Tapahtumatiedot

X Oy oli Y Oy:n aliurakoitsijana vastannut erääseen viemärilaitosurakkaan kuuluneen kallioon ja maaperään poratun vinopudotusputkilinjan rakentamisesta. Urakkasopimus oli tehty suullisesti X Oy:n tunnelin poraamisesta ja virtausputken asentamisesta 25.1.2021 antaman 590 000 euron urakkatarjouksen mukaisesti. Työ aloitettiin kesäkuussa 2021. Ennakoitua hankalammaksi osoittautuneen maaperän vuoksi tunnelinporauksessa oli vaikeuksia ja X Oy joutui tekemään lisä- ja muutostöitä, joissa putkilinja toteutettiin alun perin suunnitellusta poikenneella tavalla ja materiaaleilla. G Oy oli maksanut 13.12.2022 päivätyn muistion mukaan alkuperäisen urakkasumman X Oy:lle, kun putket oli saatu poratuksi paikoilleen.

X Oy oli sen jälkeen antanut G Oy:lle muutostyötarjouksen virtausputken ja juotosvalujen osalta. X Oy oli aloittanut juotosvalutyöt 16.3.2022. Työn viimeisessä vaiheessa suojaputket kuitenkin lommahtivat yllättäen kasaan. Vaurion korjaaminen vei puoli vuotta ja selvityksen mukaan X Oy ja Y Oy olivat sopineet korjauksista X Oy:n vastuulle jäävän kustannusosuuden määräksi 604 055,61 euroa. X Oy haki korvausta rakennustyövakuutuksestaan ilmoittamistaan 802 211,21 euron kustannuksista.

Vakuutusyhtiö hylkäsi päätöksellään 15.11.2023 X Oy:n korvaushakemuksen. Selvitysten mukaan urakkasopimuksen arvo oli tarjouksen perusteella ollut 590 000 euroa ja suojaputken koon muutoksen ja putkien välitilan täytön osalta 236 820 euroa. Y Oy oli lisäksi maksanut X Oy:lle ensimmäisen vaiheen lisätöistä 1 150 000 euroa, joka sisältyi rakennustyökohteeseen. Urakan kokonaishinnaksi muodostui siten 1 976 820 euroa. Vakuutussopimuksen mukaan X Oy:n rakennus- ja asennustyövakuutus kattoi enintään miljoonan euron arvoiset urakat. Yli miljoonan euron urakat tuli vakuuttaa erikseen. Kyseistä rakennustyötä ei ollut vakuutettu erikseen, vaikka urakan kokonaisarvo on ylittänyt miljoona euroa, joten vakuutusyhtiö ei ottanut vahinkoa käsiteltäväkseen X Oy: vakuutuksen perusteella.

X Oy pyysi vakuutusyhtiöltä asian uutta käsittelyä vedoten siihen, että kyse oli sen mukaan ollut kahdesta erillisestä aliurakasta. Ensimmäinen urakka oli koskenut tunnelin reiän tekoa ja urakka oli luovutettu 16.2.2022. Toinen urakka oli koskenut teräsputkien pinnoitusta, suojaputken koon muutosta ja välitilan täyttöä yhteisarvoltaan 236 280 euroa. Tarjous siitä oli hyväksytty 14.2.2022 ja putkitustyö aloitettu 11.3.2022. Pukien lommahdus oli sattunut välitilan täytössä 16.3.2022 eli jälkimmäisessä urakassa, jonka arvo alitti selvästi vakuutuskirjassa mainitun rajan. Tilaajan ja Y Oy:n lisäkorvauksista ei ollut tiedetty alkuperäisen urakan aikana, vaan X Oy oli tehnyt työt omalla kustannusriskillään. Alkuperäisen urakan 1 150 000 euron lisätöiden korvauksista oli sovittu lopulta vasta joulukuussa 2022.

Vakuutusyhtiö ei muuttanut kantaansa päätöksessään 20.1.2024. Sen mukaan X Oy:n suorittamat työt olivat riidattomasti liittyneet pääurakkasopimukseen, joka oli käsittänyt muun ohella kyseisen viemäriliitosten rakentamisen. Oli myös riidatonta, että X Oy:n 25.1.2021 päivätty tarjous oli käsittänyt sekä tunnelin porauksen että virtausputken asennuksen. Urakkaa ei ollut alun perin tarvinnut vakuuttaa erikseen, koska sen 590 000 euron hinta alitti vakuutussopimuksen miljoonan euron raja-arvon. Viimeistään siinä vaiheessa, kun oli ollut ilmeistä, että urakkasuorituksen muutostyöt tulivat nostamaan urakan kokonaishinnan yli miljoonaan euroon X olisi kuitenkin pitänyt vakuutusyhtiön mielestä ymmärtää, ettei urakka ilman eri vakuuttamista enää kuulunut rakennus- ja asennustyövakuutuksen piiriin. Vakuutusyhtiön mielestä X Oy:n 8.2.2022 päivätyn laskelman kirjaus sovituista toimenpiteistä urakan loppuun saattamiseksi ei tukenut X Oy:n väitettä siitä, että kyse olisi ollut erillistä urakkaa koskeneesta tarjouksesta. Kirjallisia urakkasopimuksia ei ollut laadittu.

Asiakkaan valitus

X Oy on pyytänyt lautakunnan ratkaisusuositusta ja vaatinut, että vakuutusyhtiön tulee korvata 16.3.2022 sattunut vahinko esitetyn kustannuserittelyn mukaisesti sen ottamasta rakennus- ja asennustyövakuutuksesta viivästyskorkoineen 21.11.2023 alkaen.

Perusteluinaan X Oy on lausunut, että sen vahinkohetkellä voimassa ollut jatkuva rakennus- ja asennustyövakuutus kattoi arvoltaan enintään miljoonan euron suuruiset urakat. Vakuutusehtojen mukaan rakennustyökohteella tarkoitetiin rakenteilla tai saneerattavana olevaa rakennusta tai sen osaa, joka on määritelty urakkasopimuksessa tai muussa työn kohteen ja kokonaiskustannusarvion sisältämässä asiakirjassa. Sillat, tunnelit ja erilaiset maanrakennuskohteet olivat myös rakennustyökohteita. Sitä, mitä urakalla tarkoitettiin, ei tarkemmin määritelty vakuutuskirjalla tai vakuutusehdoissa. Kirjallista urakkasopimusta ei edellytetty, eikä ollut määrätty, että kaikki samaan työkohteeseen liittyvät työt katsottaisiin yhdeksi urakaksi.

Vakuutusehtoja on tulkittava kokonaisuutena ja niissä käytetyille ilmaisuille on yleensä annettava yleisen kielenkäytön mukaista sisältöä vastaava merkitys. Yleisten sopimusoikeudellisten periaatteiden mukaan vakiosopimuksen ehtoja on tulkittava suppeasti ja niiden ollessa sisällöltään epäselviä laatijansa vahingoksi. Yleiskielessä urakka käsitetään sopimukseksi, jossa työnsuorittaja eli urakoitsija toteuttaa sovitun työsuorituksen kiinteää korvausta vastaan. Vaihtoehtona on tuntihinnoitteluun perustuva sopimus, jossa tilattava työkokonaisuus ei ole tarkkaan ennalta määritelty.

X Oy on vedonnut sopimusvapauden periaatteeseen, johon kuuluu sopimusten vapaamuotoisuus, ellei laissa ole toisin säädetty. Suurin osa sopimuksista voidaan tehdä missä muodossa tahansa, myös suullisesti. Sopimus voi syntyä varallisuusoikeudellisista oikeustoimista annetun lain mukaisesti tarjoukseen annetulla hyväksyvällä vastauksella riippumatta niiden ilmaisutavasta. Y Oy:n ja X Oy:n käytäntönä pitkään jatkuneen yhteistyön aikana oli ollut isompienkin urakoiden tekeminen X Oy:n tarjousten perusteella. Yhteistyössä ei välttämättä tehty kirjallista sopimusta tai noudatettu ennalta sovittua määrämuotoa sopimuksen vahvistamiseksi. Sopimuksia voitiin tehdä myös ilman kirjallista sopimusdokumenttia kuten nyt. Työn kohde ja kokonaiskustannusarvio oli määritelty X Oy:n antamissa tarjouksissa ja sopimukset olivat syntyneet Y Oy:n antamilla vahvistuksilla.

Alkuperäisen urakan oltua valmistumassa X Oy oli tehnyt 8.2.2022 tarjouksen Y Oy:n kokonaisurakan seuraavasta työvaiheesta eli suojaputken koon muutoksesta, putkien välitilan täytöstä sekä teräsputken sukituspinnoituksesta. Kyseiset työt eivät sisältyneet miltään osin alkuperäiseen urakkatarjoukseen ja -sopimukseen. Erillisen urakkatarjouksen luonnetta ei muuttanut se, että tarjous oli otsikoitu laskelmaksi. Tarjotuista vaihtoehdoista kokonaisurakan tilaaja oli valinnut vaihtoehdon 1, ja Y Oy oli hyväksynyt tarjouksen sähköpostilla 14.2.2022. Kyse oli X Oy:n osalta uudesta kokonaisarvoltaan 236 280 euron urakkasopimuksesta. Tunnelin putkitus ja suojaputken hitsaaminen oli valmistunut 11.3.2022. Sen jälkeen oli aloitettu jälkimmäiseen urakkaan sisältynyt putkien välitilan injektointi, jonka yhteydessä putken lommahdusvahinko sattui 16.3.2022.

X Oy:n mukaan oli riidatonta, että ensimmäiseen urakkasopimukseen ei ollut kuulunut 8.2.2022 annetun tarjouksen mukaisia töitä edes optiona. Jälkimmäisen urakan tarjousta ja hyväksymistä ei myöskään ollut kytketty jo luovutettuun ensimmäiseen urakkaan, vaan Y Oy olisi voinut pyytää tarjouksia jälkimmäiseen aliurakkaan muilta toimijoilta. Sopimusoikeudellisen lojaliteettivelvoitteen vuoksi se ei olisi ollut mahdollista, jos kyse olisi ollut samasta urakasta. X Oy ja Y Oy ovat molemmat vahvistaneet, että kyse oli kokonaisurakkaan kuuluneista kahdesta eri sopimuksesta eli urakasta, ja X Oy vetoaa tältä osin Y Oy:n 18.3.2024 päivättyyn lausuntoon.

X Oy:n mielestä vakuutusyhtiö on tulkinnut kaksi erillistä sopimusta virheellisesti yhdeksi urakkasopimukseksi vastoin sopimusosapuolten näkemystä. Vakuutusyhtiön kantaa eivät tukeneet myöskään vakuutuskirja ja vakuutusehdot. Vakiosopimuksessa sovellettavien termien mahdollinen puutteellinen sisältö, tässä tapauksessa urakan määrittelemättömyys, tuli epäselvässä tilanteessa tulkita vakuutusyhtiön vahingoksi. Vahinko aiheutui jälkimmäisessä urakassa, jonka kokonaisarvo 236 280 euroa oli kiistatta alle vakuutuskirjassa mainitun miljoonan euron rajan, joten kohteen erillinen vakuuttaminen on ollut tarpeetonta.

X Oy on lausunut lisäkirjelmässään 6.9.2024, että ensimmäisen urakan työvaiheena oli ollut tunnelin reiän teko ja putkitus. Toisen urakan työvaiheena oli ollut putkien välitilan täyttö eli injektointi betonilla ja sisäputken sukitus. Vahinko tapahtui toisen urakan betonivalun yhteydessä. Asia on kerrottu jo vahinkoilmoituksessa 5.4.2022, jonka mukaan tilauksen mukaisesti oli asennettu teleskooppiporauksella 1220 mm:n, 1016mm:n ja 914 mm:n putket. Asennetun porauksen kokonaismitta oli 122m. Tämän jälkeen asiakas oli tilannut uuden työn, johon sisältyi putkien välitilan täyttö betonilla ja täytön jälkeen putken sukitus. Ensimmäiseen urakkaan näitä töitä ei ollut kuulunut edes optiona.

Kyse ei myöskään ole ollut vakuutusyhtiön esittämästä kokonaisurakan pilkkomisesta, vaan kahdesta eri sopimuksesta. Se, mitä vakuutusyhtiö on lausunut töiden lopputulokseen pääsemisestä, pitää X Oy:n mukaan paikkansa tilaajana olleen Y Oy:n osalta. Aliurakoitsijana X Oy:llä ei kuitenkaan ollut suunnitteluvastuuta putkistosta, vaan vain vastuu toteutuksesta eli reiän porauksesta ja sen putkittamisesta virtausputkineen suunnitelmien ja tilausten mukaisena, josta oli ollut 590 000 euron arvoinen sopimus. Osapuolten pitkän yhteistyön vuoksi X Oy oli mieltänyt tarpeelliseksi auttaa ratkaisun löytämisessä, jotta Y Oy sai oman urakkansa loppuun saatetuksi, mutta puhtaasti alkuperäisen sopimuksen perusteella X Oy:llä ei ollut velvoitetta antaa uutta laskelmaksi nimettyä tarjousta 8.2.2022.

Vakuutusyhtiön väitteellä tarpeesta ottaa yhteyttä vakuutusyhtiöön ei ole merkitystä, koska jälkimmäisen urakan arvo 236 280 euroa alitti selvästi vakuutuskirjassa mainitun rajan. Mikäli vastoin X Oy:n näkemystä asiassa katsottaisin kyseen olleen yhdestä urakasta, X Oy on lausunut, että se ei tiennyt urakan ensimmäisen vaiheen kokonaiskustannuksista ennen kuin molemmat urakat korjaustöineen olivat valmistuneet ja kustannuksista oli neuvoteltu 13.12.2022. Siihen asti paras käsitys urakoiden laskutettavasta arvosta oli ollut 590 000 euroa ja 236 280 euroa. Ensimmäisen urakan lisätyöt oli tehty lähtökohtaisesti X Oy:n kustannusriskillä ja urakka oli vaikuttanut pahasti tappiolliselta. Tästä syystä X Oy ei ollut ymmärtänyt tarpeelliseksi keskustella vakuutusyhtiön kanssa lisävakuuttamisesta.

X Oy:n tietämän mukaan vahingosta ei ollut maksettu korvauksia eikä asiaa käsitelty muun vakuutuksen perusteella. X Oy:n ja Y Oy:n välisessä sopimuksessa, tarjouspyyntö ja tarjous,  ei myöskään mainittu siitä, että Y Oy tilaajana ottaisi vakuutuksen, joka kattaisi X Oy:n urakasta mahdollisesti aiheutuvia vahinkoja. X Oy on huomauttanut, ettei vakuutusyhtiö ollut nostanut asiaa aiemmin esiin, vaikka jo hyvän vakuutustavan mukaan tarve selvittää mahdollisten muiden vakuutusten käytettävyys olisi tullut ilmoittaa aiemmin kuin miltei kaksi ja puoli vuotta vahinkoilmoituksen jälkeen.

Esittämillään perusteilla X Oy katsoo, ettei vakuutusyhtiön väitteellä ole asian ratkaisemisen kannalta merkitystä. Lisäksi, mikäli Y Oy:llä on ollut rakennustyövakuutus, siinä on tyypillisesti vastaava toissijaisuusmääräys, jolloin määräykset tällaisessa tilanteessa kumoutuvat.

Vahingon kohteesta X Oy toteaa, että sen ymmärryksen mukaan kyse on ollut esinevahingosta, joka on aiheutunut virheettömälle vakuutuksen kohteena olleelle omaisuudelle. Asian käsittelyn jouduttamiseksi X Oy esittää, ettei lautakunta ottaisi kantaa mahdollisen korvattavan vahingon määrään, minkä osalta keskustelu on tarkoituksenmukaisempaa käydä vakuutusyhtiön kanssa, mikäli lautakunnan ratkaisusuositus on korvauksen perusteen osalta X Oy:lle myönteinen. X Oy pyytää lautakuntaa vahvistamaan vahingon aiheutuneen vakuutussopimuksen mukaisesta urakasta ja ettei vakuutusyhtiön viittaama toissijaisuusmääräys vaikuta asian käsittelyyn.

Lisäkirjelmässään 10.1.2025 X Oy on toistanut, ettei osapuolten välillä ollut kirjallista urakkasopimusta. Hyvän vakuutustavan perusteella vakuutuksenantajan tulisi lähtökohtaisesti luottaa vakuutuksenottajan antamiin tietoihin. Y Oy ja X Oy olivat selvityksissään yhtenevästi kertoneet pitkään jatkuneesta luottamuksellisesta yhteistyösuhteestaan. Tarjous oli hyväksytty suullisesti. Myös suullinen sopimus on lähtökohtaisesti pätevä riippumatta siitä, onko se vakuutusyhtiön näkökulmasta epätavallista tai ei.

Vakuutusyhtiölle oli lähetetty sekä Y Oy:n että pääurakan tilaajan yhteyshenkilöiden yhteystiedot sähköpostilla 1.9.2023. Vakuutusyhtiö olisi halutessaan voinut tiedustella urakkasopimuksiin liittyviä epäselviksi jääneitä tai epäuskottavana pitämiään seikkoja suoraan Y Oy:ltä tai tilaajalta, ellei se pitänyt X Oy:n antamaa selvitystä luotettavana. Vakuutusyhtiön viittaama 1.9.2023 toimitettu ilmoitus tarjouksen hyväksymisestä liittyi jälkimmäisen urakan hyväksymiseen.

Aliurakkaa koskeneessa sopimussuhteessa ei todettu mitään vakuutusten ensisijaisuudesta. Y Oy on kuitenkin sähköpostillaan vahvistanut, ettei se ole hakenut tai saanut korvauksia mistään muusta vakuutuksesta. Y Oy ei myöskään tiennyt, että korvauksia olisi maksettu mistään vakuutusyhtiöstä kenellekään osapuolelle. Siten ei ollut mitään muuta vakuutusta, josta olisi annettu korvauspäätös. X Oy:n käsityksen mukaan Y Oy:n vahvistuksen myötä on selvää, ettei korvausta ole maksettu eikä tulla maksamaan mistään muusta vakuutuksesta. Näin ollen X Oy:n rakennustyövakuutus on ollut ehtojen mukaisesti voimassa ja vahinko tulee siitä myös käsitellä.

Varsinainen vakuutuksen toissijaisuusehto on ehtojen YT155 kohdassa 4.4 ja koskee vakuutuksen voimassaoloa takuuaikana. Kohdan mukaan korvauksen edellytyksenä on lisäksi, ettei sitä voida saada jonkin muun vakuutuksen perusteella. X Oy:n mielestä ehtoa ei voida soveltaa vahinkoon, koska se ei ole sattunut takuuaikana. Vakuutusyhtiö on itse määritellyt vakuutuksen toissijaisuuden sanamuodoltaan laveammin: ei voida saada, ei makseta. Sanamuotoeron perusteella vakuutuksen voimassaoloa määrittelevää ehtokohtaa 2.4. ”ei makseta” tulee tulkita suppeasti.

Lisäkirjelmässä 8.4.2025 X Oy on toistanut toimittaneensa vakuutusyhtiölle jo aiemmin selvitystä vahingon määrästä. Yksityiskohtaisempi kirjelmöinti siitä viivästyttäisi lautakuntakäsittelyä, minkä vuoksi X Oy ei pidä sitä tarkoituksenmukaisena.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö on kiitänyt X Oy:n vaatimuksen ja toistanut korvauspäätöksissään lausumansa. Kyse oli yhdestä urakasta, joka olisi tullut vakuuttaa erikseen. Yhtiö on vedonnut vakuutuskirjan mainintaan, jonka mukaan vakuutusturva kattoi enintään miljoonan euron urakat. Urakan lopullista toteutustapaa oli jouduttu muuttamaan, ja sen arvo X Oy:lle oli noussut merkittävästi yli vakuutuskirjassa mainitun rajan. X Oy oli muutostarpeiden johdosta esittänyt Y Oy:lle 8.2.2022 päivätyn laskelman, mutta ei voida katsoa, että esitetyissä muutostöissä olisi ollut kyse erillisestä urakasta. Olennaista on, että muutoksilla oli pyritty pääsemään siihen lopputulokseen eli käyttökelpoisen viemäriliitoksen toteutukseen, johon 25.1.2021 annetun tarjouksen pohjalta syntyneen sopimuksen puitteissa olisi päästy ilman ilmenneitä vaikeuksia. Laskelmasta ilmeni, että myös X Oy oli mieltänyt kyseen olleen nimenomaan toimenpiteistä urakan loppuunsaattamiseksi.

Vakuutusyhtiön mielestä X Oy:n kirjelmästä sai urakasta harhaanjohtavan kuvan. Kirjelmän mukaan alkuperäiseen urakkaan olisi kuulunut vain poraus ja tunnelia olisi lähdetty putkittamaan vasta toisessa vaiheessa. Tosiasiallisesti, kuten muun muassa Y Oy:n 19.5.2022 päivätystä selvityksestä ilmenee, porauksen edetessä oli koko ajan asennettu suojaputkea. Lisäksi X Oy:n urakkatarjouksesta 25.1.2021 ilmenee, että urakkaan oli kuulunut myös virtausputken asennus suojaputken sisään. Kun X Oy oli vastaanottanut korvauksena urakasta yhteensä 1 976 820 euroa, urakan arvo on ollut kokonaisuudessaan lähes kaksinkertainen verrattuna vakuutuskirjan raja-arvoon. Näin ollen urakka ei ole enää kuulunut vakuutuksen piiriin, vaan se olisi pitänyt vakuutuskirjalla todetuin tavoin vakuuttaa erikseen.

X Oy olisi voinut olla urakan kestäessä yhteydessä vakuutusyhtiöön sen selvittämiseksi, kattoiko vakuutus urakan vai tuliko se vakuuttaa erikseen. Näin ei ollut toimittu eikä vakuutusyhtiö ollut saanut tietoa urakasta, joka olisi sen laajuuden muuttumisen johdosta tullut vakuuttaa erikseen. Mikäli yksittäinen urakka voitaisiin teknisluonteisten muutostarpeiden johdosta vakuutussopimuksen puitteissa ”pilkkoa” useaksi erilliseksi urakaksi ja siten saattaa myös yli miljoonan euron urakat vakuutusturvan piiriin, vakuutuskirjan urakan arvoa koskevalla rajoituksella ei olisi tekstin sanamuotoa vastaavaa merkitystä.

Siinä tapauksessa, että vastoin vakuutusyhtiön näkemystä vahingon katsottaisiin kuuluvan X Oy:n rakennus- ja asennustyövakuutukseen, vakuutusyhtiö on lausunut, ettei se toistaiseksi ole ottanut kantaa vahinkoon ja esitettyyn korvausvaatimukseen rakennus- ja asennustyövakuutuksen ehtojen näkökulmasta. Selvyyden vuoksi vakuutusyhtiö on huomauttanut vakuutuksen olevan voimassa rakennus- ja asennustöitä koskevan erityisehdon YT 155 kohdan 2.4 mukaisesti toissijaisena edellyttäen, ettei korvausta makseta muun vakuutuksen perusteella. Toimitetun pääurakkasopimusluonnoksen kohdan 12 ja urakkaohjelman 28.10.2020 kohdan 10.3 perusteella pääurakoitsijan on tullut ottaa rakennuskohteelle YSE 1998 -ehtojen 38 §:n mukainen rakennustyövakuutus koko rakennustyön osalta kattaen myös aliurakat. Vakuutusyhtiön tietoon ei ole saatettu, että X Oy:n ja Y Oy:n välillä olisi sovittu jotain tästä poikkeavaa.

Vakuutusyhtiön saaman selvityksen mukaan Y Oy oli ilmoittanut vahingosta omaan vakuutusyhtiöönsä, mutta jostain syystä korvausta ei ole haettu. X Oy:n vakuutuksen ehtojen kohdan 3.1 mukaan korvauksen edellytyksenä on, ettei korvausta saada muun vakuutuksen perusteella, joten vakuutusyhtiön mielestä vahingosta tulee ensisijaisesti hakea korvausta Y Oy:n rakennustyövakuutuksesta. Vasta, mikäli korvausta ei siitä saada, sitä voidaan ylipäätään hakea X Oy:n vakuutuksesta.

Lisäksi asiassa on mahdollisesti erikseen arvioitava, onko siinä muutenkaan kyse vakuutusehtojen mukaan korvattavasta vahingosta. Vakuutusyhtiö on kiinnittänyt erityisesti huomiota rakennus- ja asennustyövakuutuksen ehtojen kohdan 5.1 rajoitukseen työkohteen virheellisesti tai virheellisestä materiaalista tehdyn osan korjaamisesta aiheutuvista kustannuksista.

X Oy ei myöskään ole esittänyt korvattavaksi vaatimastaan 802 211 euron määrästä sellaista selvitystä, jonka perusteella voitaisiin ylipäätään arvioida, onko kyse vakuutuksesta korvattavista kustannuksista. Vakuutusyhtiön käsityksen mukaan X Oy, Y Oy ja pääurakan tilaaja ovat neuvotelleet keskenään kustannusten jaosta ja päätyneet muistiosta 13.12.2022 ilmenevään kustannusjakoon. Vakuutusyhtiö ei tiedä, mihin jako on perustunut. Korvattavan vahingon määrän osalta merkitystä on kuitenkin vain sillä, miltä osin kustannukset ovat vakuutusehtojen YT 155 kohdan 5.1 mukaista korvattavaa vahinkoa. X Oy:n valituksessaan mainitsemaa kustannuserittelyä ei ole toimitettu Vakuutusyhtiölle. X Oy ei voi vaatia viivästyskorkoa sellaiselle korvaukselle, jonka määrän perusteita se ei ole selvittänyt.

Vakuutusyhtiö on lausunut lisävastineessaan 27.11.2024, ettei X Oy ole esittänyt mitään sellaista, joka antaisi aiheen arvioida sen työsuoritus useammaksi erilliseksi urakaksi. Yleisellä tasolla mahdolliset muutos- tai lisätyöt eivät yleensäkään tarkoittaneet sitä, että alkuperäinen urakka muuttuisi toiseksi, vaikka sen toteutustapa tai sisältö joitain osin poikkeaisikin alun perin suunnitellusta. Vakuutusyhtiö on todennut, ettei se sinänsä kiistä sitä mahdollisuutta, että X Oy olisi suorittanut lisätöitä omalla kustannusriskillään ymmärtämättä käydä keskustelua lisävakuuttamisesta. Tämä seikka ei kuitenkaan vaikuta asian arviointiin. Myöskään spekulaatiolla siitä, olisiko erillinen rakennustyövakuutus voitu myöntää kesken urakan, ei ole merkitystä asian arvioinnissa. Vakuutuskirjalla oli yksiselitteisesti sovittu siitä, että yli miljoonan euron urakat tulee vakuuttaa erikseen. Näin ei ollut toimittu.

Rakennustyövakuutuksen toissijaisuuden osalta vakuutusyhtiö on toistanut näkemyksensä huomauttaen, että sen tekninen tarkastaja oli jo 17.6.2022 lisäselvityspyynnössään pyytänyt kopiota pääurakoitsijan rakennustyövakuutuksen päätöksestä. X Oy ei ollut esittänyt pyydettyä selvitystä. X Oy:n esittämä vakuutusten toissijaisuusmääräysten mahdollinen kumoutuminen on arvelua niin kauan, kun korvausta ei ole Y Oy:n vakuutuksesta edes haettu eikä selvitystä kyseisestä vakuutusturvasta ole käytettävissä.

X Oy:n vakuuttamisesta lausuman johdosta vakuutusyhtiö huomauttaa ensinnäkin, etteivät tarjouspyyntö ja siihen annettu tarjous yksin muodostaneet sopimusta, vaan tarjous tuli hyväksyä, ennen kuin sopimuksesta voitiin puhua. On epätavanomaista, ettei urakasta, jonka arvo oli jo alun perin yli puoli miljoonaa euroa, olisi tehty kirjallista urakkasopimusta. X Oy on kuitenkin kiistänyt kirjallisen urakkasopimuksen olemassaolon, eikä väitettä voitu osoittaa paikkansa pitämättömäksi. Vakuutusyhtiö toteaa pyytäneensä 13.7.2023 selvitystä Y Oy:n hyväksynnästä X Oy:n tarjoukseen, mutta sitä ei ole toimitettu. X Oy oli 1.9.2023 toimittanut sähköpostitse lisäselvityksen, jossa viitattiin liitteeseen ”ilmoitus tarjouksen hyväksymisestä". Asiakirjassa ei kuitenkaan ole kyse alkuperäisen urakkatarjouksen hyväksymisestä. Siten ei voitu todeta, mitä X Oy:n ja Y Oy:n kesken oli esimerkiksi vakuuttamisesta todella sovittu.

Siltä osin kuin X Oy on pyytänyt, ettei lautakunta ottaisi kantaa mahdollisen korvattavan vahingon määrään, vakuutusyhtiö on todennut riitauttaneensa X Oy:n vaatimuksen määrän kokonaisuudessaan ensinnäkin siitä syystä, ettei vahingon määrästä ollut esitetty sellaista selvitystä, jonka perusteella voitaisiin arvioida, miltä osin vaatimuksissa on kyse vakuutusehtojen kohdassa 5.1 tarkoitetusta suoranaisesta esinevahingosta muulle virheettömälle vakuutuksen kohteena olevalle omaisuudelle. Kustannukset lienevät merkittäviltä osin aiheutuneet virheellisen työn kohteen korjaamisesta.

Vahingon määrää ei myöskään voida perustaa yksinomaan X Oy:n, Y Oy:n ja pääurakan tilaajan keskinäiseen sopimukseen. Korvattavaksi katsottavan  vahingon tilanteessa lautakunnan tulisikin ottaa kantaa kysymykseen siitä, miltä osin vaadittujen kustannusten on näytetty kuuluvan vakuutuksen piiriin. X Oy:n väittämät vahingon selvittämisen lisäkustannukset ja lisätyö eivät ole tarpeellisia eivätkä tarkoituksenmukaisia ennen kuin päätös vahingon kuulumisesta vakuutuksesta korvattavaksi on tehty.

Lisävastineessa 21.3.2025 vakuutusyhtiö on todennut, että vaikka myös suullinen sopimus on lähtökohtaisesti pätevä, on näyttötaakka tällaisen sopimuksen olemassaolosta siihen vetoavalla X Oy:llä. Asiassa esitetty selvitys kuten laskelma 8.2.2022 ei tue väitettä siitä, että osapuolten välillä olisi tosiasiallisesti sovittu toisesta erillisestä urakasta, vaan selvitys vahvisti vakuutusyhtiön näkemystä yhdestä urakasta.

Vakuutusyhtiö toteaa pyrkineensä selvittämään sopimusasioita Y Oy:n ja tilaajan kanssa, mutta pyynnöistä huolimatta tietoja ei ollut saatu. Siten ei voitu katsoa, että vakuutusyhtiö olisi joitain osin laiminlyönyt asian selvittämisen. Vakuutusyhtiön mielestä väite siitä, että vahingon määrän yksityiskohtaisempi selvittäminen aiheuttaisi lisäkustannuksia ja pitkittäisi prosessia entisestään, on erikoinen. X Oy:llä oli ollut kolme vuotta aikaa toimittaa luotettava selvitys vahingon määrästä. Näin ei ollut kuitenkaan tapahtunut. Mikäli vahingon määrän arviointi tulisi ajankohtaiseksi, selvityksen esittämisen lautakunnalle ei pitäisi aiheuttaa enempää kustannuksia tai viedä enempää aikaa kuin sen esittämisen vakuutusyhtiölle.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kyse vakuutusyhtiön velvollisuudesta korvata X Oy:lle myöntämästään jatkuvasta rakennus- ja asennustyövakuutuksesta X Oy:n aliurakan aikana 16.3.2022 sattunut rakenteilla olleen viemäritunnelin putkituksen vaurioituminen. Asian ratkaisemiseksi on otettava ensin kantaa siihen, miten vakuutussopimuksen määräystä vakuutuksen piiriin kuuluvien urakoiden enimmäisarvosta on sovellettava, ja toiseksi, oliko X Oy:n vastuulla olleissa työsuorituksissa ollut kyse yhdestä vai useammasta urakasta.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

X Oy:llä voimassa olleeseen rakennus- ja asennustyövakuutukseen sovellettavien 1.4.1999 alkaen voimassa olleiden vakuutusehtojen kohdan 1, Vakuutuksen kohde, mukaan vakuutuksen kohteena ovat ne kohdissa 1.1 - 1.6 mainitut omaisuuserät, jotka on merkitty vakuutuskirjaan.

Alakohdan 1.1, Työkohteet, mukaan rakennustyökohteissa vakuutuksen kohteena ovat vakuutuskirjaan merkityn työkohteen kokonaishintaan sisältyvät työsuoritukset, rakennukset, rakenteet, työkohteeseen asennettavat koneet ja laitteet sekä työkohteeseen tarkoitetut raaka-aineet ja tarvikkeet. Kokonaishinnalla tarkoitetaan työkohteen kokonaiskustannusarvion mukaista hintaa tai urakkasummaa.

Asennustyökohteissa vakuutuksen kohteena ovat vakuutuskirjaan merkityn asennustyön kokonaishintaan sisältyvät työsuoritukset, asennettavat koneet ja laitteet sekä työkohteeseen tarkoitetut tarvikkeet. Kokonaishinnalla tarkoitetaan asennuskohteen jälleenhankinta-arvoa.

Saneeraus- tai laajennuskohde ei ole vakuutuksen kohteena urakan ulkopuolisilta osiltaan. Jos vakuutuksen kohdetta halutaan laajentaa, on tästä erikseen sovittava ja tehtävä merkintä vakuutuskirjaan.

Kokonaissaneerauksissa vakuutuksen kohteena on rakennuskohde vakuutuskirjaan merkityn urakan jälkeisen jälleenhankinta-arvon mukaisesti.

Rakennustyökohteella tarkoitetaan rakenteilla tai saneerattavana olevaa rakennusta tai sen osaa, joka on määritelty urakkasopimuksessa tai muussa työn kohteen ja kokonaiskustannusarvion sisältämässä asiakirjassa. Sillat, tunnelit ja erilaiset maanrakennuskohteet ovat myös rakennustyökohteita.

Kokonaissaneerauksella tarkoitetaan tilannetta, jossa saneerattavana oleva rakennus vakuutetaan kokonaisuudessaan myös urakan ulkopuolisilta osiltaan.

Asennustyökohteella tarkoitetaan asennettavana olevaa konetta, laitetta tai yksittäistä rakenneosaa (lvi-laite, prosessiputkisto tms.), joka voidaan yksilöidä tilaussopimuksen tai muun työn kohteen ja sen jälleenhankinta-arvon sisältävän asiakirjan perusteella.

Vakuutusehtojen kohdan 2, Vakuutetut, alakohdan 2.1 mukaan vakuutus on voimassa vakuutuksenottajan hyväksi, kun tämä on vakuutetun omaisuuden omistaja. Vakuutus on voimassa myös vakuutuksenottajan hallussa olevan vuokratun omaisuuden omistajan hyväksi, kun vakuutuksenottaja on sopimuksen perusteella velvollinen kyseisen omaisuuden vakuuttamaan.

Alakohdan 2.2 mukaan vakuutus on voimassa myös tilaajan ja aliurakoitsijan hyväksi. Jos vakuutuksenottaja on sopimuksen perusteella velvollinen vakuuttamaan työnvalvojan työn tai sivu-urakoitsijan työkohteen, vakuutus on voimassa myös tältä osin.

Alakohdan 2.4 mukaan vakuutus on voimassa kohtien 2.1, 2.2 ja 2.3 mukaisesti edellyttäen, että korvausta ei makseta muun vakuutuksen perusteella.

Vakuutusehtojen kohdan 4, Vakuutusaika, alakohdan 4.2 mukaan, jos kysymyksessä on vakuutuksenottajan omaan laskuun tehty työ, joka saatetaan loppuun vakuutuskauden aikana, vakuutus on voimassa siihen asti, kunnes työkohde on valmistunut ja käyttöönotto on alkanut, kuitenkin enintään vakuutuskirjaan merkittyyn vakuutuksen päättymispäivään asti.

Vakuutusehtojen kohdan 5.1 mukaan vakuutuksen korvauspiiri sekä sovellettavat vakuutusehdot ja suojeluohjeet on merkitty vakuutuskirjaan. Vakuutuksesta ei korvata kustannuksia, jotka aiheutuvat työkohteen sellaisen osan korjaamisesta, joka on tehty virheellisesti tai virheellisestä materiaalista, ei siinäkään tapauksessa, että syynä olisi suunnittelu-, laskenta- tai piirustusvirhe, virheelliset neuvot tai ohjeet. Kuitenkin korvataan tällaisen virheen seurauksena muulle virheettömälle vakuutuksen kohteena olevalle omaisuudelle aiheutunut suoranainen esinevahinko, edellyttäen että kyseessä on sovellettavien Yritysturvan vakuutusehtojen mukaan korvattava vakuutustapahtuma.

Vakuutusyhtiön vakuutuksesta X Oy:lle antaman 18.3.2021 päivätyn vakuutuskautta 1.5.2021 – 30.4.2022 koskevan vakuutuskirjan mukaan:
”Asennus- ja rakennustyövakuutus
Vakuutusmäärä: 11 700 000 euroa
Korvattavat vakuutustapahtumat, omavastuut ja voimassaoloalueet
All risks
*  omavastuu: 5 000 euroa
*  voimassaoloalue: Eurooppa
Vakuutetut yhtiöt:
- [X Oy]
- [...]
- [...]
Vakuutus kattaa urakat, joiden arvo on enintään 1 000 000 euroa.
Yli 1 000 000 euron urakat tulee vakuuttaa erikseen.”

Asian arviointi

Tässä tapauksessa vakuutusyhtiön ja X Oy:n välisessä jatkuvaa rakennus- ja asennustyövakuutusta koskevassa vakuutussopimuksessa on 18.3.2021 päivätyn vakuutuskirjan mukaan määritelty vakuutuksen piiriin kuuluviksi kohteiksi enintään miljoonan euron arvoiset urakat. Lautakunnan käsityksen mukaan urakan arvolla on vakuutussopimuksessa ymmärrettävä tarkoitetun kunkin urakkasopimuksen puitteissa toteutuvaa urakkahintaa. Mikäli urakan arvo ylittää vakuutuskirjassa mainitun summan, on kyseinen urakka tullut vakuutussopimuksen mukaan vakuuttaa erikseen. Vakuutuksessa sovittua vakuutusmäärää ei ole sidottu vakuutuskirjassa mainittuun vakuutuksen kohteena olevan urakan arvoon.

Lautakunta ei pidä vakuutussopimuksen sisältöä edellä kuvatulta osin epäselvänä. Lautakunta on kiinnittänyt huomiota siihen, ettei vakuutussopimuksessa kuitenkaan ole määritelty sitä, miten vakuutuksen voimassaolo käyttäytyy tilanteessa, jossa alun perin vakuutuksen kohteena olevan urakan arvo nousee urakka-aikana tarpeellisiksi osoittautuvien muutos- ja lisätöiden takia yli vakuutuskirjassa sovitun rajan. Mainittu tilanne ei ole rakennusurakoissa harvinainen, minkä seikan on oletettava olleen vakuutusehtojen laatimisesta vastaavan vakuutuksenantajan tiedossa.

Mainituilla perusteilla vakuutuskirjan määräystä on tulkittava lähtökohtaisesti niin, että rakennustyövakuutuksen piiriin kuuluvan vahinkotapahtuman sattuessa alun perin vakuutuksen kohteena olevan urakan aikana, vahinko on vakuutuksesta korvattava, vaikka vakuutuskirjassa määrätty urakan arvoraja myöhemmin urakan aikana tehtävien töiden vuoksi mahdollisesti ylittyisi. Mikäli vahinkotapahtuma sen sijaan sattuu vasta vakuutussopimuksen mukaisen arvorajan ylittävien muutos- ja lisätöiden aikana, vahinko ei ole enää sattunut vakuutuksen kohteena olevan urakan aikana.

Käsiteltävässä asiassa ratkaisevaksi kysymykseksi muodostuu näin ollen se, miten vakuutussopimuksessa käytetty käsite ”urakka” on ymmärrettävä. Urakkasopimuksella tarkoitetaan vakiintuneesti sopimuksia, joissa osapuolena oleva urakoitsija sitoutuu sovittua vastiketta vastaan toteuttamaan työn tilaajalle tietyn urakkasopimuksessa määritellyn työtuloksen. Urakkasopimusten oleellisin ero muun tyyppisiin sopimuksiin nähden on, että urakoitsijalle tuleva vastike määrätään juuri työtuloksen eikä esimerkiksi työhön käytetyn ajan perusteella.

X Oy ei ole toimittanut lautakunnalle sen ja Y Oy:n välistä kirjallista urakkasopimusta. X Oy on vedonnut siihen, että sopimuksia voidaan tehdä suullisesti, ja kertonut, että sen ja Y Oy:n pitkäaikaisessa yhteistyössä käytäntönä on ollut myös isompien urakoiden toteuttaminen X Oy:n antamien tarjousten perusteella eikä kirjallisia sopimuksia ole välttämättä tehty. Työn kohde ja kokonaiskustannusarvio on tällöin määritelty X Oy:n antamissa tarjouksissa ja sopimukset ovat syntyneet Y Oy:n niihin antamilla vahvistuksilla.

Lautakunta toteaa, että urakkasopimuksia voidaan tehdä sinänsä pätevästi myös X Oy:n kuvaamalla tavalla. Kirjallisen sopimuksen puuttuminen voi kuitenkin johtaa vaikeuksiin, jos urakkasopimuksen sisällöstä syntyy myöhemmin erimielisyys. Sopimuksen tiettyyn sisältöön vetoavalla on tällöin näyttötaakka siitä, että sopimuksen sisältö vastaa hänen väittämäänsä.

Lautakunnalle toimitettujen viemärilinjaa koskevien pääurakan tilaajan 30.6.2020 päivättyjen työselostuksen ja alustavan käyttöönottosuunnitelman mukaan työ oli alun perin suunniteltu tehtäväksi niin, että ensimmäisessä vaiheessa oli määrä porata Dn 1200 teräsputki porausmontusta noin paalulle 60 ja sen jälkeen kyseisen putken läpi Dn 900 teräsputki linjan päätepisteenä olleeseen tunneliin asti. Terässuojaputkien sisään oli määrä asentaa virtausputki Dn 800. Putket tuli keskittää toisiinsa ja myös kallioreikään nähden. Kaikki välitilat eli ison ja pienen suojaputken väli sekä putkien ja kallion väli injektoitaisiin sementtilaastilla.

X Oy:n 25.1.2021 päivätyn tarjouksen perusteella X Oy:n toteutettavana urakkana on ollut kyseisen viemäriliitoksen tunnelin poraus, halkaisijaltaan 1220 mm (pituus 60 metriä) ja 1016 mm (pituus 120 metriä) suojaputkien hankinta ja asennus sekä varsinaisen virtausputken hankinta ja asennus suojaputkien sisään. Tarjouksessa ei ole mainintaa putkilinjaa koskevassa työselostuksessa ja käyttöönottosuunnitelmassa edellytetystä suojaputkien sekä niiden ja kallion välitilojen betonoinnista. Näin ollen lautakunnalle toimitetun asiakirjaselvityksen perusteella myös viimeksi mainitun työvaiheen sisältymistä X Oy:n 25.1.2021 tarjoamaan urakkahintaan ei voida vahvistaa. Asiakirjoista ei ole muutoinkaan todettavissa, oliko putkilinjan välitilojen betonointia tuossa vaiheessa X Oy:n ja Y Oy:n kesken käsitelty.

Urakan aikana oli havaittu, ettei peruskallion pinnan korkeustaso kaikilta osin vastannut oletettua. Poikkeamista aiheutui tunneliporauksessa suuria asiakirjoissa kuvattuja vaikeuksia. Niiden vuoksi aliurakan osapuolet X Oy ja Y Oy sekä kokonaisurakan tilaaja olivat sopineet Y Oy:n 19.5.2022 päivätystä selvityksestä ilmenevin tavoin katselmuksessa 26.1.2022 putkitusten toteuttamisesta alkuperäisestä suunnitelmasta poikenneella tavalla. Asiakirjojen mukaan X Oy on antanut putkitusmuutosten kustannuksista kolme eri vaihtoehtoa sisältäneen 8.2.2022 päivätyn laskelmaksi otsikoidun asiakirjan, jossa suojaputkien välitilan täyttö kustannuksineen on ensimmäisen kerran aliurakoinnin osalta mainittu.

Selostamiensa seikkojen perusteella lautakunta katsoo, että X Oy:n 8.2.2022 päivätty laskelmaksi otsikoima asiakirja on sisältänyt hintatarjouksen sekä toimenpiteistä, joita on luonteeltaan pidettävä alkuperäisen urakan lisä- ja muutostöinä, että mainittujen välitilojen betonointityön osalta uusista työsuorituksista, joiden osalta laskelmaa voidaan pitää uutena urakkatarjouksena. Lautakunta katsoo, että kyse on tältä osin ollut kahdesta eri urakkasopimuksesta. Tilaajan sittemmin valitseman vaihtoehdon kustannukset ovat betonointityö mukaan lukien olleet X Oy:n mainitsemat 236 280 euroa, joten vain tarjousten perusteella laskettuna urakkasummien määrät ovat alittaneet vakuutussopimuksessa sovitun urakan enimmäisarvoa koskevan rajan.

Viimeksi mainittu laskelma ei ole sisältänyt siihen merkityn kirjauksen mukaan korvausta niistä aikaisemmista kustannuksista, joita X Oy:lle oli poraustyöstä tullut. Lautakunta tulkitsee kirjauksen tarkoittavan ensimmäisen urakan alkuperäisen urakkatarjouksen ylittäneitä toteutuneita kustannuksia. Niiden osalta osapuolet ovat lautakunnalle toimitetun 13.12.2022 päivätyn allekirjoittamattoman perustelumuistion mukaan sopineet, että Y Oy suorittaa X Oy:lle ”porauksen ensimmäisen vaiheen lisäkustannuksista” 1 150 000 euroa. Asiakirjatietojen mukaan X Oy:n korvaushakemuksen perusteena oleva vahinkotapahtuma eli putkilinjan suojaputkien lommahtaminen 16.3.2022 on sattunut jälkimmäisen eli uuden urakan mukaisen putkien välitilan betonointityön aikana. Tämän urakan osalta vakuutussopimuksen mukainen miljoonan euron arvoraja ei ole ylittynyt, joten lautakunta katsoo kyseisen urakan olleen vahingon sattuessa vakuutusyhtiön X Oy:lle myöntämän rakennus- ja asennustyövakuutuksen kohteena.

Lautakunta toteaa, ettei vakuutusyhtiö ole antanut varsinaista korvauspäätöstä asian lautakuntakäsittelyn aikana esittämiensä varaumien osalta siitä, katsooko se ja millä perusteella vahingon tulleen korvatuksi jonkin muun vakuutuksen perusteella, tai onko sillä mielestään oikeus evätä vakuutuskorvauksen suorittaminen vakuutusehtojen kohdan 5.1 rajoitukseen vedoten. Vakuutusyhtiö ei ole myöskään ottanut kantaa vahingosta mahdollisesti suoritettavan vakuutuskorvauksen määrään vedoten sitä koskevien selvitysten puuttumiseen. Näin ollen ja ottaen huomioon X Oy:n asiasta lausumat seikat lautakunta katsoo, ettei se voi antaa asiassa ratkaisusuositusta viimeksi mainituista kysymyksistä.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta katsoo, että X Oy:n vakuutusyhtiölle ilmoittama 16.3.2022 sattunut vahinko on tapahtunut vakuutusyhtiön X Oy:lle myöntämän rakennus- ja asennustyövakuutuksen kohteena olleen urakan aikana. Lautakunta suosittaa, että vakuutusyhtiö ottaa asian uudelleen käsiteltäväkseen sen selvittämiseksi, onko vahinkotapahtuma muutoin vakuutussopimukseen sovellettavien vakuutusehtojen mukaan korvattava.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Häyhä
Sihteeri Isokoski

Jäsenet:
Finne
Käenmäki
Mattsson
Nurmela
Rajamäki
Vyyryläinen