Tapahtumatiedot
Vakuutusyhtiön vakuutuksenottajalle lähettämän 23.6.2023 päivätyn vakuutuskirjan mukaan kotivakuutuksen vakuutuskausi oli 1.8.2023–31.7.2024. Vakuutuskirjassa kotivakuutussopimus on yksilöity 10 numeroa käsittävällä tunnuksella. Neljä rakennusta ja omakotitalossa oleva koti-irtaimisto oli vakuutettu laajalla kotivakuutuksella, minkä lisäksi vakuutettuina olivat matkatavarat ulkomaan matkoilla. Kyseisten omaisuusvakuutusten lisäksi kotivakuutussopimus sisälsi yksityishenkilön vastuuvakuutuksen ja yksityishenkilön oikeusturvavakuutuksen.
Vakuutusyhtiö on 7.6.2024 irtisanonut vakuutussopimuksen päättymään vakuutuskauden lopussa. Vakuutuksen viimeinen voimassaolopäivä on ollut 31.7.2024. Irtisanomisilmoitukseen on liitetty muutoksenhakuohjaus. Vakuutusyhtiö on perustellut irtisanomista tavanomaisesta poikkeavalla vahinkokehityksellä ja vakuutussopimukseen liittyvällä poikkeuksellisella riskillä. Ilmoitukseen vakuutusyhtiö on listannut 19 vahinkoa aikavälillä 08/2021–05/2024.
Asiakas on vakuutusyhtiölle 7.6.2024 lähettämässään sähköpostiviestissä ilmoittanut vastustavansa irtisanomista, jota hän on pitänyt perusteettomana ja vakuutusehtojen vastaisena. Asiakkaan pyynnöstä vakuutusyhtiö on 10.6.2024 ilmoittanut maksaneensa korvauksia neljästä vahingosta yhteensä 16 590,57 euroa. Korvatuista vahingoista yksi on koskenut koti-irtaimiston vahinkoa (5 906,62 euroa) ja kolme oikeusturvavahinkoja (5 809,20 + 1 712,75 + 3 162 = 10 683,95 euroa).
Asiakkaan valitus
Valituskirjelmässään 12.6.2024 asiakas pitää irtisanomispäätöstä hyvän vakuutustavan vastaisena. Hän pyytää, että Vakuutuslautakunta suosittaa vakuutusyhtiötä perumaan irtisanomisen ja saattamaan vakuutuksen uudelleen voimaan 1.8.2024 alkaen. Todellisena syynä vakuutussopimuksen irtisanomiselle asiakas pitää vakuutusyhtiön kerta toisensa jälkeen antamia kielteisiä korvauspäätöksiä, joihin asiakas on hakenut muutosta ja joissa Vakuutuslautakunta on joka kerta suositellut vakuutusyhtiötä antamaan myönteisen korvauspäätöksen.
Asiakkaan mukaan pitää paikkansa, että hän on tehnyt vakuutusyhtiön irtisanomiskirjeessä mainitut vahinkoilmoitukset. Vakuutusyhtiö on kuitenkin maksanut vakuutuskorvausta vain kolmesta vahingosta yhteensä 13 428,57 euroa. Lopuista 16 vahingosta asiakas ei ole joko lainkaan hakenut korvausta tai vakuutusyhtiön päätös on ollut kielteinen. Asiakkaan mielestä kolmen vahingon korvaaminen usean vuoden aikana ei ole tavanomaisesta poikkeavaa vahinkokehitystä.
Valituskirjelmässään asiakas kiinnittää huomiota siihen, että kolme oikeusturvavahinkoa johtuu siitä, että vakuutusyhtiö oli antanut kielteisen korvauspäätöksen eikä korvannut vahinkoa ja että asiakas oli saattanut päätökset Vakuutuslautakunnan tutkittaviksi. Asiakas pitää todennäköisenä, että vakuutusyhtiön päätös irtisanoa vakuutussopimus johtuu osaksi tästä eli siitä, ettei hän ollut hyväksynyt vakuutusyhtiön päätöstä vaan valittanut siitä. Kyse on vastatoimien kiellon rikkomisesta. Vakuutusyhtiö ei voi kohdistaa vakuutuksenottajaan sanktiota siitä, että tämä turvautuu oikeussuojakeinoihin saadakseen muutoksen virheellisenä pitämäänsä päätökseen.
Asiakas katsoo, että vakuutusyhtiön päätös indikoi sellaista käsitystä, että kaikkien vakuutusten tulisi olla vakuutusyhtiölle tuottoisia. Näin asia ei tietenkään ole. Asiakkaan hakemat korvaukset eivät ole sillä tavalla poikkeuksellisia määrältään, että niistä syntyisi vakuutusyhtiölle oikeus irtisanoa sopimus. Päätöksessä mainitut oikeusturvavahingot ovat suurimmaksi osaksi sellaisia, ettei niistä ole vahinkoilmoituksesta huolimatta haettu tai haetakaan vakuutuskorvausta.
Vakuutusyhtiön vastineen jälkeen antamassaan lausumassa asiakas toteaa, että suurin osa oikeusturvavahingoista on seurausta siitä, että hän on tehnyt omaisuuteensa liittyvästä vahingosta vahinkoilmoituksen vakuutusyhtiölle, joka ei ole maksanut korvausta. Kun asiakas on hakenut oikeusturvaedun korvausasiaan ja saattanut epäysratkaisun lautakunnan tutkittavaksi, yhdestä vahingosta on ”syntynyt” toinenkin vahinko.
Asiakas kertoo neljästä vahingosta, joista kaksi on sattunut vuoden 2023 lopussa ja kaksi vuoden 2024 alkupuolella. Ensimmäisessä vahingossa oli kyse kattovalaisimen putoamisesta ja toisessa 2023 sattuneessa vahingossa oli kyse koiran aiheuttamasta vahingosta asiakkaan hallussa olleelle autolle. Vuoden 2024 alkupuolella sattuneissa vahingoissa oli kyse wc-tilassa olleen vesijohdon aiheuttamista kahdesta vuotovahingosta. Lisäksi asiakas mainitsee viidentenä vahinkoasiana nyt käsiteltävänä olevan vakuutuksen irtisanomiskiistan.
Vastatoimien kiellolla asiakas tarkoittaa sitä, että vakuutusyhtiö on kerta toisensa jälkeen antanut asiakkaalle kielteisiä korvauspäätöksiä, jotka hän on perustellusti riitauttanut. Asiakas pitää selvänä, että vakuutuksen irtisanominen johtuu siitä, että hän on riitauttanut vakuutusyhtiön itsensä tekemiä korvauspäätöksiä ja käyttänyt riitautuksessa vakuutusyhtiön myöntämää oikeusturvavakuutusta. Tällainen vakuutuksen irtisanominen ei ole hyvän vakuutustavan mukaista ja on kielletty vastatoimi sille, että asiakas turvautuu hänellä käytössä oleviin oikeussuojakeinoihin.
Vakuutusyhtiön virheellisestä korvauspäätöksestä on seurannut se, että vakuutusyhtiö on vakuutuskorvauksen lisäksi joutunut myöhemmin maksamaan korvausta oikeusturvavakuutuksen perusteella. Asiakas ei pidä hyvän vakuutustavan mukaisena menettelyä, jossa vakuutusyhtiö vetoaa suurentuneeseen riskiin ja irtisanoo vakuutuksen tilanteessa, jossa vakuutettu on joutunut vakuutusyhtiön virheellisen korvauspäätöksen vuoksi valittamaan asiasta.
Asiakas toteaa toissijaisesti, että vakuutusyhtiö olisi voinut irtisanoa pelkästään oikeusturvavakuutuksen ja pitää muut vakuutukset voimassa, jos muut vahingot eivät ole vakuutusyhtiön vastauksesta ilmenevin tavoin vaikuttaneet irtisanomispäätökseen. Asiakkaalla on vakuutusyhtiössä esimerkiksi koiransa vakuutus, ja asiakas tuo esille, että millä perusteella vakuutusyhtiö irtisanoi senkin, jos kyse on oikeusturvavahinkojen väitetystä suuresta määrästä.
Oikeusturvavahinkoja on kolmen vuoden aikana ollut 14, mutta niistä maksetut korvaukset ovat olleet yhteensä noin 14 520 euroa. Määrä ei ole suuri. Viisi oikeusturvavahinkoa on johtunut vakuutusyhtiön omista päätöksistä.
Asiakas toteaa lisäksi, että vakuutusyhtiö on rajannut omaa korvausvastuutaan siten, että yhdestä vahingosta maksetaan oikeusturvavakuutuskorvausta enintään riidanalaisen intressin kaksinkertainen määrä. Asiakas katsoo, että korvauksen määrää koskeva rajaus vähentää oleellisesti vakuutusyhtiön riskiä.
Vakuutusyhtiön vastine
Asiassa on asiakkaan valituksen perusteella kysymys siitä, onko vakuutusyhtiön suorittamalle vakuutuksen irtisanomiselle ollut hyvän vakuutustavan mukainen peruste. Vakuutusyhtiön käsityksen mukaan asiassa ei ole riitaa siitä, että asiakkaan vahinkovakuutus olisi irtisanottu vakuutusehtojen tai vakuutussopimuslain irtisanomista koskevien säännösten vastaisesti.
Vakuutusyhtiö kertoo, että vakuutuksen irtisanomisen aikaan kesäkuussa 2024 oikeusturvavahingoista kuusi oli päättynyt ja avoimena oli ollut kahdeksan vahinkoa. Päättyneistä vahingoista oli maksettu yhteensä 14 520,51 euron korvaukset. Avoinna olevien oikeusturvavahinkojen lopullinen korvausmeno on toistaiseksi vielä epäselvä, mutta vakuutuksen luonteen vuoksi korvauksia tullaan todennäköisesti käytännössä maksamaan kaikista vahingoista. Lisäksi vakuutusyhtiö toteaa, että vakuutussopimuksen irtisanomisen jälkeen asiakas on tehnyt kolme oikeusturvavahinkoa koskevaa vahinkoilmoitusta. Näistä vahingoista ei ole toistaiseksi maksettu korvauksia.
Selvyyden vuoksi vakuutusyhtiö toteaa, että vakuutuksen irtisanominen on tehty ensisijaisesti oikeusturvavahinkoja koskevan poikkeuksellisen vahinkokehityksen ja siten tähän vahinkolajiin liittyvän merkittävästi kohonneen vahinkoriskin perusteella. Muilla vahinkotapahtumilla ei siten ole ollut irtisanomisen perusteen kannalta ratkaisevaa merkitystä.
Vakuutusyhtiö katsoo, että vahinkoriskin arviointi tulee tehdä suhteuttamalla vahinkojen lukumäärä ajanjaksoon, jolla vahingot ovat syntyneet. Vakuutusyhtiön tulee lainsäädännön estämättä voida irtisanoa vahinkovakuutus, johon sisältyy poikkeuksellinen riski riippumatta siitä, onko vahinkojen syynä vakuutusyhtiön omien korvauspäätösten riitautuminen.
Vahinkovakuutuksen irtisanominen on katsottu hyväksyttäväksi, jos vakuutusyhtiö arvioi riskin liian suureksi. Tämän periaatteen mukaan vakuutusyhtiön on sallittua tehdä tämä riskiarviointi itsenäisesti omista lähtökohdistaan.
Asiakkaan oikeusturvavakuutus on ollut osa kotivakuutus-nimistä tuotetta, joka on yhdistelmävakuutus. Yhdellä vakuutussopimuksella ja yhdellä vakuutuskirjalla on useita eri vakuutusturvia. Oikeusturvavakuutusta ei ole mahdollista irtisanoa erikseen, koska se kuuluu muiden vakuutusturvien kanssa yhteen vakuutussopimukseen. Irtisanominen on voinut kohdistua vain tähän yhteen vakuutussopimukseen.
Asiassa on riidatonta, että asiakkaalla on ollut huomattava määrä oikeusturvavahinkoja lyhyen ajan kuluessa. Vakuutusyhtiön käsityksen mukaan tästä johtuvan kohonneen riskin vuoksi vakuutuksen irtisanomiselle on osoitettavissa objektiivisesti hyväksyttävä syy, vaikka vahingot osittain johtuisivatkin asiakkaan riitauttamista muiden vahinkolajien korvauspäätöksistä. Merkitystä ei ole myöskään sillä, että vakuutusyhtiö on oikeusturvavakuutusehdoissa rajannut korvausvastuun enimmäismäärää.
Asiakkaan tekemistä 16 oikeusturvavahingosta vain neljä on perustunut osapuolena asiassa olevan vakuutusyhtiön korvauspäätöksiin. Vakuutuslautakunnassa näistä neljästä päätöksestä vain kahdessa ratkaisua on muutettu. Muut 12 oikeusturvavahinkoa ovat koskeneet joko toisen vakuutusyhtiön tekemää korvauspäätöstä tai asiakkaan luottokortteihin liittyviä riitakysymyksiä.
Vakuutusyhtiö kiistää asiakkaan väitteen siitä, että irtisanomisratkaisun perusteena ovat olleet asiakkaan muutoksenhakutoimet esinevakuutusten korvauspäätöksiin. Vakuutussopimuksen irtisanominen on johtunut pelkästään vahinkojen poikkeuksellisesta määrästä aiheutuneesta kohonneesta vahinkoriskistä, eikä irtisanominen ole osaksikaan johtunut muutoksenhakuihin liittyneestä asiakkaan menettelystä.
Vakuutusyhtiö korostaa sitä, että olennaiset arviointikriteerit muodostuvat vain vahinkojen lukumäärästä ja niiden ajallisesta ulottuvuudesta. Kun kohonnutta vahinkoriskiä arvioidaan, merkitystä ei ole sillä seikalla, millä perusteella vahinkotapahtuma on syntynyt. Vastaavasti myöskään sillä seikalla, johtaako vahinkoilmoitus lopulta korvausmenoon, ei riskiarvioinnissa tulisi olla olennaista merkitystä.
Lisävastineessaan vakuutusyhtiö viittaa vakuutussopimuslain esitöihin ja erityisesti lain 16 §:n perusteluihin hallituksen esityksessä HE 63/2009 vp. Lisäksi yhtiö vetoaa Vakuutus- ja rahoitusneuvonta FINEn hyvää vakuutustapaa käsittelevään julkaisuun sekä FINEn ja Vakuutuslautakunnan ratkaisukäytäntöön. Aineistojen perusteella vakuutusyhtiö katsoo, että poikkeuksellinen vahinkokehitys tai kohonnut vahinkoriski on vakiintuneesti katsottu perusteeksi vahinkovakuutussopimuksen irtisanomiselle.
Normaaliin vahinkokehitykseen suhteutettuna vakuutusyhtiö pitää täysin poikkeuksellisena sitä, että asiakkaalla on yksityisenä vakuutuksenottajana ollut alle kolmen vuoden aikana 14 ilmoitettua oikeusturvavahinkoa. Kyse on erittäin merkittävällä tavalla kohonneesta vahinkoriskistä riippumatta maksetun korvausmenon määrästä. Tässäkin tapauksessa riskiä tulee arvioida nimenomaan vahinkojen määrän perusteella riippumatta siitä, mistä materiaalisesta syystä vahingot ovat sinänsä aiheutuneet.
Vakuutusyhtiö katsoo, että riskiarvioinnissa vakiintuneita arviointikriteereitä ei vastaa asiakkaan väite siitä, että ratkaisevaa olisi se, kuinka monesta vahingosta on maksettu korvauksia ja mikä on ollut toteutuneen korvausmenon kokonaismäärä. Sen sijaan kohonneen vahinkoriskin arvioinnissa on olennaista, mikä on ilmoitettujen vahinkojen ja siten mahdollisten vakuutustapahtumien määrä arvion kohteena olevana ajankohtana. Jokainen ilmoitettu vahinkotapahtuma on lähtökohtaisesti potentiaalisesti korvattava vahinko. Vakuutusyhtiön käsityksen mukaan kohonneen vahinkoriskin arvioinnissa merkitystä ei ole sillä, että jokin yksittäinen vahinko jää korvaamatta vakuutusehtojen perusteella. Vahingoista maksetulla lopullisella korvausmenon määrällä ei sen vuoksi pitäisi olla ratkaisevaa merkitystä asian arvioinnissa.
Vakuutusyhtiö katsoo, että vastatoimien kielto ei liity miltään osin vakuutussopimuslain kontekstiin tai vakuutusoikeudellisiin periaatteisiin. Kyse on vakiintuneesti yhdenvertaisuuslain piiriin kuuluvasta periaatteesta, eikä yhdenvertaisuuslakia sovelleta vakuutussopimuksiin. Asiakkaan väite on enemmälti perustelematon ja joka tapauksessa virheellinen.
Irtisanominen ei ole perustunut tiettyihin nimenomaisiin yksittäisiin vahinkotapahtumiin riippumatta siitä, onko vahinko ollut alun perin korvattava vai ei. Sillä sinänsä riidattomalla seikalla, että asiakas on valittanut osasta korvauspäätöksiä Vakuutuslautakuntaan, ei ole ollut merkitystä irtisanomista harkittaessa. Väitteelle vastatoimien kiellon rikkomisesta ei tule antaa asiassa merkitystä.
Selvitykset
Vakuutuslautakunnan käytettävissä on vakuutusyhtiön 25.10.2024 päivättyyn lisävastineeseen liittyvä erittely 16 oikeusturvavahingosta 3.8.2021–7.7.2024 välisenä aikana.
Ratkaisusuositus
Kysymyksenasettelu
Osapuolten välinen kiista koskee sitä, onko vakuutusyhtiöllä ollut jatkuvan vahinkovakuutuksen irtisanomiselta edellytetty hyvän vakuutustavan mukainen peruste asiakkaan kotivakuutussopimuksen irtisanomiseksi. Asiassa on lisäksi kyse siitä, onko vakuutusyhtiön menettelyssä ollut kyse vastatoimien kiellon rikkomisesta.
Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot
Vakuutussopimuslain 16 §:n 2 momentin mukaan vakuutuksenantajalla on oikeus irtisanoa jatkuva vahinkovakuutus päättyväksi vakuutuskauden lopussa. Irtisanomiselle on oltava hyvän vakuutustavan mukainen peruste. Irtisanomista koskeva ilmoitus on lähetettävä vakuutuksenottajalle viimeistään kuukautta ennen vakuutuskauden päättymistä. Ilmoituksessa on mainittava irtisanomisperuste, jollei irtisanominen perustu rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä annetun lain 4 luvun 5 §:ään. Jos irtisanomista ei tehdä siten kuin tässä momentissa säädetään, irtisanominen on mitätön.
Yhdenvertaisuuslain (1325/2014) 16 §:n (Vastatoimien kielto) mukaan henkilöä ei saa kohdella epäsuotuisasti eikä hänelle kielteisiä seurauksia aiheuttavalla tavalla sen vuoksi, että hän on vedonnut tässä laissa säädettyihin oikeuksiin tai velvollisuuksiin, osallistunut syrjintää koskevan asian selvittämiseen taikka ryhtynyt muihin toimenpiteisiin yhdenvertaisuuden turvaamiseksi.
Asiassa sovelletaan 1.1.2022 alkaen voimassa olleita Kotivakuutuksen ehtoja ja yleisiä sopimusehtoja henkilöasiakkaille.
Vakuutusehtojen kohta Kotivakuutus
Kotivakuutuksesta korvataan vakuutetun omaisuudelle aiheutuneita suoranaisia ja välittömiä esinevahinkoja sekä ehdoissa erikseen mainittuja kustannuksia vakuutusyhtiön ja vakuutuksenottajan välisen vakuutussopimuksen mukaisesti. Vakuutussopimus muodostuu vakuutuskirjasta, näistä vakuutusehdoista ja Yleisistä sopimusehdoista henkilöasiakkaille. Vakuutuksen kohteet, enimmäiskorvausmäärät, omavastuut, vakuutukseen valitut esinevakuutusturvat sekä vastuu- ja oikeusturvavakuutukset on esitetty vakuutuskirjassa.
Vakuutussopimuksen päättymistä koskevat ehdot sisältyvät yleisiin sopimusehtoihin henkilöasiakkaalle (kohta 15 Vakuutussopimuksen päättyminen). Ehtokohdan 15.4 (Vakuutusyhtiön oikeus irtisanoa vahinkovakuutus vakuutuskauden lopussa) mukaan vakuutusyhtiöllä on oikeus irtisanoa vakuutus päättyväksi vakuutuskauden lopussa. Irtisanominen suoritetaan kirjallisesti viimeistään kuukautta ennen vakuutuskauden päättymistä. Irtisanomisilmoituksessa mainitaan irtisanomisperuste. Ehtokohdassa on sulkumerkkien sisällä 16 §, joka viittaa vakuutussopimuslain säännökseen, jossa irtisanomisasiaa käsitellään.
Asian arviointi
Vakuutusyhtiö on 7.6.2024 irtisanonut asiakkaan jatkuvan vahinkovakuutuksen päättymään vakuutuskauden lopussa 31.7.2024. Irtisanomisilmoituksessa vakuutusyhtiö on perustellut irtisanomista tavanomaisesta poikkeavalla vahinkokehityksellä ja vakuutussopimukseen liittyvällä poikkeuksellisella riskillä. Ilmoitukseen sisältyy listaus yhteensä 19 vahingosta aikavälillä elokuu 2021 – toukokuu 2024. Osapuolten välinen kiista koskee nimenomaan sitä, ovatko vakuutusyhtiön mainitsemat vahingot muodostaneet hyvän vakuutustavan mukaisen perusteen Kotivakuutussopimuksen irtisanomiselle.
Vakuutussopimuslain 16 §:n ja vakuutusehtojen kohdan 15.4 mukaan vakuutuksenantajalla on oikeus irtisanoa jatkuva vahinkovakuutus päättymään vakuutuskauden lopussa. Irtisanomisoikeus edellyttää, että vakuutuksenantaja esittää irtisanomiselle hyvän vakuutustavan mukaisen perusteen ja myös ilmoittaa tästä perusteesta irtisanomista koskevassa ilmoituksessaan. Vakuutussopimuslain muuttamista koskevan hallituksen esityksen (HE 63/2009) perustelujen mukaan irtisanomisen tulee yleensä perustua vakuutettavaan riskiin. Esimerkkinä irtisanomiseen oikeuttavasta hyvän vakuutustavan mukaisesta perusteesta esityksessä on mainittu tavanomaisesta poikkeava vahinkokehitys, jonka perusteella vakuutuksenantaja arvioi vakuutettavan riskin liian suureksi.
Valituksessaan Vakuutuslautakunnalle asiakas on pitänyt todellisena syynä vakuutussopimuksen irtisanomiselle vakuutusyhtiön kerta toisensa jälkeen antamia kielteisiä korvauspäätöksiä, joihin asiakas oli hakenut muutosta ja joissa Vakuutuslautakunta oli joka kerta suositellut vakuutusyhtiötä antamaan myönteisen korvauspäätöksen. Asiakas on katsonut, etteivät hänen hakemansa korvaukset ole määrältään sillä tavoin poikkeuksellisia, että vakuutusyhtiölle syntyisi oikeus irtisanoa sopimus. Oikeusturvavahingot ovat asiakkaan ilmoituksen mukaan olleet suurimmaksi osaksi sellaisia, ettei niistä ole vahinkoilmoituksesta huolimatta haettu tai haetakaan vakuutuskorvausta.
Vakuutuslautakunta on tarkastellut osapuolten välistä kiistaa irtisanomisilmoituksessa lueteltujen vahinkojen perusteella. Listaus sisältää tietyllä tunnuksella, vahinkolajilla ja päivämäärällä eritellyt tapahtumat, joista 14 on koskenut oikeusturvavahinkoja. Muista viidestä vahingosta (kolme rakennusvahinkoa sekä yksi irtaimisto- ja yksi vastuuvahinko) kolmessa asiakas oli ilmoituksensa mukaan tehnyt myös oikeusturvavahinkoilmoitukset, joita koskevat asiat sisältyvät listauksessa mainittuihin oikeusturvavahinkoihin.
Vakuutusyhtiö on korostanut sitä, että se on irtisanonut vakuutussopimuksen ensisijaisesti oikeusturvavahinkoja koskevan poikkeuksellisen vahinkokehityksen ja siten kyseiseen vahinkolajiin liittyvän merkittävästi kohonneen vahinkoriskin perusteella. Irtisanomisperusteen kannalta ratkaisevaa merkitystä ei ole vakuutusyhtiön ilmoituksen mukaan ollut muilla vahinkotapahtumilla.
Vakuutusyhtiön lokakuussa 2024 tekemän erittelyn mukaan asiakas on kahden vuoden yhdeksän kuukauden aikana (elokuun 2021 alku – huhtikuun 2024 loppu), hakenut korvausta kymmenestä sellaisesta oikeusturvavahingosta, jotka eivät ole koskeneet nyt osapuolena olevan vakuutusyhtiön tekemiä korvausratkaisuja. Asiakas ei ole kiistänyt näitä tietoja. Lautakunnan käytettävissä olevista selvityksistä ei ilmene, mihin asiaan 7.7.2023 tehty oikeusturvavahinko on liittynyt. Esitetyt seikat huomioon ottaen lautakunta ei ole voinut todeta, että suurin osa oikeusturvavahingoista on ollut seurausta asiakkaan tekemistä valituksista, kuten asiakas on väittänyt.
Irtisanomisilmoituksessa mainituista viidestä muusta kuin oikeusturvavahingosta asiakas on kertonut, että Vakuutuslautakunta on yhdessä irtaimistovahingossa suositellut lisäkorvausta ja yhdessä rakennusvahingossa suositellut vuotovahingon korvaamista. Vakuutusyhtiön ilmoituksen mukaan vastuuvahingossa tehty päätös ei ollut valituskäsittelyssä muuttunut. Lautakunnan käytettävissä olevista selvityksistä ei ilmene, onko asiakas tehnyt oikeusturvavahinkoilmoituksen 12.1.2023 sattuneesta rakennusvahingosta.
Vakuutuslautakunta toteaa, että asiakas on vajaan kolmen vuoden aikana hakenut oikeusturvaetua yhteensä 14 kertaa ja että esimerkiksi kaikki asiakkaan vuonna 2022 tekemät kuusi vahinkoilmoitusta ovat koskeneet muita kuin nyt osapuolena olevan vakuutusyhtiön korvauspäätöksiä. Lautakunta pitää kyseisiä vahinkojen määriä selvästi tavanomaista suurempina. Asiakas on vakuutussopimuksen irtisanomisilmoituksen saatuaan tehnyt vielä kolme uutta vahinkoilmoitusta, minkä vuoksi lautakunta pitää ilmeisenä, että myös uusien oikeusturvavahinkojen riski on ollut tavanomaista huomattavasti korkeampi. Lautakunta yhtyy vakuutusyhtiön näkemykseen siitä, että kun tavanomaisesta poikkeava riski johtuu poikkeuksellisen suuresta vahinkotiheydestä, olennaista merkitystä hyvän vakuutustavan arvioinnin kannalta ei ole sillä, kuinka paljon ilmoitetuista vahingoista on korvauksia maksettu tai tulee myöhemmin maksettaviksi. Asian arvioinnissa lautakunta on myös ottanut huomioon sen, että jokaisesta asiakkaan tekemästä vahinkoilmoituksesta aiheutuu vakuutusyhtiölle hoitokustannuksia, jotka osaltaan vaikuttavat vakuutukseen sisältyvän riskin suuruuteen.
Asiakas on katsonut, että vakuutusyhtiö olisi voinut irtisanoa vain kotivakuutussopimukseen sisältyvän oikeusturvavakuutuksen. Tältä osin lautakunta toteaa, että esitetyn vakuutuskirjan mukaan asiakas on tehnyt yhden vakuutussopimuksen ja että vakuutusyhtiöllä on ollut vakuutusehtojen mukainen oikeus irtisanoa koko kotivakuutussopimus. Asiaa arvioidessaan lautakunta on kiinnittänyt huomiota siihen, että kotivakuutus on niin sanottu pakettivakuutus ja että kyse on yhdestä vakuutussopimuksesta, joka sisältää erilaista vakuutusturvaa ja erilaisia vakuutuslajeja, kuten kotivakuutus, vastuuvakuutus ja oikeusturvavakuutus. Lautakunta katsoo, että kun vakuutusyhtiölle on syntynyt hyvän vakuutustavan mukainen peruste vakuutussopimuksen irtisanomiseen, yhtiöllä ei ole velvollisuutta jättää osaa vakuutussopimuksesta irtisanomatta eikä velvollisuutta jatkaa sopimusta aikaisempaa suppeampana.
Vakuutuslautakunta toteaa, että asiakkaan viittaama vastatoimien kieltoa koskeva periaate liittyy yhdenvertaisuuslain mukaisten oikeuksien käyttämiseen. Koska korvauksen hakijan oikeudesta hakea muutosta vakuutusyhtiön korvauspäätökseen ei säädetä yhdenvertaisuuslaissa, kyseisellä periaatteella ei ole merkitystä asian arvioinnissa. Asiassa on myös jäänyt näyttämättä, että vakuutusyhtiö olisi irtisanonut vakuutussopimuksen sen vuoksi, että asiakas oli kolmessa eri vahinkoasiassa hakenut muutosta itselleen kielteisiin korvausratkaisuihin.
Lopputulos
Vakuutuslautakunta katsoo, että vakuutusyhtiöllä on ollut hyvän vakuutustavan mukainen peruste ja oikeus irtisanoa asiakkaan kotivakuutussopimus. Lautakunta ei suosita irtisanomisen peruuttamista eikä vakuutuksen saattamista uudelleen voimaan.
Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.
VAKUUTUSLAUTAKUNTA
Puheenjohtaja Bygglin
Sihteeri Pellikka
Jäsenet
Kankkunen
Sario
Vaitomaa
Yrttiaho