Tapahtumatiedot
Kiinteistö Oy H:n omistamassa liikerakennuksessa (rv. 1987) tapahtui vesivahinko, kun 18.7.2023 rankkasateen yhteydessä rakennuksen kellarissa sijaitsevasta sadevesiviemärien kokoajakaivosta oli noussut vettä kellarikerrokseen.
Vakuutusyhtiö viittasi korvauspäätöksessään 8.11.2023 K Oy:n kartoitusraporttiin, jonka mukaan kaupungin hulevesiverkko oli tukkeutunut tai ylikuormittunut, minkä takia rakennuksen kellaritiloihin oli noussut vettä kattoviemäreiden poistovedet kokoavasta kaivosta. Vettä oli havaittu työkalukaupan varastotilojen lattioilla sekä keilahallin tiloissa. Vakuutuksen rajoitusehtojen mukaan korvauspiirin ulkopuolelle on rajattu vahingot, jotka ovat aiheutuneet kunnallisen tai muun yleisen viemärijohdon toimimattomuudesta. Koska kyse oli ollut rajoitusehdoissa tarkoitetusta tilanteesta, vakuutusyhtiö katsoi, että vahinko ei ole korvattava.
Oikaisupyynnössään H vetosi siihen, että kartoitusraportissa vahingon syyksi mainittu kaupungin hulevesiviemärin ylikuormittuminen on perustunut puhtaaseen spekulaatioon, eikä ylikuormittumisesta ollut selvitystä. Rakennuksen kokoajakaivo on varustettu takaiskuventtiilillä, joka kaikesta huolimatta estää veden virtaamisen hulevesiviemäristä kellariin päin. Selvitetyksi on tullut vain se, että viemärilähtö ei ole ehtinyt poistaa rakennuksen sisäpuolisesta sadevesikaivosta virtaavia vesiä. Kunnallisen hulevesiviemärin ylikuormittumisessa ei ylipäätään voida katsoa olevan kyse viemärin toimimattomuudesta. Viemäri kyllä toimii, mutta ei ehdi välittömästi poistaa sinne virtaavia vesiä äkillisen suuren vesimäärän takia.
Korvauspäätöksessään 6.3.2024 vakuutusyhtiö totesi kartoitusraportin valokuvista ilmenevän, että sadevesillä on kaivosta esteetön pääsy rakennuksen soratäyttöön, koska kaupungin verkostoon lähtevän putken läpivientiä ei ole tehty asianmukaisella tavalla. Läpiviennin toteutustapa on ollut päätöksessä lähemmin yksilöityjen viemärin tiiveyttä ja kestävyyttä koskevien rakennusmääräysten ja rakennustapaohjeiden vastainen.
Vakuutusehtojen mukaan vuotovahingon korvattavuus edellyttää kiinteistön omassa johtoverkossa tapahtuvaa tukkeutumista tai rikkoutumista, mutta vahinkoilmoituksen ja raportin perusteella vahingon syynä on ollut hulevesiverkon ylikuormittuminen tai tukkeutuminen. Sillä, että hulevesiverkon viemärilähdössä on ollut padotusventtiili, joka oikein toimiessaan on estänyt vedenpoiston kaupungin verkostosta kiinteistön suuntaan, ei ole asiassa merkitystä, koska vahinko on kaikesta huolimatta aiheutunut kaupungin verkostossa olevan tukkeuman tai rankkasateen takia. H:n vakuutukseen ei sisälly tulvimisvahingot kattavaa vakuutusta poikkeuksellisen tulvan varalta. Kyseessä ei ole myöskään vakuutusehtojen mukainen äkillinen ja ennalta arvaamaton vahinko; vaikka vahinko on havaittu äkillisesti, sitä ei kuitenkaan voida pitää ennalta arvaamattomana. Vakuutusyhtiö ei muuttanut korvauspäätöstään.
Asiakkaan valitus
H toistaa valituksessaan aiemmassa oikaisupyynnössä mainitut seikat ja katsoo, että veden kokoajakaivosta tulvimisessa on ollut kyse vuotovakuutusta koskevan ehtokohdan 4.3 mukaisesta veden äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta sadevesiputkistosta virtaamisesta. H toteaa lisäksi, että vakuutusyhtiön vetoamat tiiveysvaatimukset koskevat sadevesiviemäreiden putkia. Ne eivät koske putkistoon kuuluvaa kokoajakaivoa, joka on H:n näkemyksen mukaan toteutettu ajankohtaan nähden tyypillisellä tavalla.
Vakuutusyhtiön vastine
Vakuutusyhtiö kiistää H:n vaatimukset perusteettomina. Yhtiö toteaa, että kaikki rakennuksesta todetut kosteusvauriot eivät ole aiheutuneet nyt käsiteltävänä olevan vahinkotapahtuman yhteydessä. Keilahallin kabinettitilassa todettu kosteus on todennäköisimmin seurausta pidempiaikaisesta maakosteusongelmasta, johon viittavia merkintöjä on jo vuodelta 2018.
Vakuutusyhtiö toistaa aiemmissa korvauspäätöksissään esitetyt viittaukset kartoitusraportin tietoihin, joiden mukaan vahingon syynä on pidetty kaupungin viemäriverkoston tukkeutumista tai ylikuormitusta rankkasateen yhteydessä. Vakuutukseen ei myöskään sisälly turvaa poikkeuksellisten rankkasateiden varalta, joten asiassa ei ole tarpeen arvioida vahingon sattuessa vallinneita sademääriä.
Korvauspäätöksistään poiketen vakuutusyhtiö toteaa, että kokoajakaivon tulviminen on aiheutunut rankkasateen seurauksena. Tulvimiseen on voinut olla vaikuttamassa myös yleisen viemärijohdon toimimattomuus. Vakuutusyhtiö kuitenkin katsoo, että kunnallisen tai muun yleisen viemärijohdon toimimattomuutta koskevan rajoitusehtokohdan soveltamisella ei ole korvausasian lopputuloksen kannalta merkitystä, koska rajoitusehtokohdan 5.7 mukaan vakuutuksesta ei korvata vesisateesta, pohja-, pinta- tai sulamisvedestä tai edellä mainittujen aiheuttamasta viemärikaivon tai -putkiston tulvimisesta eikä veden pinnan noususta aiheutuvaa vahinkoa, jollaisesta tapauksessa on joka tapauksessa kysymys.
Ratkaisusuositus
Kysymyksenasettelu
Asiassa on kysymys siitä, onko veden kokoajakaivosta tulvimisessa kyse yritysvakuutuksen vuoto- tai rikkovakuutusosasta korvattavasta vahinkotapahtumasta. Jos kyse on korvattavasta vahinkotapahtumasta, arvioitavaksi tulee, soveltuvatko vakuutusyhtiön vetoamat rajoitusehdot tapaukseen.
Sovellettavat vakuutusehdot
Esinevakuutusehtojen (voimassa 1.1.2023 alkaen) kohdan 4.3 (Vuotovakuutus) alakohdan Korvattavat vakuutustapahtumat mukaan vakuutuksesta korvataan nesteen, höyryn tai kaasun aiheuttama vahinko, kun aine on virrannut äkillisesti, ennalta arvaamattomasti ja suoraan
· rakennukseen kiinteästi asennetusta vesi-, viemäri- tai lämmitysputkistosta taikka uima-altaan tai poreammeen putkistosta
[…]
Alakohdan Vuotovakuutuksen korvausrajoitukset mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka aiheutuu
[…]
· kunnallisen tai muun yleisen vesi- tai viemärijohdon taikka kaukolämpöputken vaurioitumisesta, tukkeutumisesta tai toimimattomuudesta.
[…]
Ehtokohdan 4.5.1 (Rikkovakuutus, Korvattavat vakuutustapahtumat) mukaan vakuutuksesta korvataan omaisuuden äkillisen ja ennalta arvaamattoman tapahtuman seurauksena aiheutunut vahinko, joka ei ole korvattava vahinko palo-, luonnonilmiö-, omaisuusrikos- tai vuotovakuutuksesta eikä pakaste- ja kylmätuotevakuutuksesta.
Ehtokohdan 5.7 (Kaikkien esinevakuutusten yhteiset korvausrajoitukset, Sääilmiöt ja tulviminen) mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka aiheutuu
[…]
· vesi- tai lumisateesta, pohja-, pinta- tai sulamisvedestä tai edellä mainittujen aiheuttamasta viemärikaivon tai -putkiston tulvimisesta
[…]
Asian arviointi
K Oy:n kartoitusraportin mukaan vahinkotapahtuma on aiheutunut sen seurauksena, että rankkasateen yhteydessä rakennuksen kattoviemäreistä kellarikerroksessa olevaan kokoajakaivoon ohjatut vedet eivät ole hulevesiverkoston ylikuormittumisen seurauksena päässeet poistumaan kaivosta normaalisti, vaan ovat nousseet kaivon reunojen yli kellaritilojen lattioille ja kastelleet muun muassa lattia- ja seinärakenteita.
Vakuutusyhtiön puolelta on esitetty, että vuotovahingon korvattavuus edellyttää rakennuksen oman putkiston tukkeutumista tai rikkoutumista. Lisäksi vakuutusyhtiö on tuonut esille, että vakuutukseen ei kuulu turvaa poikkeuksellisten sateiden varalta.
Vakuutuslautakunta toteaa, että vuotovakuutusta koskevan ehtokohdan 4.3 mukaan vakuutuksesta korvataan nesteen, höyryn tai kaasun aiheuttama vahinko, kun aine on virrannut äkillisesti, ennalta arvaamattomasti ja suoraan rakennukseen kiinteästi asennetusta vesi-, viemäri- tai lämmitysputkistosta. Tässä tapauksessa rakennuksen kattoviemäreistä rakennuksen kokoajakaivoon johdettu vesi on raportin kuvauksen perusteella tulvinut voimakkaan rankkasateen yhteydessä äkillisesti kokoajakaivosta lattioille. Vakuutusyhtiö ei ole väittänytkään, että viemärin tulviminen olisi ollut seurausta sadevesikaivon tai rakennuksen sadevesiviemäröinnin puutteellisesta mitoituksesta, tai että viemäri olisi aiemminkin tulvinut sateiden yhteydessä. Lautakunta katsoo, että näissä olosuhteissa viemärikaivon tulvimisen seurauksena tapahtunutta veden kaivosta virtaamista on pidettävä ehtokohdassa 4.3 tarkoitetulla tavalla äkillisenä ja ennalta arvaamattomana, minkä vuoksi kyse on tapaustyypiltään lähtökohtaisesti vuotovakuutuksesta korvattavasta vahinkotapahtumasta.
Vakuutusyhtiö on vastineessaan vedonnut kaikkia esinevakuutuksia koskevaan rajoitusehtokohtaan 5.7, jonka mukaan vakuutuksesta ei korvata muun ohessa vesi- tai lumisateesta tai näiden aiheuttamasta viemärikaivon tai -putkiston tulvimisesta aiheutuneita vahinkoja. Esitetyn selvityksen perusteella Vakuutuslautakunta pitää asiassa selvitettynä, että rakennuksen vaurioiden syynä ollut sadevesiviemäreiden kokoajakaivon tulviminen on ollut runsaan vesisateen aiheuttamaa. Tämän vuoksi vahinkotapahtuma rajautuu ehtokohdan 5.7 perusteella vakuutuksen korvauspiirin ulkopuolelle. Koska asia ratkeaa tällä perusteella, tapauksessa ei ole tarpeen arvioida sitä, onko vahinko lisäksi aiheutunut ehtokohdassa 4.3 tarkoitetulla tavalla kunnallisen tai muun yleisen viemärijohdon toimimattomuudesta. Näillä perusteilla lautakunta katsoo, että vakuutusyhtiön korvausratkaisun lopputulos on vakuutusehtojen mukainen.
Lopputulos
Vakuutuslautakunta ei suosita asiassa muutosta
Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.
VAKUUTUSLAUTAKUNTA
Puheenjohtaja Häyhä
Sihteeri Siirala
Jäsenet:
Finne
Mattsson
Nurmela
Rajamäki
Vyyryläinen