Tapahtumatiedot

Vakuutuksenottajana olevan asunto-osakeyhtiön omistamassa, vuonna 1992 rakennetussa kerrostalossa tulvi viemäri 30.7.2023, ja huoneistossa 5A havaittiin viemäriveden nousseen pesuhuoneen ja saunan lattiapinnoille pesuhuoneen ja saunan lattiakaivoista.

Y Oy suoritti 30.7.2023 kohteessa viemärikartoituksen, jossa viemärin tukoksen todettiin auenneen itsestään. Asunto-osakeyhtiön toimesta kohteeseen tilattiin X Oy:ltä tarkastus. X Oy:n 2.8.2025 tekemästä tarkastuksesta laaditun muistion mukaan huoneiston 5A pesuhuoneen ja saunan lattia oli remontoitu noin 15 vuotta sitten. X Oy:n saaman tiedon mukaan lattiassa oli vedeneristys asennettuna. Seinän laattapinnat olivat alkuperäiset eli seinillä oli pelkkä kosteussively. Muistion mukaan pesuhuoneen suihkunurkan alueella kosteus oli koholla. Pesuhuoneen seinien tai saunan lattian osalta ei todettu kohonneita kosteusarvoja. Pesuhuoneen seinässä laatta oli halki ikkunan vieressä. Muistiossa todettiin, että lattian kosteusmittaus suoritetaan uudelleen parin viikon päästä, jotta nähdään, laskeeko kosteus suihkunurkan osalta. Lisäksi todettiin, että jos lattiassa on ehjä vedeneristys, kosteus on mitä todennäköisimmin laatan kiinnityslaastissa. Tarkastuskäynnillään X Oy suoritti myös pesuhuoneen ja saunan lattian sekä seinien alaosan desinfioinnin.

Vakuutusyhtiö teki pesuhuoneen ja saunan rakenteille mahdollisesti aiheutuneen vahingon osalta asiassa 16.8.2023 kielteisen korvauspäätöksen katsoen, että kyseessä oli vakuutuksen rajoitusehdon 6.3.7 tarkoittama vahinko, joka on aiheutunut vedeneristeen läpi tai vedeneristeen läpivientien tai vedeneristeen kautta rakenteisiin vuotaneesta nesteestä.

Asunto-osakeyhtiö haki muutosta kielteiseen korvauspäätökseen. Vakuutusyhtiö teki 24.11.2023 asiassa uuden kielteisen korvauspäätöksen todeten, että viemäriveden aiheuttamat vauriot olivat puhdistettavissa ja desinfioitavissa vedeneristeen yläpuolisilta osin. Yhtiön mukaan desinfiointi suoritetaan vahinkoalueella siten, että desinfiointiaine levitetään aerosolisumuna vahinkoalueella ja annetaan vaikuttaa. Desinfiointiliuoksen tunkeutumisominaisuus aerosolisumuna on parempi kuin vapaasti virtaavan viemäriveden, ja tästä syystä desinfiointialue vaikuttaa tehokkaasti vaurioalueella. Yhtiö totesi vaurioalueen olevan tässä tapauksessa muutaman neliömetrin kokoinen, joten desinfioinnin ja saumojen puhdistuskulut jäävät alle omavastuun ikävähennykset huomioituna, koska kyseessä on työ, joka voidaan suorittaa muutamassa tunnissa.

Asunto-osakeyhtiö oli edelleen tyytymätön ja vaati pesuhuoneen ja saunan remontointikuluja 11 282,11 euroa korvattavaksi vakuutuksesta.

Korvauspäätöksessään 1.3.2024 vakuutusyhtiö katsoi edelleen, että viemärivedestä aiheutuneet vahingot olivat siivottavissa ja desinfioitavissa. Yhtiön mukaan sille toimitettujen tietojen mukaan tämän kokoluokan vahingossa siivous ja desinfiointi kestää 8–10 työtuntia. Huomioiden korvauksesta tehtävän 30 prosentin ikävähennyksen ja vakuutuksen 600 euron omavastuun ei korvattavan vahingon määrä ylitä omavastuuta.

Asiakkaan vaatimukset ja vakuutusyhtiön kanta

Asunto-osakeyhtiö on tyytymätön vakuutusyhtiön korvauspäätökseen vahingon määrän osalta. Valituksen mukaan taloyhtiölle on aiheutunut noin 12 000 euron kustannukset viemärin tulvimisesta aiheutuneesta vahingosta, kun pesutilojen lattia- ja seinäpinnat on uusittu vedeneristyksineen nykymääräysten mukaisesti.

Valituksen mukaan viemäripitoista vettä on ollut pesuhuoneen ja saunan lattiapinta-aloilla paljon, ja vaikka osakkeenomistaja on heti aloittanut likavesien puhdistuksen, on viemäripitoinen vesi päässyt imeytymään syvälle laatoituksien saumauksiin sekä laattojen kiinnityslaastiin. Pintoja on yritetty puhdistaa eri desinfiointi- ja puhdistusmenetelmin muun muassa vahvaa vetyperoksidia käyttäen, mutta kyseiset toimenpiteet eivät ole olleet riittäviä ja lopulta päädyttiin pesutilojen pinnoitteiden uusimiseen. Pesutilat oli saneerattava epämiellyttävien hajujen ja suuren infektioriskin vuoksi. Likavettä ei saatu millään muuten pois kiinnityslaastista. Valituksen mukaan asunto-osakeyhtiö on kaikin keinoin pyrkinyt välttämään pinnoitteiden purkua. Kun viemäripitoisen veden on todettu jääneet laatan kiinnitys- ja saumalaastiin ja aiheuttavan jatkuvaa hajuhaittaa asukkaille, on pinnoitteet jouduttu uusimaan.

Lisäkirjelmässään asunto-osakeyhtiö toteaa, että vakuutusyhtiön vastineen perusteella saa käsityksen, ettei vakuutusyhtiö ole ymmärtänyt, kuinka paljon viemäripitoista vettä lattiapinnoilla on ollut. Vesi on lainehtinut koko saunan ja pesutilan alueella. Asunto-osakeyhtiö pyytää huomioimaan, että vetyperoksidin käyttötavasta on saatu ohjeistus C Oy:ltä. Lisäksi lisäkirjelmässä todetaan, että suuri viemärivesimäärä aiheuttaa akuutin infektioriskin, eikä laatan kiinnityslaastiin imeytynyttä likavettä saa pois purkamatta rakenteita. Vetyperoksidia valutettiin suoraan laattasaumoihin. Osakkeenomistaja oli lämmittänyt saunaa kyseisen puhdistuksen jälkeen ja haju oli ollut hirvittävä, kun kiukaan nostattama lämpötila toi laattasaumojen kautta viemäripitoisen hajun esiin.

Lisäselvityksenä asiaan asunto-osakeyhtiö on toimittanut X Oy:n 23.2.2025 päivätyn muistion, jossa todetaan, että osakas oli tehnyt alkupuhdistuksen ja -siivouksen ennen ensimmäistä tarkastuskäyntiä 2.8.2023. Ensimmäinen desinfiointi tehtiin 2.8.2023 käyttäen painesumutinpulloa 11-prosenttisella vetyperoksidiliuoksella. Tällä desinfioinnilla ei todettu vaikutusta. Toinen desinfiointi tehtiin 25.9.2023, jolloin käytetty vetyperoksidiliuos oli 35-prosenttista, ja desinfiointi toteutettiin valuttamalla liuos suoraan laattasaumoihin, joka on huokoinen materiaali. Ohje huokoisen laattasauman kyllästämiseen 35-prosenttisella desinfiointiaineella koko alueelta oli saatu C Oy:ltä. Muistion mukaan viemärivesi oli imeytynyt laatan alle kiinnityslaastiin, joten tilan purku ja korjaus oli ainoa varma keino poistaa kaikki riskitekijät eli haju- ja mikrobivauriot. Muistion kohdassa ”Työsuojelullisia näkökohtia (purku/korjaus)” todetaan, että vesi- ja viemärivahingoissa on aina lähdettävä siitä, että viemärivedessä on taudinaiheuttajia ja että orgaaninen aines ja veden kyllästämät materiaalit voivat toimia kasvualustana mikro-organismeille, jotka puolestaan voivat tuottaa myrkyllisiä aineita. Samassa kohdassa todetaan myös muun muassa, että imeytyvän veden määrä riippuu materiaalin huokoisuudesta, koska erittäin imukykyinen huokoinen materiaali kuten eristeet imevät suuria määriä vettä nopeasti, ja viemärivesi imeytyy rappaukseen, seiniin, laudoitukseen ja muuhun käsittelemättömään puuainekseen sekä betoniin, joka on puolihuokoismateriaali.

FINElle antamassaan vastineessa vakuutusyhtiö toistaa kantansa. Yhtiön mukaan korvattava vahingon määrä rajoittuu märkätilojen lattiapintojen desinfiointikustannuksiin, jotka jäävät alle omavastuun.

Vakuutusyhtiö viittaa X Oy:n tarkastuskäynnillä laatimaan muistioon ja toteaa, että pesuhuoneen seinäpinnat ovat alkuperäiset eli noin 32 vuoden ikäiset, joten rakenne on tältä osin reilusti ylittänyt teknisen käyttöikänsä ja on siten ollut jo peruskorjausiässä. Tämän osalta yhtiö vetoaa Kiinteistön tekniset käyttöiät ja kunnossapitojaksot -ohjekorttiin KH 90-00403, joka määrittelee rakenteen, jossa on laatta ja kosteussulkusively, tekniseksi käyttöiäksi normaaleissa käyttöolosuhteissa 15 vuotta. Vakuutusyhtiö katsoo, että pesutilojen uudistaminen on ollut perusteltua rakenteiden ikääntymisen ja teknisen käyttöiän ylittymisen takia, mutta ei lattiapinnoille nousseen veden johdosta.

Vakuutusyhtiö kertoo pyytäneensä vahinkoselvityksen perusteella kyseisten tilojen rakenteiden puhdistuksesta lausunnon vesi- ja palovahinkojen erikoispuhdistuksia suorittavalta A Oy:ltä. Lausunnossaan 12.6.2024 A Oy toteaa puhdistettavuuden osalta seuraavaa: ”Viemäriveden aiheuttamat vauriot ovat puhdistettavissa ja desinfioitavissa vesieristeen yläpuolisilta osin. Desinfiointi suoritetaan vahinkoalueelle siten, että desinfiointiaine levitetään aerosolisumuna vaurioalueelle ja annetaan vaikuttaa. Desinfiointiliuoksen tunkeutumisominaisuus aerosolisumuna on parempi kuin vapaasti virtaavan viemäriveden. Tästä syystä desinfiointiaine vaikuttaa tehokkaasti vaurioalueella. Kohde on siis desinfiointipuhdistettavissa vahinkoa edeltävään tasoon vesieristeen yläpuolisilta osin.” Lisäksi A Oy:n lausunnossa todetaan, että ”Vastaavia vahinkoja on sattunut vuosien saatossa kymmeniä. Kaikissa kohteissa kohde on saatettu vahinkoa edeltävään tasoon desinfiointipuhdistuksella.”

Vakuutusyhtiö katsoo, että koska pesutilojen saattaminen vahinkoa edeltävään tasoon on edellä mainitun selvityksen perusteella ollut toteuttavissa oikeanlaisilla desinfiointipuhdistustoimenpiteillä, ei pesutilojen peruskorjaus nykymääräysten mukaiseksi ole ollut vahingon takia perusteltua eikä tältä osin kyse ole ollut vakuutusehtojen edellyttämästä äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta aiheutuneesta suoranaisesta esinevahingosta.

Lisävastineessaan vakuutusyhtiö toteaa, että A Oy:n laatima asiantuntijalausunto perustuu vahingosta laadittuun raporttiin ja vakuutusyhtiön saamiin tietoihin vahingoittuneesta tilasta. Vahingon laajuus on ollut lausunnon antajalla tiedossa, samoin pesutilojen lattiarakenne. Lausunnon antanut yritys on erikoispuhdistuksiin erikoistunut toimija, joka on toteuttanut lukuisia vastaavia puhdistustoimenpiteitä onnistuneesti. Lisäksi vakuutusyhtiö toteaa, että teknisen käyttöikänsä ylittäneiden seinärakenteiden peruskorjaus nykymääräysten mukaiseksi on tason parannus, joka ei ole vakuutuksesta korvattava kustannus. Vuotovahinko oli kohdistunut vain pesutilojen lattiapinnoille, seinärakenteille ei ole vahingon yhteydessä aiheutunut suoranaista esinevahinkoa. Yhtiön näkemyksen mukaan A Oy:n lausunnossa esitetyillä oikeilla desinfiointi- ja puhdistustoimenpiteillä pesutilojen lattiapinnat olisi saatu desinfioitua ja puhdistettua vahinkoa edeltävään kuntoon ilman laajempia purkutoimenpiteitä, jolloin kustannukset olisivat jääneet alle vakuutuksen omavastuuosuuden.

Vakuutusyhtiö vetoaa FINEn ratkaisusuositukseen FINE-030351, ja lisäksi vakuutusyhtiö on toimittanut lisäselvityksenä B Oy:n lausunnon 28.5.2025 lausunnon, jonka mukaan märkätilan lattialaatoituksen lyhytkestoisessa viemärivesialtistuksessa viemäriveden vaikutukset kohdistuvat lähinnä laastisaumojen kohdalle sekä mahdollisesti myös kiinnityslaastikerrokseen saumausaineen huokoisuudesta riippuen. Lausunnon mukaan on kuitenkin huomioitava, että mikäli viemärivettä olisikin imeytynyt syvemmälle laastisaumoihin ja laatoituksen alla olevaan kiinnityslaastikerrokseen, vastaavasti myös desinfioinnissa käytetyn vetyperoksidiliuoksen on ollut mahdollista ulottua kyseiselle syvyydelle. Lausunnossa todetaan aineistopohjaisen arvioinnin yhteenvetona, että viemärivesivahingon seurauksena ei ole osoitettavissa riittäviä perusteita märkätilojen purkavalle menettelylle. Lähtötiedoista ei esimerkiksi ilmene, miten desinfiointikertojen onnistumista oli arvioitu ja millaisia muita mahdollisia vaihtoehtoja oli harkittu.

B Oy:n näkemyksen mukaan puhdistustöiden onnistumista olisi voinut tehostaa muun muassa seuraavin lisätoimenpitein, joista vain osakin olisi voinut riittää: 1. Lattialaatoituksen ja laattasaumojen pintojen puhdistaminen höyrypesurilla. 2. Lattialaatoituksen laastisaumojen pintaosien mekaaninen puhdistaminen tai laastisaumojen osittainen/kokonaisvaltainen poistaminen esimerkiksi saumaraspia tai oskilloivaa työkonetta käyttämällä. 3. Osittain tai kokonaan avattujen laastisaumojen puhdistaminen höyrypesurilla sekä laattasaumojen uusintadesinfiointi. Osittain tai kokonaan avattujen laattasaumojen ansiosta 5/5 desinfiointiliuoksella on parempi imeytymiskyky sekä huuhteleva vaikutus myös laatoituksen alla olevaan kiinnityslaastikerrokseen 4. Osittain tai kokonaan avattujen laastisaumojen uusintasaumaus. Lopputuloksen onnistumista on mahdollista tehostaa myös käyttämällä epoksipohjaista saumaustuotetta, jolloin laatoituksen lasitettu pinta ja saumat muodostavat yhtenäisen tiiviin pinnan (kapseloiva vaikutus). Paikallisesti toteutettuna epoksisaumaus tosin muuttaa laatoituksen yleisilmettä. Lausunnon mukaan edellä esitetyt lisätoimenpiteet on yhdessä miellettävä enimmäislaajuudeksi, jonka voisi perustella aiheutuneen tarkasteltavan viemärivesivahingon seurauksena. B Oy:n mukaan on täysin mahdollista, että vain osakin edellä luetelluista lisätoimenpiteistä olisi riittänyt, mikäli märkätila olisi haluttu säilyttää.

Sopimusehdot

Kiinteistövakuutusehtojen, voimassa 1.1.2023 alkaen, kohdan 2.1 (Vahingon määrä jälleenhankinta-arvon) mukaan, jos omaisuuden päivänarvo välittömästi ennen vahinkoa on vähintään 50 % omaisuuden jälleenhankinta-arvosta, vahingon määrä lasketaan jälleenhankinta-arvon mukaan.

Jälleenhankinta-arvon mukainen vahingon määrä lasketaan vahinkohetkellä vallitsevan hintatason mukaisesti.

Jos vahingoittunut omaisuus voidaan korjata, vahingon määrä on korjauskustannukset, kuitenkin enintään omaisuuden jäännösarvolla vähennetty jälleenhankinta-arvo. Korjauskustannukset lasketaan vahingon määrään edullisimmaksi todetun vaihtoehdon mukaan.
[…]
Rakennus- ja korjauskustannukset lasketaan vahingon määrään enintään sen määräisinä, kuin ne syntyisivät Suomessa yleisiä rakennus- ja korjaustekniikoita sekä Suomessa yleisesti saatavilla olevia rakennus- ja varaosia sekä tarvikkeita käyttäen

Ehtokohdan 6.1 (Korvattavat esinevahingot) mukaan Kiinteistön All Risks
-vakuutuksesta korvataan vakuutuksen kohteena olevalle omaisuudelle äkillisesti ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta aiheutuneet suoranaiset esinevahingot.

Ehtokohdan 6.3.7 (Korvausrajoitukset, Vuotovahingot) mukaan vakuutuksesta ei korvata
- vahinkoa, joka on aiheutunut vedeneristeen läpi tai vedeneristeen läpivientien tai vedeneristeen liitosten kautta rakenteisiin vuotaneesta nesteestä
- vahinkoa, joka on aiheutunut lattiakaivon tai sen liitosten tai läpivientien tai lattiakaivon korokerenkaan tai sen liitosten tai läpivientien kautta rakenteisiin vuotaneesta nesteestä. Tällaiseksi liitokseksi katsotaan myös lattiakaivon tai sen korokerenkaan ja lattian vedeneristeen liitos.
- vahinkoa, joka on aiheutunut siitä, että lattiakaivolla varustettua tilaa ei ole vedeneristetty
- […]

Ratkaisusuositus

Asiassa on kysymys kylpyhuoneen ja saunan lattialle tulvineen viemäriveden aiheuttaman vahingon korjaamistavasta.

Viemärivedet ovat 30.7.2023 tulvineet huoneiston A5 kylpyhuoneen ja saunan lattiakaivoista kyseisten huonetilojen laattapinnoitteiselle lattiapinnalle.

Sovellettavien vakuutusehtojen mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut vedeneristeen tai vedeneristeen läpivientien tai vedeneristeen liitosten kautta rakenteisiin vuotaneesta nesteestä. Koska vahinko on tässä tapauksessa sattunut tilassa, jonka lattiassa on tullut olla vedeneristys ylösnostoineen, on asiassa kyse vedeneristeen yläpuolisten tilojen korjaamistavasta. FINEn käsityksen mukaan asia on tältä osin osapuolten välillä riidaton. Sen sijaan osapuolten välillä on erimielisyyttä siitä, onko vedeneristeen yläpuolisille osille aiheutunut vahinko ollut korjattavissa desinfioinnilla vai onko tilan pinnat tullut purkaa ja uusia tilan saattamiseksi vahinkoa edeltävään kuntoon. Yleisten vakuutus- ja vahingonkorvausoikeudellisten periaatteiden mukaan näyttötaakka korvauksen määrästä on korvauksen hakijalla.

FINElle toimitetun selvityksen mukaan huoneiston asukas on suorittanut pintojen alkupuhdistuksen ja -siivouksen itse. Tämän jälkeen kylpyhuoneen ja saunan lattiapäällysteelle on suoritettu desinfiointikäsittely vetyperoksidiliuoksella kahdessa eri vaiheessa 28.8.2023 ja 25.9.2023 X Oy:n toimesta. Ensimmäinen käsittely on tehty 11-prosenttisella liuoksella levittämällä liuos painesumuttimilla ja toinen käsittely 35-prosenttisella liuoksella valuttamalla liuos suoraan lattialaatoituksen laastisaumoihin C Oy:ltä saadun ohjeistuksen mukaisesti. Desinfiointikäsittelyjen jälkeen asunto-osakeyhtiö on päätynyt kylpyhuoneen ja saunan pintojen purkamiseen ja uusimiseen. Remontista on aiheutunut asunto-osakeyhtiölle 11 282,11 euron kulut, joita se vaatii korvattavaksi kiinteistövakuutuksen perusteella.

Asunto-osakeyhtiön valituksen mukaan laatan kiinnitys- ja saumalaastiin jäänyt viemäripitoinen vesi aiheutti jatkuvaa hajuhaittaa ja infektioriskin asukkaalle, minkä vuoksi tilan pinnoitteet jouduttiin uusimaan. Vaatimuksensa tueksi asunto-osakeyhtiö vetoaa X Oy:n 23.2.2025 päivättyyn muistioon, jonka mukaan jäte- ja viemärivesi oli imeytynyt laatan alle kiinnityslaastiin, minkä vuoksi tilan purku ja korjaus on ollut ainoa varma keino poistaa kaikki mahdolliset riskitekijät.

Vakuutusyhtiö katsoo, että tilan olisi saanut vahinkoa edeltävään kuntoon yhtiön vetoamilla A Oy:n ja B Oy:n lausunnoissa esitetyillä desinfiointi- ja puhdistusmenetelmillä ja ilman laajempia purkutoimenpiteitä. Näin toimittaessa kustannukset olisivat jääneet alle vakuutuksen omavastuun.

A Oy:n 12.6.2024 antaman lausunnon mukaan kohde olisi ollut desinfiointipuhdistettavissa vahinkoa edeltävään tasoon vesieristeen yläpuolisilta osin. Lausunnon mukaan desinfiointiaine levitetään aerosolis­u­mu­na vaurioalueelle, jolloin aineen tunkeutumisominaisuus on perempi kuin vapaasti virtaavan viemäriveden. A Oy:n mukaan vastaavia vahinkoja on sattunut vuosien saatossa kymmeniä ja kaikissa kohteissa kohde on saatettu vahinkoa edeltävään tasoon desinfiointipuhdistuksella.

B Oy:n 28.5.2025 antaman lausunnon mukaan käytössä olevan aineiston perusteella viemärivesivahingon seurauksena ei ole osoitettavissa riittäviä perusteita märkätilojen purkavalle menettelylle. B Oy:n on esittänyt lausunnossaan useita eri lisätoimenpiteitä, joilla puhdistustoimenpiteitä olisi voinut tehostaa. Lisätoimenpiteinä B Oy mainitsee lattialaatoituksen ja laattasaumojen pintojen puhdistuksen höyrypesurilla, laastisaumojen pintaosien mekaanisen puhdistuksen, laastisaumojen osittaisen tai kokonaisvaltaisen poistamisen ja avattujen laastisaumojen pudistamisen höyrypesurilla sekä uusintadesinfioinnin taikka uusintasa­u­mauksen ja mahdollisen uudelleensaumauksen tehostamisen epoksipohjaisella tuotteella. Lisäksi lausunnossa todetaan muun muassa, että X Oy:n muistiosta 23.2.2025 ei ilmene, miten desinfiointikertojen onnistumista on arvioitu ja mitä muita mahdollisuuksia on harkittu.

FINE toteaa, että asunto-osakeyhtiön esittämän X Oy:n muistion perusteella asiassa jää epäselväksi mihin selvityksiin ja havaintoihin asunto-osakeyhtiön päätös purkaa ja uudistaa koko kylpyhuoneen pinnat on tarkalleen ottaen tässä nimenomaisessa tapauksessa perustunut. Epäselväksi jää myös, onko kahden X Oy:n suorittaman desinfiointitoimenpiteen jälkeen harkittu muita toimenpiteitä, ennen kuin tilan pinnat on päätetty purkaa ja uudistaa kokonaan.

FINE katsoo vakuutusyhtiön osoittaneen, että A Oy:n ja B Oy:n lausunnoillaan esittämät puhdistus- ja desinfiointimenetelmät ovat olleet soveltuvia tilassa aiheutuneen vahingon korjaamiseksi. Sen sijaan asiassa ei ole esitetty selvitystä siitä, että vakuutusyhtiön esittämät puhdistusmenetelmät eivät olisi tässä tapauksessa olleet riittävä toimenpide tilan saattamiseksi vahinkoa edeltävään kuntoon.

Edellä mainituin perustein FINE katsoo asiassa jäävän osoittamatta, että kylpyhuoneen ja saunan pintojen uusiminen on ollut välttämätön toimenpide viemäriveden aiheuttaman vahingon vedeneristyksen yläpuolisten tilojen korjaamiseksi. Näin ollen FINE pitää vakuutusyhtiön korvauspäätöstä vakuutusehtojen mukaisena, eikä suosita muutosta siihen. Siltä osin, kuin vakuutusyhtiö on vedonnut huonetilojen pintarakenteiden teknisen käyttöiän ylittymiseen, FINE kuitenkin toteaa Vakuutuslautakunnan ratkaisukäytäntöön viitaten, ettei pelkästään teknisen käyttöiän täyttymisen perusteella ole todettavissa korvauksen rajautuvan päivänarvokorvaukseen tai korjaustoimenpiteissä olevan kyse perusparannuksesta.

Lopputulos

FINE ei suosita asiassa muutosta.

FINE Vakuutus- ja rahoitusneuvonta

Jaostopäällikkö Korpelainen
Esittelijä Toukonen