Tapahtumatiedot
Vakuutuksen kohteena on ollut vuonna 1950 rakennettu omakotitalo, jonka käyttövesiputkisto oli vakuutuskirjan mukaan uusittu vuonna 1993. Kylpyhuoneen wc-istuimen takana ollut kylmän veden putkiliitos oli irronnut helmikuussa 2024. Asiakkaan ilmoituksen mukaan putkiasentaja oli korjannut liitoksen 21.3.2024, ja yritys D oli korjannut rakenteiden vahingot.
Asiakas teki vakuutusyhtiölle vahinkoilmoituksen, jonka mukaan 6.5.2024 oli sattunut toinen vuotovahinko, koska wc-istuimen takana olleen vesijohdon liitäntä oli irronnut. Ilmoituksessa on mainittu, että vesijohdon liitäntä oli vastikään asennettu.
Yritys A Oy teki vakuutusyhtiön tilaamana 24.5.2024 kohteessa vahinkokartoituksen, josta laaditusta raportista ilmenee, että putkiasentaja oli korjannut vuotokohdan ennen tarkastusajankohtaa. Raportin mukaan dokumenteissa on video vahinkohetkeltä.
Vakuutusyhtiön 7.6.2024 päivätyn korvauspäätöksen mukaan asiakas on kertonut, että liitoksen asennuksen oli tehnyt yritys B Oy ja ettei putkiliike ollut osannut kertoa tarkemmin syytä irtoamiselle. Vakuutusyhtiö oli pyytänyt asiakasta toimittamaan putkimiehen selvityksen vahingon syystä. Selvityksen on 3.6.2024 antanut yritys C:stä henkilö E.
Korvauspäätöksen mukaan vahinkoa ei korvata asiakkaan kotivakuutuksesta, koska kyse ei ole ollut äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta vahinkotapahtumasta. Putkiasennusten tulee kestää kauemmin kuin vain kuukauden ja kyse on asennuksen yhteydessä käyneestä virheestä. Vakuutusyhtiö on lisäksi todennut, että näyttövelvollisuus siitä, että vahingon on aiheuttanut nimenomaan äkillinen ja ennalta arvaamaton tapahtuma, on vahinkotapauksissa aina korvauksen hakijalla. Ratkaisussa vakuutusyhtiö on myös viitannut siihen, että rakentamisen aikana tehdyistä virheistä aiheutuneet vahingot eivät ole ennalta arvaamattomia. Vahingon odotettavuuteen ei vaikuta se, missä vaiheessa virhe on tehty ja onko vahingon kärsinyt itse aiheuttanut sen. Tilanne on sama riippumatta siitä, ovatko vahingot aiheutuneet rakennuksen urakoineen yrityksen, entisen omistajan vai myöhemmin korjaus- ja asennustyön tehneen urakoitsijan virheestä. Asennusvirhe ei ole kotivakuutuksesta korvattava vahinkotapahtuma.
Asiakkaan valitus
Asiakas pyytä Vakuutuslautakuntaa antamaan ratkaisusuosituksen, jonka mukaan vakuutusyhtiön tulee korvata sattuneesta vesivahingosta aiheutuneet kustannukset omavastuuosuudella vähennettynä.
Alkuperäisen osan viallisuudesta ei ole enempää näyttöä kuin E:n kertomus. E:n selvityksen mukaan alkuperäinen liitin on ollut viallinen. E ei ole visuaalisen tarkastuksen perusteella voinut havaita siinä vikaa. Jos E:n kertomus pitää paikkansa, hänen toiminnassaan ei ole tuottamusta. Tuottamuksen, eli E:n huolimattomuuden osoittaminen ei liioin ole mahdollista.
Vakuutusyhtiön vastineen johdosta asiakas toteaa, että yritys D oli korjannut helmikuussa 2024 sattuneen vahingon ennen toukokuussa 2024 sattunutta uutta vahinkoa. Wc-suihkutilan ja eteisen sekä niiden alla olevan kellaritilan välinen välipohja oli avattu ja kostuneet täytteet poistettu. Tila oli kuivattu ja täytetty uusilla eristeillä.
Vesi oli riidattomasti mennyt kylpyhuoneesta kynnyksen yli eteisen puolelle, josta se oli valunut välipohjaan ja edelleen kellariin. Kylpyhuoneen vedeneristyksissä ei ole ollut mitään virhettä. Kyse oli ollut laajemmasta kosteusvahingosta kuin vain eteistilan kostumisesta, kuten vakuutusyhtiö on väittänyt.
Vakuutusyhtiön näkemyksen mukaan putkiasentaja oli tehnyt asennusvirheen korjatessaan liittimen edellisen vuotovahingon jälkeen. Asiakas korostaa, että vakuutusyhtiöllä on todistustaakka sen suhteen, että putkiasentajan työ on ollut virheellistä. Asiakas tai henkilö E eivät pysty todistamaan, että aikaisempi asennustyö oli ollut asianmukainen. Todistustaakka on toisin väittävällä vakuutusyhtiöllä.
Asiakkaan kannalta katsoen vuotovahinko on ollut vakuutusehtojen tarkoittamalla tavalla äkillinen ja ennalta arvaamaton vahinkotapahtuma, jos puoliliitin on putkiasentaja E:n epäilemin tavoin ollut viallinen. Se seikka, että vesivahinko on sattunut noin puolitoista kuukautta aikaisemman asennustyön jälkeen, ei tarkoita sitä, että vahinko ei olisi ollut vakuutuksenottajan kannalta äkillinen, ennalta arvaamaton ja yllättävä.
Vakuutusyhtiön vastine
Vakuutusyhtiö viittaa helmikuussa 2024 sattunutta vahinkoa koskeviin perusteluihin. Kylpyhuoneen oven ja kynnyksen jälkeen olevissa rakenteissa ei ole todettu vaurioita, minkä vuoksi vakuutusyhtiö katsoo, että kylpyhuoneessa tulvinut vesi on päässyt rakenteisiin kylpyhuoneessa vedeneristyksen puutteellisuuden takia. Kylpyhuoneen oven ja kynnyksen jälkeen olevissa rakenteissa ei ole todettu vaurioita. Lattiarakenne ei täytä hyvän rakentamistavan lattiakaivolliselta tilalta edellyttämää vaatimusta vedeneristyksen kaukalomaisuudesta. Tämän vuoksi kylpyhuoneen osalta ja sen alapuolella olevan kellarikerroksen kastumista ei korvata vakuutuksesta.
Aiheutuneen lisävahingon, eli eteisen kastumisen osalta vakuutusyhtiö toteaa, että putkiasentaja oli epäillyt puoliliittimen olleen viallinen. Liittimen viallisuudesta ei kuitenkaan ole näyttöä. Asennus- ja valmistusviasta aiheutuneita vahinkoja vakuutus ei korvaa.
Vakuutusyhtiö katsoo, että putkiliitoksen asennuksen tulee kestää irtoamatta pitempään kuin reilun kuukauden ajan. Se, että liitäntä on pettänyt lyhyen ajan kuluttua asennuksesta, viittaa asennuksessa tapahtuneeseen virheeseen vahingon todennäköisimpänä syynä.
Vakuutusyhtiö katsoo, että asiakkaan olisi pystyttävä osoittamaan, että vuotovahinko olisi aiheutunut jostain äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta. Näyttövelvollisuus ei vakuutusyhtiön mielestä ole täyttynyt, kun putkiliitos oli kestänyt vain reilun kuukauden sen asennuksesta. Tämän vuoksi vakuutusyhtiö ei korvaa syntynyttä lisävahinkoa, eli eteisen vaurioita.
Selvitykset
Vakuutuslautakunnan käytettävissä on ollut videotallenne, jonka mukaan vettä vuotaa kylpyhuoneeseen wc-istuimen takana olevasta vesiputkesta ja raportti A Oy:n 24.5.2024 tekemästä vahinkokartoituksesta sekä henkilö E:n 3.6.2024 asiakkaalle lähettämä sähköpostiviesti.
Ratkaisusuositus
Kysymyksenasettelu
Asiassa on kysymys siitä, onko kylmävesiputken liitoksen irtoamisesta aiheutunut vuotovahinko korvattava asiakkaan laajasta kotivakuutuksesta.
Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot
Laajan kotivakuutuksen vakuutusehdot, voimassa 1.1.2022 alkaen.
5 Vakuutusturvan sisältö
Vakuutusturvat valitaan erikseen jokaiselle vakuutettavalle rakennukselle ja irtaimistolle. Vakuutusturvat vaikuttavat vakuutuksen laajuuteen ja vakuutusmaksuun. Vakuutusturvat merkitään vakuutuskirjaan ja sattuneita vahinkoja korvataan sen mukaisesti.
5.1 Vakuutusturvat ja niistä korvattavat vakuutustapahtumat
Vakuutus korvaa vakuutetulle omaisuudelle äkillisesti ja ennalta arvaamattomasti vakuutuksen voimassaoloaikana sattuneen suoranaisen esinevahingon, joka voidaan yksilöidä yksittäiseksi tapahtumaksi.
5.1.5 Vuoto
Vakuutuksesta korvataan suoranainen esinevahinko, jonka on aiheuttanut neste-, kaasu- tai höyryvuoto, kun aine on virrannut äkillisesti, ennalta arvaamatta ja suoraan
- rakennukseen kiinteästi asennetuista putkistoista
- putkistoihin kiinteällä liitännällä liitetyistä käyttölaitteista, koneista, säiliöistä
- kylmälaitteesta, akvaariosta tai
- sisäpuolisesta sadevesiputkistosta.
Vahingon korvattavuus edellyttää, että vuoto on alkanut vakuutuksen voimassaoloaikana. Vuototurvasta ei korvata putkiston, käyttölaitteiden ja LVISA-laitteiden korjaus- ja uusimiskustannuksia.
5.3 Korvauksen rajoitukset
Rajoitukset koskevat kaikkia vakuutusturvia.
5.3.6 Virheellisyydet
Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut omaisuudelle
a) suunnittelu-, asennus-, käsittely-, käyttö-, toimitus- tai työvirheestä
b) rakenne-, valmistus- tai aineviasta
c) perustamis- tai rakennusvirheestä taikka rakentamismääräysten, ohjeiden tai hyvän rakentamistavan vastaisesta rakentamisesta
d) kun vesi on päässyt rakenteisiin sen takia, että lattiakaivo tai sen korokerengas tai märkätilan putkiläpivienti on vuotanut tai siksi, että vedeneristys on puutteellinen.
Asian arviointi
Lautakunta toteaa, että voimassa olevan oikeuden mukaan näyttövelvollisuus vakuutustapahtuman sattumisesta kuuluu korvauksen hakijalle. Jos vakuutusyhtiö sen jälkeen haluaa vapautua korvausvelvollisuudestaan, vakuutusyhtiön on osoitettava, että vahinko on johtunut vakuutuksen korvauspiirin ulkopuolelle jäävästä syystä.
Vakuutusehtojen mukaan rakennukseen kiinteästi asennetusta putkistosta äkillisesti, ennalta arvaamatta ja suoraan virranneen veden aiheuttama vuoto on korvattava. Korvauksen hakijalla on velvollisuus näyttää toteen, että vuotovahingon on aiheuttanut vakuutusehdoissa korvattavaksi vakuutustapahtumaksi määritelty syy.
Lähtökohtaisesti putkiliitoksen irtoamisesta aiheutuneet vuotovahingot katsotaan kotivakuutuksesta korvattaviksi äkillisiksi ja ennalta arvaamatta tapahtuneiksi vahingoiksi. Tässä tapauksessa kiistan keskiössä on kysymys siitä, mikä oli aiheuttanut noin 1,5 kuukautta aikaisemmin asennetun uuden liitoksen irtoamisen. Kylpyhuoneesta otetun videotallenteen mukaan vettä oli vuotanut wc-istuimen takana olleesta vesiputkesta. Helmikuussa 2024 sattuneen vuotovahingon jälkeen kyseinen putkiliitos oli korjattu 21.3.2024.
Vakuutusyhtiön pyytämänä lisäselvityksenä vahingon syystä asiakas on toimittanut henkilö E:n yritys C:n puolesta 3.6.2024 lähettämän sähköpostiviestin. Viestistä ilmenee, että E oli muun muassa tehnyt liittimen tarkastuksen ja liimannut irrallaan olleen wc-laitteen sekä kytkenyt sen vesiverkostoon. Vuotokohta oli jäänyt E:lle epäselväksi, eikä hänelle viestin mukaan ollut tuolloin selvinnyt, mikä oli aiheuttanut putken irtoamisen. Selvityksessään E on myös maininnut käyneensä toisen kerran katsomassa ”miten se on korjattu, ilmeisesti puoliliitin on ollut viallinen”. Ennen mainittua toista käyntikertaa E oli kertomansa mukaan nähnyt videon, joka osoittaa kylmävesiputkesta vuotavan vettä kyseisen huoneen lattialle. Lautakunta toteaa, ettei sähköpostiviestistä tai muistakaan asiakirjoista ilmene, minä ajankohtana E oli kyseiset toimet tehnyt. E:n selvityksen perusteella jää epäselväksi, oliko hän korjannut liitoksen maaliskuussa 2024.
Vakuutustapahtumasta esitettyä näyttöä arvioidessaan lautakunta on kiinnittänyt huomiota siihen, ettei korvauksen hakija ole esittänyt tarkempaa selvitystä siitä, mikä yritys ja kuka putkiasentaja oli asentanut 6.5.2024 irronneen putkiliitoksen sekä siitä, mitä havaintoja putkiasentaja oli tuolloin voinut tehdä liitoksen irtoamisen syystä ja sen seurauksena alkaneesta vuodosta. Lautakunta myös toteaa, että vakuutusyhtiön vetoama lyhyt aika, jonka liitos on asentamisensa jälkeen kestänyt, korostaa tapauksen olosuhteissa tämän selvityksen merkitystä. Asian arviointiin on vaikuttanut myös se, että korvauksen hakija on itse viitannut E:n näkemykseen siitä, että puoliliitin oli ollut viallinen ja että E oli asiakkaan valituksessa esittämän näkemyksen mukaan kertonut alkuperäisen liittimen olleen viallinen.
Asiakas on katsonut, ettei hän itse tai henkilö E pysty todistamaan, että aikaisempi asennustyö oli ollut asianmukainen. Lautakunta pitää ilmeisenä, että jos E olisi itse liitoksen korjannut, hänen ei olisi erikseen tarvinnut käydä katsomassa, miten liitos oli korjattu. Toisin kuin asiakas on katsonut, lautakunta toteaa, että E olisi voinut jälkikäteen kertoa liitoksen asentamisen yhteydessä tekemistään havainnoista ja siitä, että hän oli tehnyt työn asianmukaisesti hyviä rakentamis- ja asennustapoja noudattaen. Vuotokohta oli kuitenkin jäänyt E:lle epäselväksi samoin kuin se, mikä oli aiheuttanut putken irtoamisen.
Vakuutussopimuksessa olevien rajoitusehtojen (5.3.6 Virheellisyydet) mukaan rakenne-, valmistus- tai aineviasta aiheutuneita vahinkoja ei korvata vakuutuksesta. Korvauspiirin ulkopuolelle on rajattu myös asennus- ja työvirheet. Lautakunta toteaa, että rajoitusehdon tarkoittamia tapahtumia on korvauskäytännössä pidetty odotettavissa olevina vahinkoina, joiden ei katsota syntyneen ennalta arvaamatta.
Liitoksen asentamisesta ja korjaamisesta esitetty selvitys sekä erityisesti liitoksen asentamisesta sen irtoamiseen kulunut lyhyt aika huomioiden Vakuutuslautakunta katsoo asiassa osoitetuksi, että liitoksen irtoaminen ja siitä aiheutunut vuotovahinko ovat olleet seurausta rajoitusehtojen kohdassa 5.3.6 tarkoitetusta virheellisyydestä.
Lopputulos
Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön epäyspäätöstä vakuutusehtojen mukaisena eikä suosita korvauksen maksamista.
Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.
VAKUUTUSLAUTAKUNTA
Puheenjohtaja Bygglin
Sihteeri Pellikka
Jäsenet
Kankkunen
Sario
Vaitomaa
Yrttiaho