Tapahtumatiedot

Asiakas ilmoitti vakuutusyhtiölle 10.3.2024 tapahtuneesta vuotovahingosta omakotitalossaan. Vahinkoilmoituksessaan asiakas kertoi, että omakotitaloon tuleva muovinen vesijohtoputki oli irronnut liittimestä ja putki oli vuotanut yön aikana useamman tunnin ajan.

A Oy teki kohteessa 14.3.2024 vahinkokartoituksen, josta laaditussa raportista ilmenee, että vuotokohta oli korjattu ennen tarkastusajankohtaa. Raporttiin on liitetty asiakkaan ottama valokuva vahinkohetkeltä. Vuodon aiheuttajaksi raportissa on todettu ulkorakennukselta tulevan vuonna 2006 asennetun muovisen syöttöputken irtoaminen tukiholkista ja liitoksesta.

Vakuutusyhtiö pyysi asiakasta toimittamaan lisäselvityksenä vahingon syystä lausunnon vuotaneen liitoksen korjanneelta taholta. Asiakas toimitti vakuutusyhtiölle 19.3.2024 B Oy:n nimissä laaditun sähköpostiviestin, jonka oli allekirjoittanut asiakkaan kanssa samassa taloudessa asuva henkilö. Vakuutusyhtiö katsoi sähköpostiviestin allekirjoittajan esteelliseksi antamaan lausuntoa ja pyysi asiakasta toimittamaan selvityksen vahingon syystä C Oy:ltä.

C Oy teki kohteessa tarkastuskäynnin 3.4.2024, josta laaditussa raportissa on todettu, että tarkastus oli suoritettu asiakkaan antamien vanhojen liitososien ja liitoskohdasta ennen liitoksen korjaamista otetun valokuvan perusteella. Vuodon aiheuttajaksi raportissa on ilmoitettu vuotaneen liitoskohdan puutteellinen kiristys.

Vakuutusyhtiö viittasi C Oy:n raporttiin 7.5.2024 antamassaan kielteisessä korvauspäätöksessä ja katsoi, että vuotovahinko oli ollut seurausta putkiliitoksen virheellisestä asennuksesta, joka ei ollut vakuutusehtojen mukaan vakuutuksesta korvattava vahinkotapahtuma.

Asiakkaan toimitettua reklamaation C Oy:n raportista ja pyydettyä korvauksen uudelleenkäsittelyä, vakuutusyhtiö pyysi C Oy:ltä asiakkaan reklamaatiossa esitettyihin väitteisiin lausumaa, jonka C Oy:n edustaja toimitti sähköpostitse 28.5.2024. Uudelleenkäsittelypäätöksessä vakuutusyhtiö viittasi C Oy:n lausumaan eikä muuttanut korvauspäätöstä.

Asiakkaan valitus

Asiakas on vaatinut vakuutusyhtiötä korvaamaan vahingon korjaamisesta aiheutuneet materiaalikulut 4.800 euroa. Asiakas on valituksessaan uudistanut uudelleenkäsittelypyynnössään esitetyt perusteet ja katsonut, että kysymyksessä oli ollut ennalta arvaamaton ja äkillinen vahinkotapahtuma, joka tuli korvata kotivakuutuksesta.

Lisäkirjelmässään asiakas on ottanut kantaa vakuutusyhtiön vastineessa esitettyihin kannanottoihin koskien vahingon jälkeen korjatun uuden liitoksen oikeaa asennustapaa ja mahdollista vahinkoriskiä.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö on vastineessaan uudistanut päätöksissään 7.5.2024 ja 3.6.2024 esitetyt perusteet ja todennut lisäksi, että kohteesta laadittujen raporttien perusteella putkistoa ei ollut myöskään kannakoitu asianmukaisesti, mikä oli osaltaan vaikuttanut vahingon aiheutumiseen. Lisäksi vakuutusyhtiö totesi, että virheellisesti asennettu rakennus- tai tekniikkaosa saattoi kestää hyvinkin pitkiä aikoja ja jopa osan seuraavaan uusimiseen asti.

Selvitykset

Vakuutuslautakunnan käytettävissä on ollut A Oy:n raportti 14.3.2024 tehdystä vahinkokartoituksesta, B Oy:n sähköpostiviesti 19.3.2024, jonka on allekirjoittanut asiakkaan kanssa samassa taloudessa asuva henkilö, C Oy:n raportti 3.4.2024 tehdystä tarkastuskäynnistä, C Oy:n lausuma 28.5.2024 vakuutusyhtiön lausumapyyntöön ja HELA-muoviputkenliittimen asennusohje.

Ratkaisusuositus

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Vakuutussopimuslain 69 §:n mukaan korvauksen hakijan on annettava vakuutuksenantajalle sellaiset asiakirjat ja tiedot, jotka ovat tarpeen vakuutuksenantajan vastuun selvittämiseksi ja joita häneltä kohtuudella voidaan vaatia ottaen myös huomioon vakuutuksenantajan mahdollisuudet hankkia selvitys.

Kotivakuutusehtojen, voimassa 1.1.2022 alkaen, kohdan 5.1.5 (Vuoto) mukaan vakuutuksesta korvataan suoranainen esinevahinko, jonka on aiheuttanut neste-, kaasu- tai höyryvuoto, kun aine on virrannut äkillisesti, ennalta arvaamatta ja suoraan
- rakennukseen kiinteästi asennetuista putkistoista
[…]

Kohdan 5.3.6 (Korvauksen rajoitukset, Virheellisyydet) mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut omaisuudelle
a) suunnittelu-, asennus-, käsittely-, käyttö-, toimitus- tai työvirheestä
[…]

Suomen rakentamismääräyskokoelman osan D1 (Kiinteistöjen vesi- ja viemärilaitteistot) vuodelta 1987 kohdan 2.5.2 mukaan vesilaitteiston vaihdettavissa oleva osa on tehtävä sellaisesta materiaalista ja sellaisin liitoksin ja kannakkein, että saavutetaan riittävä kestävyys ja toimintavarmuus sopivan uusimisvälin aikana. Vesilaitteiston osa, jota ei voida vaihtaa, tehdään sellaisesta materiaalista ja sellaisin liitoksin ja kannakkein, että laitteisto kestää rakennuksen käyttöön nähden kohtuullisen ajan. Vesilaitteisto liitoksineen on tehtävä tiiviiksi.

Asian arviointi

Lähtökohtaisesti putkiliitoksen irtoamisesta aiheutuneet vuotovahingot katsotaan kotivakuutuksesta korvattaviksi äkillisiksi ja ennalta arvaamatta tapahtuneiksi vahingoiksi. Tässä tapauksessa on kysymys siitä, onko vuonna 2006 asennetun tulovesiputken liitoksen irtoamisen seurauksena aiheutunut vuotovahinko korvattava asiakkaan kotivakuutuksesta. Asiakas on katsonut, että putkiliitos on ollut asennettuna asianmukaisesti ja se on kestänyt käytössä 18 vuoden ajan ja näin ollen liitoksen irtoaminen on johtunut äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta vahinkotapahtumasta. Vakuutusyhtiö on katsonut, että irtoaminen on ollut seurausta liitoksen asentamisessa tapahtuneesta virheestä ja vedonnut korvausvastuusta vapautuakseen asennusvirhettä koskevaan rajoitusehtoon.

Tässä tapauksessa irronnutta putkiliitosta ei ole ollut mahdollisuutta tarkastaa, koska liitos on ollut korjattuna ennen vakuutusyhtiön tilaaman vahinkokartoitusliikkeen saapumista paikalle. Vakuutusyhtiön pyytämänä lisäselvityksenä vahingon syystä liitoksen korjanneelta taholta asiakas on toimittanut hänen kanssaan samassa taloudessa asuvan henkilön D:n yrityksen B Oy:n puolesta lähetetyn sähköpostiviestin, jossa on todettu, ettei liitoksen irtoamiselle ole ollut selvää syytä, että liitin on ollut kunnolla kiristetty, ja että liittimessä ei ole näkynyt vaurioita. Lisäksi viestissä on todettu, että putken sisällä on ollut tukiholkki, ja että putken kannakointi on ollut riittävä. Viestin perusteella on jäänyt epäselväksi, kenen tekemiä viestissä selostetut havainnot ovat olleet ja kuka liitoksen on korjannut.

Vakuutusyhtiön katsottua D:n esteelliseksi arvioimaan vahingon syytä, vakuutusyhtiö on pyytänyt asiakasta toimittamaan selvityksen vielä C Oy:ltä. C Oy:n tarkastushavaintojen perusteella vuotaneessa liitoksessa on ollut asennusvirhe, kun siinä käytettyä kiristysrengasta ei ollut kiristetty putkeen riittävällä voimakkuudella. Puutteelliseen kiristykseen on tarkastushavaintojen perusteella viitannut se, ettei vahinkohetkeltä otetusta valokuvasta ole ollut havaittavissa liitoskohdassa olleesta muoviputkesta kiristysrenkaan puristumisesta johtuvia jälkiä ja se, että vuotaneessa liitoksessa käytössä ollut kiristysrengas on ollut ehjä. C Oy:n johtopäätösten mukaan riittävällä voimakkuudella kiristetty kiristysrengas ei irtoa putken varrelta ilman kiristysrenkaan katkaisemista.

Asiakas on korvauskäsittelyn yhteydessä katsonut, että vahinkohetkeltä otetusta valokuvassa ei ole ollut havaittavissa kiristysrenkaan puristusjälkiä, koska putkea oli ennen valokuvan ottamista kyseisen liitoksen kohdalta lyhennetty, ja että tästä oli ilmoitettu C Oy:n edustajalle. Asiakas on lisäksi vedonnut siihen, että yli 18 vuoden ajan kestäneessä liitoksessa ei ole voinut olla kysymys asennusvirheestä.

Vakuutustapahtumasta esitettyä näyttöä arvioidessaan lautakunta on kiinnittänyt huomiota siihen, ettei korvauksen hakija ole esittänyt tarkempaa selvitystä siitä, mikä yritys ja kuka putkiasentaja oli korjannut irronneen putkiliitoksen sekä siitä, mitä havaintoja liitoksen irtoamisen syystä ja sen seurauksena alkaneesta vuodosta oli tuolloin voinut tehdä. Vahinkohetken tilanteesta on ollut käytettävissä ainoastaan vuotanut liitososa, jota C Oy:n edustaja on kohteessa tarkastellut, sekä asiakkaan ottama valokuva vuotaneesta putkesta, josta vuotanut liitososa on poistettu. Lautakunta toteaa, että vahinkotapaukseen nähden ulkopuolisen C Oy:n edustajan ilmoitus siitä, ettei asiakas ollut esittänyt hänelle lyhennettyä putkea eikä hänelle ollut tullut tietoa putken katkaisemisesta, on pidettävä luotettavana. Asiakas ei ole asian käsittelyn missään vaiheessa toimittanut lisäselvitystä putken lyhentämisestä tai puristusjäljistä, vaikka hänellä olisi ollut siihen tosiasiallinen mahdollisuus, ja häneltä on sitä voitu myös kohtuudella edellyttää. Yksinomaan vahinkohetkeltä otetusta valokuvasta ei ole tehtävissä johtopäätöksiä siitä, että putkea olisi asiakkaan väittämin tavoin lyhennetty.

Asiassa käytettävissä olleen selvityksen perusteella lautakunta katsoo, että C Oy:n tarkastusraportissa selostettuja johtopäätöksiä kiristysrenkaan puutteellisesta kiristämisestä ja liitoksen irtoamisen syystä on pidettävä luotettavina. Kun käytettävissä ei ole muuta selvitystä, vuotovahingon on siten katsottava olleen seurausta C Oy:n tarkastusraportissa havaitusta liitoksen puutteellisesta kiristämisestä. Lisäksi liitoksen irtoamiseen on esitetyn selvityksen mukaan osaltaan vaikuttanut se, ettei käyttövesiputkea ollut kannakoitu asianmukaisesti. Kysymys on ollut vakuutusehtojen kohdan 5.3.6 rajoitusehdossa tarkoitetusta asennusvirheestä, jonka aiheuttamaa vahinkoa on korvauskäytännössä pidetty odotettavissa olevana eikä ennalta arvaamattomana. Vahinkoa ei tee korvattavaksi se, että virheellisesti asennettu putkiliitos on näin toteutettuna toiminut ja pysynyt ehjänä huomattavan pitkän ajan.

Lopputulos

Vakuutusyhtiön ratkaisu evätä korvaus vuodon rakennukselle aiheuttamista vahingoista on vakuutusehtojen mukainen.

Vakuutuslautakunta ei suosita korvauksen maksamista.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Koponen
Sihteeri Kariniemi

Jäsenet:
Koskinen
Pynnönen Andersson
Ståhlberg
Yrttiaho