Tapahtumatiedot

Asiakkaan 29.4.2024 vakuutusyhtiölle tekemän vahinkoilmoituksen mukaan remontin yhteydessä keittiön kivitasoa nostettaessa taso rikkoutui palasiksi. Asiakas haki korvausta tason rikkoutumisesta kotivakuutuksestaan. Vakuutusyhtiö pyysi asiakkaalta tarkennusta vahingon sattumishetkestä ja -tavasta eli siitä, miten tasoa nostettiin ja kenen toimesta. Asiakkaan antaman lisäselvityksen mukaan tasoa siirrettiin metrillä lattialta takaisin keittiökaapin päälle vaakatasossa. Taso rikkoutui noston aikana tasoon leikatun aukon kohdalta. Asiakas kertoi, että taso nostettiin kahden henkilön voimin, joista toinen oli rakennusalan asiantuntija.

Vakuutusyhtiö teki asiassa kielteisen korvauspäätöksen 18.6.2024. Korvauspäätöksessä vakuutusyhtiö totesi asiakkaan kertoneen, että keittiötasoa nostettiin vaakatasossa, kun taso halkesi siihen leikatun aukon kohdalta. Vakuutusyhtiö vetosi tason valmistajan asennusohjeeseen ja totesi, että ohjeen mukaan erityisesti aukollista tasoa tulee aina kantaa pystyasennossa. Asiassa ei ilmoitettu olevan mitään muuta äkillistä ja ennalta arvaamatonta tapahtumaa, joka olisi voinut aiheuttaa tason rikkoutumisen, vaan asiakkaan tekemän ilmoituksen mukaan taso rikkoutui, kun sitä siirrettiin metrillä lattialta keittiökaappien päälle. Vakuutusyhtiön mukaan, jos tasoa olisi nostettu asennusohjeen mukaisesti pystyasennossa, ei vahinkoa olisi päässyt tapahtumaan. Kyseessä oli näin ollen asennusohjeen vastainen käsittely, eikä siten vakuutuksesta korvattava vahinko.

Asiakas haki muutosta korvauspäätökseen kertoen ymmärtäneensä väärin vakuutusyhtiön esittämän kysymyksen tason nostosuunnasta. Taso oli asiakkaan mukaan nostettu pystytasossa asennusohjeiden mukaisesti rakennusmiehen kanssa. Vakuutusyhtiö antoi asiassa uuden korvauspäätöksen 1.7.2024, mutta päätös pysyi kielteisenä. Korvauspäätöksessä vakuutusyhtiö totesi asiakkaan kertoneen puhelimitse ensimmäisen korvauspäätöksen saatuaan, että asiakkaan englantia puhuva mies oli ollut paikalla tason nostamisen aikaan, eikä asiakas ollut aluksi ymmärtänyt, mitä mies oli tason nostamisesta kertonut. Asiakas itse ei ollut ollut paikalla, kun tasoa kannettiin ja nostettiin. Puhelimessa asiakas oli kertonut, että tasoa kannettiin pysty-, ei vaakatasossa, kuten asiakas oli aiemmin kirjoittanut. Vakuutusyhtiön mukaan vahingosta ennen kielteistä korvauspäätöstä saatuja tietoja voidaan yleisesti pitää todenmukaisena ja uskottavana. Vakuutusyhtiö toteaa asiakkaan kertomuksen muuttuneen epäyspäätöksen tultua tietoon ja asiakkaan kerrottua, että tasoa nostettiin nimenomaan vaakatasossa, joka on tason valmistajan ohjeiden vastaista. Vakuutusyhtiö totesi tason rikkoutuneen normaalin asennustyön yhteydessä ilman sellaista äkillistä ja ennalta arvaamatonta vahinkotapahtumaa, joka voitaisiin yksilöidä vakuutusehtojen perusteella yksittäiseksi vahinkotapahtumaksi. Vakuutusyhtiö katsoi, että kyseessä oli asennusohjeiden vastainen käsittely, eikä näin ollen vakuutuksesta korvattava vahinko.

Asiakkaan vaatimukset ja palveluntarjoajan kanta

Asiakas on tyytymätön vakuutusyhtiön antamaan korvauspäätökseen ja pyytää asiassa FINEn ratkaisusuositusta.

Asiakas kertoo ymmärtäneensä väärin mitä pystytasossa nostaminen tarkoittaa. Asiakas oli ymmärtänyt, että pystytasossa nostaminen tarkoittaisi ”koko tason sojottamista kohti taivasta”. Asiakas kertoi käyneensä asian läpi miehensä kanssa, joka kertoi, että taso oli nostettu nimenomaan pystyasennossa oikeaoppisesti, eikä vaakatasossa, kuten asiakas oli aluksi vakuutusyhtiölle väittänyt.

Lisäkirjelmässään 27.11.2024 asiakas kertoo, että väärinkäsitys tason nostotavasta johtui pääasiassa siitä, että nostohetkellä paikalla ollut asiakkaan mies on englanninkielinen ja kielimuurin vuoksi asiakas oli ymmärtänyt väärin, miten tasoa oli nostettu. Asiakas kertoo sittemmin huomanneensa vakaa- ja pystytason eron olevan hänelle epäselvä, koska hän ei ole rakennusalan ammattilainen. Asiakas katsoo vakuutusyhtiön päätöksen perustuvan virheellisiin oletuksiin, joiden taustalla oli tapahtumatietoihin liittynyt, kielimuurista johtuva väärinkäsitys. Asiakas kiistää vahingon olleen seurausta asennusohjeiden vastaisesta toiminnasta. Asiakas erityisesti korostaa, että tasoa oli nostamassa rakennusalan ammattilainen ja taso nostettiin ohjeiden mukaisesti pystyasennossa, kuten yleinen ja hyväksytty tapa on.

Vakuutusyhtiö toistaa kielteisen kantansa vastineessaan 21.11.2024 ja vetoaa perustelujen osalta asiassa aiemmin tekemiinsä korvauspäätöksiin. Vakuutusyhtiö toteaa, ettei keittiötason rikkoutumiselle ole esitetty tai näytetty mitään vaihtoehtoista rikkoutumisen syytä ja kun tasoa on alun perin kerrottu nostetun väärässä asennossa, on sitä pidettävä vahingon syynä.

Lisäksi vakuutusyhtiö toteaa, ettei se pidä uskottavana, että asiakas ei ollut ymmärtänyt vaaka- ja pystytason käsitteiden eroa. Kyseessä ovat yleiset ja tavanomaiset arkikielen käsitteet eikä rakennusalan erityistermistö. Vakuutusyhtiö toteaa kiistävänsä sen, etteikö rakennusalan ammattilainen olisi voinut nostaa tasoa väärässä asennossa. Myös rakennusalan ammattilaiset tekevät virheitä, eivätkä keittiötasojen nosto-ohjeet ole rakennusalalla yleistä tietoutta. Vakuutusyhtiö toteaa, että taso on rikkoutunut, eikä rikkoutumiselle ole mitään muuta syytä kuin se, että sitä on nostettu väärässä asennossa. Jos tasoa olisi nostettu oikeassa asennossa, se ei yhtiön mukaan olisi rikkoutunut.

Sopimusehdot ja lainsäädäntö

Tapaukseen sovellettavien vakuutusehtojen, voimassa 1.1.2022 alkaen, ehtokohdan 5.1 (Vakuutusturvat ja niistä korvattavat vakuutustapahtumat) mukaan vakuutus korvaa vakuutetulle omaisuudelle äkillisesti ja ennalta arvaamattomasti vakuutuksen voimassaoloaikana sattuneen suoranaisen esinevahingon, joka voidaan yksilöidä yksittäiseksi tapahtumaksi.

Ehtokohdan 5.1.6 (Rikkoutuminen) mukaan vakuutuksesta korvataan suoranainen esinevahinko, joka on aiheutunut
- rikkoutumisesta
- muusta äkillisestä tai ennalta arvaamattomasta vakuutustapahtumasta

Tästä turvasta ei korvata vakuutustapahtumaa, joka näiden vakuutusehtojen mukaan voidaan korvata jostakin muusta turvasta.

Ehtokohdan 5.3.6 (Virheellisyydet) mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut omaisuudelle
a) suunnittelu-, asennus-, käsittely-, käyttö-, toimitus- tai työvirheestä
b) rakenne-, valmistus- tai aineviasta
c) perustamis- tai rakennusvirheestä taikka rakentamismääräysten, ohjeiden tai hyvän rakentamistavan vastaisesta rakentamisesta
d) […].

Ratkaisusuositus

Asiassa on kiistaa siitä, onko asiakkaan kivisen keittiötason rikkoutuminen vakuutuksesta korvattava rikkoutumisvahinko vai onko tason rikkoutumisen syynä vakuutuksen korvauspiirin ulkopuolelle rajattu ohjeiden vastainen käsittely.

Asiakas katsoo, että hänen vakuutusyhtiölle antamassaan lisäselvityksessä on virheellisesti mainittu, että keittiötasoa olisi nostettu vaakasuunnassa. Asiakas vetoaa asiassa väärinymmärrykseen koskien tason nostosuuntaa sekä kielimuuriin asiakkaan ja remontoimassa mukana olleen asiakkaan englanninkielisen miehen välillä. Todellisuudessa tasoa nostettiin pystysuunnassa asennusohjeiden mukaisesti. Vakuutusyhtiö vetoaa siihen, että ennen kielteistä korvauspäätöstä saatuja tietoja pidetään yleisesti todenmukaisena ja luotettavana. Asiakkaan alkuperäisen selvityksen mukaan tasoa nostettiin asennusohjeiden vastaisesti vaakatasossa. Yhtiön mukaan asiassa ei ole esitetty selvitystä siitä, että rikkoutumisen syy olisi äkillinen ja ennalta arvaamaton, vaan taso on rikkoutunut käsittelyvirheen seurauksena.

FINEn käyttöön toimitetun selvityksen perusteella asiakkaan keittiöremontin yhteydessä keittiökaappien päälle nostettu kivinen keittiötaso rikkoutui noston aikana. FINEn käyttöön toimitetuista valokuvista käy ilmi, että keittiötaso on haljennut kokonaan tiskialtaalle tehdyn aukon kohdalta.

Tapaukseen sovellettavien kotivakuutusehtojen mukaan vakuutuksesta korvataan suoranainen esinevahinko, joka on aiheutunut rikkoutumisesta tai muusta äkillisestä tai ennalta arvaamattomasta vakuutustapahtumasta. Korvauksen hakijan velvollisuutena on näyttää toteen, että vakuutusehtojen mukaan korvattava vakuutustapahtuma on sattunut. Jos korvauksen hakija tämän on näyttänyt, on vakuutuksenantajan velvollisuutena sen jälkeen osoittaa vahingon tai sen seurausten aiheutuneen vakuutuksen korvauspiirin ulkopuolelle jäävästä syystä, jos vakuutuksenantaja haluaa vapautua korvausvelvollisuudestaan.

FINE katsoo, että nyt käsillä olevassa tapauksessa asiakas on valokuvien avulla näyttänyt, että sattunut esinevahinko on seurausta rikkoutumisesta vakuutusehtojen edellyttämällä tavalla. FINEn käyttöön toimitetun selvityksen perusteella ei voida varmuudella sanoa, miten tasoa on nostettu, koska saatavilla on ainoastaan asiakkaan kertomus tapahtumista. Asiakas ei itse ole ollut paikalla, kun tasoa on nostettu, joten asiakkaan vakuutusyhtiölle antamat selvitykset tason nostosta ovat perustuneet asiakkaan englantia puhuvan miehen kertomukseen tapahtumista. FINE toteaa, että vakuutuskorvauskäytännössä yleensä luotettavimpana tietona vahingosta ja sen syntysyystä pidetään ensimmäiseksi pian vahingon jälkeen annettua selvitystä tapahtumien kulusta. FINE kuitenkin pitää tässä uskottavana asiakkaan kertomusta siitä, että asiakas on vahingosta kertoessaan erehtynyt pysty- ja vaakatasoa koskevien ilmaisujen merkityksestä nyt käsillä olevassa asiayhteydessä ja että pystyasennon voi asiakkaan esiin tuomalla tavalla ymmärtää tarkoittavan tason osoittamista pituussuunnassa ylöspäin. Muun vakuutusyhtiön väitettä tukevan selvityksen puuttuessa FINE katsoo asiassa jäävän näyttämättä, että vahinko olisi seurausta tason käsittelyvirheestä.

Asiakkaan näytettyä korvattavan esivahingon sattumisen ja vakuutusyhtiön vetoaman rajoitusehdon jäädessä asiassa näyttämättä FINE katsoo, että keittiötason rikkoutumisesta aiheutuneet kulut kuuluvat kotivakuutuksesta korvattaviksi.

Lopputulos

FINE suosittaa, että vakuutusyhtiö korvaa keittiötason rikkoutumisen ja maksaa asiakkaalle korvauksen vakuutusehtojen mukaisesti.

FINE
Vakuutus- ja rahoitusneuvonta

Jaostopäällikkö Korpelainen
Esittelijä Talvitie