Tapahtumatiedot
Vahinkoilmoituksen mukaan asiakas huomasi 4.10.2023 aamulla veneensä uponneen. Vene on ollut kiinnitettynä laituriin paikkakunta H:n itäsatamassa. Vene oli itsetyhjentyvä ja siinä oli pilssipumppu. Asiakas oli käynyt veneelle edellisen kerran 1.10.2023 ja tuolloin pilssissä on noin litra vettä. Asiakas haki korvausta venevakuutuksestaan.
Vene tarkastettiin X Oy:n toimesta 6.10.2023. Tarkastusraportin mukaan vene oli uponnut omassa venepaikassaan itäsatamassa. Raportissa todetaan veneen sijainnin olleen todella tuuliherkällä alueella. Riippuen tuulensuunnasta, on mereltä puhaltava tuuli saanut aikaan vastaavia uppoamisvahinkoja, kun aallot lyövät takalaitaan vasten ja vesi roiskuu veneen avotilaan. Jos itsetyhjennys toimii, niin vesi valuu takaisin mereen. Tässä tapauksessa veneen sihti, joka suojaa itsetyhjennyksen aukkoa on todennäköisesti tukkeutunut ja vesi on alkanut valua välipohjaan takana olevan kynnyksen läpi. Pilssipumpun automatiikka ei ole toiminut. Raportin mukaan tuulta on ollut myrskylukemille asti. Lisäksi vettä satoi alueella poikkeuksellisen paljon. Virallisten mittauspisteiden sademäärät eivät tätä osoita, mutta tarkastajan mukaan paikallisia sadekuuroja on ollut, ja paikkakunta H:n alueella satoi paikallisesti jopa noin 90 millimetriä yhden vuorokauden aikana. Tarkastusrapotin mukaan vene ei ole hiljaa vajonnut, vaan tapahtuma on kestänyt korkeintaan tunteja. Jos vene olisi uponnut hitaasti, olisi sivuissa korkea tummentunut vesilinja. Tarkastajan arvion mukaan vene oli uponnut myrskyn ja sateen seurauksena.
Vahinkotarkastaja on täydentänyt tarkastusraporttia 22.12.2023, kun asiakas on ilmoittanut, että on ajanut venettä viimeisen kerran noin viikosta kahteen viikkoa ennen onnettomuutta ja pilssipumppu tyhjensi veneen aiemmin, kun vettä oli satanut. Tarkastaja toteaa, että tarkastushetkellä pumpun automatiikka ei toiminut, eikä vioittuminen johdu uppoamisesta, sillä pumppu toimii, vaikka olisi veden alla. Tarkastaja myös toteaa, että kun veneeseen tulee tarpeeksi vesipainoa, alkaa vesi valua itsetyhjennyksen kautta veneeseen.
Vakuutusyhtiö teki asiassa 10.1.2024 kielteisen korvauspäätöksen. Yhtiö katsoi, että vene ei ollut uponnut vakuutusehtojen tarkoittaman myrskyn seurauksena, sillä sademäärä ei ollut vahinkopaikalla yli 70 millimetriä vuorokaudessa, eikä tuulen nopeus ole ylittänyt 15 metriä sekunnissa. Yhtiön mukaan vahinkotarkastuksessa oli havaittu, että 1.10.− 4.10.23 lähimpien säähavaintopaikkojen sademäärät ovat olleet kovimmillaan 41 millimetriä. Tuulen nopeutta koskievien tietojen mukaan kovin keskituulen nopeus säähavaintoasemilla R ja J on ollut 14,3 metriä sekunnissa. Vahinkotarkastuksessa veneen sihdin on havaittu olleen tukkeutunut, ja lisäksi pilssipumpun automatiikka ei ole toiminut.
Asiakas haki muutosta kielteiseen korvauspäätökseen. Asiakkaan mukaan veneen uppoaminen ei tapahtunut pelkästään rankkasateen tai myrskyn takia, vaan nämä edesauttoivat asiaa. Syy veneen uppoamiseen oli asiakkaan mukaan pilssipumpun automatiikan toimimattomuus. Jos pilssipumppu olisi alkanut tyhjentämään vettä veneestä, ei vene olisi uponnut. Asiakkaan mukaan pilssipumpun toimintaa oli valvottu toteamalla veneen tyhjentyneen säännöllisin väliajoin. Venettä oli valvottu säännöllisesti sekä seurattu säätiedotteita. Säätiedotteen perusteella veneen todettiin olevan tarkastuksen tarpeessa aamulla 4.10.2023. Asiakas katsoi, että tapahtuma oli äkkinäinen ja yön aikana tulleet sateet tulkitaan Ilmatieteenlaitoksen asteikoiden mukaan rankkasateiksi.
Vakuutusyhtiö teki 14.3.2024 asiassa uuden kielteisen korvauspäätöksen, jossa se totesi edelleen, ettei vakuutusehdoissa mainitut myrskyvahingon edellytykset ole täyttyneet tuulennopeuden eikä sademäärän osalta. Korvauspäätöksen mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoja, jotka ovat aiheutuneet vähitellen aiheutuneesta ilmiöstä. Veneen pilssipumppu ei ole toiminut ja itsetyhjennyksen aukko on tukkeutunut, jolloin kertynyt sadevesi ei ole päässyt poistumaan. Koska veneen uppoaminen laituriin kiinnitettynä ei ole tapahtunut korvattavasta vakuutustapahtumasta, kuten myrskystä tai törmäyksestä, ei vakuutuksesta korvata veneen vaurioita.
Asiakas oli edelleen tyytymätön ja haki muutosta yhtiön sisäisessä muutoksenhakumenettelyssä. Muutoksenhaussaan asiakas vetosi Ilmatieteenlaitoksen tuulihavaintoihin säähavaintoasemalla R, jossa oli mitattu 3.10.2023 kello 22.00 kovimmaksi keskituulen nopeudeksi 15,4 metriä sekunnissa ja kello 23.00 vastaavasti 16 metriä sekunnissa, ja lisäksi 4.10.2023 klo 00.00 kovin keskituulen nopeus oli 17,2 metriä sekunnissa. Asiakas katsoi, että näiden tietojen perusteella myrskyvahingon edellytykset täyttyvät. Sademäärän osalta asiakas totesi, että sademäärät ovat tosiasiallisia mittaustietoja. Mittausasema sijaitsee noin kuuden kilometrin etäisyydellä vahinkopaikasta, jolloin sadekertymä on suurella todennäköisyydellä ollut eri. Asiakas vetosi Ilmatieteenlaitoksen verkkosivuilla mainittuun tietoon, jonka mukaan etenkin kesällä ukkoskuuroissa voi sataa erittäin rankasti muutamien satojen metrien alueella. Nämä hyvin paikalliset rankkasateet osuvat harvoin havaintoasemille.
Vakuutusyhtiön sisäinen muutoksenhakuelin teki 13.5.2024 asiassa kielteisen päätöksen. Päätöksen mukaan asiakkaan muutoksenhaussaan esittämä tuulen nopeus ei ollut keskituulen nopeus, vaan yksittäisen puuskan nopeus, eikä yksittäisen puuskan nopeudella ole merkitystä korvattavuutta arvioitaessa. Myöskään sademäärä ei ole ylittänyt 70 millimetriä, eikä muulla mahdollisella sademäärällä on päätöksen mukaan merkitystä ehtojen soveltamisessa, koska sademäärä ei ole mahdollista todentaa. Venevakuutuksesta ei voida suorittaa korvausta asiassa, joka johtuu veneen sihdin tukkeutumisesta tai pilssipumpun automaation toimimattomuudesta.
FINE käsittelyn aikana vakuutusyhtiö ilmoitti vetoavansa Ilmatieteenlaitoksen säähavaintoasema T:n tuulennopeushavaintoihin, joita ei yhtiön mukaan ollut aiemmin saatavilla. Yhtiön mukaan säähavaintoasema T sijaistee mantereella H-niemen kärjessä ja on siten säähavaintoasemaa R:ää paremmin verrannollinen tapahtumapaikan tuuliarvoihin. Säähavaintoasemalla T tuulen nopeus ei ollut ylittänyt vakuutusehtojen edellyttämään 15 metriä sekunnissa raja-arvoa. Lisäksi yhtiö toteaa, että ainoa todellinen tieto sademäärästä on saatavissa säähavaintoasemalta R, eikä vuorokauden sademäärä siellä ylitä 70 millimetrin rajaa. Säähavaintoasemalta T ei ole saatavissa sadetietoja.
Asiakkaan valitus
Asiakas on tyytymätön vakuutusyhtiön korvauspäätökseen ja vaatii vakuutusyhtiötä korvaamaan veneen nostoon, siirtoon ja korjaamiseen liittyvät kulut. Valituksessaan asiakas kertaa tapahtumatiedot ja toistaa vakuutusyhtiölle tekemässään muutoksenhaussaan esille tuomansa seikat. Asiakas katsoo, että kyseessä on ollut äkillinen ja ennalta arvaamaton uppoaminen.
Asiakas katsoo, että veneen poistoaukko on tukkeutunut puista lentäneistä lehdistä ja havuista, jotka ovat irronneet myrskyn seurauksena. Lehdet ja puunneulaset eivät näy tarkastusraportin kuvissa, koska vene on uponnut, jolloin lehdet ja neulaset ovat levinneet mereen. Lisäksi vene on tyhjennetty vedestä mekaanisilla pumpuilla, jotka imevät veden seassa olevaa materiaa. Asiakaan mukaan pilssipumppu toimi vielä pari viikkoa ennen vahinkoa normaalisti. Asiakas vetoaa tarkastusraporttiin siltä osin, kun siinä on todettu veneen uppoamisen tapahtuneen nopeasti, korkeintaan tuntien aikana.
Vakuutusyhtiön vetoaman säähavaintoasema T:n osalta asiakas toteaa, että vakuutusyhtiön esittämät tiedot eivät ota lainkaan huomioon tuulen suuntaa, mikä on olennainen seikka tuulen mittauksessa. Ilmatieteenlaitoksen havaintoasematiedoissa havaintoaseman T lisätiedoissa on ilmoitettu ”Koillistuulilla masto heikentää tuulen nopeutta hieman.” Asiakkaan mukaan tuuli oli kovimmillaan 3.10.2023 klo 21–00, jolloin säähavaintoasemilla R ja T tuuli koillisisesta (T 077-043 astetta, R 089-043 astetta). Lisäksi toisessa lähellä olevalla säähavaintoasemalla J oli yli 15 metriä/sekunnissa tuulia, myös koillisesta. Tuulen ollessa kovimmillaan on havaintoaseman T tuulimittari ollut siis katveessa. Näin ollen asiakas tulkitsee luotettavaksi mittausasemaksi tässä tapauksessa säähavaintoaseman R, jossa tuuli on ylittänyt 15 metriä sekunnissa.
Asiakas katsoo, että vakuutusehdon edellyttämä 70 millimetriä sadetta vuorokaudessa on kohtuuton vakuutusehto, koska kyseinen vuorokausikertymä ei liene Suomessa mittaushistorian aikana täyttynyt kertaakaan lokakuun ja huhtikuun välisenä aikana. Asiakas katsoo, että 40,48 millimetriä kahdeksan tunnin ajanjaksolla on todella iso määrä. Jos tarkastellaan mittausjakson 3.10.2023 kello 16.50–00.50 (8 tuntia) kertymää, saadaan tulokseksi 40,48 millimetrin sadekertymä. Jos kyseisen sadekertymän muuttaa teoreettiseksi tuntikertymäksi ja jatkaa kertomalla tuntikertymän vuorokauden tunneilla, on sadekertymä 122,4 millimetriä vuorokaudessa, eli 70 millimetrin arvo ylittyy. Asiakas toteaa kyseessä olevan suhteellinen keskiarvo sateen määrän kuvaamiseksi. Sateet olivat tapahtuman ajan (8 tuntia) todella rankkoja.
Vakuutusyhtiön vastine
Vakuutusyhtiö toistaa kielteisen kantansa vastineessaan ja vetoaa asiassa antamaansa korvauspäätökseen ja sisäisen muutoksenhakuelimen ratkaisusuositukseen.
Tuulennopeuden osalta yhtiö toteaa, että säähavaintoasema T on lähellä tapahtumapaikkaa ja siellä kovimmat keskituulen nopeudet eivät yltäneet lähelle 15 metriä sekunnissa määritettyä myrskyrajaa. Säähavaintoasema R sijaitsee merellä, joten sen tuulilukemat ovat yleensäkin korkeampia kuin rannikolla tai lähempänä rannikkoa sijaitsevilla asemilla. Lisäksi yhtiö toteaa, että tuulen suunnan vaikutusta mittausaseman arvioihin on vaikea arvioida, mutta yhtiö perustaa päätöksensä luotettavina pidettäviin tuulilukemiin. Mittausaseman sijainnilla voi olla vähäinen vaikutus, mutta yhtiö pitää epätodennäköisenä, että vaikutus olisi useampia metrejä sekunnissa. Tuulen suunta vaihtelee kuitenkin lyhyilläkin aikaväleillä. Veneen sijaintipaikka on eri kuin mittausaseman, joten tuulen suunnan vaikutusta on tästäkin syystä vaikea arvioida.
Asiakkaan väitteeseen siitä, että ehtojen edellyttämä sademäärä 70 millimetriä on kohtuuton, yhtiö vastaa, että korvauksena edellytyksenä oleva sademäärä on kirjattuna vakuutusehdoissa, ja se on korvauspäätöksen rajaava tekijä. Lähimmillä mittausasemilla, joista sademääriä on saatu, ei 70 millimetrin rajan mukaisia määriä ole mitattu. Vaikka sademäärä on arvioiden mukaan ollut runsas, ei tarkempia tietoja ole saatavilla. Päätös perustuu mitattuihin määriin. Korvauksenhakijalla on näyttötaakka siitä, että on sattunut vakuutuksesta korvattava vahinkotapahtuma, eikä asiakas ole tässä tapauksessa osoittanut, että sademäärä vahinkopaikalla olisi ollut vähintään 70 millimetriä vuorokaudessa.
Lehtien ja neulasten osalta yhtiö toteaa, että vahinkotarkastaja on kirjannut, että itsetyhjennyksen sihti on todennäköisesti tukkeutunut. Vesi olisi päässyt itsetyhjennyksen kautta ulos, jos sihti olisi ollut auki. Lisäksi pilssipumppu olisi tyhjentänyt veneeseen päässyttä vettä, mutta sen automatiikka ei toiminut.
Ratkaisusuositus
Kysymyksenasettelu
Asiassa on kysymys sen arvioimisesta, onko vahinko aiheutunut vakuutusehdoissa tarkoitetusta myrskystä.
Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot
Kuluttajansuojalain 4 luvun 1 §:n mukaan, jos tässä laissa tarkoitetun sopimuksen ehto on kuluttajan kannalta kohtuuton tai sen soveltaminen johtaisi kohtuuttomuuteen, ehtoa voidaan sovitella tai jättää se huomioon ottamatta. Sopimuksen ehtona pidetään myös vastikkeen määrää koskevaa sitoumusta. Kohtuuttomuutta arvioitaessa otetaan huomioon sopimuksen koko sisältö, osapuolten asema, sopimusta tehtäessä vallinneet olot ja, jollei 2 §:stä muuta johdu, olojen muuttuminen sekä muut seikat. (15.12.2000/1072)
Jos 1 momentissa tarkoitettu ehto on sellainen, että sopimuksen jääminen voimaan muilta osin muuttumattomana ei ole ehdon sovittelun vuoksi kohtuullista, sopimusta voidaan, jollei 2 §:stä muuta johdu, sovitella muiltakin osin tai se voidaan määrätä raukeamaan.
Kuluttajansuojalain 4 luvun 2 §:n mukaan, jos 1 §:ssä tarkoitettu sopimusehto on laadittu etukäteen ilman, että kuluttaja on voinut vaikuttaa sen sisältöön, on mainittua pykälää sovellettaessa noudatettava tässä pykälässä säädettyjä rajoituksia.
Jos ehto sopimusta tehtäessä vallinneissa olosuhteissa on ollut kohtuuton, ei ehdon kohtuuttomuutta myöhemmin arvioitaessa saa kuluttajan vahingoksi ottaa huomioon olosuhteiden muuttumista.
Kohtuuton ehto on jätettävä huomioon ottamatta ja sopimus jätettävä voimaan muilta osin muuttumattomana, jos se voi sellaisenaan pysyä voimassa.
Venevakuutuksen ehtojen, voimassa 1.1.2020 alkaen ehtokohdan 6.3 (Myrsky ja luonnonilmiö) mukaan vakuutuksesta korvataan vahinko, joka on aiheutunut myrskystä, trombista tai syöksyvirtauksesta, kun sääolosuhteilla on ollut syy-yhteys vahinkoon. Vakuutuksesta korvataan myös veneen uppoaminen poikkeuksellisen rankkasateen seurauksena.
Myrskyksi katsotaan sääolosuhteet, joissa tuulen keskinopeus on ylittänyt 15 metriä sekunnissa mitattuna vahingon tapahtumapaikkaa lähimpänä olevalla säähavaintoasemalla.
Poikkeuksellisena pidetään sadetta, kun sademäärä on vahinkopaikalla vähintään 70 mm vuorokaudessa.
Ehtokohdan 7 (Venevakuutuksen korvausten yleiset rajoitukset) alakohdan 7.3 (Sääilmiöistä aiheutuneet vahingot) mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoja, jotka ovat aiheutuneet
c) sataneesta vedestä, ellei vahinko ole aiheutunut kohdan 6.3 mukaisesta poikkeuksellisesta rankkasateesta.
Alakohdan 7.5 (Rikkoutumiset ja vaurioitumiset) mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoja, jotka ovat aiheutuneet
i) veneen uppoamisesta laiturissa, ellei veneen uppoaminen tai muunlainen vaurioituminen ole aiheutunut korvattavasta vakuutustapahtumasta.
Asian arviointi
Asiakkaan vene on uponnut laituriin kiinnitettynä ollessaan. Vakuutusehtojen mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoja, jotka ovat aiheutuneet veneen uppoamisesta, ellei veneen uppoaminen ole aiheutunut korvattavasta vakuutustapahtumasta. Asiakas katsoo, että uppoamisen syynä on myrsky.
Vakuutusehtojen mukaan vakuutuksesta korvataan vahinko, joka on aiheutunut myrskystä, trombista tai syöksyvirtauksesta, kun sääolosuhteilla on ollut syy-yhteys vahinkoon. Vakuutuksesta korvataan myös veneen uppoaminen poikkeuksellisen rankkasateen seurauksena. Myrskyksi katsotaan sääolosuhteet, joissa tuulen keskinopeus on ylittänyt 15 metriä sekunnissa mitattuna vahingon tapahtumapaikkaa lähimpänä olevalla säähavaintoasemalla. Poikkeuksellisena pidetään sadetta, kun sademäärä on vahinkopaikalla vähintään 70 mm vuorokaudessa.
Voimassa olevan oikeuden mukaan korvauksen hakijan on esitettävä näyttö siitä, että vakuutuksesta korvattava vakuutustapahtuma on sattunut. Tässä tapauksessa asiakkaan tulisi korvausta saadakseen pystyä osoittamaan, että vahinko on aiheutunut tuulesta, jonka keskinopeus on ylittänyt 15 metriä sekunnissa mitattuna vahingon tapahtumapaikkaa lähimpänä olevalla säähavaintoasemalla tai poikkeuksellisesta rankkasateesta, jossa sademäärä vahinkopaikalla on ollut vähintään 70 millimetriä vuorokaudessa.
Osapuolten välillä on erimielisyttä siitä, minkä Ilmatieteenlaitoksen säähavaintoaseman tuulennopeustietojen perusteella tuulen nopeutta tulisi tässä tapauksessa arvioida.
Vakuutusyhtiö on vedonnut säähavaintoaseman T tuulennopeustietoihin, koska se on maantieteellisesti lähimpänä vahinkopaikkaa. Lisäksi vakuutusyhtiö arvioinut sen olevan myös merellä sijaitsevaa säähavaintoasemaa R paremmin verrannollinen tapahtumapaikan tuuliarvoihin, koska asema sijaitsee mantereella H-niemen kärjessä. Yhtiö katsoo, että koska säähavaintoasema R sijaitsee merellä, on sen tuulilukemat yleensäkin korkeampia kuin rannikolla tai lähempänä rannikkoa sijaitsevilla asemilla.
Asiakas taas katsoo, että säähavaintoasema R, jossa tuulen keskinopeus on ylittänyt 15 metriä sekunnissa, on tässä tapauksessa luotettavin. Asiakkaan mukaan vakuutusyhtiön esittämät tiedot eivät huomioi tuulen suuntaan. Asiakas vetoaa Ilmatieteenlaitoksen säähavaintoaseman T lisätietoon, jonka mukaan koillistuulilla masto heikentää tuulen nopeutta hieman. Asiakkaan toimittaman selvityksen mukaan tuuli on ollut kovimmillaan 3.10.2023 kello 21–00, jolloin säähavaintoasemilla R ja T on tuullut koillisesta. Lisäksi asiakas vetoaa lähellä olevaan säähavaintoasemaan J, jossa on mitattu yli 15 metriä sekunnissa olevaa tuulta.
Vakuutuslautakunta toteaa, että sille toimitettujen tuulennopeustietojen mukaan säähavaintoasemalla T keskituulen nopeus on ajalla 2.–4.10.2023 ollut enimmillään 12,4 metriä sekunnissa jääden kuitenkin pääosin alle 10 metriin sekunnissa. Säähavaintoasemalla R kovin keskituulen nopeus on aikavälillä 1.–4.10.2023 ylittänyt 15 metriä sekunnissa alkaen 3.10.2023 kello 22.00 ja päättyen 4.10.2023 kello 00.00, ollen enimmillään 17,2 metriä sekunnissa. Myös säähavaintoasemalla J keskituulen nopeus on samaan aikaan ylittänyt 15 metriä sekunnissa ollen enimmillään 16,3 metriä sekunnissa.
Vakuutusehtojen mukaan keskituulen nopeuden tulee olla ylittänyt 15 metriä sekunnissa tapahtumapaikkaa lähimpänä olevalla säähavaintoasemalla. Tässä tapauksessa esitetyistä säähavaintoasemista säähavaintoasema T on vahinkopaikkaa lähimpänä oleva säähavaintoasema. Sen lisäksi, että säähavaintoasema T on vahinkopaikkaa lähimpänä, on se lautakunnan näkemyksen mukaan myös parhaiten verrannollinen vahinkopaikkaan, koska mittauspiste sijaitsee mantereella rannikolla kuten vahinkopaikka. Säähavaintoasema R ja kauempana vahinkopaikasta oleva havaintoasema J taas sijaitsevat merellä, jolloin niiden tuulilukemat ovat yleisesti hieman korkeampia kuin rannikolla. Asiakkaan esittämää tuulen suunnan vaikutusta tuulen nopeuteen havaintoasemalla T lautakunta pitää siinä määrin vähäisenä, ettei sillä ole ratkaisevaa vaikutusta asian lopputulokseen, ottaen huomioon aseman T keskituulen nopeudet vahinkoa edeltävältä ajalta.
Edellä mainituin perustein lautakunta katsoo asiassa jäävän osoittamatta, että keskituulen nopeus olisi yltänyt vakuutusehtojen edellyttämään myrskytuulen lukemiin.
Sademäärän osalta osapuolet ovat toimittaneet lautakunnalle selvitystä Ilmatieteenlaitoksen säähavaintoasemilta R ja V, joissa kovin vuorokauden sademäärä on ollut 3.10.2024 mitattu 41 millimetriä. Lisäksi tarkastusraportissa on mainittu alueella olleista paikallisista voimakkaista sadekuuroista. Lautakunnalle ei ole esitetty Ilmatieteenlaitoksen vahinkopaikan sadetutkalausuntoa.
Lautakunta katsoo, että sille toimitettujen selvitysten perusteella asiassa jää osoittamatta, että sademäärä olisi vahinkopaikalla ylittänyt vakuutusehtojen edellyttämän poikkeuksellisen rankkasateen määrän 70 millimetriä vuorokaudessa.
Asiakas on katsonut, että poikkeuksellisen rankkasateen edellytys 70 millimetriä vuorokaudessa on kohtuuton vakuutusehto, koska kyseinen vuorokausikertymä ei liene täyttynyt kertaakaan Suomen mittaushistoriassa lokakuun ja huhtikuun välisenä aikana. Tältä osin lautakunta toteaa,
että vapaaehtoisten vakuutussopimusten antaman vakuutusturvan laajuus on lähtökohtaisesti sopimuksenvarainen asia. Lautakunta viittaa korkeimman oikeuden ratkaisuihin KKO 1993:18 ja KKO 2001:135, joiden mukaan sellaiseen sopimusehtojen sovitteluun, joka laajentaisi vakuutusturvaa yli sen mistä on selkeästi ja yksiselitteisesti sovittu, tulee suhtautua varsin pidättyvästi. Kynnystä pitää vakuutussopimukseen kirjattuja ehtokohtia kohtuuttomina siinä merkityksessä kuin kuluttajansuojalain 4 luvun 1 §:ssä on säädetty, on vakiintuneen ratkaisu- ja oikeuskäytännön perusteella pidetty hyvin korkeana. Lautakunta toteaa, että vastaavanlainen sopimusehto, jossa poikkeuksellisena rankkasateena pidetään noin 70 millimetrin sadekertymää vuorokaudessa, on yleisesti käytössä omaisuusvakuutussopimuksissa. Erityisesti lautakunta kiinnittää huomiota siihen, että kyse on nimenomaisesti poikkeuksellisen rankkasateen edellytyksestä. Lautakunta toteaa, että yli 70 millimetriä vuorokaudessa ylittäviä sateita esiintyy Suomessa, vaikkakin harvakseltaan ja tyypillisesti kesäaikaan. Lautakunta katsoo, että ehtokohtaa ei voida pitää kohtuuttomana. Asiassa ei myöskään ole ilmennyt sellaisia erityisiä seikkoja, joiden perusteella rajoitusehdon soveltamisen olisi arvioitava asiakkaan tapauksessa johtavan kohtuuttomaan lopputulokseen.
Lautakunta toteaa, että veneen uppoamisen syy jää asiassa varmuudella selvittämättä, mutta lautakunnan käyttöön toimitetun selvityksen perusteella todennäköisin ja pääasiallisin syy vaikuttaa olevan poistopumpun toimimattomuus. Todennäköisesti myös muilla tekijöillä, kuten sääolosuhteilla ja sihdin mahdollisella tukkeutumisella on ollut vaikutusta asiaan. Mitään vakuutusehtojen edellyttämää syytä uppoamiselle ei ole kuitenkaan osoitettu tapahtuneen.
Edellä mainituin perustein Vakuutuslautakunta katsoo, että vakuutusyhtiön korvauspäätös on vakuutusehtojen mukainen.
Lopputulos
Vakuutuslautakunta ei suosita muutosta.
Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.
VAKUUTUSLAUTAKUNTA
Puheenjohtaja Koponen
Sihteeri Toukonen
Jäsenet
Koskinen
Pynnönen Andersson
Ståhlberg
Yrttiaho