja ole voinut valvoa vahingonaiheuttajan menettelyä eikä toiminnallaan estää vahingon syntyä. Vuokralaisen huolimaton toiminta ei tee vahingosta ennalta arvattavaa. Taloyhtiö toteaa myös, etteivät kiinteistövakuutuksen suojeluohjeet, joiden mukaan putkistot on suojattava jäätymiseltä, velvoita asukasta vaan taloyhtiötä.

Vakuutusyhtiön vetoaman Vakuutuslautakunnan ratkaisun FINE-001307 osalta taloyhtiö toteaa, ettei ratkaisu ole vertailukelpoinen, koska kyseisessä tapauksessa taloyhtiö oli tiennyt asunnon olleen tyhjillään asukkaan kuoleman takia. Nyt käsiteltävässä tapauksessa taloyhtiöllä ei ole ollut tiedossa, että asunto on tyhjillään ja lämmitys on kytketty pois päältä.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö kiistää vastineessaan asiakkaan vaatimuksen ja toteaa korvauspäätöksen olevan vakuutusehtojen mukainen. Vakuutusyhtiö vetoaa Vakuutuslautakunnan ratkaisukäytäntöön, erityisesti ratkaisusuositukseen FINE-049069 todeten, että vahingon ennalta arvaamattomuus tulee arvioida objektiivisesti eikä sillä ole merkitystä onko vahinko tullut vakuutuksenottajalle yllätyksenä.

Vakuutusyhtiö vetoaa myös lautakunnan ratkaisusuositukseen FINE-001307, jossa lautakunta on katsonut, että vesipostin jäätyminen on ennalta arvattava ja odotettavissa oleva seuraus siitä, ettei asuinhuoneiston lämmitystä ole kytketty päälle ennen pakkauskauden alkua. Vakuutusyhtiö toteaa, että tapahtuma ei ole ollut vakuutusehtojen tarkoittamalla tavalla äkillinen ja ennalta arvaamaton, koska lämmitystä vailla olevan asunnon vesilaitteiston jäätyminen pakkaskelien vallitessa on odotettavaa ja todennäköistä.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kyse jäätymisen seurauksena aiheutuneen vuotovahingon ennalta arvaamattomuudesta tilanteessa, jossa osa rakennuksesta on ollut vailla lämmitystä.

Sovellettavat vakuutusehdot

Kiinteistövakuutusehtojen, voimassa 1.1.2023 alkaen, kohdan 5 (Vakuutusturva) mukaan vakuutusturva korvaa vakuutetulle omaisuudelle äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta aiheutuneen suoranaisen omaisuusvahingon seuraavassa esitetyllä tavalla. Kohdassa 5.1 olevia rajoituksia sovelletaan kaikissa vahinkotapahtumissa. Lisäksi Yleisten sopimusehtojen luvussa 2.1 on joitakin yleisiä rajoituksia., jotka mm. rajoittavat tietyistä syistä tapahtuvat vahingot kokonaan turvan ulkopuolelle.

Ehtokohdan 5.4 (Rakennusta palvelevan LVI-tekniikan rikkoutuminen ja siitä aiheutuva vuoto (Vuoto ja LVI -turva)) mukaan korvattavia vahinkoja ovat:
- vuoto- ja LVI-turvalla vakuutetun rakennuksen toimintaa palvelevan lämpö-, vesi- ja ilmastointitekniikan rikkoutuminen
- vuotovahinko, jonka syynä on rakennuksen toimintaa palvelevan lämpö-, vesi- tai ilmastointitekniikan rikkoutuminen tai viemärin tukkeutuminen. Vuotovahingolla tarkoitetaan vahinkoa, joka aiheutuu nesteen, kaasun tai höyryn virtaamisesta rakennuksen kiinteästä LVI-putkistosta tai -laitteesta. Tukkeutumisvahingolla tarkoitetaan vahinkoa, jossa vesi ei tukoksen takia pääse vapaasti virtaamaan viemärissä eteenpäin, patoutuu ja tulvii huonetilaan kaivosta, altaasta tai poistoputken liitoksesta. Viemärin tukkeutumisesta ei ole kyse silloin, kun vesi ei pääse lainkaan viemäriin.
[…]
Vakuutuksesta ei myöskään korvata
- […]
- maan tai perustusten liikkumisen tai jäätymisen aiheuttamaa rikkoutumista.

Ehtokohdan 8 (Suojeluohjeet) alakohdan 8.1 (Tarkoitus ja velvoittavuus) mukaan tämä vakuutuksenottajaa velvoittava suojeluohje antaa ohjeita, joita noudattamalla voidaan ehkäistä vahinkojen syntymistä ja pienentää vahinkomääriä.

Yleisten sopimusehtojen mukaan korvausta voidaan alentaa tai se voidaan evätä, jos vakuutuksenottaja tai muu korvaukseen oikeutettu on tahallisesti tai huolimattomuudesta, jota ei voida pitää vähäisenä, laiminlyönyt suojeluohjeiden noudattamisen.
[…]

Ehtokohdan 8.5 (Vuotovahinkojen torjunta) mukaan putkistot on suojattava jäätymiseltä.

Asian arviointi

Vakuutusyhtiö on kieltäytynyt korvaamasta kaksikerroksisen puukerrostalon asuinhuoneistossa jäätymisestä aiheutunutta vuotovahinkoa perustellen ratkaisuaan sillä, että vahinkoa ei voi pitää ennalta arvaamattomana, koska kyseinen huoneisto oli vailla lämmitystä. Taloyhtiö katsoo, että vahinko on ennalta arvaamaton, koska vakuutuksenottaja ei ole voinut valvoa vahingonaiheuttajan menettelyä eikä toiminnallaan estää vahingon syntymistä.

Asiassa on osapuolten välillä riidatonta, että vuotovahinko on aiheutunut siitä, että suihkusekoitin on käyttövesiputken jäätymisen seurauksena rikkoutunut ja vettä on vuotanut asuntoon. Putkisto on jäätynyt, koska asunnon asukas on lomalle lähtiessään kytkenyt asunnon lämmityksen pois päältä useamman päivän ajaksi. Molemmat osapuolet ovat viitanneet Vakuutuslautakunnan aiempaan ratkaisukäytäntöön.

Vakuutuslautakunta toteaa, että aiemmassa ratkaisukäytännössä on vakiintuneesti katsottu, että putken jäätymisestä seuranneesta rikkoutumisesta aiheutuvia vuotovahinkoja lähtökohtaisesti pidetään äkillisinä ja ennalta arvaamattomina tapahtumina, jotka tulevat korvattavaksi niin vuototurvasta kuin äkillisten ja ennalta arvaamattomien vahinkojen varalta olevasta turvasta. Vakuutusehtoihin sisältyvän jäätymisvahinkojen suojeluohjeen osalta lautakunta on katsonut ohjeen tukevan johtopäätöstä kyseisten vahinkojen lähtökohtaisesta tulkitsemisesta vakuutuksesta korvattaviksi. Jos jäätymisestä aiheutuvia vahinkoja ei lähtökohtaisesti katsottaisi korvattaviksi vakuutuksesta, ei putkien jäätymisvahinkojen ehkäisemistä koskevaa suojeluohjetta olisi tarpeen ottaa vakuutusehtoihin. Vakuutusehtojen sisältöä tulkittaessa sillä ei ole katsottu olevan merkitystä, onko vakuutusyhtiö vedonnut suojeluohjeeseen. Ratkaisukäytännön mukaan vuotovahingon ei kuitenkaan ole katsottu olevan ennalta arvaamaton, jos koko rakennus on jätetty vaille lämmitystä kylmän vuodenajan aikana. Tällöin mahdollisella suojeluohjeella ei ole merkitystä vahingon korvattavuuden arvioinnissa. Tässä kuvattu jäätymisestä aiheutuvien vuotovahinkojen korvattavuutta koskeva ratkaisukäytäntö ilmenee esimerkiksi ratkaisusuosituksista FINE-75245-G0V3X8, VKL 362/08, VKL 424/12, VKL 613/15 ja 569/15.

Nyt käsiteltävässä tapauksessa on kyse asuinrakennuksesta, jossa on useampi asuinhuoneisto. Huoneistoista vain yksi on ollut vailla lämmitystä. Tapaus ei siten ole rinnastettavissa tilanteisiin, joissa koko rakennus on ollut vailla lämmitystä. Vakuutusyhtiö ei myöskään ole väittänyt vakuutuksenottajan olleen tietoinen huoneiston lämmityksen puuttumisesta. Käsiteltävän tapauksen olosuhteet eroavat siten ratkaisusuosituksen FINE-001307 tilanteesta, koska siinä taloyhtiö oli tietoinen siitä, että asunto oli tyhjillään. Aiemman ratkaisukäytännön mukaisesti lautakunta katsookin, että putken jäätymisestä aiheutuneessa vuotovahingossa on tässä kysymys äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta aiheutuneesta, vuoto ja LVI-turvasta korvattavasta vahingosta. Lisäksi lautakunta toteaa vakuutusehtoihin sisältyvän vuotovahinkojen torjuntaa koskevan suojeluohjeen, jonka mukaan putkistot on suojattava jäätymiseltä, viittaavan siihen, että myös putkien jäätymisestä aiheutuvat vuotovahingot ovat lähtökohtaisesti vakuutuksesta korvattavia tapahtumia. Näillä perusteilla lautakunta suosittaa vakuutusyhtiötä korvaamaan vuodosta taloyhtiölle aiheutuneen vahingon vakuutusehtojen mukaisesti.

Suihkusekoittajan rikkoutumisen osalta lautakunta toteaa, että vakuutusehtoihin sisältyy rajoitusehto, jonka mukaan vakuutuksesta ei korvata jäätymisen aiheuttamaa rikkoutumista. Tämän perusteella suihkusekoittajan rikkoutumista ei vakuutuksesta korvata. Selvyyden vuoksi lautakunta toteaa kuitenkin, ettei tällä rajoitusehdolla ole vaikutusta vuotovahingon korvattavuuden arviointiin.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta suosittaa, että vakuutusyhtiö korvaa vuotovahingon vakuutusehtojen mukaisesti.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Koponen
Sihteeri Kukkonen

Jäsenet:
Rahijärvi
Rantala
Ståhlberg
Yrttiaho