Tapahtumatiedot
Asiakas huomasi veneensä noston yhteydessä 8.11.2023, että veneen moottori oli kesän aikana osunut johonkin. Tarkkaa ajankohtaa asiakas ei tiennyt, sillä hän ei ollut törmäystä huomannut. Asiakas haki veneen vaurioista korvausta törmäysvahingot kattavasta, 21.6.2023 alkaneesta venevakuutuksestaan.
Vakuutusyhtiö pyysi asiakkaalta 22.1.2024 lisätietoina vahingosta muun muassa tarkempaa selvitystä siitä, milloin vahinko olisi voinut tapahtua todeten, että tieto tarkemmasta vahinkopäivästä ja -paikasta tarvitaan. Asiakkaan vastattua, että lisätietoja veneestä ja vahingon suuruudesta saa korjaamolta yhtiö uudisti 31.1.2024 vahingon tapahtumista koskevan tiedustelun.
Vakuutusyhtiö teki asiassa korvauspäätöksen 22.2.2024. Päätöksen mukaan korjaamo oli ilmoittanut yhtiölle veneen vaurioista, että ”vaihteisto on ajettu kiville. Noston yhteydessä kuului sivuääni vaihteistosta / moottorista, vaihteet kytkeytyivät huonosti. Potkurin joka lavassa osuma (teräspotkuri). Vaihteiston evä osunut ja vääntynyt, potkuriakseli silmämääräisesti jo vino. Vaihteisto aikaisemmin maalattu, maali hilseilee ja tuntuu pehmeältä.” Yhtiö totesi, että tapahtumassa oli jäänyt selvittämättä, mitä ja milloin oli tapahtunut ja että vakuutuksen tulee olla voimassa vahinkohetkellä, mitä ei ollut tässä voitu todeta. Korjaamon lähettämien selvityksen ja vauriokuvien perustella yhtiön teknisen asiantuntija oli katsonut vaurion olleen niin suuri, että törmäys oli täytynyt huomata. Venettä oli asiakkaan selvityksen mukaan käytetty vahingon jälkeenkin, joten vahingon määrä oli todennäköisesti suurentunut vahinkotapahtuman jälkeen. Yhtiö myös totesi, ettei se ollut saanut selvitystä siitä, kuka venettä oli käyttänyt ja millaisissa olosuhteissa vahinko oli tapahtunut. Yhtiö katsoi jääneen näyttämättä, että vaurio oli tapahtunut vakuutuksesta korvattavasta vahinkotapahtumasta, mistä syystä vahinkoa ei korvattu venevakuutuksesta.
Asiakas vastasi vakuutusyhtiön tiedusteluihin 23.2.2004 kertoen keskustelleensa tuttavansa kanssa, joka muisti asiakkaan puhuneen asiasta, millä perusteella asiakas tarkensi karilleajon vahinkoajankohdaksi aamupäivän 11.8.2023. Muut kuin asiakas itse eivät ole veneellä ajaneet.
Vastauksessaan 5.3.2024 vakuutusyhtiö totesi, että vakiintuneen korvauskäytännön mukaan asiakkaan ensimmäistä kertomusta pidetään luotettavimpana selvityksenä vahinkotapahtumasta. Vakuutusyhtiö ei muuttanut aiempaa päätöstään.
Asiakkaan valitus
Asiakas vaatii vahingon korvaamista kertoen ilmoittaneensa vahingosta, kun se veneen noston yhteydessä marraskuussa 2023 huomattiin. Kunnon karilleajoa asiakas ei ollut huomannut, joten hän ei voi tietää vahingon tarkkaa tapahtuma-ajankohtaa. Veneliikkeen kertoman mukaan on täysin tavanomaista, että tällaiset viat huomataan vasta, kun vene nostetaan ylös talvisäilytykseen. Asiakas pitää mahdollisena, että veneen moottorin osuessa johonkin on ollut todella huono keli, minkä vuoksia hän ei ole törmäystä huomannut.
Vakuutusyhtiön vastine
Vastauksessaan vakuutusyhtiö toteaa olevan riidatonta, että veneen vauriot ovat aiheutuneet törmäyksestä, mutta epäselväksi jää, mitä on tapahtunut sekä missä ja milloin tämä on tapahtunut. Vahinkotapahtuman osalta on hyvin keskeistä, että asiakas pystyy yleisten sopimusehtojen määräämällä tavalla antamaan vakuutusyhtiölle kyseiset tiedot, jotka ovat erittäin olennaisia vakuutusyhtiö vastuun selvittämiseksi. Vakuutuksesta ei voida korvata vahinkoja vain sen perusteella, että pystytään toteamaan vaurion aiheutuneen ulkoisen tekijän aiheuttamana, vaan vahinkotapahtuman tiedot pitää pystyä riittävällä tavalla yksilöimään. Edelleen yhtiö toteaa, että veneilyssä voi aiheutua vaurioita, jotka havaitaan vasta nostettaessa venettä, mutta tässä tapauksessa on selvää, että vaihteiston ja potkurin vauriot ovat niin suuria, että törmäys ei ole voinut jäädä huomaamatta.
Yhtiö myös viittaa asiassa aiemmin tehtyihin korvauspäätöksiin ja toteaa asiakkaan korjanneen vahinkotapahtumaa koskevia tietoja kahdesti. Ensimmäisen korvauspäätöksen jälkeen asiakas on kertonut, että tuttavansa kanssa asiasta juteltuaan hänelle oli selvinnyt päivä, jolloin karilleajo sattui ja moottori osui pohjaan. Kyseinen päivä oli 11.8.2023 ja vahinko oli tapahtunut asiakkaan mukaan aamupäivällä. Yhteydenotossaan FINEen 11.6.2024 asiakas puolestaan on kertonut, ettei venettä ole kivikolle ajettu perustellen näkemystään sillä, että tällainen tapahtuma olisi huomattu.
Ratkaisusuositus
Kysymyksenasettelu
Asiassa on kysymys siitä, onko asiakas riittävällä tavalla osoittanut syynä veneensä vaurioihin olevan vakuutuksesta korvattava tapahtuma. Tarkemmin kyse on moottorin vauriot aiheuttaneen törmäyksen tapahtumatietojen yksilöimisestä sekä siitä, onko vahingon osoitettu tapahtuneen vakuutuksen voimassa ollessa.
Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot
Vakuutussopimuslain 3 §:n (Säännösten pakottavuus) 2 momentin mukaan sopimusehto, joka poikkeaa tämän lain säännöksistä vakuutuksenottajan vahingoksi, on mitätön kuluttajaa kohtaan sekä sellaista muuta luonnollista henkilöä taikka oikeushenkilöä kohtaan, joka huomioon ottaen hänen elinkeinotoimintansa tai muun toimintansa laatu ja laajuus sekä olosuhteet muutoin on vakuutuksenantajan sopijapuolena rinnastettavissa kuluttajaan. Mitä tässä momentissa säädetään, ei koske ryhmävakuutusta.
Vakuutussopimuslain 69 §:n (Korvauksen hakijan velvollisuus antaa selvityksiä) mukaan korvauksen hakijan on annettava vakuutuksenantajalle sellaiset asiakirjat ja tiedot, jotka ovat tarpeen vakuutuksenantajan vastuun selvittämiseksi ja joita häneltä kohtuudella voidaan vaatia ottaen myös huomioon vakuutuksenantajan mahdollisuudet hankkia selvitys.
Venevakuutusehtojen, voimassa 18.3.2023 alkaen, kohdan 3.1 mukaan veneilyturvasta korvataan karilleajot ja muut vesillä sattuneet törmäykset johonkin esineeseen, kuten laituriin, uppotukkiin tai toiseen alukseen.
[…]
Yleisten sopimusehtojen, voimassa 14.11.2020 alkaen, kohdan 9.1 (Korvausmenettely, Korvauksenhakijan velvollisuudet) mukaan korvauksen maksamisen perusteena on kirjallinen, korvauksenhakijan allekirjoittama hakemus. Korvauksenhakijan on annettava vakuutusyhtiölle sellaiset asiakirjat ja tiedot, jotka ovat tarpeellisia vakuutusyhtiön vastuun selvittämiseksi. Tällaisia tarpeellisia tietoja ovat esimerkiksi tiedot
- vakuutuksesta ja korvauksen hakijoista osoitteineen. Hakijan on tarvittaessa esitettävä selvitys oikeudestaan korvaukseen.
- vahinkotapahtumasta: mitä, miten, missä ja milloin sattunut
- vahingon määrästä.
- […]
Asian arviointi
Asiakkaan veneen moottorista toimitetun selvityksen ja vakuutusyhtiön nimenomaisen kannanoton perusteella asiassa on riidatonta, että moottorin vauriot ovat aiheutuneet törmäyksestä.
Vakuutusyhtiön kielteinen päätös asiassa on perustunut siihen, että asiakas ei ole toimittanut vahingon sattumisesta tarkempia tietoja tapahtuman ajan ja paikan osalta. Yhtiö on arvioinut moottorin vaurioiden perusteella törmäyksen olleen niin voimakas, ettei sitä ole voinut olla huomaamatta.
Vahinkoilmoituksessaan asiakas on kertonut, ettei hän tiedä vahingon tapahtuma-ajankohtaa. Vakuutusyhtiölle toimittamassaan lisäselvityksessä asiakas puolestaan on tuttavansa kanssa käymäänsä keskusteluun perustuen tarkentanut vahinkoajankohdaksi 11.8.2023. FINElle toimittamassaan valituksessa asiakas ei ole vahingon tapahtuma-ajankohtaa yksilöinyt.
Vakuutus- ja vahingonkorvausoikeudellisten periaatteiden mukaan näyttötaakka korvattavan tapahtuman sattumisesta on korvauksen hakijalla. Vakuutussopimuslain 69 §:ssä todetaan tältä osin, että korvauksen hakijan on annettava vakuutuksenantajalle sellaiset asiakirjat ja tiedot, jotka ovat tarpeen vakuutuksenantajan vastuun selvittämiseksi ja joita häneltä kohtuudella voidaan vaatia ottaen myös huomioon vakuutuksenantajan mahdollisuudet hankkia selvitys. Lain pakottavuussääntely huomioiden myös yleisissä sopimusehdoissa asiakkaalle asetettava selvitysvelvollisuus rajautuu siten siihen, mitä asiakkaalta voidaan kohtuudella odottaa.
Ajoneuvojen törmäysvahinkojen osalta lautakunta toteaa yleisesti, että ei voida pitää erityisen epätavallisena sitä, että törmäystä tai sen aiheuttamaa vahinkoa ei havaita heti tapahtumahetkellä. Veneen kohdalla asiaa arvioitaessa tulee huomioitavaksi myös se, että pohjakosketukset sekä muut törmäysvahingot kohdistuvat usein sellaisiin veneen osiin, jotka eivät ole tarkastettavissa ilman erityisiä toimenpiteitä. Lautakunta pitääkin sinänsä uskottavana asiakkaan kertomaa, että törmäysvahinkoja usein havaitaan nimenomaan veneen ylösnoston yhteydessä. Näin ollen pelkästään se, ettei vahingon tarkka tapahtuma-ajankohta ja -paikka ole tiedossa, ei voi poikkeuksetta toimia perusteena kieltäytyä korvauksen maksamisesta.
Nyt käsiteltävässä tapauksessa lautakunta kuitenkin katsoo veneen vaurioista esitetyn selvityksen perusteella noiden vaurioiden olevan sellaisia, että ne aiheuttanutta törmäystä ei ole voinut olla tapahtumahetkellä havaitsematta. Tällöin asiakkaan voidaan vakuutussopimuslain 69 §:n perusteella edellyttää toimittavan vakuutusyhtiölle sen pyytämät lisätiedot koskien vakuutustapahtuman sattumista. Vahinkotapahtumaa koskevan tarkemman selvityksen puuttuessa ja näyttötaakan tältä osin ollessa korvausta hakevalla asiakkaalla lautakunta katsoo, että asiassa jää osoittamatta veneen vauriot aiheuttaneen törmäyksen sattuneen vakuutuksen voimassa ollessa. Näin ollen lautakunta katsoo vakuutusyhtiön korvauspäätöksen olevan vakuutusehtojen mukainen.
Lopputulos
Vakuutuslautakunta ei suosita asiassa muutosta.
Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.
VAKUUTUSLAUTAKUNTA
Puheenjohtaja Koponen
Sihteeri Korpelainen
Jäsenet:
Pynnönen Andersson
Rantala
Ståhlberg
Yrttiaho