Tapahtumatiedot

Oikeakätisen A:n (s. 1978) vasen käsi ajautui 1.4.2020 puutöitä tehdessä sirkkeliin, minkä seurauksena etu- ja keskisormi vammautuivat. Leikkauksessa 2.4.2020 todettiin, että etusormen ojentajajänne oli suurimmalta osalta rispaantunut, eikä se ollut korjattavissa. Ulkoreunan hermo- ja verisuoninippu oli vaurioitunut keskijäsenen puolivälin kohdalta, eikä hermo ollut korjattavissa ääreisosastaan. Sormen keski- ja kärkijäsenen nivel jäykistettiin. Keskisormen ojentajajänne oli paljaana ja suurimmalta osin ehjä. Ihokieleke asetettiin ojentajajänteen päälle ja kyynärvarresta otettiin ihosiirre, joka asetettiin keskisormen peitoksi. A:n keskisormen ihoon jäi arpia. Etusormi jäi kipuilevaksi, liikkeiltään rajoittuneeksi ja kylmänaraksi. A haki korvausta pysyvästä haitasta yksityistapaturmavakuutuksesta.

Vakuutusyhtiö antoi asiassa korvauspäätöksen 12.5.2021. Yhtiö arvioi haittaluokka-asetuksen kohdan 1.1 Sormet ja välikämmenluut perusteella, että A:lle oli aiheutunut haittaluokkaa 1 vastaava pysyvä haitta, minkä mukaisen korvauksen yhtiö maksoi. Arvioinnissa otettiin huomioon se, että kyse oli A:n ei-dominantista eli vasemmasta kädestä.

A haki korvauspäätökseen muutosta. A totesi, että kädessä oli jatkuva kiputila, joka teki käden käytöstä vajavaisempaa.

Vakuutusyhtiö antoi asiassa uuden korvauspäätöksen 17.5.2023. A:n toimittaman uuden lääketieteellisen selvityksen mukaan A koki, ettei vasemman käden etusormella tehnyt mitään. Sormi ei ollut käytössä. A oli palannut töihin. Työtehtävät olivat hieman erilaisia kuin ennen tapaturman sattumista. Etusormi paleli ja oli kylmänherkkä. Sormessa oli välillä kipuja, joita kuormitus pahensi. Yhtiö viittasi 12.5.2021 antamaansa korvauspäätökseen ja tarkensi, että haitan oli katsottu A:n eduksi vastaavan etusormen puuttumista. Yhtiö ei muuttanut 12.5.2021 antamaansa korvauspäätöstä.

Vakuutuslautakunnalle osoittamassaan ratkaisusuosituspyynnössä A totesi muun muassa, että hänellä oli 2.5.2024 diagnosoitu CRPS-kipuoireyhtymä. A vaati, että pysyvä haitta arvioitaisiin haittaluokka-asetuksen kohdan 1.3 Yläraajat kokonaisuutena tai kohdan 1.4 Yläraajan monimuotoinen alueellinen kipuoireyhtymä CRPS mukaan.

Vakuutuslautakunta pyysi asiassa asiantuntijalausunnon. Asiantuntija katsoi 19.3.2025 antamassaan lausunnossa muun muassa, että selvitysten perusteella CRPS-oireyhtymän kansainväliset niin sanotut Budapest-kriteerit eivät A:n kohdalla täyttyneet.

Vakuutuslautakunnan hankkiman asiantuntijalausunnon tiedoksisaamisen jälkeen A toimitti lautakunnalle 25.6.2025 päivätyn potilaskertomuksen sekä 3.7.2025 päivätyn E-lausunnon, joissa A:lle oli asetettu diagnoosiksi CRPS II-kiputila. Vakuutusyhtiö käsitteli asian uudelleen uuden selvityksen perusteella. Yhtiö katsoi 15.10.2025 korvauspäätöksessään, että 1.4.2020 tapaturma oli voinut aiheuttaa vasempaan käteen CRPS II-kipuoireyhtymän. Yhtiö arvioi haittaluokka-asetuksen kohdan 1.3 Yläraajat kokonaisuutena perusteella, että A:lle tapaturmasta jäänyt pysyvä toiminnallinen haitta vastasi haittaluokkaa 2. Koska kyseessä oli A:n ei-dominantti käsi, alennettiin haittaluokkaa yhdellä. Lopullinen haittaluokka oli 1, eikä vakuutusyhtiön päätös siten muuttunut haittaluokan osalta.

Asiakkaan valitus

A on tyytymätön vakuutusyhtiön korvauspäätökseen ja pyytää asiassa Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositusta. A vaatii, että haittaluokka arvioidaan uudelleen haittaluokka-asetuksen kohdan 1.3 Yläraajat kokonaisuutena tai 1.4 Yläraajan monimuotoinen alueellinen kipuoireyhtymä CRPS mukaan. A katsoo, että hänelle on aiheutunut vahingon vuoksi vähintään keskivaikea toiminnanvajaus.

A toteaa, että tapaturman sattumisen jälkeen hänen molemmat kätensä ovat vuosien varrella oirehtineet erilaisten kipujen muodossa. A toivoo, että Vakuutuslautakunnan ratkaisusuosituksessa otettaisiin erityisesti kantaa näiden oireiden ja tapaturman väliseen syy-yhteyteen. A:n ammatti sisältää alttiuden yläraajojen rasitusperäisille ammattitaudeille, minkä vuoksi A katsoo olevan hyvin tärkeää huomioida yläraajojen oireet ja syy-yhteydet perusteellisesti ammattitautien sekä sirkkelivahingon osalta. A toivoo Vakuutuslautakunnan kannanottoa siitä, että mikäli A joutuu tulevaisuudessa työkyvyttömäksi, uudelleen koulutettavaksi tai kuntoutettavaksi, millainen hänen vakuutusturvansa on.

A viittaa 2.5.2024 E-lääkärinlausuntoon, jossa mainitaan, ettei A ole ollut viime aikoina kivun vuoksi sairauslomalla ja että hän on palannut entiseen työhönsä täydellä työajalla. A pitää kyseisiä kirjauksia virheellisinä, koska hän on ollut sirkkelivahingon jälkeen toistuvasti sairauslomalla hyvin monimuotoisten oireiden vuoksi. A:n työtehtäviä on jo jouduttu muuttamaan, ja todennäköisesti työtehtäviä joudutaan muuttamaan myös tulevaisuudessa erityisesti CRPS-kipuoireyhtymän diagnoosin vuoksi. A pitää tärkeänä, että haittaluokka-arvioinnissa otetaan huomioon kaikki hänen sairauslomansa, sillä hänen ymmärryksensä mukaan myös oikean käden rasitusoireilla saattaa olla CRPS-kipuoireyhtymän leviämisestä johtuva syy-yhteys vasemman käden sirkkelivahinkoon. A katsoo, että hänellä todetun hermovaurion sijainti osoittaa syy-yhteyden muun muassa peukalo- ja tenniskyynärpääoireiden sekä sirkkelivahingon välillä.

A on toimittanut Vakuutuslautakunnalle lämpökamerakuvia, joista ilmenee vammautuneen sekä terveen käden väliset merkittävät lämpötilaerot. A katsoo, että lämpötilaerot tulisi huomioida haittaluokka-arvioinnin yhteydessä, koska esimerkiksi kylmyys voimistaa kipuoirehdintaan merkittävästi.

A pitää haittaluokka-arvioinnin kannalta merkittävänä, että hänen vasemman kätensä etu- ja keskisormessa on iho-ongelmia, mukaan lukien arpia ja sormenpään puutumista. Haittaa aiheuttaa erityisesti etusormi, jonka iho on ohut ja kuiva. Iho vaatii Bepanthen-rasvausta aamuin illoin. Työnkuvansa takia A joutuu pesemään ja desinfioimaan käsiään usein.

A käy läpi 25.4.2024 tehdyn ENMG-tutkimuksen tuloksia ja pohtii, mitä ne tarkoittavat hänen tapauksessansa.

A viittaa Vakuutuslautakunnan aiemmin antamiin ratkaisusuosituksiin VKL 553/12, jossa haittaluokaksi on katsottu 11, sekä FINE-007324, jossa haittaluokaksi on katsottu 4, ja toteaa, että tapaukset soveltuvat hänen tilanteeseensa. A katsoo, että joissain määrin hänen tilanteeseensa soveltuvat myös ratkaisusuositukset VKL 461/13 ja VKL 103/12.

Lisäkirjelmässään A viittaa väitöskirjatutkimusta koskevaan artikkeliin, jonka mukaan ei ole näyttöä siitä, että sormen takaisinistutustoimenpiteellä päästäisiin parempaan toiminnalliseen lopputulokseen kuin amputoinnin yhteydessä. Artikkelin mukaan replantaatiotapauksissa yläraajan toimintakyky, koettu elämänlaatu, kylmänsietokyky ja ulkonäkö ovat heikompia kuin revisioamputaatioiden yhteydessä. Keskeisiä haasteita replantaatioistutuksen yhteydessä olivat takaisinkiinnitettyjen osien jäykkyys, voimattomuus ja kipu. A toteaa, ettei hän epäilisi hetkeäkään etusormen amputoimista, jos sen avulla olisi varmuudella mahdollisuus päästä eroon hermokivuista ja muista oireista, mutta käsikirurgin mukaan sekä typistys- että sädeamputaatio-operaatioihin liittyy riski uusista hermovaurioista.

A ei saa vasenta kättään edes nyrkkiin. Esimerkiksi käden laittaminen farkkuhousujen taskuun on hyvin vaikeaa ja kivuliasta, ellei jopa mahdotonta. Jo pelkästään hansikkaan pitäminen vasemmassa kädessä aiheuttaa usein suoranaista kipua ja parhaimmillaankin hyvin epämiellyttävää tuntemusta. Kylmänsieto on todella huono. Kylmästä seuraa kivun lisääntymistä sekä toimintakyvyn merkittävää alenemista. A:lla on ollut rasitusoireita peukalon, kyynärpään ja olkapään alueilla sekä vasemmassa että oikeassa kädessä. A katsoo, että näiden huomiointi toimintakyvyn alenemalle on hyvin tärkeää. A vertaa etusormessaan olevaa haittaa siihen, jos kynsi puuttuisi kokonaan, sillä kynnen puuttuminen aiheuttaa arkuutta, ja tuollaisen sormen käyttäminen voi olla hyvin kivuliasta.

A katsoo, että hänelle on aiheutunut sirkkelivahingon seurauksena vaikea sekä monimuotoinen CRPS II-kipuoireyhtymä, jonka oireet ovat CRPS:lle tyypilliseen tapaan pahentuneet ja laajentuneet. A:n käsityksen mukaan CRPS-kipuoireyhtymälle alistavana riskinä on ollut kynsitaskun leikkausoperaatio, joka hänelle tehtiin 16.12.2022. Leikkaus jouduttiin suorittamaan kynsitaskun troofisten muutosten sekä muiden oireiden lisääntymisen vuoksi. A:n käsityksen mukaan hermovaurion sekä 16.12.2022 leikkauksen vaikutuksesta CRPS-oireet levisivät laajemmalle vaurioituneiden osien rakenteiden hermotusalueelle. Tästä aiheutui seurannaisongelmina muun muassa sekundäärisiä lihasperäisiä ongelmia peukalon, kyynärpään ja olkapään alueille. A viittaa Alueellinen kipuoireyhtymä -artikkeliin (Lääketieteellinen Aikakausikirja Duodecim, 2017), jossa taudinkulku on vastaavasti kerrottuna. Lisäksi A katsoo, että hänen toimittamansa neuropaattista kipua ja neuroinflammaatiota koskevat julkaisut tukevat näkemystä CRPS II-kipuoireyhtymän oireiden leviämisestä/laajentumisesta.

Toisessa lisäkirjelmässään A toteaa, että 15.10.2025 korvauspäätöksestä puuttuvat perustelut. Päätöksessä ei ole huomioitu CPRS-diagnoosia eikä sen seurauksena A:lle syntyneitä haittoja, kuten lämpötilan laskua, lisääntyneitä kipuja, herkistymistä ja yleistä toimintakyvyn alentumista niin näppäryyden kuin voiman menetyksen muodossa. A katsoo, että uusimmista lääketieteellisistä selvityksistä löytyvät perustelut sille, että hänelle on aiheutunut keskivaikea pysyvä haitta.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö katsoo, että käytössä olevan selvityksen perusteella A:n yläraajojen oireilu ei ole syy-yhteydessä vasemman käden etusormen vammaan. Haittakorvauksen arvioinnissa ei huomioida vakuutetun niitä vikoja tai sairauksia, jotka eivät johdu korvattavasta vakuutustapahtumat. Muilta osin yhtiö viittaa lautakuntaprosessin aikana antamaansa 15.10.2025 päivättyyn korvauspäätökseen.

Lääketieteellinen selvitys

Vakuutuslautakunnalla on käytössään A:ta koskevaa lääketieteellistä selvitystä ajalta 1.4.2020—3.7.2025.

1.4.2020 päivätyn päivystyspoliklinikan tekstin mukaan A:n vasen käsi oli mennyt sirkkeliin puutöitä tehdessä. Vasemman käden kämmenselän puolella III-sormen (keskisormi) kärkinivelen kohdalla todettiin ihorikko, ja iho oli tuosta rullaantunut. II-sormen (etusormi) kärki- ja keskijäsenen alueella todettiin viistovamma ja merkittävästi irronnut pehmytkudos. Luu ja jänteet olivat näkyvissä. Etusormen kärkijäsenen liikkeet olivat huonot. Tuntoa oli kuitenkin tallella kiinnittyneessä osassa. Lääkäri pyysi käsikirurgin paikalle arvioimaan A:n vammat. Käsikirurgi arvioi, että etusormen ulkosivun hermo oli vaurioitunut, mutta sisäreunan hermo oli todennäköisesti ehjä. Röntgentutkimuksessa todettiin etusormessa viistomurtuma keski- ja kärkijäsenessä. Haavat ommeltiin kiinni. A tulisi seuraavana aamuna sairaalaan leikkaukseen. Kotiin A sai Kefexin- ja Oxynorm-lääkettä sekä reseptin Panacod-lääkkeeseen. A:lle kirjoitettiin kaksi kuukautta sairauslomaa.

2.4.2020 leikkauskertomuksen mukaan etusormen ojentajajänne oli suurimmaksi osaksi rispaantunut, eikä sitä voitu korjata. Ulkoreunan hermo- ja verisuoninippu oli vaurioitunut keskijäsenen puolivälin kohdalta, eikä hermo ollut ääreisosastaan korjattavissa. Sormen kärki- ja keskijäsenen välille tehtiin luudutus eli jäykistys. Keskisormen ojentajajänne oli suurimmalta osalta ehjä. Ojentajajänne oli kuitenkin paljaana useamman senttimetrin matkalta. Jäljellä ollut ihokieleke asetettiin keskisormen ojentajajänteen päälle. Kyynärvarren ihosta otettiin lisäksi ihosiirre, joka asetettiin keskisormen peitoksi.

22.5.2020 päivätyn ortopedian poliklinikan tekstin mukaan alkuvaiheen diagitaalihermovauriokipu oli alkanut antaa hieman periksi. Etusormenpää kesti jo kevyttä liikuttelua. Keskisormessa oli arpi, mutta sormen liikkuvuus oli hyvä. Lääkäri arvioi, että keskisormi tulisi saavuttamaan hyvän puristusvoiman. Etusormen luutumistilanne vaikutti röntgenkuvien perusteella hyvältä.

24.9.2020 päivätyn ortopedian poliklinikan tekstin mukaan A:n vasemman käden puristusvoima oli kohtalainen. Etusormi oli kuitenkin aika lailla käyttämätön. Keskinivel koukistui noin 45 asteeseen. Etusormen ulkoreunalla oli kihelmöintiä. Keskisormessa oli miltei täysi liike, mutta keskijäsenen arpi kiristi. Keskisormen tunto oli normaali.

27.10.2020 päivätyn potilaskertomuksen mukaan A:lle asetettiin diagnoosiksi M53.1 Niska-olkavarsioireyhtymä. A:lle määrättiin neljä päivää sairauslomaa.

23.4.2021 päivätyn ortopedian poliklinikan tekstin mukaan A tuli vastaanotolle arvioon, koska tapaturmasta oli kulunut vuosi. A kertoi, että hän oli palannut töihin. A oli yrittänyt siirtyä pikkutarkoista hommista vähän karkeampiin hommiin. A oli tehnyt sairausloman jälkeen lyhyempää työviikkoa niska-hartiavaivojen takia eli ei suoranaisesti käden takia. Etusormi oli huono. A ei käyttänyt peukalo-etusormiotetta, vaan käytännössä peukalo-keskisormiotetta. Etusormen ulkoreunan hermon alue oli kosketusherkkä. Sormi oli erityisen kylmänarka. A käytti töissä kumihanskaa, jonka alla hän joutui pitämään puuvillahanskaa. Pieni näprääminen ei onnistunut kotona, eikä myöskään työajalla aivan samantyyppisesti kuin aiemmin. Syöminen oli kömpelöä, haarukkaa oli hankala pitää vasemmassa kädessä. Juominen, peseytyminen ja vessassa käyminen onnistuivat. A joutui ottamaan viikoittain Buranaa yöksi. Vastaanotolla tehdyssä kliinisessä tutkimuksessa todettiin, että keskisormessa oli arpea, mutta muutoin sormi oli aika normaalin näköinen. Myös etusormessa oli arpea. Etusormen kärkijäsen oli kapeampi, mutta kynsi oli säilynyt kohtalaisen normaalin näköisenä. Keskisormen, nimettömän ja pikkurillin liikkeet olivat aika lailla täydet. Etusormen tyvi- ja keskijäsenen välisen nivelen liikelaajuus oli 60 astetta, keski- ja kärkijäsenen välinen nivel oli jäykistetty. Etusormi jäi kauas kämmenpohjasta. Etusormen kärjessä oli tuntoa. Vammautunut alue keski- ja kärkijäsenen alueella oli erityisen kosketusherkkä. Puristusvoimat olivat 30/28 kg, pinsettiote 4/2 kg ja avainote 6/5 kg. Ulkoreunan pehmytkudoksessa oli nähtävissä muutosta. A:n todettiin selviytyvän kohtalaisesti.

14.9.2021 päivätyn potilaskertomuksen mukaan A:n vasen olkapää oli vihoitellut jo kuukauden ajan. Oire oli vaikuttanut jo nukkumiseen. Kliinisessä tutkimuksessa todettiin, että vasemman olkapään kaikki liikkeet olivat rajoittuneet. Olkalisäkkeen alaisen tilan alue oli kosketusarka, ja siihen injektoitiin kortisonia. A sai lähetteen fysioterapiaan ja neljä päivää sairauslomaa.

9.12.2021 päivätyn työterveyshuollon tekstin mukaan A:n oikea olkavarsi oli kipuillut edellisestä päivästä lähtien. A oli edellisenä päivänä vääntänyt töissä isoilla jakoavaimilla koneen putkia irti. A:lle ei tullut muuta syytä mieleen. A sai kaksi päivää sairauslomaa.

10.1.2022 päivätyn työterveyshuollon tekstin mukaan A:n oikea olkapää oli kipeytynyt 8.1.2022 aamusta, illalla käsi ei ollut enää noussut. Kertomansa mukaan A ei ollut tehnyt mitään ihmeellistä. Vastaanotolla tehdyssä kliinisessä tutkimuksessa todettiin, että oikean olkapään liikkeet olivat kivuliaat. Olkalisäkkeen alaisen tilan alue oli arka. Olkapäähän injektoitiin kortisonia.

5.9.2022 päivätyn työterveysaseman tekstin mukaan A kertoi, ettei hän käyttänyt vasemman kätensä etusormea. Sormi kipeytyi helposti. Ajankohtaisesti kynnen reunuskudos oli kasvanut. Vastaanotolla tehdyssä kliinisessä tutkimuksessa todettiin, että vasemman käden etusormen kynnen vieruskudos oli alkanut kasvaa ja irrottautua kynnestä erilliseksi ulokkeeksi. Kyseinen kohta oli hyvin herkkä.

2.12.2022 päivätyn ortopedian poliklinikan tekstin mukaan kynsi oli kasvanut etusormeen kohtalaisesti ja kynsitasku normaalisti. Kesän aikana kynsitasku oli kuitenkin alkanut nousta ulkosyrjältä piikkimäisesti pystyyn. Se aristi voimakkaasti. Sormessa oli muutoinkin vaivaa, ja se oli lähes käyttämätön. Sormessa oli kylmänarkuutta ja kosketusyliherkkyyttä. Vastaanotolla tehdyssä kliinisessä tutkimuksessa todettiin, että etusormen kynsitasku oli ulkoreunalta poikkeavan pysty ja terävä. Kynsi oli pehmeän oloinen. Sormenkärki oli kosketusherkkä. Ortopedille tuli ensisijaisesti vaikutelma ihopoimusta. A sai ajan ihopoimun poistoon.

16.12.2022 päivätyn ortopedian poliklinikan tekstin mukaan ihopoimu A:n vasemman käden etusormesta poistettiin.

27.3.2023 päivätyn ortopedian poliklinikan tekstin mukaan A toivoi arviota sirkkelivamman aiheuttamasta lopullisesta haitasta. A koki, ettei vasemmalla etusormella tehnyt mitään. A ei käyttänyt etusormea, ja hän joutui varomaan sitä. Etusormea paleli ja siinä oli kylmänherkkyyttä. Välillä etusormessa oli kipuja, välillä sormi tökki ja en jälkeen kipuili. Kuormitus pahensi kipua. A käytti Burana 600 mg-lääkettä 4–5 kertaa viikossa. Yleensä A nukkui yöt hyvin, mutta joskus sormea särki niin, että hän heräili. Sinänsä A käytti vasenta kättäänkin, mutta ei etusormea. Kliinisessä tutkimuksessa todettiin, että keskisormessa oli pientä arpea, mutta muutoin sormi oli aika normaalin näköinen. Etusormen ulkosyrjä oli hieman kapeampi ja kynnessä oli poimuja. Kynsi kuitenkin kasvoi. Puristusvoimat olivat 30/24 kg, pinsettiote 5/2 kg ja avainote 7/5 kg. Etusormen pään ulkoreunassa ei ollut kunnollista erotuskykyä. Etusormen kämmenselänpuoleinen iho oli herkkä. Vasemman etusormen keskinivel liikkui vain 50 asteeseen, kun taas oikean etusormen keskinivel liikkui 100 asteeseen. Vasemman käden etusormi jäi 4 cm päähän kämmenpohjasta. Lääkäri ja A päättivät, ettei sormeen tehtäisi typistystä tai amputaatiota, koska toimenpiteissä oli riski uusien hermo-ongelmien aiheutumisesta.

30.3.2023 päivätyn työterveyshuollon tekstin mukaan A:n oikea kyynärpää oli ollut kaksi viikkoa kipeä. A sai sairauslomaa.

30.4.2023 päivätyn työterveyshuollon tekstin mukaan A:n oikea kyynärpää oli ollut jo kolme viikkoa kipeä. Lääkäri arvioi, että kivun syynä oli tenniskyynärpää (epikondyliitti), eli olkaluun nivelnastaan kiinnittyvien jänteiden rasituksesta johtuva kiputila.

5.5.2023 päivätyn työfysioterapeutin tekstin mukaan A tuli fysioterapiaan oikean käden tenniskyynärpääoireiden vuoksi. A kertoi, että oireet säteilivät myös olkavarteen. Fysioterapeutti arvioi, että todennäköisesti oikea käsi kuormittui enemmän vasemman käden sirkkelivamman takia. A kertoi, että hän oli ollut 10–15 vuotta aiemmin botuliinitoksiinihoidossa, jota oli annettu molempien käsien tenniskyynärpääoireisiin, mutta sen jälkeen kyynärpäässä ei ollut ollut oireita. Fysioterapeutti opasti A:lle yläraajojen hermolihaskudosten aineenvaihduntaa tehostavia harjoitteita.

28.8.2023 päivätyn työterveyshuollon tekstin mukaan A:n oikean käden kyynärpäässä oli jälleen kipua. A oli saanut 8.6.2023 kyynärpäähän kortisonipistoksen, jonka jälkeen tilanne oli ollut jonkin aikaa parempi. A sai kolme päivää sairauslomaa.

31.8.2023 päivätyn työterveyshuollon tekstin mukaan A oli käynyt kollageeniterapiassa, jossa oli todettu, että oikean kyynärpään hermot olivat pinteessä ja kalvot tarrautuneet kiinni. Kalkkia oli myös ollut. Käsittelyn jälkeen A oli pystynyt vähän venyttämään rannettaan. Ajankohtaisesti leposärky oli hellittänyt. A sai vielä kaksi päivää sairauslomaa.

4.9.2023 päivätyn työterveyshuollon tekstin mukaan oikea kyynärpää oli vaivannut enemmän neljän viikon ajan. Vasemmassa kädessä oli puutumista, etusormi oireili pahiten. A sai diagnoosiksi M77.1 Lateraalinen epikondyliitti eli tenniskyynärpää.

5.9.2023 päivättyjen työterveyshuollon tekstien mukaan A tuli vastaanotolle vasemman käden oireiden takia. Vasemman käden etu- ja keskisormissa oli kipua. Lisäksi A:lla oli ilmennyt kämmenen ja kaikkien sormien puutumista ja pistelyä. Käsi oli aamuisin ja muulloinkin puutunut, kömpelö ja voimaton. Käden rasittaminen lisäsi oireita. A:lle tehtiin vasemman ranteen rannekanavatutkimus, jonka löydökset olivat normaalit.

2.10.2023 päivätyn työterveyshuollon tekstin mukaan oikean käden tenniskyynärpääoireet olivat helpottaneet vain hieman. A sai sairauslomaa.

22.11.2023 päivätyn työterveyshuollon tekstin mukaan oikean käden tenniskyynärpääoireet vaivasivat edelleen. Ajankohtaisesti myös vasemmalla puolella oli kipua. Molemmissa käsissä todettiin tenniskyynärpää.

8.1.2024 päivätyn työterveyshuollon tekstin mukaan vasen peukalo oli kipuillut ja ollut kankea noin kuukauden ajan. Lääkäri arvioi, että kyse oli sormiluiden välisen sarananivelen ärsytysoireesta. Niveleen injektoitiin kortisonia. A sai kaksi päivää sairauslomaa.

26.3.2024 päivätyn työfysioterapeutin tekstin mukaan A kertoi, että molemmissa kyynärvarsissa tuntui lihasväsymystä, levottomuutta ja ajoittaista särkyä. Molempien käsien sormet olivat aamuisin puutuneet. Vastaanotolla todettiin, että kaulalihasalueella oli kireyttä. Ranteiden koukistus- ja ojennusliikkeet olivat hieman rajoittuneet. Kyynärvarren lihasalueilla oli kauttaaltaan lihaskireyksiä, samoin kämmenpohjissa. A sai kolme päivää sairauslomaa.

26.4.2024 päivätyn työterveyshuollon tekstin mukaan A:lle oli tehty 25.4.2024 vasemman yläraajan ENMG-tutkimus, jonka löydökset olivat normaalit. Hermovaurioon viittavia löydöksiä ei myöskään todettu. Lääkäri arvioi, että sirkkelivammasta oli saattanut aiheutua vaurioita etusormessa kulkeviin tuntohermohaaroihin, joiden osalta kliininen tutkimus riittäisi. A:n oireet yläraajassa olivat huomattavan laaja-alaiset, eikä niiden syytä tullut ENMG-tutkimuksessa esille.

2.5.2024 päivätyn E-lääkärinlausuntoon kirjattujen esitietojen mukaan A:n vasempaan käteen oli jäänyt hermosärky. Kipua oli päivittäin, ja se paheni rasituksessa. Kättä kylmäsi herkästi. Etusormen peukalonpuoleiselle reunalle oli jäänyt tuntoherkkyys. Kevytkin kosketus säpsäytti kivusta. Tästä oli arjessa ja etenkin töissä kovasti haittaa. Alkuvaiheessa kipuun oli käytetty kroonisen kivun lääkkeitä. Ajankohtaisesti A:lla oli käytössä Burana 600 mg-lääke. Lisäksi A käytti ajoittain nukahtamislääkkeenä Zopinox-lääkettä. Vastaanotolla tehdyssä kliinisessä tutkimuksessa todettiin, että oikea olkapää oli hieman vasenta alempana. Sivulta katsottuna leuka ja olkapää olivat työntyneet eteen. Kädet olivat rauhalliset, eikä niissä todettu värieroa. Tunnustellen kädet olivat lämpimät, eikä niissä ollut puolieroa. Kummankin käden puristusvoimat olivat alentuneet, mitattuna 16/10 kg. Etusormen kärkijäsenen peukalonpuoleisella reunalla oli vaikea allodynia: vanupuikon kosketus säpsäytti kivusta. Muissa sormissa tunto oli normaali. A erotti lämpimän ja kylmän normaalisti. Kummankin olkanivelen sisäkierrossa oli hieman rajoitusta, mutta muut liikkeet olivat täydet. Kummankin yläraajan koukistajissa sekä ranteen ojentajissa oli voimakas kireys. Selän koukistuksessa kädet jäivät lattiasta noin 20 cm. Lanneselässä oli jäykkyyttä ja takareisissä kireyttä. Lääkäri suositteli A:lle tupakoinnin lopettamista osana kivun hoitoa. Fysioterapia jatkuisi. Käsikipuun ja kylmäämiseen aloitettiin Amlodipin-lääkitys. Lääkäri suositteli, että A:lle aloitettaisiin jatkossa krooniseen kipuun ja unta parantamaan joko Noritren- tai Triptyl-lääkitys.

13.5.2024 päivätyn työterveyshuollon tekstin mukaan A:n vasen kyynärpää oli ollut jo edellisellä viikolla arka. A oli ollut muuttoapuna. Tekstin kirjauspäivänä A oli ollut kaksi tuntia töissä ja käsi oli niin kipeä, ettei hän voinut jatkaa töiden tekemistä. A sai viisi päivää sairauslomaa.

20.5.2024 ja 23.5.2024 päivättyjen potilaskertomusten mukaan vasemman käden tenniskyynärpäävaiva jatkui edelleen.

19.8.2024 päivätyn työterveyshuollon tekstin mukaan vasemman olkapään kipu oli vaivannut koko kesän ajan vaihtelevasti. A ei ollut rasittanut itseään poikkeuksellisesti. Vastaanotolla todettiin, että kaikki olkapään liikkeet olivat kivuliaat. Olkalisäkkeen alaiseen tilaan injektoitiin kortisonia. Diagnoosiksi asetettiin M75.1 Kiertäjäkalvosinoireyhtymä.

26.8.2024 päivätyn E-lääkärinlausunnon mukaan A pyysi hänet leikanneelta käsikirurgilta lausuntoa kokonaistilanteesta. Käsikirurgi arvioi, että vasemman käden etusormen kärjen sirkkelivamma oli aiheuttanut A:lle vasemman etusormen ulkoreunan kämmenpuoleisen digitaalihermon vaurion. Kyseisen hermon hermotuksen luo tyypillisimmin keskihermo. Käsikirurgi piti mahdollisena, että kyseessä saattoi olla myös etusormen kämmenselänpuoleisen digitaalihermon vamma, joka voi olla tyypillisimmin värttinähermon tai keskihermon alueen hermottama. A ja käsikirurgi kävivät läpi CRPS-kriteereitä. A kertoi, että asteikolla 0–10 kipu oli jatkuvasti 7–8. A käytti perinteisiä kipulääkkeitä, mutta ne eivät auttaneet. Lisäksi A kuvaili sensorisia oireita, eli vasemman etusormen hyperestesiaa, vasomotorisia oireita eli selkeää ihon lämpötilan eroa ja ihon värin vaihtelua sekä motorisia muutoksia, eli vammautuneen sormen ja yläraajan liikerajoituksia ja voimanheikkoutta. Kliinisessä tutkimuksessa todettiin erityisesti vasemmassa etusormessa ulkoreunapainotteisesti sensorisia löydöksiä eli allodyniaa kevyelle kosketukselle. Vasomotorisia löydöksiä todettiin, eli kliinisesti testattuna vasemman etusormen lämpötila oli vammatasoa sormen tyveen edetessä viileämpi. Lisäksi todettiin etusormen liikerajoitusta ja yläraajan voimanheikkoutta, puristusvoimat olivat mitattuna 26/16 kg. Tinelin koe (koputuskoe) oli etusormessa positiivinen. Käsikirurgi esitti, että etusormen vammaa ja haittaluokkaa oli perusteltua arvioida CRPS II-diagnoosilla.

25.6.2025 päivätyn fysiatrian poliklinikan tekstin mukaan A tuli vastaanotolle lähetteellä jatkohoidon järjestämistä varten. Lisäksi oli pyydetty tarkempaa kannanottoa diagnostiikkaan. A kuvasi kipupiirroksessa kipua vasemman yläraajan 1–3 sormissa. Kipua oli myös laajemmin vasemmassa yläraajassa. Myös oikeassa yläraajassa oli kipumerkintöjä, mutta ei niinkään kämmenen alueella. Kipua oli myös niska-hartiaseudussa ja lapojen seudussa. Vasemmassa yläraajassa oli myös puuduttelua olkavarren ja kyynärvarren alueella. Niska-hartiakivun voimakkuudeksi A arvioi 8/10, yläraajakivun voimakkuudeksi 7–8/10 ja työkykyisyyden 8/10. A kertoi, että käden kipu oli jatkuvaa. A kertoi, että käden käyttäminen/rasitus lisäsi oireita erityisesti silloin, kun vaadittiin moitteetonta voimaa, hienomotoriikkaa ja rasituskestävyyttä. A ei käyttänyt vasemman käden etusormea. Vastaanotolla vasemman käden tilanne tutkittiin Budapest-kriteereiden mukaisesti. Vasemmassa etusormessa tunto oli herkistynyt (allodynia) kevyelle kosketukselle. Tunto oli herkistynyt voimakkaimmin etusormen ulkoreunasta, mutta myös muualta sormen alueella. Tunto oli herkistynyt myös painallukselle ja etusormen liikkuvuuksia tutkittaessa. Tunto oli herkistynyt myös terävälle (hyperalgesia). Etusormi oli keskinivelen yläpuolelta punoittavampi kuin oikealla. Sormi oli myös viileämpi kuin oikealla. Tutkimusten edetessä vasen kämmen oli kauttaaltaan viileämpi kuin oikea. A:lla mukana olleista lämpökamerakuvista näki, että vasemmassa kämmenessä oli laajemminkin lämpötila alhaisempi kuin oikealla. Vastaanoton jälkeen lämpötilaa testattiin vielä ulkoilmassa, ja lämpötilaero tuli selkeämmin esiin. Vasen etusormi oli keskinivelestä ylöspäin jonkin verran turvonnut oikeaan puoleen verrattuna. Hikoilun vaihtelua tai hikoilun asymmetriaa ei todettu. Vasemman etusormen koukistamisessa sormenpää ulottui noin 4 cm päähän kämmenpohjasta. Kärkinivel ei taipunut, koska se oli jäykistetty. Keskinivel koukistui noin 50 astetta ja tyvinivel koukistui noin 40 astetta. Koukistusvoima heikkeni sormen kärkeä kohti mentäessä. Troofisina muutoksina todettiin, että vasemman etusormen iho oli keskinivelestä kärkeä kohti mentäessä kiiltävä verrattuna sormen muuhun osaan tai muihin sormiin. Lisäksi vasemman etusormen kynsi oli muihin kynsiin verrattuna uurteinen ja keskellä oli selkeä sormen suuntainen harjumainen kohouma. Fysiatri katsoi, että Budapest-kriteerit täyttyivät. Lisäksi kipu oli jatkuvaa ja se oli kestänyt pidempään kuin vamman ja leikkauksen jälkeisen tavanomaisen paranemisajan. Koska mukana oli hermovaurio, asetettiin diagnoosiksi CRPS II-oireyhtymä. Myös neuropaattisen kivun diagnostiset kriteerit täyttyivät. A:lla oli käytössä Noritren-lääkitys tarvittaessa. Kipulääkitystä pyrittiin tehostamaan ja A:ta suositeltiin ottamaan Noritren-lääke säännöllisesti iltaisin. Annosnosto tehtäisiin tarvittaessa.

Asiantuntijalausunto

Vakuutuslautakunta on pyytänyt asiassa asiantuntijalausunnon dosentti, fysiatrian erikoislääkäri Timo Pohjolaiselta, jolla on kivunhoidon ja kuntoutuksen erityispätevyydet. Dosentti Pohjolaisella on ollut käytettävissään Vakuutuslautakunnalle toimitettu lääketieteellinen selvitys ajalta 1.4.2020—26.8.2024.

Pohjolainen toistaa lausunnossaan tapahtumatiedot ja käy läpi A:ta koskevaa lääketieteellistä selvitystä. A:lla todettiin 1.4.2020 tapaturman jälkeen ei-dominantin eli vasemman käden etu- ja keskisormissa repaleiset haavat, vasemman etusormen keski- ja kärkijäsenen murtuma, ulkoreunan (radiaalipuolen) hermohaaran vaurio ja osittainen ojentajajänteen repeämä. Etusormen kärkinivel on hoitotoimenpiteenä jäykistetty.

Pohjolainen arvioi lausunnon antamisen aikaan käytössä olleen lääketieteellisen selvityksen perusteella, ettei 2.5.2024 sairauskertomuksesta tai muista sairauskertomuksista ilmennyt sellaisia anamnestisia tietoja tai tutkimuksissa tehtyjä löydöksiä, jotka täyttävät kansainväliset algodystrofia- eli CRPS-oireyhtymäkriteerit. Pohjolaisen arvioi lisäksi, etteivät A:n muut molempien yläraajojen oireet ole syy-yhteydessä 1.4.2020 tapahtuneeseen vasemman käden sormien vammoihin.

Pohjolaisen toteaa, että haittaluokituksen kohdan 1.1 Sormet ja välikämmenluut mukaan koko vasemman etusormen menetys vastaisi haittaluokkaa 2. A ei ole kuitenkaan menettänyt koko sormeaan 1.4.2020 vahinkotapahtumassa. Pohjolainen arvioi, että mikäli mukaan otetaan A:n sormen kiputila ja tuntoherkkyys, haittaluokka on 2. Pohjolainen arvioi, että haittaluokituksen kohdan 1.3 Yläraajat kokonaisuutena mukaan arvioituna kyseessä on lievä toiminnanvajaus ja haittaluokka 2. Koska kyseessä on ei-dominantti käsi, on haittaluokka 1 sekä haittaluokituksen kohdan 1.1 että kohdan 1.3 mukaan arvioituna.

Pohjolainen toteaa lisäksi, että A:n toimittamien lämpökamerakuvien mukaan vasemman etusormen lämpötila on muita vasemman käden sormia ja oikean käden sormia alempi. Lämpötilamuutos sopii sormen hermovamman aiheuttamaksi.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kyse siitä, minkä haittaluokan mukainen pysyvä haitta A:lle on jäänyt 1.4.2020 vahinkotapahtuman seurauksena. Lisäksi asiassa on kyse siitä, ovatko A:lla ilmenneet monimuotoiset molempien yläraajojen oireet seurausta 1.4.2020 tapaturmasta.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Henkilövakuutusehtojen (voimassa 1.1.2019 alkaen) kohdan 9.5.1 mukaan pysyvällä haitalla tarkoitetaan lääketieteellisesti arvioitua yleistä pysyvää haittaa, joka tapaturmasta aiheutuu vakuutetulle. Pysyvää haittaa määritettäessä huomioidaan ainoastaan tapaturmasta aiheutuneen vamman laatu ja siitä aiheutuva toiminnallinen haitta, ei vammautuneen yksilöllisiä olosuhteita, kuten ammattia tai harrastuksia. Pysyvää haittaa määritettäessä ei huomioida vakuutetun niitä vikoja tai sairauksia, jotka eivät johdu tästä korvattavasta tapaturmasta.

Pysyvän haitan suuruus määritetään vahinkohetkellä voimassa olleen valtioneuvoston antaman työtapaturma- ja ammattitautilakiin perustuvan haittaluokituspäätöksen mukaisesti. Haittaluokituksessa vammat on jaettu vaikeusasteen mukaisiin haittaluokkiin 1–20. Haittaluokka yksi vastaa viiden prosentin lääketieteellistä haittaa ja seuraavat luokat kukin viisi prosenttiyksikköä korkeampaa haittaa. Haittaluokka 20 vastaa täyttä 100 prosentin haittaa.

Ehtojen kohdan 9.5.2 mukaan pysyvän haitan korvaus maksetaan kun haitta on muodostunut pysyväksi, kuitenkin aikaisintaan vuoden kuluttua tapaturmasta. Korvausta ei makseta pysyvästä haitasta, joka ilmenee vasta kolmen vuoden kuluttua tapaturmasta tai myöhemmin. Korvauksena maksetaan pysyvän haitan haittaluokkaa vastaava osa tapaturman sattumishetkellä voimassa olevasta vakuutusmäärästä.

Työtapaturma- ja ammattitautilaissa tarkoitetusta haittaluokituksesta annetun valtioneuvoston asetuksen 768/2015 haittaluokkataulukon kohdan 1 (Yläraajat) mukaan tässä kohdassa mainitut haittaluokat tarkoittavat oikeaa tai parempaa kättä. Vasemman tai huonomman yläraajan haittaluokat ovat yhtä haittaluokkaa alempia, paitsi luokassa 1, jota ei alenneta.

Kohdan 1.1, Sormet ja välikämmenluut, mukaan sormien III – V kukin jäsen vastaa 1/3 sormea. Laskemalla yhteen menetetyt sormien jäsenet ja jakamalla näin saatu luku luvulla 3 saadaan luku, joka osoittaa, kuinka monen kokonaisen sormen III – V menetystä vamma vastaa. Peukalon ja etusormen jäsenten menetykset käsitellään erikseen. Huonoon asentoon jäykistynyt sorminivel vastaa amputaatiota tästä nivelestä. Toiminnalliseen asentoon jäykistetystä nivelestä aiheutuva haitta on vähäisempi. Tunnoton tai kosketukselle huomattavan yliherkkä osa sormesta vastaa puolta kyseisen sormen osan menetyksestä. Vähintään puoleksi menetetty sormijäsen vastaa koko jäsenen menetystä. Koko etusormen menetys vastaa haittaluokkaa 2.

Haittaluokkataulukon kohdan 1.3 (Yläraajat kokonaisuutena) mukaisia arviointiperusteita käytetään, jollei yksityiskohtaisiin vammanimikkeisiin vertaamalla voida päästä haittaa kuvaavaan tulokseen. Arviointi koskee yhdestä yläraajasta aiheutuvaa haittaa.

Kohdan 1.3 mukaan kyseessä on lievä toiminnan vajaus ja haittaluokka 0–3, kun karkea voima on vähän alentunut, näppäryys on vähän alentunut, mutta raajalla voi kuitenkin kirjoittaa, napittaa ja ommella, ja liikkuvuus on vähän rajoittunut.

Kohdan 1.3 mukaan kyseessä on keskivaikea toiminnan vajaus ja haittaluokka 4–8, kun voima on melkoisesti alentunut (vaikea pidellä lujasti työkalua tai nostaa noin 10 kilon painoista esinettä), näppäryys huomattavasti alentunut, mutta raajalla voi kuitenkin syödä ja kammata, liikkuvuus paljon rajoittunut.

Kohdan 1.4 Yläraajan monimuotoinen alueellinen kipuoireyhtymä (complex regional pain syndrome; CRPS) mukaan CRPS:n aiheuttama haitta arvioidaan alla olevan taulukon mukaan kokonaisuutena eikä sitä voida yhdistää tai laskea yhteen muun edellä kuvatun yläraajasta aiheutuvan haitan kanssa. Yläraajan lopulliseksi haittaluokaksi valitaan joko edellä mainitun nimikkeen – yläraaja kokonaisuutena – tai nimikkeen – CRPS – osoittama haittaluokka. Erittäin vaikeissa tilanteissa voidaan poikkeuksellisesti soveltaa myös yleisen toiminnanvajauksen määrittelyä. Haitan arviointi CRPS-luokituksen perusteella edellä mainittuja perusteita käyttäen edellyttää IASP:n vaatimukset (International Association for the Study of Pain) täyttävää diagnoosia, objektiivisia löydöksiä ja syy-seuraussuhteen olemassaoloa.

Kohdan 1.4 mukaan kyseessä on yläraajan lievä CRPS ja haittaluokka 0–3, kun tuntoherkkyys ja arkuus haittaavat normaalia päivittäistä toimintaa, raajan kuormituksesta ja käytöstä aiheutuu helposti kivun paheneminen, kivuliaan raajan käyttö on normaalia hitaampaa ja kömpelömpää, raajan lihasvoima ja -kestävyys ovat heikentyneet.

Kohdan 1.4 mukaan kyseessä on yläraajan keskivaikea CRPS ja haittaluokka 4–8, kun vahingoittuneella todetaan selviä objektiivisesti todettavia troofisia muutoksia ihossa, kynsissä tai nivelkapseleissa, lihasten surkastumista ja toimintakykyä merkittävästi haittaava poikkeava kipuaistimus.

Asian arviointi

Yksityistapaturmavakuutuksesta korvattavalla pysyvällä haitalla tarkoitetaan lääketieteellisesti arvioitua yleistä haittaa, joka vammasta aiheutuu vakuutetulle. Arviossa otetaan huomioon lääketieteellisistä selvityksistä ilmenevä vamman tai sen aiheuttaman toiminnanvajavuuden laatu, mutta ei vakuutetun yksilöllisiä olosuhteita, kuten ammattia tai harrastuksia. Haitan määrittämisessä käytetään tapaturmavakuutuslainsäädäntöön perustuvaa haittaluokitusta, tässä tapauksessa valtioneuvoston asetusta 768/2015.

Vakuutuslautakunta toteaa, ettei vakuutusyhtiö ole riitauttanut 26.5.2025 potilaskertomuksessa ja 3.7.2025 E-lääkärinlausunnossa A:lle asetettua CRPS II-oireyhtymädiagnoosia. Näin ollen asiassa voidaan lautakunnan näkemyksen mukaan katsoa, että A:lle on aiheutunut 1.4.2020 vahinkotapahtuman seurauksena ei-dominantin vasemman yläraajan CRPS II -kiputila, mikä tarkoittaa, että kipuoireyhtymään liittyy osoitettu hermovaurio.

Vakuutuslautakunnan käytössä olevan lääketieteellisen selvityksen mukaan oikeakätisen A:n vasen käsi ajautui 1.4.2020 puutöitä tehdessä sirkkeliin aiheuttaen vammoja etu- ja keskisormeen. Etusormessa todettiin hermovaurio sekä keski- ja kärkijäsenen viistomurtuma. Etusormen kärkinivel jäykistettiin leikkaustoimenpiteessä.

Toipumisen edetessä keskisormen liikelaajuus palautui normaaliksi, mutta etusormeen jäi liikerajoitusta sen lisäksi, että kärkinivel oli jäykistetty. Lisäksi etusormi jäi kylmänaraksi, kosketusherkäksi (allodynia) ja jatkuvasti kipeäksi. Tunto oli herkistynyt myös terävälle (hyperalgesia). Kipua pidettiin hermokipuna. A arvioi, että VAS-asteikolla mitattuna kipu oli 7–8/10. Kipu paheni kylmästä ja rasituksesta. A oli mitannut käsien lämpötiloja lämpökameralla, jonka kuvien perusteella vasemman käden etusormi oli muita sormia viileämpi. A käytti vasenta kättään muuten, mutta hän ei käyttänyt etusormeaan. A ei käyttänyt vasemman käden peukalo-etusormiotetta. A:lla ilmeni myös molempien käsien sormien puutumista. A käytti kivun takia useamman kerran viikossa Burana-lääkettä. Toukokuussa 2024 A sai reseptin Amlodipin-verenpainelääkkeeseen käsikivun ja kylmäämisen hoitamiseksi. Lisäksi hermokivun hoitamiseksi aloitettiin Noritren-lääkitys. Käsien puristusvoimien todettiin alentuneen (16/10 kg).

A:lle asetettiin 26.8.2024 ja 25.6.2025 diagnoosiksi monimuotoinen paikallinen kipuoireyhtymä (CRPS), tyyppi II. Troofisina muutoksina on todettu 27.3.2023 vastaanotolla vasemman käden etusormen kynnen poimuja ja 25.6.2025 vastaanotolla vasemman etusormen kärkiosan ihon kiiltämistä, kynnen uurteita sekä kynnen keskellä oleva sormen suuntainen harjumainen kohouma.

A:ta koskeviin potilaskertomuksiin on kirjattu runsaasti myös muita kuin edellä mainittuja molempien yläraajojen oireita ja niihin liittyviä sairauslomia. A:lla on ollut muun muassa kummankin olkapään kipuja ja liikerajoitteita, kummankin kyynärpään tenniskyynärpääoireita ja vasemman peukalon kipua.

Vakuutuslautakunta toteaa, että kun CRPS:n aiheuttamaa haittaa arvioidaan haittaluokituksen yläraajan CRPS:ää koskevan kohdan 1.4 perusteella, haitta arvioidaan kokonaisuutena eikä sitä voida yhdistää tai laskea yhteen muun yläraajasta aiheutuvan vammakohtaisen haitan kanssa. Haittaluokituksessa mainitut haittaluokat tarkoittavat oikeaa tai parempaa kättä. Vasemman tai huonomman yläraajan haittaluokat ovat yhtä haittaluokkaa alempia.

Vakuutuslautakunta viittaa käytössään olevaan lääketieteelliseen selvitykseen sekä hankkimaansa asiantuntijalausuntoon ja toteaa, että A:n vasemman etusormen tuntoherkkyys, kosketusherkkyys ja kylmänarkuus haittaavat jonkin verran vasemman yläraajan toimintakykyä. Etusormi on kivulias, ja kipu pahenee kylmän sekä rasituksen seurauksena. A ei käytä vasemman kätensä etusormea, mutta muutoin vasen käsi on käytössä. Vasemman yläraajan käytön on kuvattu olevan normaalia hitaampaa ja kömpelömpää. Troofisina muutoksina eli karvoituksen, kynsien tai ihon muutoksina on todettu vasemman etusormen ihon kiiltämistä sekä kynnen uurteita ja harjumainen kohouma.

Vakuutuslautakunnan hankkiman asiantuntijalausunnon mukaan A:n muut molempien yläraajojen oireet eivät ole syy-yhteydessä 1.4.2020 tapahtuneeseen vasemman käden sormien vammoihin. Lautakunta toteaa, ettei selvitysten perusteella ole pääteltävissä, että A:lla kuvatut muut monimuotoiset molempien yläraajojen oireet olisivat seurausta 1.4.2020 tapaturmasta tai että kyse olisi CRPS-oireyhtymän leviämisestä. Lisäksi lautakunta toteaa asiassa jäävän epäselväksi, mistä syystä A:n käsien puristusvoimat ovat alentuneet molemmissa käsissä.

Vakuutuslautakunta katsoo, että A:n vasemman yläraajan toimintakyvyn on kuvattu alentuneen lievän CRPS:n tasoisesti. A:lla on kuvattu vasemman käden etusormessa troofisia muutoksia, mutta vasemmassa yläraajassa ei ole kuvattu esimerkiksi lihasten surkastumista tai merkittävästi haittaavaa poikkeavaa kipuaistimusta. Siten keskivaikean CRPS:n kriteereiden ei voida katsoa täyttyvän. Kun huomioidaan vasemman yläraajan lievä toimintakyvyn alenema ja kuvailtu kiputila, Vakuutuslautakunta katsoo, että A:lle jäänyt pysyvä haittaa vastaa haittaluokituksen kohdassa 1.4 tarkoitettua yläraajan lievää CRPS:ää ja haittaluokkaa 2. Tästä tehdään yhtä haittaluokkaa vastaava alennus, sillä kyseessä on A:n huonompi käsi. Lopullinen haittaluokka on näin ollen 1, eikä Vakuutuslautakunta suosita lisäkorvausta.

Vakuutuslautakunta toteaa, että vaikka haittaa arvioitaisiin haittaluokituksen kohdan 1.3 mukaan, olisi kyseessä lievä toiminnanvajaus ja haittaluokka 2, jolloin lopullinen haittaluokka olisi 1 huonomman käden yhtä haittaluokkaa vastaavan alennuksen jälkeen.

A on pyytänyt Vakuutuslautakunnan kannanottoa vakuutusturvan laajuudesta siinä tapauksessa, jos A joutuu tulevaisuudessa työkyvyttömäksi, uudelleen koulutettavaksi tai kuntoutettavaksi. Vakuutuslautakunta toteaa, että FINEn riidanratkaisun käytännesääntöjen kohdan 1.1 (Osapuolten välinen selvittely) mukaan riita-asiassa tulee olla kirjallinen päätös vakuutusyhtiöltä. Näin ollen Vakuutuslautakunta ei ota kantaa hypoteettisiin vahinkotilanteisiin.

Asiakkaan viittaamien Vakuutuslautakunnan antamien ratkaisusuositusten osalta lautakunta toteaa, etteivät kyseiset tapaukset ole selvityksiltään sellaisia, että ne soveltuisivat tässä asiassa kyseessä olevan tapauksen arvioinnin pohjaksi.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta ei suosita muutosta vakuutusyhtiön korvauspäätökseen.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Luukkonen
Sihteeri Pippola

Jäsenet:
Korkeamäki
Kummoinen
Rahijärvi
Sibakov