Tapahtumatiedot

Vahinkotarkastusraportin mukaan D Oy:n vuonna 2022 rakentamassa omakotitalossa oli havaittu 22.2.2023 vesivahinko, jonka syyksi todettiin pyykinpesukoneen poistoputken asennusvirhe. Poistoputki oli irronnut liitoksestaan ja liikkunut lattiavalun sisässä lattiakaivoon. Kosteus oli levinnyt kodinhoitohuoneen lattiasta olohuoneen, keittiön, kylpyhuoneen ja vaatehuoneen puolelle. D Oy vaati korvausta vahingon korjauskustannuksista rakennusurakan LVI-töistä vastanneelta H Oy:ltä, joka haki korvausta toiminnan vastuuvakuutuksestaan. H Oy:n ilmoituksen mukaan viemärien asennus oli tehty elokuussa 2021 ja asukkaat olivat asuneet talossa noin vuoden ennen vahingon havaitsemista tammikuussa 2023.

Vakuutusyhtiö kieltäytyi korvaamasta vahinkoa päätöksellään 30.11.2023. Vakuutusehtojen mukaan vakuutuksesta ei korvata kosteudesta tai vedestä aiheutuneita vahinkoja. Vakuutuksesta korvataan kuitenkin vahingot, joiden syynä on rakennukseen tai laitteeseen äkillisesti ja odottamattomasti syntynyt vika tai puute edellyttäen, että myös vahingon syntyminen on tapahtunut äkillisesti, odottamattomasti ja nopeasti. Lisäksi edellytetään, että vahinko todetaan viimeistään 30 päivän kuluessa kosteuden tai tulvimisen alkamisesta. Mikäli vahingon syynä on vakuutuksenottajan työsuorituksessa tapahtunut asennus- tai työvirhe, on korvaamisen edellytyksenä lisäksi se, että vahinko on todettu kahdentoista kuukauden kuluessa asennus- tai työvirheen tekohetkestä. Selvitysten mukaan vahinko oli aiheutunut elokuussa 2021 tehdystä asennusvirheestä. Koska vahinko oli todettu yli 12 kuukautta asennuksen jälkeen, sitä ei korvattu.

H Oy vaati päätöksen muuttamista vedoten siihen, että LVI-urakan käyttöönottokatselmus oli pidetty vasta 4.1.2022 ja kohde oli otettu käyttöön ja asukkaat muuttaneet taloon 5.1.2022. Vahinko oli havaittu joulun pyhien aikaan 2022 eli vuoden kuluessa työn suorittamisesta. Vakuutusyhtiö ei muuttanut kantaansa päätöksellään 1.2.2024. Yhtiö totesi ratkaisun kannalta oleelliseksi sen, milloin vahingon aiheuttanut asennustyö oli tehty.

Asiakkaan valitus

D Oy on pyytänyt lautakunnan ratkaisusuositusta ja vaatinut, että vakuutusyhtiön on korvattava putkivuodosta aiheutunut vahinko H Oy:n vastuuvakuutuksesta.

Perusteluinaan D Oy on lausunut, että vahingon aiheutuminen putkivuodosta oli riidatonta. H Oy:n asentaja oli tehnyt kohteelle tarvikenoutoja tukusta vielä 21.12.2021, mistä D Oy on esittänyt todisteena kaksi laskua. Vasta tarvikenoutojen jälkeen kohteessa oli voitu suorittaa loppuun LVI-urakkaan kuuluvia työvaiheita. Vesi oli kytketty ja painekoe suoritettu vasta sen jälkeen. Rakennusvalvontaviranomaisen suorittamat LVI-käyttöönottokatselmus ja osittainen käyttöönottokatselmus oli pidetty 4.1.2022. Asiakas oli havainnut vuotovahingon ”joulun pyhien aikaan 2022” eli alle vuoden sisällä työn suorittamisesta ja LVI-laitteiston käyttöönotosta. Talo oli otettu käyttöön ja asukas oli muuttanut taloon asumaan 5.1.2022. Sitä ennen vuotaneessa viemärilinjassa ei ollut virrannut vettä. Putkilinjaan tuli vettä vain pyykinpesukoneelta. Kone oli asennettu ja otettu käyttöön vasta asukkaan muutettua taloon.

D Oy:n mielestä vakuutusyhtiön korvauspäätös on virheellinen sekä näytöllisesti että oikeudellisesti. Vakuutusyhtiö ei ollut huomioinut sitä tosiseikkaa, että asennukseen liittyneitä toimia oli tehty joulukuun lopussa 2021, käyttövesiverkoston painekoe pöytäkirjan mukaan 21.12.2021 ja vesi oli kytketty vasta viimeisten asennustöiden jälkeen. D Oy katsoo, että LVI-käyttöönottokatselmus 4.1.2022 on hetki, jolloin työ voitiin katsoa suoritetuksi. Työsuorituksessa on ollut virhe, kun kohteessa oli sittemmin alle vuoden sisällä todettu laaja putkivuoto.

Asiassa on riitaista, onko kyse vakuutusehtojen mukaan korvattavasta vakuutustapahtumasta, milloin vahingon aiheuttanut työsuoritus oli päättynyt, oliko vahinko todettu 12 kuukauden kuluessa suorituksesta sekä olivatko vakuutusehdot yllättäviä ja ankaria, epäselviä tai tulkinnanvaraisia.

Vastuuvakuutus on lähtökohtaisesti olemassa tällaisia tilanteita varten. Vahinko oli todettu 12 kuukauden sisällä työn suorittamisesta ja LVI-laitteiston käyttöönotosta, jolloin vakuutusehtojen mukaan vahinko on korvattava. H Oy:n toimialan perusteella vakuutettu ja myös D Oy olivat voineet perustellusti olla siinä käsityksessä, että vastuuvakuutus korvaa vedestä ja kosteudesta johtuvat vahingot. Vastuuvakuutuksella ei olisi toiminnan kannalta muuten mitään merkitystä. Siten kyseinen laaja rajoitusehto on yllättävä ja ankara. Erityisesti näin on 12 kuukauden edellytyksen osalta, jota on myös pidettävä epäselvänä. On arvioitava, tarkoittaako ehto sitä, että vakuutus käytännössä lakkaa koskemasta kyseistä työsuoritusta sen jälkeen, kun 12 kuukautta on kulunut työsuorituksen luovuttamisesta.

Mikäli rajoitusehto ylipäänsä katsotaan sitovaksi, tulee tulkinta tehdä vakuutetun eduksi. Vedet kytketään ja kohde otetaan lähtökohtaisesti aina käyttöön vasta luovutushetkellä. Tuossa vaiheessa putkiasennuksessa tapahtuu kriittisiä toimenpiteitä. Olisi outoa, jos veden kytkemistä tai käyttövesiverkoston painekoetta ei huomioitaisi yhtenä keskeisenä työsuoritteena arvioitaessa, milloin vahingon aiheuttanut asennus- ja työvirhe on tehty. D Oy pitää kohtuuttomana, että 12 kuukauden määräaika alkaisi kulua yksittäisestä vuotoon johtaneesta asennustoimenpiteestä, sillä käytännössä sen jälkeen oli tapahtunut vielä monta toimenpidettä, joilla on voinut olla merkitystä vuodon syntymisessä. Ilman veden käyttöönottoa kosteusvahinkoa ei voi syntyä. Siten perusteena on käytettävä lähtökohtaisesti LVI-käyttöönottokatselmusta ja talon todellista käyttöönottoa.

Toisaalta on arvioitava, onko 12 kuukauden rajoitusehto voimassa. Kysymys olisi ehdosta, joka käytännössä poistaa mahdollisuuden vastuuvakuutuksen käyttämiseen LVI-asennustoiminnassa, koska vesivahinkojen havaitseminen näin lyhyessä ajassa voi olla hankalaa. Lisäksi havainnointiin liittyy usein viivettä, koska rakennuskohteen käyttöönotto voi tapahtua vasta useita kuukausia tai jopa vuosi LVI-töiden päättymisen jälkeen. Kohteessa ei välttämättä asuta ennen kuin pitkän ajan päästä vakuutetun tehtävien päättymisestä. Mainitut seikat huomioiden vakuutusyhtiön olisi tullut kiinnittää vakuutetun huomiota kyseiseen poikkeukselliseen, yllättävään ja toimialan kannalta ankaraan ehtoon, jotta se voitaisiin katsoa sitovaksi. Ellei vahinkoa korvata, tilanne on vakuutetun kannalta hyvinkin kohtuuton.

D Oy on lisäkirjelmässään 10.5.2024 toistanut lausumansa todeten, ettei vakuutusyhtiö antanut mitään merkitystä sille, että asennus- ja työvirhe oli tapahtunut, kun painekokeessa ja käyttöönottokatselmuksessa paikalla ollut ja joulukuun lopussa 2021 vielä asennuksia suorittanut H Oy ei ollut katselmoinut kohdetta asianmukaisesti ja varmistanut työsuoritteen lopputuloksen asianmukaisuutta. D Oy katsoo, että mikäli H Oy olisi vielä koeponnistuksessa ja ennen urakan luovuttamista katselmuksessa suorittanut työnsä huolellisesti, vahinkoa ei olisi päässyt syntymään.

D Oy:n mielestä vakuutusyhtiö on tulkinnut asennus- ja työvirhettä koskevaa ehtokohtaa virheellisesti ja omaksi edukseen katsomalla, että esimerkiksi koeponnistukset ja käyttöönottokatselmus eivät olisi LVI-urakkaan kuuluneita työsuoritteita. On selvää, että veden saattaminen putkistoon, painekoe ja käyttöönottoon liittyvä katselmus olivat keskeisiä työsuoritteita putkiurakassa. On myös selvää, että työsuoritteessa oli tapahtunut virhe, kun vuodon mahdollistava putkisto oli päästetty painekokeessa ja käyttökatselmuksessa läpi. Joka tapauksessa vakuutusyhtiön laatimien vakuutusehtojen tulkinta vakuutusyhtiön eduksi ei ole sallittua eikä kohtuullista. Mikäli rajoitusehto ylipäänsä katsotaan sitovaksi, sitä on tulkittava vakuutetun eduksi. Merkitystä on annettava sille, että vesi kytketään ja kohde otetaan lähtökohtaisesti aina käyttöön vasta luovutushetkellä. Työsuoritteissa on kiistatta virhe, jos putkisto vuotaa. Tarkastusraportissa pesukoneen poistoputken asennusvuodeksi on kirjattu 2022.

Myös vakuutusyhtiön näkemys vahingon havaitsemishetkestä 22.2.2023 on virheellinen. D Oy oli saanut jo 2.1.2023 tietää asiakkaan Instagram-päivityksen asiasta ja vuoto oli ilmennyt joulukuussa 2022. Asiakas oli tehnyt päivityksen havaittuaan poistoputken viemärissä, mutta vuotovahinko oli havaittu ennen sitä. Viesteistä ilmenee, että D Oy oli reklamoinut H Oy:tä jo 2.1.2023. On selvää, että vahinko oli havaittu ennen sitä. D Oy katsoo osoittaneensa riittävästi, että asennus- ja työvirhe oli havaittu alle vuoden sisällä virheellisen työn suorittamisesta ja LVI-laitteiston käyttöönotosta.

D Oy on lausunut lisäkirjelmässään 20.8.2024 vakuutusyhtiön muuttaneen ehtojaan vuonna 2020. Muutokset olivat olleet merkittäviä ja yllättäviä tulkinnanvaraisia rajoituksia, joista tiedottaminen oli ollut puutteellista ja harhaanjohtavaa. Kyseessä oli ollut merkittävä rajoitus korvausvastuuseen. Vakuutusyhtiö ei ollut täyttänyt tiedonantovelvollisuuttaan riittävällä tavalla niin, että ehto olisi tullut voimaan ja sitä voitaisiin soveltaa vakuutusyhtiön väittämällä tavalla. Kyse on ollut ei-suomenkieltä ymmärtävästä yrittäjästä.

Vakuutusyhtiö ei ollut kirjeessään 31.3.2020 kertonut, että vakuutusehtoihin oli tehty merkittäviä rajoituksia. Ensimmäinen sivu antoi ymmärtää, että kaikki oli ennallaan. Vakuutusturvan rajoittamisesta ei ollut kerrottu myöskään kirjeen sivuilla 2 – 4. D Oy:n mielestä oli harhaanjohtavaa upottaa pieneen tekstiin merkittäviä rajoitusehtoja. Kyse oli koko LVI-alan kannalta aivan keskeisistä rajoituksista, joita olisi ehdottomasti tullut korostaa ja selventää, mitä rajoitukset käytännössä saattoivat tarkoittaa.

Vakuutusyhtiö oli sen sijaan väittänyt vastuuvakuutuksen kattavuutta parannetun. Kirjeen sivulla 4 väitettiin, että ”Olemme selventäneet ja muuttaneet toiminnanvastuuvakuutuksen kosteus- ja tulvavahinkoa koskevaa ehtoa”. Vakuutusyhtiö ei kertonut sitä, että vakuutusturvaa rajoitettiin alan toiminnan kannalta hyvin merkittävästi. Oli harhaanjohtavaa väittää, että kyse olisi ollut vastuuvakuutuksen kattavuuden parantamisesta ja selventämisestä, kun kyse oli LVI-alan yrittäjän kannalta merkittävästä rajoitusehdosta. Esimerkkejä, tulkintaa helpottavia kuvia, tiivistelmiä tai otsikoita kirjeestä ei löytynyt. Rajoitusehto oli jäänyt asianmukaisesti tiedottamatta, ja joka tapauksessa se oli tiedotettu harhaanjohtavilla sanoilla.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö on kiistänyt D Oy:n vaatimuksen ja vedonnut H Oy:n vahingosta antamiin tietoihin sekä R Oy:n vahinkotarkastusraporttiin. Vakuutusyhtiö on vedonnut myös korkeimman oikeuden julkaistuun ratkaisuun KKO 2001:135, jossa korkein oikeus on lausunut, että sellaiseen vakuutussopimuksen sovitteluun, joka laajentaisi vakuutusturvaa yli sen, mistä on selkeästi ja yksiselitteisesti sovittu, tulee suhtautua varsin pidättyvästi.

Korvauspäätöksen perusteena oleva vakuutusehto ei ole vakuutussopimuslain pakottavien säännösten vastainen ja siitä sopiminen kuuluu osapuolten sopimusvapauden piiriin. Sopimusehto ei ole kohtuuton taikka ankara. H Oy:lle oli toimitettu asianmukaisesti kyseistä vakuutussopimusta koskevat vakuutuskirja ja vakuutusehdot kunkin vakuutuskauden alussa, ja H Oy:llä on ollut velvollisuus tutustua niihin.

H Oy:lle toimitetussa 31.3.2020 päivätyssä vakuutuskautta 17.5.2020 -16.5.2021 koskevassa vakuutuskirjassa on toiminnan vastuuvakuutuksen osalta todettu että: ”Ehtoon on lisätty kohta, jonka mukaan korvaamisen edellytyksenä on, että vahinko todetaan 30 vuorokauden kuluessa kosteuden tai tulvimisen alkamisesta. Jos vahinko johtuu asennus- tai työvirheestä, edellytetään lisäksi, että vahinko todetaan 12 kuukauden kuluessa asennus- tai työvirheen tekohetkestä.” H Oy:lle on siten ilmoitettu asianmukaisesti ehdoissa tapahtuneesta muutoksesta.

Vakuutusyhtiö katsoo, että vakuutussopimus sitoo osapuolia ja siihen sovellettavat vakuutusehdot tulee ottaa asianmukaisesti huomioon asian ratkaisemisessa. Sovellettava vakuutusehto ei ole yllättävä, ankara tai epäselvä. Asiassa ei myöskään ole perusteita ehdon sovittelulle tai sen soveltamiselle H Oy:n esittämällä tavalla vakuutetun eduksi.

Ehtokohdan 5.2.14 mukaan yhtenä vesi- ja kosteusvahingon korvattavuuden edellytyksenä on, että vahinko on todettu kahdentoista kuukauden kuluessa asennus- tai työvirheen tekohetkestä. Ehdon sanamuodon mukaisesti edellytetään sitä, että vahinko on havaittu kahdentoista kuukauden kuluessa asennus- tai työvirheen tekohetkestä. Asennus- tai työvirheellä tarkoitetaan sitä konkreettista virhettä, joka työssä on tehty. Selvityksen mukaan H Oy:n alkuperäinen urakka on ollut kohteen LVI-asennusurakka. Viemäröintien asennukset oli tehty elokuussa 2021. Asiassa laaditun tarkastusraportin mukaan vahingon on aiheuttanut se, että pesukoneen poistoputki on irronnut liitoksesta rakenteissa ja liikkunut lattiakaivon sisälle.

Kuten ehdon sanamuodosta ilmenee, asennus- ja työvirheellä tarkoitetaan sitä nimenomaista asennus- tai työvirhettä, joka asiassa väitetään tehdyn. Virheen tekohetkenä ei voida pitää sitä hetkeä, jolloin LVI-käyttöönottokatselmus oli saatu valmiiksi. H Oy on viitannut mitä ilmeisimmin vastuullaan olleen LVI-urakan valmistumiseen, mutta urakan valmistumispäivä ei ole sama kuin ehdossa tarkoitettu työ- tai asennusvirheen tapahtumishetki. Työ- tai asennusvirhe tapahtuu silloin, kun asennus- tai työvirhe konkreettisesti tehdään, eikä silloin, kun urakka vastaanotetaan. Tässä tapauksessa väitetty tekohetki on elokuussa 2021, kun H Oy oli suorittanut viemärin asennustyön. Se, että kohteessa on suoritettu LVI-käyttöönottokatselmus, LVI-urakka on valmistunut tai H Oy on suorittanut tarvikenoutoja vielä joulukuussa tukusta, ei anna aihetta tulkita asiaa toisin.

Vahingon havaitsemispäiväksi on tarkastusraporttiin kirjattu 22.2.2023. H Oy:n vahinkoilmoituksen mukaan vahinko oli todettu 2.1.2023. Myöhemmän oikaisuvaatimuksen mukaan asiakas olisi havainnut vuotovahingon joulun pyhien aikaan 2022. Asiassa on epäselvää, milloin vahinko on todettu. Koska kirjatut havaitsemispäivät erosivat toisistaan, vakuutusyhtiö on pitänyt luotettavimpana selvityksenä riippumattoman kartoittajan raporttiinsa kirjaamaa tietoa vahingon havaitsemisesta eli 22.2.2023.

Vahinko tulee todeta kahdentoista kuukauden kuluessa asennus- tai työvirheen tekohetkestä. Kun väitetty virhe oli tehty elokuussa 2021 ja vahinko on todettu vasta 22.2.2023, niin vahinkoa ei ole todettu kahdentoista kuukauden kuluessa virheen tekohetkestä. Vahinkoa ei ole todettu vaaditussa ajassa myöskään siinä tapauksessa, että se olisi todettu joulun pyhien aikaan 2022 taikka 2.1.2023. Näin ollen vahinkotapahtuma ei ole ehtojen mukaan korvattavissa vastuuvakuutuksesta.

Lisävastineessaan 13.6.2024 vakuutusyhtiö on lausunut D Oy:n todisteena esittämästä asiakkaan Instagram-päivityksestä, että sitä koskevassa sähköpostikirjeenvaihdossa keskusteltiin poistoputken asennustavasta ja poistoputken lyhentämisestä. Kirjeenvaihto ei osoittanut, että kohteessa olisi todettu vesivahinko, tai että vesivahinko olisi todettu tammikuussa 2023. On riidatonta, että H Oy oli suorittanut viemärin asennustyöt elokuussa 2021. Työsuoritteessa väitetysti tehty asennus- ja työvirhe oli siten tapahtunut elokuussa 2021 eikä käyttövesiverkoston painekokeen tai veden kytkemisen yhteydessä. Aasiassa ei ollut osoitettu, että vuotovahinko olisi todettu ennen kosteuskartoitusraporttiin havaitsemispäiväksi kirjattua 22.2.2023. Vahinkoa ei siten ole todettu kahdentoista kuukauden kuluessa asennus- tai työvirheen tekohetkestä.

Mikäli vastoin yhtiön näkemystä katsottaisiin, että käyttövesiverkoston painekoe tai veden kytkeminen olisivat ehtokohdassa tarkoitettu asennus- tai työvirheen tekohetki, vahinkoa ei siinäkään tapauksessa olisi todettu kahdentoista kuukauden kuluessa asennus- tai työvirheestä. Käyttövesiverkoston painekoe on suoritettu 21.12.2021 ja muuttokatselmus 4.1.2022. Vahinko on todettu 22.2.2023.

Vakuutusyhtiö on täydentänyt vastinettaan 13.8.2024 todeten H Oy:n vakuutuksen tulleen voimaan 17.5.2018. H Oy oli vuosittain saanut vakuutuksen uudistuskirjan ja vakuutusehdot. Vakuutuskausien voimassa ollessa toimialaan ja liikevaihtoon oli tehty muutoksia H Oy:n ilmoittamalla tavalla. Muutosten myötä oli aina toimitettu muutoskirja vakuutusehtoineen. H Oy oli saanut mainitut asiakirjat yhteensä 13 kertaa.

Vakuutusyhtiö on vedonnut vakuutuksen uudistuskirjojen sisältöön todeten, että toiminnan vastuuvakuutuksen rajoitusten kosteus- ja tulvavahinkoja koskeva kohta 5.2.14 oli ollut voimassa vakuutuksen koko voimassaolon ajan. Ehtokohdan sanamuoto muuttui vuonna 2020. H Oy:lle oli ilmoitettu muutoksesta vakuutuksen uudistuessa seuraavasti:
”Olemme selventäneet ja muuttaneet toiminnan vastuuvakuutuksen kosteus- ja tulva vahinkoa koskevaa ehtoa.
Ehtoon on lisätty kohta, jonka mukaan korvaamisen edellytyksenä on, että vahinko todetaan 30 vuorokauden kuluessa kosteuden tai tulvimisen alkamisesta. Jos vahinko johtuu vakuutuksenottajan asennus- tai työ virheestä, edellytetään lisäksi, että vahinko todetaan 12 kuukauden kuluessa asennus- tai työ virheen tekohetkestä.”
Tässä yhteydessä H Oy:tä oli kehotettu tutustumaan huolellisesti uusiin vakuutusasiakirjoihin ja olemaan yhteydessä vakuutusyhtiöön, jos lisätiedoille oli tarvetta.

Vakuutukseen on tehty sen voimassaoloaikana muutoksia yrityksen liikevaihdon ja toimialan osalta H Oy:n pyyntöjen mukaisesti. Palvelutapahtumien perusteella H Oy:lle ei ole muutoksissa luvattu vakuutusehtoja laajempaa vakuutusturvaa. Näin ollen vakuutusyhtiö katsoo, että H Oy oli saanut oikeat ja riittävät tiedot vakuutusehdoistaan koko niiden voimassaoloajan. Vakuutuksen rajoitusehto 5.2.14 ei ole yllättävä eikä ankara. Ehdon sanamuodon muutos oli ilmoitettu avoimesti ja selkeästi. Vakuutus on ollut voimassa ehtojen sanamuodon mukaisesti.

Lisävastineessaan 16.9.2024 vakuutusyhtiö on lausunut, että H Oy:lle toimitetuista asiakirjoista ilmeni selkeästi, että lausuma vastuuvakuutuksen kattavuuden parantamisesta koski eri ehtokohtaa kuin käsiteltävässä asiassa on kyse. H Oy:tä oli tiedotettu muutoksista selkeästi ja avoimesti eikä kyse ole harhaanjohtavasta tai puutteellisesta tiedottamisesta.

Välitoimi

Vakuutuslautakunta on varannut vakuutussopimuslain 68 §:n 2 momentin mukaisesti H Oy:lle tilaisuuden lausua oma kantansa asiasta. H Oy ei ole antanut asiassa lausumaa.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on D Oy:n esittämien väitteiden vuoksi ensinnäkin ratkaistava, onko vakuutusyhtiön H Oy:n sille ilmoittamaan vahinkoon soveltama vakuutusehtojen kohdan 5.2.14 vastuunrajoitus tullut ylipäätään vakuutussopimuksen osaksi, vai onko vakuutusyhtiön katsottava sen osalta laiminlyöneen vakuutussopimuslain mukaista tiedonantovelvollisuuttaan ja olisiko vakuutusehtoa pidettävä niin yllättävänä ja ankarana, ettei rajoitusehto tule vahinkoon sovellettavaksi.

Mikäli rajoitusta voidaan soveltaa, asiassa on arvioitava, onko kyse ollut rajoitusehtoon sisältyvän poikkeuksen mukaisesta vahingosta, joka on todettu kahdentoista kuukauden kuluessa vahingon aiheuttaneen asennus- tai työvirheen tekohetkestä.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Vakuutussopimuslaki (Sellaisena kuin se on ollut voimassa toukokuussa 2018 H Oy:n ottaessa puheena olevan toiminnan vastuuvakuutuksen)

5 §:n 1 momentti (SK:426/2010) Tiedot ennen sopimuksen päättämistä
Vakuutuksenantajan on ennen vakuutussopimuksen tekemistä annettava vakuutuksen hakijalle tietoja vakuutusmuodoistaan, näiden vakuutusten vakuutusmaksuista ja vakuutusehdoista sekä muut hakijalle määritettyyn vakuutustarpeeseen sopivan vakuutuksen valitsemiseksi tarpeelliset tiedot. Tietoja annettaessa tulee kiinnittää huomiota myös vakuutusturvan olennaisiin rajoituksiin.

9 § Vastuu puutteellisista tai virheellisistä tiedoista
Jos vakuutuksenantaja tai sen edustaja on vakuutusta markkinoitaessa jättänyt vakuutuksenottajalle antamatta tarpeellisia tietoja vakuutuksesta tai antanut hänelle siitä virheellisiä taikka harhaanjohtavia tietoja, vakuutussopimuksen katsotaan olevan voimassa sen sisältöisenä kuin vakuutuksenottajalla oli saamiensa tietojen perusteella ollut aihetta käsittää.

Mitä 1 momentissa säädetään, on vastaavasti voimassa, jos vakuutuksesta sen voimassaoloaikana on annettu puutteellisia, virheellisiä taikka harhaanjohtavia tietoja, joiden voidaan katsoa vaikuttaneen vakuutuksenottajan menettelyyn. Tämä ei kuitenkaan koske tietoja, jotka vakuutuksenantaja tai sen edustaja on vakuutustapahtuman sattumisen jälkeen antanut tulevasta korvauksesta.

68 § Oikaisun hakeminen korvauspäätökseen vastuuvakuutuksessa
Vakuutuksenantajan on lähetettävä vastuuvakuutuksen nojalla haettua korvausta koskevasta päätöksestään tieto vahinkoa kärsineelle. Vahinkoa kärsineellä on oikeus nostaa korvauspäätöksen johdosta kanne vakuutuksenantajaa vastaan tai saattaa asia kuluttajavalituslautakunnan tai muun vastaavan elimen käsiteltäväksi, mikäli asian käsittely muutoin kuuluu kyseisen elimen tehtäviin.

Jos 1 momentissa tai 67 §:ssä tarkoitettua vahingonkorvausasiaa käsitellään tuomioistuimessa tai muussa oikeussuojaelimessä, on asianomaiselle vakuutetulle varattava tilaisuus tulla kuulluksi.

Sovellettavat vakuutusehdot
H Oy:n toiminnan vastuuvakuutukseen kysymyksessä olevan vahingon toteamisen aikaan sovellettujen 16.3.2022 päivättyjen vakuutusehtojen kohdan 5.1 mukaan vakuutus korvaa vakuutuskirjassa mainitussa toiminnassa toiselle aiheutuneen henkilö- ja esinevahingon, joka todetaan vakuutuksen voimassaoloaikana vakuutuksen voimassaoloalueella ja josta vakuutuksenottaja on voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa. Vakuutus korvaa edellä mainituin perustein henkilölle aiheutuneen EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen 82 artiklassa tarkoitetun vahingon.

Vakuutusehtojen rajoitusten kohdan 5.2.14, Kosteus ja tulvavahingot, mukaan toiminnanvastuu ei kata vahinkoa, joka aiheutuu
- kosteudesta tai vedestä,
- sadeveden, sulamisveden tai viemärivesien aiheuttamasta tulvimisesta joko suoraan tai viemärien, kaivojen, kourujen, ojien taikka vastaavien täyttymisen seurauksena.

Vakuutus korvaa kuitenkin Yhdysvaltoja ja Kanadaa lukuun ottamatta vahingon, jonka syynä on rakennukseen tai laitteeseen äkillisesti ja odottamattomasti syntynyt vika tai puute edellyttäen, että myös vahingon syntyminen on tapahtunut äkillisesti, odottamattomasti ja nopeasti, ja vahinko todetaan viimeistään 30 päivän kuluessa kosteuden tai tulvimisen alkamisesta.
Mikäli vahingon syynä on vakuutuksenottajan työsuorituksessa tapahtunut asennus- tai työvirhe, on korvaamisen edellytyksenä lisäksi se, että vahinko on todettu kahdentoista kuukauden kuluessa asennus- tai työvirheen tekohetkestä.

Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa kun vian tai puutteen tai itse vahingon syntyminen perustuu esimerkiksi
- hitaaseen tai vähitellen tapahtuvaan vaikutukseen kuten ruostumiseen, jäätymiseen tai tukkeutumiseen
- toistuviin tapahtumiin
- jatkettuun tekoon tai laiminlyöntiin
- vesi- ja viemäriputkien alimitoitukseen.

Asian arviointi

1) Kysymys vakuutusyhtiön tiedonantovelvollisuuden täyttymisestä

Vakuutuslautakunta katsoo, että vakuutussopimusten ehtojen sitovuutta on arvioitava ensisijaisesti vakuutussopimuslain vakuutuksenantajan tiedonantovelvollisuutta koskevien säännösten perusteella. Vakuutussopimuslain 5 §:ssä vakuutuksenantajalle on asetettu erityinen velvollisuus kiinnittää vakuutuksen hakijan huomiota vakuutusturvan olennaisiin rajoituksiin.

Vakuutussopimuslaissa vakuutuksenantajalle asetetun tiedonantovelvollisuuden laiminlyöntiin voi lähtökohtaisesti vedota vakuutuksenantajan sopimusosapuolena oleva vakuutuksenottaja. Näin on jo siitäkin syystä, että mikäli vakuutuksenantajan katsotaan laiminlyöneen tiedonantovelvollisuutensa, vakuutussopimuksen katsotaan olevan voimassa nimenomaan sen sisältöisenä kuin vakuutuksenottajalla oli ollut saamiensa tietojen perusteella aihetta käsittää. Tiedonantovelvollisuuden täyttämiseksi kulloinkin tarvittavien tietojen sisältö riippuu vakuutuksen laadusta ja vakuutuksen ottamiseen liittyvistä olosuhteista. Vakuutussopimuksen sisällön arvioimisen on siten perustuttava juuri vakuutuksenottajan sopimuksen tekohetkellä vakuutuksenantajalta saamien tietojen perusteella muodostamaan käsitykseen vakuutussopimuksen sisällöstä.

Vakuutuslautakunta on ratkaisukäytännössään (FINE-048702, 2023) katsonut, että kun vahinkoa kärsinyt hakee vakuutussopimuslain 68 §:n 1 momenttiin perustuvan oikeutensa nojalla muutosta vakuutuksenantajan vastuuvakuutuksen perusteella antamaan korvauspäätökseen, myös hänellä on oikeus esittää vakuutuksenantajaa kohtaan samat vakuutussopimuksen sisältöä koskevat väitteet kuin vakuutuksenottaja olisi voinut esittää. Tämän vuoksi ei ole estettä sille, että myös vahinkoa kärsinyt voi vedota vakuutusyhtiön tiedonantovelvollisuuden laiminlyömiseen vakuutussopimusta tehtäessä. Menestyäkseen tällaisen väitteen on kuitenkin perustuttava nimenomaan vakuutuksenottajan saamaan käsitykseen vakuutussopimuksen sisällöstä.

Tässä tapauksessa lautakunnan ratkaisusuositusta pyytänyt vahinkoa kärsineen asemassa oleva D Oy on esittänyt vakuutusyhtiön korvauspäätösten antamisen jälkeen erinäisiä omia huomioitaan H Oy:llä voimassa olleen toiminnan vastuuvakuutuksen sopimusehtojen sisällöstä ja vakuutusyhtiön vakuutussopimuksesta H Oy:lle antamista tiedoista. Lautakunnalle toimitetuista asiakirjoista ei kuitenkaan ilmene, millainen käsitys vakuutusyhtiön vakuutuksesta antamien tietojen perusteella vakuutuksenottaja H Oy:llä itsellään on ollut vakuutussopimuksen sisällöstä ja erityisesti nyt asiaan sovellettavan vakuutusehtojen kohdan 5.2.14 merkityksestä vakuutuksen korvauspiirin kannalta. Lautakunta on varannut ennen asian ratkaisemista H Oy:lle tilaisuuden lausua oma käsityksensä asiasta, mutta H Oy ei ole antanut asiasta lausumaa.

Selostamillaan perusteilla Vakuutuslautakunta katsoo, ettei se saamansa selvityksen perusteella voi todeta, että vakuutusyhtiö olisi laiminlyönyt asiassa sille vakuutussopimuslain mukaan kuulunutta tiedonantovelvollisuuttaan H Oy:tä kohtaan toiminnan vastuuvakuutuksen sisällöstä. Näin ollen lautakunta katsoo, että vakuutusyhtiöllä on oikeus soveltaa käsiteltävään vahinkoasiaan vakuutusehtojen kohdan 5.2.14 vastuunrajoitusehtoa.

2) Kysymys vakuutusehtojen kohdan 5.2.14 rajoitusehdon soveltuvuudesta käsiteltävään vahinkoasiaan

Lautakunta toteaa, että vakuutusehtojen kohdan 5.2.14 pääsäännön mukaan kosteudesta tai vedestä aiheutuneet vahingot on kokonaan rajoitettu vastuuvakuutuksen korvauspiirin ulkopuolelle. Rajoitukseen kirjatussa poikkeussäännössä vakuutuksesta korvattaviksi on kuitenkin määritelty eräät lähtökohtaisesti äkilliset vahinkotilanteet. Niiden osalta vahingon toteamiselle varattua aikaa on myös jatkettu käsiteltävään asiaan sovellettavalta osin kahteentoista kuukauteen vahingon aiheuttaneen asennus- tai työvirheen tekohetkestä.

Tässä tapauksessa on riidatonta, että H Oy:n vakuutusyhtiölle 27.11.2023 ilmoittaman vuotovahingon syynä on ollut vakuutusehtojen kohdan 5.2.14 mukainen rakennukseen tai laitteeseen äkillisesti ja odottamattomasti syntynyt vika tai puute H Oy:n asentamassa lattiarakenteen sisällä olleessa pesukoneen poistoviemärissä. Vahinko on syntynyt viemäriputken irrottua liitoksestaan ja työnnyttyä lattiakaivoon. Erimielisyys koskee sitä, onko vahinko todettu ehtokohdan edellyttämässä kahdentoista kuukauden ajassa H Oy:n vastuulla olleen asennus- tai työvirheen tekohetkestä.

Alun perin H Oy ja sittemmin myös D Oy ovat vedonneet siihen, että rajoitusehdossa vahingon toteamiselle asetetun kahdentoista kuukauden määräajan olisi laskettava alkavan vasta kyseisen LVI-urakan valmistumisesta lukien, jolloin kaikki urakkaan kuuluneet työsuoritukset ovat olleet tarkastuksineen valmiit. H Oy:n selvityksen mukaan LVI-urakan ja rakennuksen käyttöönottokatselmukset oli tehty 4.1.2022. D Oy on myös pitänyt rajoitusehtoa epäselvänä.

Vakuutusehtoja on lähtökohtaisesti tulkittava niiden sanamuodon yleiskielisen merkityksen mukaisesti. Tässä tapauksessa vakuutusehtojen kohdassa 5.2.14 vahingon toteamiselle asetetun kahdentoista kuukauden määräajan alkamishetkeksi on määrätty asennus- tai työvirheen tekohetki. Lautakunta katsoo, että ehdon sanamuodon mukaan asennus- tai työvirheen tekohetkenä on pidettävä nimenomaan sitä ajankohtaa, jolloin kyseinen vahingon aiheuttava virheellinen työsuoritus on tehty riippumatta siitä, että esimerkiksi koko työurakka, jonka osana kyseinen virheellinen toimenpide on ollut, valmistuisi ja luovutettaisiin tilaajalle vasta myöhempänä ajankohtana. Lautakunta katsoo, ettei vakuutusehtoa voida pitää tältä osin merkitykseltään epäselvänä.

H Oy on kertonut vakuutusyhtiölle 28.11.2023 antamassaan lisäselvityksessä, että vahingon aiheuttanut viemäröintien asennustyö oli tehty elokuussa 2021. Vahingon havaitsemishetkestä on lautakunnalle toimitetussa selvityksessä annettu keskenään ristiriitaisia tietoja. H Oy:n edellä mainitun lisäselvityksen mukaan vahinko oli havaittu 2.1.2023. D Oy:n antamien tietojen perusteella vahinko olisi havaittu jo aikaisemmin eli joulun pyhinä 2022. Tästä selvityksenä esitetty Instagram-päivitys ja siihen liittynyt tammikuussa 2023 käyty sähköpostikeskustelu on kuitenkin koskenut vain pesukoneen poistoputken asennustapaa, joten keskustelun perusteella jää epäselväksi, oliko itse vuotovahinkoa todettu jo tuolloin. Vahinkokartoituksesta 24.2.2023 laadittuun raporttiin on kirjattu vahingon havaitsemispäiväksi 22.2.2023.

Koska H Oy on ilmoittanut vahingon aiheuttaneen pesukoneen poistoviemärin asennusajankohdaksi elokuun 2021, on asennus- tai työvirheen tekohetkestä vahingon havaitsemiseen kulunut saadun selvityksen perusteella vesivahingon havaitsemisen tarkkaa ajankohtaa koskevasta epäselvyydestä huolimatta joka tapauksessa yli kaksitoista kuukautta. Näin ollen vahinko ei vakuutusehtojen mukaan oikeuta korvaukseen H Oy:n toiminnan vastuuvakuutuksesta. D Oy ei ole esittänyt asiassa seikkoja, joiden nojalla voimassaolleen vastuuvakuutuksen sopimusehtoihin perustunutta vakuutusyhtiön korvausratkaisua olisi myöskään pidettävä D Oy:n kannalta kohtuuttomaan lopputulokseen johtavana.

Lopputulos

Lautakunta ei suosita muutosta vakuutusyhtiön korvauspäätökseen.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Häyhä
Sihteeri Isokoski

Jäsenet:
Mattsson
Nurmela
Rajamäki
Wallin