Tapahtumatiedot
Asiakas haki moottorikelkan kaskovakuutuksesta korvausta kelkalle 6.4.2024 aiheutuneista vaurioista, kun kelkan telasto oli kelkkareitillä osunut jäiseen pattiin. Vahinkoilmoituksen mukaan kelkasta vaurioituivat liukumuovit ja telaston vasen liukurunko oli poikki, oikeassa liukurungossa oli myös murtuma ja matossa oli nirhaumia.
Suomen Vahinkotarkastus SVT Oy:n 15.4.2024 tekemän vauriotarkastuksen mukaan telaston vasen liukurunko on mennyt poikki iskussa, liukumuovi on sitten alkanut painaa mattoon ja aiheuttanut viiltoja vetourassa. Liukurunko on vahvistettu, mutta haljennut heti vahvistetun kohdan jälkeen. Oikeassa liukurungossa on halkeama samassa kohdassa kuin vasemmalla puolella. Liukurungot on tehty alumiinista ja yleensä alumiini taipuu, jos siihen kohdistuu kova isku, ei mene poikki. Halkeamat viittaavat enemmän väsymismurtumaan. Jos murtumia ei olisi ollut ennestään, vaurioita ei olisi tullut törmäyksessä, koska liukurungot olisivat vain taipuneet iskun voimasta.
Vakuutusyhtiö teki asiassa 25.4.2024 korvauspäätöksen, jossa yhtiö toteaa vahinkotarkastajan lausunnon perusteella, että kelkassa olevat vauriot aiheutuivat siitä, että kelkassa oli hiushalkeamia ja väsymismurtumia jo ennestään. Jos liukurunko on ehjä ja kunnossa, se kestää iskun. Koska kelkassa on ollut ennestään väsymismurtumia niin ne ovat aiheuttaneet 6.4.2024 sattuneessa jääpattiin osumisessa liukurungon poikki menemisen ja sen seurauksena muut seurannaisvauriot (kelkan toisen liukurungon poikki meneminen, liukumuovit, kelkan maton vauriot ja viillot vetourassa). Kelkkaan on tarkastajan mukaan asennettu jälkeenpäin vahvikepala, joka jäykistää liukurunkoa. Nämä väsymismurtumat/halkeamat etuosassa, missä vahvike loppuu, on liukurungon heikoin kohta ja asiantuntijan mukaan se on tyyppivika näissä malleissa. Rajoitusehtokohdan 4.1.2 mukaan vakuutus ei korvaa vaurioita, jotka on aiheutunut ajoneuvolle tai ajoneuvon osalle niiden rakenne-, valmistus- tai ainevian, kulumisen tai puutteellisen kunnossapidon vuoksi. Tämä koskee myös ajoneuvossa mahdollisesti olevia niin sanottuja tyyppivikoja. Yhtiö katsoi, ettei asiassa ollut esitetty selvitystä, joka osoittaisi moottorikelkalle sattuneen vakuutuksesta korvattavan suoranaisen esinevahingon.
Asiakkaan vaatimukset ja palveluntarjoajan kanta
Asiakas ei ole tyytyväinen yhtiön antamaan korvauspäätökseen. Hän on ostanut moottorikelkan 29.1.2024 ja silloin tarkistanut kelkan todella huolellisesti, eikä murtumia ole ollut. Oston jälkeen kelkalla on ajettu noin 700 kilometriä. Asiakas on myös eri mieltä siitä, että vahvikkeen jälkeinen osa olisi heikoin kohta. Olisihan valmistaja silloin laittanut vahvikkeen laajemmalle osalle.
Vakuutusyhtiö on antanut 31.5.2024 vastineen, jossa se viittaa antamaansa korvauspäätökseen ja kiistää asiakkaan vaatimuksen. Liukumuovien, telaston vasemman liukurungon, oikean liukurungon murtuman ja nirhaumien matossa ei ole näytetty aiheutuneen kolarivakuutuksen perusteella korvattavasta vakuutustapahtumasta. Osien vaurioitumisen on aiheuttanut ajoneuvossa jo ennestään olleet väsymismurtumat. Tämän vuoksi ajoneuvon korjauskustannuksia ei ole korvattu kolarivakuutuksen tai muunkaan vakuutusturvan perusteella.
Sopimusehdot ja lainsäädäntö
Vakuutussopimuslain 69 §:n (Korvauksen hakijan velvollisuus antaa selvityksiä) mukaan korvauksen hakijan on annettava vakuutuksenantajalle sellaiset asiakirjat ja tiedot, jotka ovat tarpeen vakuutuksenantajan vastuun selvittämiseksi ja joita häneltä kohtuudella voidaan vaatia ottaen myös huomioon vakuutuksenantajan mahdollisuudet hankkia selvitys.
Sovellettavien autovakuutusehtojen, voimassa 1.3.2023 alkaen, kohdan 4.1.1 (Kolarivakuutus, Vakuutustapahtuma) mukaan vakuutus korvaa vakuutuksen kohteelle aiheutuneen suoranaisen esinevahingon, kun siihen on syynä
- yhteentörmäys
- tieltä suistuminen
- kaatuminen
- äkillinen ja ennalta arvaamaton, vakuutuksen kohteeseen ulkoapäin vaikuttanut tapahtuma.
[…]
Kohdan 4.1.2 (Rajoitukset) mukaan vakuutus ei korvaa aiheutunutta vahinkoa, kun
- […]
- ajoneuvon osat tai laitteet ovat vahingoittuneet niiden rakenne-, valmistus- tai ainevian, kulumisen tai puutteellisen kunnossapidon vuoksi
- […].
Ratkaisusuositus
Asiassa on kysymys moottorikelkan vaurioiden korvattavuudesta kolarivakuutuksen perusteella.
Asiakas on ajanut moottorikelkallaan jäiseen pattiin, jonka seurauksena kelkka vaurioitui. Vakuutusyhtiö katsoo, ettei ilmoitetussa vakuutustapahtumassa olisi tullut vaurioita, jos kelkassa ei olisi ollut jo ennestään väsymismurtumia. Kielteistä korvauspäätöstään vakuutusyhtiö perustelee vahinkotarkastajan kannanotolla siitä, ettei alumiininen rakenne voi mennä törmäyksessä poikki vaan ainoastaan taipua. Yhtiö katsoo katkeamisen syyn olleen siinä, että rakenteessa on ollut aiempia vaurioita ja kulumaa, joiden seurauksena liukurunko on rikkoutunut törmäyksen yhteydessä. Vahvistetun osan ulkopuolelta tapahtuneessa katkeamisessa on yhtiön näkemyksen mukaan kyse tyyppiviasta, joka ei vakuutusehtojen rajoituskohdan mukaan ole korvattava. Asiakkaan toteamukseen siitä, että silloin olisi loogista vahvikkeen laittaminen laajemmalle osalle, ei vakuutusyhtiö ole ottanut kantaa.
Voimassa olevan oikeuden mukaan korvauksenhakijalla on näyttövelvollisuus siitä, että on tapahtunut vakuutusehtojen mukaan korvattava vahinko. Rajoitusehdon osalta näyttövelvollisuus on vakuutusyhtiöllä.
Vakuutusehtojen mukaan vakuutuksesta korvataan vakuutuksen kohteelle aiheutunut suoranainen esinevahinko, kun siihen on syynä yhteentörmäys, tieltä suistuminen, kaatuminen tai muu äkillinen ja ennalta arvaamaton, vakuutuksen kohteeseen ulkoapäin vaikuttanut tapahtuma.
FINE katsoo asiakkaan vahinkoilmoituksessaan antaman kuvauksen kelkalla ajettaessa sattuneesta törmäyksestä täyttävän ehtokohdassa 4.1.1 vahingon korvattavuudelle asetetun edellytyksen äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta, vakuutuksen kohteeseen ulkoapäin vaikuttaneesta tapahtumasta. Asiassa on siten lähtökohtaisesti kyse kolarivakuutuksesta korvattavasta tapahtumasta.
Rajoitusehdon osalta vakuutusyhtiön keskeinen väite koskee sitä, että kelkan osien vaurioitumisen varsinaisena syynä on pidettävä törmäyksen sijaan kelkassa jo ennestään olleita väsymismurtumia. Yhtiö on tällä perusteella katsonut kyseessä olevan rajoitusehdossa mainitusta ajoneuvon osien kulumisen seurauksena aiheutuneesta vahingosta.
FINE toteaa, että asiakirjaselvityksessä olleiden kuvien perusteella voidaan havaita katkeamiskohta. Kuvista tai muistakaan annetuista selvityksistä ei ilmene, mistä jäljistä, vaurioista tai muodonmuutoksista kulumisen seurauksena aiheutunut materiaalin heikentyminen on pääteltävissä. FINE katsoo puuttuvien selvitysten perusteella jääneen osoittamatta, että kelkan vauriot eivät olisi voineet tulla vahinkoilmoituksessa kerrotussa yhdessä törmäyksessä.
Lisäksi FINE toteaa, että korvauspäätöksen maininta tyyppiviasta perustuu vakuutusyhtiön toimittaman sähköpostikirjeenvaihdon perusteella nimeämättömän asiantuntijan vahinkotarkastajalle kertomaan. Tältä osin FINE katsoo yhtiön väitteen tyyppiviasta jäävän tarkemmin perustelematta eikä yhtiön esittämän selvityksen perustella voida tehdä johtopäätöstä vahingon syynä olevasta moottorikelkan osien kulumisesta tai muista rajoitusehdossa 4.1.2 mainituista tekijöistä.
FINE toteaa, että vakuutusyhtiön tulee maksaa vakuutusehtojen mukainen korvaus moottorikelkan vaurioista. Vahingon määrästä osapuolet eivät ole esittäneet selvitystä, joten FINE ei ota asiaan tältä osin kantaa.
Lopputulos
FINE suosittaa vakuutusyhtiön korvaamaan vahingon vakuutusehtojen mukaisesti.
FINE Vakuutus- ja rahoitusneuvonta
Jaostopäällikkö Korpelainen
Esittelijä Rosnell