Tapahtumatiedot

Vahinkoilmoituksen 30.1.2024 mukaan asiakkaalta oli kotimaan matkalla 22.1.2024 kadonnut erikseen vakuutettu noin 30 gramman kultainen ristiriipus, jossa oli neljä VVS1 timanttia. Riipus oli tippunut paikkakunnalla L välillä K-polku 17 – L:n X kaupan kierrätyspiste. Kyseessä oli käsityönä kultasepällä vuonna 2022 teetetty koru. Asiakkaan korvausvaade oli 7 300 euroa. Korvausvaatimusta koskevaan lisätiedot kohtaan romukullan hinnaksi oli määritelty 30 grammaa x 40 euroa, neljän VVS1 0,4 timantin hinnaksi 500–700 euroa/timantti ja kultasepän työ, jonka osalta ei ollut esitetty arviota.

Vakuutusyhtiö teki asiassa 31.1.2024 kielteisen korvauspäätöksen katsoen, että kyseessä on katoaminen, joka ei ole vakuutusehtojen mukaan korvattava.

Asiakas ilmoitti 17.2.2024 ja 21.2.2024 vakuutusyhtiölle, että hän on erehdyksissään lähettänyt väärää tietoa riipuksen arvosta ja toimitti kultaseppä A:n lausunnon ja 19.2.2024 päivätyn arvotodistuksen riipuksen arvosta. Lausunnon mukaan riipuksen lenkki oli hajonnut siitä osasta mikä pitää kiinni riipusta ja tämän seurauksena riipus on kadonnut. Lausunnossa todettiin asiakkaan käyneen säännöllisesti huollattamassa ketjua ja riipusta. Arvotodistuksen mukaan kyseessä oli muokattu uniikki ristiriipus kivillä, materiaalina 14 karaatin keltakulta. Ristissä oli neljä kappaletta granaatteja ja kaksi kappaletta kirkkaita timantteja. Ristiriipuksen arvo oli 1 900 euroa. Arvotodistuksessa oli valokuva riipuksesta.

Vakuutusyhtiö viittasi asiakkaalle 19.2.2024 antamassaan vastauksessa 31.1.2024 antamaansa korvauspäätökseen.

Asiakas oli tyytymätön kielteiseen korvauspäätökseen. Asiakas vetosi muun muassa siihen, että kaulaketju on juuri tällaisia tapauksia varten vakuutettu erikseen ja näin vakuutusmyyjä on vakuutuksen heille nimenomaisesti myynyt. Asiakas katsoi, että kyseessä on vakuutusehtojen mukainen rikkoutuminen, koska lenkki, jolla riipus oli ketjussa kiinni, oli murtunut. Asiakas viittasi kultaseppä A:n lausuntoon, jossa korun lenkin oli todettu murtuneen. Tapahtumankulun osalta asiakas kertoi, että katoamispäivänä he tekivät ulkona töitä, kuten mökillä puutöitä ja asiakas kaatui kerran puutöitä tehdessään. He kävivät myös kirkonkylällä kaupassa ja syömässä sekä ajelemassa paikkakuntien T ja L välisellä tiellä pysähdelleen katsomaan maisemia. Illalla saunaan mentäessä asiakas huomasi ristin puuttuvan korusta. Koru kaulassa oli ehjä, mutta risti ja sen lenkki puuttuivat. Asiakas lähti heti etsimään riipusta paikoista, joissa he olivat olleet mutta sitä ei usean päivän etsinnöistä huolimatta löytynyt enää mistään. Lisäksi asiakas kertoi, että hän ei ole koskaan huomannut korussa tai sen lukossa mitään vikaa tai halkeamia, ja hän on huollattanut korua säännöllisesti. Koru on asiakkaalle erityisen merkityksellinen ja sitä on vuosien varrella muokattu ammattilaisen toimesta. Koru oli erikseen vakuutettu vakuutusmyyjän suosittelemalla arvoesinevakuutuksella kotivakuutuksen ja matkavakuutuksen lisäksi. Koru oli siis vakuutettu vähintään kolminkertaisesti eikä korua olisi vakuutusmyyjältä saadun tiedon mukaan voinut paremmin vakuuttaa.

Vakuutusyhtiö teki asiassa 11.4.2024 uuden kielteisen korvauspäätöksen. Korvauspäätöksessään yhtiö katsoi, että käytettävissä olevan selvityksen perusteella asiassa ei ole voitu luotettavasti selvittää, miten riipuksen vahinko on syntynyt ja näin ollen riipusta on pidettävä vakuutusehdoissa tarkoitetulla tavalla kadonneena tai pudonneena. Yhtiö totesi, että jälkikäteinen päättely siitä, mitä riipukselle on täytynyt tapahtua, ei itsessään riitä osoitukseksi siitä, millä tavalla esine on menetetty. Vakuutuksen korvauspiiriin eivät kuulu katoamisesta tai putoamisesta aiheutuneet vahingot.

Asiakas oli edelleen tyytymätön ja vetosi muun muassa vakuutusmyyjältä saamiinsa ohjeisiin siitä, kuinka vahinkoilmoitus tulee vakuutusyhtiölle tehdä. Korvaushakemusta varten asiakas kertoi hankkineensa korun tehneeltä kultasepältä arvotodistuksen itse riipuksesta, koska aiempi arvotodistus koski koko kaulaketjua. Arvotodistuksen hankkimisesta aiheutui 150 euron kulu. Asiakas vaati, että yhtiön tulee korvata rikkoutunut riipus joko kotivakuutuksesta, matkatavaravakuutuksesta tai arvotavaravakuutuksesta, joilla kaikilla riipus on ollut vakuutettuna. Asiakas katsoi, että mikäli kyseessä olisi katoaminen, ei hänellä olisi enää koko ketjua kaulassa.

Vastauksessaan asiakkaalle 16.4.2024 vakuutusyhtiö totesi muun muassa, että kyseessä on katoaminen silloin, kun vakuutettu ei ole havainnut millä tavoin ja mistä syystä omaisuus on joutunut kadoksiin. Pelkkä olettamus tapahtumankulusta ei ole riittävä. Katoamista koskeva ehtokohta koskee kaikki omaisuusvakuutuksia, myös erikseen vakuutettuja arvoesineitä. Yhtiö totesi, että vakuutusmyyjältä saadun tiedon mukaan vakuutusmyyjä ei ole kertonut, että vakuutus korvaa kyseessä olevan vahingon. Lisäksi yhtiö ilmoitti, että se korvaa kultasepän arviointipalkkion asiakkaalle ja totesi, että muilta osin asia on loppuun käsitelty.

Asiakas oli edelleen tyytymätön ja haki muutosta kielteiseen korvauspäätökseen. Muutoksenhaussaan asiakas vetosi muun muassa siihen, että kertomus tapahtumankulusta on tarkka ja todenmukainen. Asiakkaan mukaan kyseessä on rikkoutuminen, ei katoaminen. Asiakas kertoi, että hänellä on ollut talvivaatteet yllä, kun ristiriipuksesta on murtunut/rikkoutunut lukko, jolla se on ollut kiinni noin 100 gramman ketjussa, eikä rikkoutumista ole huomannut ennen kuin vaatteet on riisuttu. Asiakas katsoo, että on loogista, että kun koru rikkoutuu, niin se pudotessaan katoaa.

Vakuutusyhtiön sisäinen muutoksenhakuelin teki 17.6.2024 kielteisen päätöksen. Päätöksessään yhtiö katsoi, ettei asiakas ole näyttänyt, että riipuksen menettämisen syy olisi äkillisen ja ennalta arvaamattoman tapahtuman aiheuttama rikkoutuminen. Koska riipuksen menettämisen syy on jäänyt epäselväksi, on kyse vakuutusehtojen tarkoittamasta omaisuuden katoamisesta, jota vakuutus ei korvaa. Asiakkaan ja vakuutusmyyjän välisen yhteydenpidon osalta yhtiö totesi, että vakuutusmyyjä on ilmoittanut asiakkaalle, ettei hän tee korvauspäätöksiä. Myyjältä saadun tiedon mukaan myyjä ja asiakas olivat keskustelleet riipuksen tärkeydestä ja uuden ostamisesta, mutta myyjä ei ollut luvannut, että riipus korvataan. Sen sijaan myyjä oli ohjeistanut asiakasta vahinkoilmoituksen tekemisessä asiointipalvelussa.

Asiakkaan valitus

Asiakas on tyytymätön vakuutusyhtiön kielteiseen korvauspäätökseen ja vaatii, että yhtiö korvaa riipuksesta 1 900 euroa. Valituskirjelmässään asiakas toistaa vahinkokäsittelyn yhteydessä esille tuomansa seikat riipuksen yksityiskohdista sekä tapahtumatiedoista. Vaatimuksen määrän osalta asiakas tarkentaa, että vahinkoilmoituksessa alun perin mainittu 7 300 euron arvo tarkoitti koko ketjun ja kahden riipuksen arvoa.

Asiakas kertoo maininneensa usean paikan, joissa riipus on voinut rikkoutua. Vahinkopäivämääräksi asiakas ilmoittaa 21.1.–22.1.2024, jolloin hän ollut vanhempiensa luona ja mökillä paikkakunnalla L. Asiakkaan mukaan riipus on voinut rikkoutua, kun asiakas on tehnyt puutöitä ja muita töitä, kuten lumenluontia mökillä. Asiakas kertoo kaatuneensa kerran puutöitä tehdessään ja riipus on voinut tässä yhteydessä takertua paitaan tai puihin, ja rikkoutua tämän seurauksena. Riipus on voinut rikkoutua ennalta arvaamattomasti myös kaupassa käydessä tai kuntokeskuksessa. Asiakas kertoo käyneensä myös syömässä ja viemässä vaatteita kierrätykseen, jolloin riipus on voinut tarttua kiinni vaatteeseen tai laatikon reunaan ja rikkoutua äkillisesti. Myös pelkkä kävely ja villapaitaan tai muuhun vaatteeseen kiinnittyminen saattaa aiheuttaa rikkoutumisen. Rikkoutumisen luonnollinen seuraus on katoaminen. Asiakas kertoo illalla saunaan mentäessä korua pois ottaessaan huomanneensa, että toinen ketjun riipuksista oli poissa. Riipus oli ollut kiinni niin sanotulla O-lenkillä/lukolla ja tarkasteltuaan koruaan oli selvää, että lenkki oli murtunut, koska ketjussa ei ollut mitään jäljellä riipuksesta. Huomattuaan rikkoutumisen, oli riipusta mahdoton löytää, koska ulkona oli 25 senttimetriä lunta. Asiakas myös kertoo, että koru riipuksineen on ollut hänen kaulassaan monta vuotta, eikä pelkän riipuksen rikkoutumista välttämättä huomaa, toisin kuin koko korun rikkoutumisen olisi huomannut.

Asiakas kertoo, ettei hän ollut huomannut riipuksen lukossa tai kiinnityksessä mitään vikaa, mutta toteaa, että kullan murtumista ei näe paljain silmin ennen kuin lopullinen murtuminen tapahtuu. Kyseessä on 585-pitoinen kulta, joka sisältää 58,5 prosenttia kultaa ja loppuosa on seosmetalleja ja tästä syystä se on noin puolet hauraampaa kuin metalliketju. Kyseessä on asiakkaan arkiketju, johon kohdistuu rasitusta ja hankausta joka päivä ja tämän vuoksi se voi asiakkaan mukaan äkillisesti rikkoutua. Silmämääräisesti mitään vikaa tai halkeamia ei ollut kuitenkaan havaittavissa. Asiakas kertoo huollattavansa korujaan säännöllisesti ammattitaitoisella kultasepällä. Asiakas vetoaa kultasepän lausuntoon, jossa riipuksen on todettu rikkoutuneen.

Asiakas katsoo, että paikalla olleet neljä ihmistä ovat tarpeeksi todistamaan, että riipusta ei ole hukattu, vaan se on kadonnut äkillisesti ja ennalta arvaamattomasti. Asiakas katsoo, että mikään rikkoutuminen tai murtuminen ei ole ennalta arvattavissa, vaan kaikki tapahtuu äkillisesti. Asiakas vetoaa siihen, että hän on mahdollisimman tarkasti kertonut mitä tapahtui ja miten

Asiakkaan mukaan vakuutusmyyjä on todennut asiakkaalle, että asiakkaalla on parhaat ja laajimmat mahdolliset vakuutukset, ja jos puhelin esimerkiksi tippuu lattialle ja rikkoutuu, niin se korvataan. Asiakas kertoo luottaneensa vakuutusmyyjältä saamaansa tietoon. Riipuksen osalta vakuutusmyyjä on asiakkaan mukaan todennut, että vakuutus kyllä korvaa tämän, ja että vahinkoilmoitus on hyvin tehty ja vahinko kuvattu tarkasti. Asiakas katsoo, että jonkun hänen kolmesta vakuutuksestaan, koti-, matkatavara tai arvotavaravakuutuksen tulee korvata vahinko. Kirjelmänsä liitteenä asiakas toimittaa jäljennöksen vakuutusmyyjän ja asiakaan välisestä kielteisen korvauspäätöksen jälkeen käydystä viestinvaihdosta, jossa vakuutusmyyjä muun muassa toteaa, että hän oli asiakkaan aiemmista puheista ymmärtänyt, että koru olisi mennyt rikki ja ehtojen mukaan rikkoutuminen korvataan. Myyjä toteaa, että on normaalia, että asiakkaat kyselevät myyjältä mitä korvataan, mutta myyjät eivät saa ottaa kantaa korvauspäätöksiin vaan korvauspäätöksen antaa aina korvausosasto. Tuoteselosteessa olevia esimerkkejä rikkoutumisvahinkojen korvaamisesta, kuten puhelimen tippumisesta ja rikkoutumisesta, myyjä voi antaa. Toisessa viestisissään vakuutusmyyjä toteaa, että koru on kyllä vakuutettuna, eikä korua olisi tämän laajemmin voinut vakuuttaa. Korvausasiat ratkaistaan kuitenkin korvausosastolla, eikä vakuutusmyyjä voi kumota korvausosaston päätöstä.

Lisäkirjelmässään asiakas toteaa, että vaikka hän ei pysty tarkasti määrittämään, mikä rikkoutumisen aiheutti, liittyy se äkilliseen ja ennalta arvaamattomaan tilanteeseen. Muussa tapauksessa koru ei olisi rikkoutunut. Asiakas katsoo, että vakuutusyhtiön kielteinen korvauspäätös perustuu virheelliseen tulkintaan tapahtumien kulusta, vakuutusehdoista sekä siitä, että asiakas on käyttänyt vahinkoilmoituksessa väärää sanamuotoa ilmoittaessaan korun kadonneeksi. Asiakas vaatii, että käsittelyssä huomioidaan vakuutusehdot, vakuutusmyyjän asiakkaalle antamansa tiedot, tapahtuman luonne ja asiakkaan asiassa esittämät seikat.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö kiistää vastineessaan asiakkaan vaatimukset. Yhtiön mukaan asiassa on kysymys siitä, onko asiakas näyttänyt, että riipuksen menettämisen syy on äkillisen ja ennalta arvaamattoman tapahtuman aiheuttama rikkoutuminen. Vahinkoa ei ole korvattu, koska asiassa ei ole osoitettu, että riipuksen menettämisen syy olisi äkillisen ja ennalta arvaamattoman tapahtuman aiheuttama rikkoutuminen.

Yhtiö toteaa, että vakuutusehdot määrittelevät ja rajaavat vakuutuksen korvattavuuden. Vahingon korvattavuus määräytyy vahingon syyn, ei seurauksen perusteella. Vakuutusehtojen mukaan vakuutus korvaa vakuutetun omaisuuden rikkoutumisen, kun rikkoutuminen on aiheutunut äkillisen ja ennalta arvaamattoman tapahtuman seurauksena. Voimassa olevan oikeuden mukaan korvauksenhakijalla on näyttövelvollisuus siitä, että häntä on kohdannut vakuutuksesta korvattava vakuutustapahtuma. Tässä tapauksessa asiakkaan tulisi osoittaa, että asiassa on tapahtunut vakuutusehtojen mukaan korvattava äkillisen ja ennalta arvaamattoman tapahtuman aiheuttama riipuksen rikkoutuminen.

Valituksessaan asiakas on kertonut vahinkoajankohdaksi 21.–22.1.2024. Vahinkopaikka on vanhempien asunto, kesämökki tai matka vanhempien asunnolta kierrätyspisteelle. Asiakas on kyseisenä ajankohtana käynyt kaupassa, syömässä, tehnyt lumi- ja puutöitä, käynyt kuntosalilla, vienyt vaatteita kierrätykseen ja tehnyt muita normaaleja toimintoja. Yhtiö katsoo, että asiakaan lautakunnalle toimittamasta valituksesta ei tule esille mitään äkillistä ja ennalta arvaamatonta tapahtumaa, mikä selittäisi riipuksen rikkoutumisen ja siitä johtuvan katoamisen. Asiakas vaatii korvausta sillä perusteella, että riipuksen lukko tai lenkki on murtunut. Yhtiö katsoo, että jälkikäteinen oletus tai päättelyketju siitä, mitä riipukselle on täytynyt tapahtua, ei kuitenkaan itsesään riitä osoituk­sek­si siitä, että riipus on rikkoutunut ja sen vuoksi joutunut kateisiin. Yhtiö katsoo, että asiakas ei ole näyttänyt, että riipuksen menettämisen syy olisi äkillisen ja ennalta arvaamattoman tapahtuman aiheuttama rikkoutuminen. Koska riipuksen syy on jäänyt epäselväksi, kyse on vakuutusehtojen tarkoittamasta riipuksen katoamisesta, jota vakuutus ei korvaa. Myöskään se, että ketjussa on ollut toinen riipus tallessa, ei osoita, mitä ristiriipukselle on tapahtunut.

Vakuutusyhtiö toteaa, että asiakas on kiistänyt esittäneensä riipuksen korvausvaatimukseksi 7 300 euroa. Vahinkoilmoituksen mukaan korvausvaade on 7 300 euroa ja myöhemmin vakuutusyhtiölle on toimitettu lausunto, jonka mukaan riipuksen arvo on 1 900 euroa. Vakuutusyhtiö toteaa, ettei se ole ottanut kantaa vahingon määrään. Mikäli Vakuutuslautakunta edellä kerrotusta poiketen katsoo, että asiassa on tapahtunut vakuutuksen perusteella korvattava vahinkotapahtuma, vakuutusyhtiö varaa tilaisuuden vahingon määrän selvittämiseen.

Vakuutusyhtiön mukaan vakuutusyhtiön edustaja ei ole luvannut, että vahinko korvataan vakuutuksesta. Vakuutusmyyjä on ilmoittanut, ettei hoida korvauspäätöksiä ja myyjältä saadun tiedon mukaan myyjä ja asiakas ovat keskustelleet riipuksen tärkeydestä ja uuden ostamisesta, mutta myyjä ei ole luvannut, että riipus korvataan. Sen sijaan myyjä on ohjeistanut, miten riipuksesta voi tehdä vahinkoilmoituksen yhtiön asiointipalvelussa.

Yhtiö toteaa, että koru on vakuutuskirjalla vakuutettuna omana kohteena. Koru ei ole asiakkaan esittämällä tavalla vakuutettuna kolmessa eri vakuutuksessa. Vakuutusehtojen kohdan KO333 mukaan vakuutuksen kohteena on vakuutuskirjaan erikseen merkitty esine tai esineryhmä. Kun esine tai esineryhmä on vakuutettu erikseen, se ei sisälly vakituisen asunnon, koti-irtaimiston taikka kakkosasunnon tai vapaa-ajan asunnon irtaimiston eikä varastoidun irtaimiston vakuutusmäärään. Ehtojen kohdan KO334 mukaan matkatavaroilla tarkoitetaan vakuutetun matkalle mukaan ottamaa tai matkalla hankkimaa, kotitalouskäyttöön tarkoitettua tavanomaista koti-irtaimistoa sekä passia ja matkalippuja. Edellä mainittujen ehtokohtien mukaan koru ei sisälly koti-irtaimistovakuutukseen eikä sitä kautta myöskään matkatavaravakuutukseen.

Vastauksena Vakuutuslautakunnan tiedusteluun, mistä vakuutuksesta vahinko on käsitelty, vakuutusyhtiö vastaa, että vahinko on käsitelty panssariketjun vakuutusturvasta. Lisäksi yhtiö toteaa, että samat ehtokohdat koskevat myös koti- ja matkatavaravakuutusta, eikä riipuksen katoaminen olisi korvattavissa näistäkään vakuutuksista. Vakuutuksen myynnin osalta vakuutusyhtiö ilmoittaa, että vakuutusmyyjältä saadun tiedon mukaan vakuutus on sovittu voimaan kotikäynnillä. Tällöin asiakkaalle ei ole annettu vakuutustietoasiakirjoja. Edustaja on suullisesti antanut vakuutusta koskevat tiedot. Lisäksi hän on neuvonut asiakastapaamisella mistä vakuutustietoasiakirjat ja tuoteseloste verkkosivuilta löytyvät. Liitteenä yhtiö toimittaa asiakkaalle annetun tarjouksen.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys siitä, onko asiakas osoittanut ristiriipuksen menettämisen syynä olevan vakuutusehtojen mukainen äkillisen ja ennalta arvaamattoman tapahtuman aiheuttama rikkoutuminen vai onko kyseessä katoaminen. Asiassa tulee myös arvioitavaksi, onko asiakkaalle annettu sitova korvauspäätös.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Vakuutussopimuslain 69 §:n (Korvauksen hakijan velvollisuus antaa selvityksiä) mukaan korvauksen hakijan on annettava vakuutuksenantajalle sellaiset asiakirjat ja tiedot, jotka ovat tarpeen vakuutuksenantajan vastuun selvittämiseksi ja joita häneltä kohtuudella voidaan vaatia ottaen myös huomioon vakuutuksenantajan mahdollisuudet hankkia selvitys.

Kotivakuutusehtojen, voimassa 1.12.2022 alkaen, ehtokohdan KO333 alakohdan 3.2 (Erikseen vakuutettutavat esineet) mukaan vakuutuksen kohteena on vakuutuskirjaan erikseen merkitty esine tai esineryhmä. Kun esine on vakuutettu erikseen, se ei sisälly vakinaisen asunnon koti-irtaimiston taikka kakkosasunnon tai vapaa-ajan asunnon irtaimiston eikä varastoidun irtaimiston vakuutukseen.

Ehtokohdan KO334 alakohdan 1 (Matkatavaran määrittely) mukaan […] matkatavaroilla tarkoitetaan vakuutetun matkalle mukaansa ottamaa tai matkalla hankkimaa, kotitalouskäyttöön tarkoitettua, tavanomaista koti-irtaimistoa sekä passia ja matkalippuja. Matkatavaravakuutukseen sisältyy lisäksi sellainen vuokrattu tai lainattu omaisuus, joka vakuutetun omistamana kuuluisi hänen vakuutettavaan koti-irtaimistoonsa.

Ehtokohdan KO340 (Vakuutusturvan sisältö) mukaan vakuutus korvaa äkillisen ja ennalta arvaamattoman tapahtuman aiheuttaman suoranaisen esinevahingon, kun omaisuus on vakuutettu toteutuneen riskin varalta. Lisäksi korvataan näissä vakuutusehdoissa erikseen mainitut muut kustannukset. Ennalta arvaamattomuutta arvioidaan objektiivisesti. Korvattavuus määräytyy vahingon syyn, ei seurauksen perusteella.

Ehtokohdan KO346 (Rikkoutuminen) mukaan vakuutus korvaa äkillisen ja ennalta arvaamattoman tapahtuman aiheuttaman omaisuuden välittömän rikkoutumisvahingon.

Vakuutus ei korvaa
[…]
- vahinkoa, joka on aiheutunut katoamisesta tai unohtamisesta

Asian arviointi

Osapuolten kesken on erimielisyyttä siitä, millä kaikilla vakuutuksilla asiakkaan menettämä ristiriipus on ollut vakuutettuna. Tässä tapauksessa vahinko on käsitelty erikseen vakuutetun esineen vakuutuksesta. Koska koti-irtaimiston, matkatavaran ja erikseen vakuutetun esineen vakuutuksiin on kaikkiin sisältynyt rikkoutumisturva ja kaikkiin näihin vakuutuksiin sovelletaan samoja vakuutusehtoja rikkoutumisen osalta, ei Vakuutuslautakunta näe tässä tapauksessa tarpeellisena arvioida, onko riipus ollut vakuutettuna erikseen vakuutetun esinevakuutuksen lisäksi koti-irtaimisto- tai matkatavaravakuutuksella.

Sovellettavien vakuutusehtojen mukaan vakuutus korvaa äkillisen ja ennalta arvaamattoman tapahtuman aiheuttaman omaisuuden välittömän rikkoutumisvahingon. Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut katoamisesta tai unohtamisesta.

Voimassa olevan oikeuden mukaan korvauksenhakijalla on näyttövelvollisuus siitä, että häntä on kohdannut vakuutuksesta korvattava vakuutustapahtuma. Menettämisvahinkoja koskevan Vakuutuslautakunnan ratkaisukäytännön mukaan korvauksenhakijan on voitava osoittaa, millä tavalla hän on menettänyt omaisuuden. Korvauksenhakijan jälkikäteinen oletus tai päättelyketju siitä, mitä esineelle on täytynyt tapahtua, ei itsessään riitä osoitukseksi siitä, millä tavalla esine on menetetty. Menettämisvahinkoja koskevassa ratkaisukäytännössään Vakuutuslautakunta on pitänyt merkityksellisenä menettämisen ensisijaista syytä. Katoamisella tarkoitetaan tilannetta, jossa vakuutettu ei pysty määrittelemään koska, missä ja miten omaisuus on hävinnyt. Silloin, kun korvauksenhakija voi osoittaa vahingon ensisijaisena syynä olleen vakuutuksesta korvattava äkillinen ja ennalta arvaamaton tapahtuma, ei katoamista koskevaan rajoitukseen ole voitu vedota tehokkaasti, vaikka menetetty esine sittemmin olisikin jäänyt kadoksiin.

Tässä tapauksessa asiakas on menettänyt kaulaketjussaan niin sanotulla O-lenkillä kiinni olleen ristiriipuksen. Asiakas on vahinkoilmoituksella ilmoittanut vahinkopäiväksi 22.1.2024, valituskirjelmässä vahinkopäiväksi on ilmoitettu 21.-22.1.2024. Asiakas kertoo olleensa vahingon sattuessa vanhempiensa kotona ja mökillä paikkakunnalla L, sekä käyneensä muun muassa kuntosalilla, kierrätyspisteellä ja autoajelulla pysähtyen katsomaan matkalla maisemia. Asiakas katsoo, ettei ole voinut menettää riipusta muusta kuin rikkoutumisesta aiheutuneesta syystä, koska koru on ollut hänellä useita vuosia, eikä hän ole huomannut riipuksen lukossa halkeamia tai murtumaa. Asiakas on myös esittänyt asiassa kultaseppä A:n 24.4.2024 antaman lausunnon, jossa A on todennut riipuksen lenkin hajonneen ja riipuksen jääneen tästä syystä kadoksiin. A kertoo asiakkaan huollattaneen ketjuaan ja riipustaan säännöllisesti. Asiakas on kuvannut useita tilanteita, joissa koru on voinut rikkoutua. Asiakas pitää muun muassa mahdollisena, että koru on voinut rikkoutua hänen tehdessään pihatöitä, kuten puu- ja lumitöitä, hänen nostaessaan tavaroita kierrätykseen tai kuntosalilla. Asiakas pitää myös mahdollisena, että pelkkä kävely ja villapaitaan tai muuhun vaatteeseen kiinnittyminen on voinut aiheuttaa rikkoutumisen. Asiakkaan arvion mukaan vain jokin pieni äkillisesti tapahtunut nostoliike tai hankautuminen on saattanut rikkoa korun, koska arkikäytössä olevaan koruun kohdistuu jatkuvasti painetta ja se voi tarttua huomaamatta kiinni esimerkiksi vaatteeseen.

Vakuutuslautakunta pitää mahdollisena, että riipuksen kiinnityksenä toimiva niin sanottu O-lenkki on rikkoutunut, minkä seurauksena riipus on pudonnut ja kadonnut. Asiakas ei ole kuitenkaan pystynyt yksilöimään mitään yksittäistä tapahtumaa, jonka yhteydessä rikkoutuminen olisi tapahtunut. Sen sijaan asiakas on esittänyt useita mahdollisia tilanteita, joiden yhteydessä rikkoutuminen on voinut tapahtua, mutta nämä perustuvat kaikki jälkikäteispäättelyyn oletetusta tapahtumankulusta. Myös asiakkaan esittämä kultaseppä A:n lausunto perustuu jälkikäteispäättelyyn. Riipuksen menettämisen syy jää siis asiassa epäselväksi.

Vakuutuslautakunta katsoo, että asiassa jää näyttämättä, että riipuksen menettämisen syy olisi vakuutusehdoissa korvattavaksi määritelty rikkoutuminen. Lautakunta katsoo, että riipuksen menettämisen aika, paikka ja tapa jäävät siinä määrin epäselviksi, että kyse on rajoitusehdoissa tarkoitetusta katoamisesta, jota ei korvata vakuutuksesta.

Asiakas on vedonnut asiassa myös vakuutusmyyjältä saamiinsa tietoihin vakuutusturvan laajuudesta, vahinkoilmoituksen oikein täyttämisestä sekä vahingon korvattavuudesta. Vakuutusturvan laajuuden osalta asiassa ei lautakunnan näkemyksen mukaan ole epäselvyyttä. Asiakkaalla on ollut laajan tason vakuutusturva, joka korvaa myös äkillisiä ja ennalta arvaamattomia tapahtumia, kuten rikkoutumisvahinkoja. Muita väitteitä myyntitilanteen osalta asiassa ei ole esitetty.

Vahingon korvattavuuden osalta asiakas on kertonut vakuutusmyyjän todenneen, että kyseessä on korvattava vahinko. Lautakunnalla ei ole käytössään selvitystä siitä, mitä vakuutusmyyjän ja asiakkaan välillä on tarkalleen ottaen keskusteltu vahingon sattumisen jälkeen. Osapuolten kertomusten mukaan vakuutusmyyjä on ainakin ohjeistanut asiakasta tekemään vahinkoilmoituksen sekä kommentoinut vahinkoilmoitusta selkeästi ja kattavasti tehdyksi. Mitään selvitystä siitä, että asiassa olisi annettu sitova korvauspäätös, ei asiassa ole esitetty. Sitä, että asiakas on ohjattu tekemään vahinkoilmoitus, voi lautakunnan näkemyksen mukaan pitää enemminkin osoituksena siitä, että korvauspäätöstä ei ole vielä annettu. Näin ollen asiassa jää näyttämättä, että asiakkaalle olisi annettu sitova korvauspäätös ennen vahinkoilmoituksen tekemistä.

Asiakkaan valituskirjelmään viitaten, lautakunta vielä selvyyden vuoksi toteaa, että sillä, oliko vahinkoilmoitukseen alun perin ilmoitettu vahingon syyksi katoaminen vai rikkoutuminen, ei ole asian lopputuloksen kannalta ratkaisevaa merkitystä. Ratkaisevaa asiassa on se, onko asiakas osoittanut ristiriipuksen menettämisen syynä olevan vakuutusehtojen mukainen äkillisen ja ennalta arvaamattoman tapahtuman aiheuttama rikkoutuminen, ja tässä tapauksessa rikkoutuminen jää edellä mainituin perustein osoittamatta.

Edellä mainituin perustein Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön kielteistä päätöstä vakuutusehtojen mukaisena, eikä suosita muutosta siihen.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta ei suosita asiassa muutosta.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Koponen
Sihteeri Toukonen

Jäsenet:
Koskinen
Pynnönen Andersson
Ståhlberg
Yrttiaho