Tapahtumatiedot
A:lle (s. 1969) sattui 6.7.2020 henkilövahinko, kun hän astui kulkuväylällä olleeseen kuoppaan ja hänen oikea nilkkansa vääntyi sisäänpäin. Korvausta haettiin taloyhtiön vastuuvakuutuksesta.
Vakuutusyhtiön korvauspäätöksen 9.9.2020 mukaan vahinko oli korvattavissa taloyhtiön vastuuvakuutuksesta. Vakuutusyhtiö on 21.10.2020 korvauspäätöksessään arvioinut, että vastuuvakuutuksesta korvattava vamma on oikean nilkan nyrjähdys, josta ei todennäköisesti jää pysyvää haittaa.
A haki korvausta 6.7.2020 sattuneesta henkilövahingosta aiheutuneesta työkyvyttömyydestä ja ansionmenetyksestä 1.8.2020 lähtien.
Vakuutusyhtiö totesi 19.12.2023 korvauspäätöksessään, että A:lla oli ollut jo ennen 6.7.2020 sattunutta vahinkoa oikean jalan kipuilua useamman vuoden ajan. Vakuutusyhtiö katsoi, että oikean jalkaterän oireiden pitkittyminen liittyi sairausperäiseen 5. jalkapöydän luun rasitusosteopatiaan. Tämä todennäköisesti johtui pitkäaikaisesta, jo 6.7.2020 vahinkoa edeltäneestä oikean nilkan ja jalkaterän oireilusta sekä tästä aiheutuneesta kävelyn biomekaniikan häiriintymisestä. Rasitusosteopatia ja muut oikean jalan vaivat eivät liittyneet 6.7.2020 vahinkoon, joten näiden hoidon kustannuksia tai työkyvyttömyyttä ei korvattu vastuuvakuutuksesta. Vakuutusyhtiö katsoi, että korvattavasta oikean nilkan nyrjähdystason vammasta oli aiheutunut työkyvyttömyyttä korkeintaan kuuden viikon ajan eli 16.8.2020 saakka. Tämän jälkeinen työkyvyttömyys ei ollut syy-yhteydessä 6.7.2020 sattuneeseen vahinkoon, vaan kyse oli sairausperäisestä ja vahingosta riippumattomasta vaivasta johtuvasta työkyvyttömyydestä.
Ansionmenetyksen osalta vakuutusyhtiö totesi, että näyttötaakka ansionmenetyksen määrästä ajalla 6.7.–16.8.2020 oli A:lla. Vakuutusyhtiö katsoi, ettei A ollut toimittanut sellaista luotettavaa selvitystä, jonka perusteella todellinen ansionmenetys voitaisiin määrittää. Mahdollisesti syntynyttä ansionmenetystä ei voitu määritellä A:n vaatimalla tavalla perustuen yksinomaan toisen henkilön ansiotuloihin. Huomioiden myös tiedot Kelan maksamista sairauspäivärahoista sekä laskutuspalveluyrityksen tilittämistä palkkioista, asiassa ei ollut edelleenkään esitetty luotettavaa näyttöä ansionmenetyksen määrästä, minkä vuoksi vastuuvakuutuksesta ei voitu suorittaa ansionmenetyskorvausta.
A haki muutosta vakuutusyhtiön korvauspäätökseen, mutta vakuutusyhtiö ei muuttanut korvauspäätöstään.
Asiakkaan vaatimukset
A on tyytymätön vakuutusyhtiön korvauspäätökseen ja pyytää asiassa FINEn ratkaisusuositusta asiamiehensä välityksellä. A vaatii korvausta työkyvyttömyydestä ja ansionmenetyksestä ajalta 1.8.2020–31.1.2021 yhteensä 1 309,30 euroa kuukaudessa (6 546,50 euroa / 5 = 1 309,30 euroa). Lisäksi A vaatii lisäkorvausta matkakuluista 101,10 euroa sekä 29.8.2024 lääkärinlausunnon kulut.
A:lle aiheutui vahingon seurauksena oikean nilkan nyrjähdysvamma. A katsoo, että seurauksena nilkkaan kehittyi rasitusmurtuma, jonka vuoksi A on tullut kykenemättömäksi tekemään siivousalan työtään. Nilkassa tai jalkaterässä ei ollut rasitusmurtumaa alkuvuodesta 2020 tehdyissä tutkimuksissa. Vasta vahingon jälkeen loppuvuodesta 2020 tehdyssä magneettitutkimuksessa havaittiin rasitusmurtuma. A katsoo kirjausten osoittavan, että rasitusmurtuma on aiheutunut 6.7.2020 kaatumisesta. A on ollut sairauslomalla alkuvuoteen 2021 saakka, joten jalkaan ei ole kohdistunut tänä aikana rasitusta. A:n mielestä vakuutusyhtiön esiin tuomissa alkuvuoden 2020 lonkka- ja jalkaoireissa oli kyse täysin eri asiasta.
A:n tultua työkyvyttömäksi hänen yrityskumppaninsa B:n on ottanut hoitaakseen A:n työt. Tämän vuoksi A vaatii ansionmenetyskorvausta B:n tulotietojen perusteella. B:n tulotiedoista käy ilmi paras mahdollinen arvio siitä, mitä A olisi ilman vahinkotapahtumaa ansainnut. Kuitenkaan B ei ole kyennyt hoitamaan yksin kaikkia tarjottuja siivoustöitä, sillä työ on laajempien kohteiden kohdalla huomattaan raskasta. Siten B on ottanut hoitaakseen vain pakolliset ja sovitut siivoustyöt. Jos A olisi ollut työkykyinen, he olisivat yhdessä pystyneet tekemän huomattavasti enemmän kohteita, ja siten A olisi ilman vahinkoa ansainnut huomattavasti enemmän kuin esitetyn arvion verran. B:n bruttotulot ovat A:n puolesta tehtyjen siivouskohteiden osalta yhteensä 5 237,18 euroa lokakuun 2020 ja tammikuun 2021 välisenä aikana, jolloin yhden kuukauden keskimääräiseksi ansioksi saadaan 1 309,30 euroa. A katsoo kohtuulliseksi käyttää ansionmenetyskorvauksen laskemisen pohjana näitä tulotietoja, sillä korvaukset siivouskohteista laskutetaan jälkikäteen.
Lisäksi A toteaa, että hän toimii kevytyrittäjänä eikä hänellä ole kiinteää kuukausittaista palkkaa. A saa tulonsa laskutuspalvelun kautta. Korvaus tehdystä työstä saadaan viiveellä. Siltä osin kuin vakuutusyhtiö on korvauspäätöksessään katsonut, että A:lle on tilitetty yhteensä 3 705,86 euroa aikavälillä 8.7.–9.10.2020, A toteaa, että kyse on ennen vahinkotapahtumaa tehdystä työstä ja sitä vastaavista ansioista. Tosiasiallisesti A ei ole saanut mitään tuloja elokuun ja joulukuun 2020 välillä. Koska korvaukset tehdystä työstä maksetaan viiveellä, hän on hakenut ansionmenetyskorvausta vasta elokuusta 2020 alkaen, vaikka työkyvyttömyys alkoi jo heinäkuussa 2020.
Kela taas on jälkikäteisesti korvannut sairauspäivärahaa ajalla 1.8.–31.10.2020 yhteensä 2 257,32 euroa. A sai käyttöön kyseisen summan huomattavalla viiveellä. Lisäksi A:n vaatima ansionmenetyskorvaus on edellä kerrotusti vain vähimmäisarvio siitä, mitä hän olisi ilman vahinkoa tienannut. Kelan jälkikäteisesti maksaman minimikorvauksen ei voida katsoa pienentävän A:lle maksettavaa ansionmenetyskorvausta.
FINEn hankkiman asiantuntijalausunnon tiedoksi saatuaan A on toimittanut 29.8.2024 päivätyn lääkärinlausunnon. Myös tässä lausunnossa todetaan, että ennen tapaturmaa otetuissa magneettikuvissa ei todettu mitään viitteitä rasitusmurtumista. Myös kivun laadun ja sijainnin todetaan muuttuneen selvästi tapaturman jälkeen.
Lisäksi A on vedonnut siihen, että ennen tapaturmaa hän toimi pidemmän aikaa samalla alalla, eikä hänellä ollut koskaan vastaavia kiputiloja tai yhtä pitkiä sairauslomia. Tapaturman seurauksena sairausloma oli yli puolen vuoden pituinen. Tätä taustaa vasten A:n ansionmenetyskorvausvaatimus viiden kuukauden ajalta on hyvin kohtuullinen. Tosiasiallisesti vahingon vaikutus A:n työkykyyn on olut huomattavasti pidempiaikaista. A:lle on myös myönnetty kuntoutustuki 1.1.2021–2.8.2021. Kuntoutustukipäätökset osoittavat, että A on ollut työkyvytön vielä helmikuussa 2021.
Vakuutusyhtiön kanta
Vakuutusyhtiö toistaa aiemman kantansa ja katsoo, ettei korvauspäätöksen muuttamiselle ole aihetta.
Vakuutusyhtiö katsoo, että toimitetun lääketieteellisen selvityksen perusteella syyskuussa 2020 todettu rasitusmurtuma ei ole syy-yhteydessä korvattavaan vahinkoon. Jalkaterän oireiden pitkittyminen liittyy sairausperäiseen, vahingosta riippumattomaan 5. jalkapöydän luun rasitusosteopatiaan.
Ansionmenetyksen osalta vakuutusyhtiö toteaa, että A on toimittanut kuvakaappauksia tulorekisteristä ja veroasiakirjoista. Lukuun ottamatta vuoden 2018 veroerittelyn ensimäistä sivua, kuvakaappauksista ei käy ilmi, kenen tietoja ne ovat tai mitä vuotta verotiedot koskevat. Vuoden 2018 veroterittelyn mukaan A on saanut etuuksia, mutta hänellä ei ole ollut palkka- tai yritystuloa.
A:n oma arvio ansionmenetyksen määrästä on 1 309,30 euroa kuukaudessa ja se perustuu yrityskumppanin työmäärään. A kertoo hänellä olleen ansiotuloja vahingosta huolimatta heinäkuussa, eikä hän ole hakenut ansionmenetyskorvausta heinäkuulta 2020. Myös elokuussa A:lla on ollut ansiotuloja oman ilmoituksensa mukaan 2 033,76 euroa (brutto). Kelan päätöksen mukaan A on saanut 1.8.–16.8.2020 sairauspäivärahaa 376,22 euroa (13 päivää x 28,94 euroa). Väite siitä, että Kela olisi maksanut sairauspäivärahaa viiveellä, ei sovi vakuutusyhtiön käsityksen mukaan pitämään paikkansa. Kyseessä ei myöskään ole vahingonkärsineen vahingonkorvauksen määrään vaikuttava seikka. Näin ollen sairauspäivärahan määrä on huomioitava arvioitaessa ansionmenetyskorvauksen määrää.
Vakuutusyhtiö katsoo, edelleen, että asiassa ei ole saatu luotettavaa selvitystä siitä, paljonko A:n tulot olisivat olleet ilman vahinkoa tai mikä hänen ansiotasonsa on ollut ennen vahingon sattumista. Vakuutusyhtiö katsoo, ettei vahingonkorvauksella hyvitettävää ansionmenetyskorvausta ole osoitettu aiheutuneen myöskään sillä perusteella, että A:n oman selvityksen perusteella vahingosta huolimatta saatujen tulojen 1.8.–16.8.2020 määrä on suurempi kuin A:n korvausvaateen määrä.
Matkakulujen osalta vakuutusyhtiö katsoo, että 30.7.2020 ja sen jälkeen toteutuneet hoitokäynnit ovat johtuneet muusta kuin korvattavan vamman hoidosta, joten lisäkorvausta matkakuluista ei tule maksettavaksi. Asiamieskulut eivät ole vastuuvakuutuksesta korvattavia.
Asiantuntijalausunto
FINE on pyytänyt asiassa asiantuntijalausuntoa kirurgian, ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri Matti Karjalaiselta.
Karjalainen viittaa lausunnossaan tapahtumatietoihin ja asiakasta koskeviin lääketieteellisiin selvityksiin ja toteaa, että A loukkasi 6.7.2020 pihalla kaatuessaan oikeaa nilkkaansa. Vahinkotapahtuman jälkeen A tuli 7.7.2020 terveyskeskuslääkärin vastaanotolle nilkuttaen, mutta hän pystyi varaamaan jalalle. Kliinisessä tutkimuksessa nilkassa todettiin vähäistä turvotusta ja pientä ihorikkoa. Nilkassa ei ollut verenpurkaumaa, nilkka oli vakaa, iho kunnossa eikä kehräsluissa todettu aristusta tunnustellen. A pystyi liikuttamaan jalkaterää ja varpaitaan. Säären yläosan sivulla oli aristusta. Röntgentutkimuksessa ei todettu vaurioita. Hoidoksi määräytyi sidos ja mobilisaatio. 30.7.2020 terveyskeskuslääkärin arviossa todettiin tunnustellen arkuutta oikean jalkapöydän ulkosivulla. Nilkan sisäänpäin käännössä syntyi kipua ja A käveli ontuen. Jatkohoitona oli mobilisaatio, liikeharjoitteet fysioterapeutin ohjeistuksen mukaisesti sekä sairausloma lokakuun loppuun ja jatkossa tarvittaessa tukipohjalliset. Jalkaterän oireiston jatkuttua tehtiin 1.10.2020 magneettitutkimus, jossa todettiin 5. jalkapöydänluun tyvessä hohkaluun turvotusta pienellä alueella. Sairaalan kirurgin 1.12.2021 arviossa liikkuminen sujui ilman apuvälineitä. Jalkaholvit olivat säilyneet, ryhti oli tavanomainen, kantalinjaus kääntyi varvastaessa normaalisti sisäänpäin, pohjejänteiden seudussa ei ollut turvotusta. Tunnustellen 5. jalkapöydänluun tyvessä oli aristusta. Jatkohoitona oli kuormituksen keventäminen. 24.3.2021 tehdyssä kontrolliröntgentutkimuksessa ei todettu poikkeavaa. A:lle sallittiin vapaa mobilisaatio.
Karjalainen toteaa, että ennen vahinkotapahtumaa A oli ollut 13.1.2020 terveyskeskuslääkärin arviossa oikean lonkan useita kuukausia kestäneen kivun vuoksi. Vaiva oli alkanut, kun A oli ontunut koko alaraajaansa oikean jalkaterän kipujen takia. Tilaa hoidettiin sarvennoisen seudun limapussin ärsytystilana lääkeainepistoksin. 19.2.2020 oikean nilkan ja jalkaterän magneettitutkimuksessa todettiin lyhyen pohjejänteen litistyminen ulkokehräksen takana sekä mahdollisesti osittaista repeämää. Selvää repeämää ei ollut.
Karjalainen katsoo, että vahinkotapahtumassa on aiheutunut vain nilkan venähdys. Karjalainen toteaa, että vahinkotapahtuman jälkeen nilkka oli vakaa ja sen toiminnot olivat kunnossa, eikä röntgentutkimuksessa todettu vaurioita. Varauksen keventäminen ei ole aiheellista nilkan venähdyksen hoidossa, sillä se heikentää nilkan, jalkaterän rakenteiden sekä lihasten ja jänteiden tilaa. A:n oikean jalkaterän jo vahinkoa edeltäen ilmenneen ja pitkittyneen oireiston selvittely ei kuulu nilkan venähdyksen hoitoon, eikä magneettitutkimus 1.10.2020 ole 6.7.2020 vahingon vuoksi aiheellinen. Oikean jalkaterän oireistolla ei ole yhteyttä vahinkoon eikä sen selvittely kuulu vahingon hoitoon. Karjalaisen mukaan sairausloma on perusteltua vahingon vuoksi 30.7.2020 saakka.
Sopimusehdot ja lainsäädäntö
Vakuutussopimuslain 69 §:n mukaan korvauksen hakijan on annettava vakuutuksenantajalle sellaiset asiakirjat ja tiedot, jotka ovat tarpeen vakuutuksenantajan vastuun selvittämiseksi ja joita häneltä kohtuudella voidaan vaatia ottaen myös huomioon vakuutuksenantajan mahdollisuudet hankkia selvitys.
Vahingonkorvauslain (31.5.1974/412) 2 luvun 1.1 §:n mukaan, joka tahallisesti tai tuottamuksesta aiheuttaa toiselle vahingon, on velvollinen korvaamaan sen, jollei siitä, mitä tässä laissa säädetään, muuta johdu.
Vahingonkorvauslain 5 luvun 2 §:n (16.6.2004/509) mukaan henkilövahingon kärsineellä on oikeus korvaukseen:
1) tarpeellisista sairaanhoitokustannuksista ja muista tarpeellisista kuluista;
2) ansionmenetyksestä;
3) kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta;
4) pysyvästä haitasta.
Vahingonkorvauslain 5 luvun 2 a §:n (16.6.2004/509) mukaan ansionmenetyksestä määrätään korvaus ottamalla lähtökohdaksi arvio ansiotulosta, jonka vahinkoa kärsinyt olisi ilman vahinkotapahtumaa saanut. Tästä vähennetään ansiotulo, jonka vahinkoa kärsinyt vahinkotapahtumasta huolimatta on saanut tai olisi voinut saada taikka jonka hänen arvioidaan vastaisuudessa saavan ottaen huomioon hänen työkykynsä, koulutuksensa, aikaisempi toimintansa, mahdollisuutensa uudelleen kouluttautumiseen, ikänsä, asumisolosuhteensa ja näihin verrattavat muut seikat.
Vastuuvakuutuksen vakuutusehtojen kohdan 5.1 mukaan vakuutus korvaa vakuutuskirjassa mainitussa toiminnassa toiselle aiheutuneen henkilö- ja esinevahingon, joka todetaan vakuutuksen voimassaoloaikana vakuutuksen voimassaoloalueella ja josta vakuutuksenottaja on voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa.
Vakuutus korvaa edellä mainituin perustein henkilölle aiheutuneen EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen 82 artiklassa tai henkilötietolain 47 pykälässä tarkoitetun taloudellisen vahingon.
Ratkaisusuositus
Syy-yhteys ja työkyvyttömyys
Asiassa on kyse siitä, ovatko A:n oikean nilkan ja jalkaterän oireet ja löydökset syy-yhteydessä 6.7.2020 sattuneeseen vahinkoon. Tarkemmin riita koskee sitä, onko A:lle aiheutunut vahingon vuoksi työkyvyttömyyttä 16.8.2020 jälkeen sekä sitä, onko A:lle aiheutunut vastuuvahingon seurauksena korvattavaa ansionmenetystä.
Voimassa olevan oikeuden mukaan henkilövahingon korvaamisen edellytyksenä on, että vahingonkärsineen vamman tai sairauden voidaan todeta olevan syy-yhteydessä vahingonaiheuttajan tekoon tai menettelyyn. Näyttötaakka vahingon ja oireilun välisestä syy-yhteydestä on korvausta vaativalla.
Vahingonkorvausoikeuden yleisten periaatteiden mukaan vahingonkärsijällä ennestään olevaa vahinkoon myötävaikuttanutta sairautta tai vikaa voidaan pitää vahingonaiheuttajan korvausvastuun sovitteluun oikeuttavana seikkana vain silloin, kun vahingon aiheuttanut teko on sen johdosta johtanut poikkeuksellisen yllättävään ja vakavaan seuraukseen (esim. KKO 2012:94). Lisäksi on arvioitava sitä, olisiko sairauden tai vian myötävaikutuksesta syntynyt osuus oireilusta voinut syntyä myös ilman tapaturmaa. Mikäli tätä ei voida pitää todennäköisenä, korvausta ei tule sovitella.
FINE viittaa käytössään olevaan lääketieteelliseen selvitykseen sekä hankkimaansa asiantuntijalausuntoon ja toteaa, että A:n oikea nilkka vääntyi sisäänpäin hänen astuttuaan kuoppaan 6.7.2020. Ensikäynnillä 7.7.2020 nilkka oli vakaa ja sen toiminnot olivat kunnossa, eikä röntgentutkimuksessa todettu tapaturmaisia vaurioita. Jalkaterän kipujen pitkittyessä A:lle tehtiin 1.10.2020 oikean nilkan ja jalkaterän magneettitutkimus, jonka perusteella epäiltiin rasitusosteopatiaa, mutta magneetti- tai röntgentutkimuksessa ei erottunut murtumalinjaa.
FINElle toimitetun lääketieteellisen selvityksen perusteella A:lla on ollut ennen vahinkoa oikean jalkaterän kipuja. Terveyskeskuslääkärin arviossa 13.1.2020 A:n kuvattiin ontuneen useita kuukausia oikean jalkaterän kipujen takia, minkä seurauksena myös oikea lonkka oli kipeytynyt. 19.2.2020 oikean nilkan ja jalkaterän magneettitutkimuksessa todettiin lyhyen pohjejänteen litistyminen ulkokehräksen takana ja mahdollista osittaista repeämää. Lisäksi A:n toimittaman terveyskeskuslääkärin 29.8.2024 lausunnon mukaan A:lla on ollut ennen 6.7.2020 tapaturmaa oikean nilkan ja jalkaterän kipuja vuosina 2017–2019. Jalassa oli jo aiemmin virheasentoa, jonka vuoksi oli suositeltu tukipohjallisia. Vääntövamman jälkeen A:lla oli useampi yhteydenotto kipujen vuoksi, joiden sijaintia ei kirjattu tarkasti. Terveyskeskuslääkärin mukaan kirjausten perusteella ei ollut osoitettavissa luista- tai pehmytkudosvammaa 6.7.2020 vamman seurauksena. Vaikka vammaa ei ollut osoitettavissa, kivun laatu ja sijainti olivat muuttuneet, joskin tilanne oli kuvattu rasitustyyppiseksi. Terveyskeskuslääkärin mukaan vammamekaniikka ei yksinään sovi aiheuttamaan tilannetta, vaikka se osaltaan olisi altistava tekijä.
FINE katsoo esitetyn lääketieteellisen selvityksen sekä hankkimansa asiantuntijalausunnon perusteella, että A:lle on aiheutunut 6.7.2020 vahinkotapahtuman yhteydessä oikean nilkan venähdysvamma. Ottaen huomioon ensikäynnillä todetut vähäiset kliiniset löydökset sekä se, että röntgentutkimuksessa ei todettu vaurioita, asiassa jää osoittamatta, että A:lle olisi aiheutunut venähdysvammaa vaikeampaa vammaa. Varauksen keventäminen tai magneettitutkimus eivät ole nilkan venähdysvamman vuoksi tarpeellisia. A:lla on ollut jo ennen vahinkoa pitkittyneitä oikean jalkaterän oireita. A:n pitkittynyt oikean jalkaterän oireisto ei sovi olemaan syy-yhteydessä 6.7.2020 vahinkotapahtumaan, joka on ollut vammamekanismiltaan vähäinen. FINE pitää vakuutusyhtiön syy-yhteysratkaisua asianmukaisena. Asiakkaan työkyvyttömyys on ollut vahinkotapahtumassa aiheutuneen nilkan venähdysvamman vuoksi perusteltua korkeintaan 16.8.2020 saakka.
Muut vaatimukset
FINE katsoo vakuutusyhtiön tavoin, että 30.7.2020 jälkeen toteutuneet hoitokäynnit eivät ole olleet nilkan venähdysvamman vuoksi tarpeellisia, joten FINE ei suosita lisäkorvausta matkakuluista.
A on lisäksi vaatinut korvausta hankkimansa 29.8.2024 lääkärinlausunnon kustannuksista. FINEn Vakuutuslautakunnan ratkaisukäytännössä on katsottu, että korvauksen hakijan on pääsääntöisesti hankittava vakuutussopimuslain 69 §:ssä edellytetyt selvitykset omalla kustannuksellaan. Vakuutusyhtiö on velvollinen korvaamaan kulut sellaisista maksullisista selvityksistä, joita vakuutusyhtiö on itse pyytänyt tai edellyttänyt. FINE ei suosita korvausta lääkärinlausunnon kustannuksista.
FINEn ohjesäännön 6 §:n mukaan riita-asiassa ei käsitellä valituksen tekemisestä aiheutuneiden kustannusten korvaamista. Vakuutusasiana voidaan kuitenkin käsitellä riitaa siitä, ovatko nämä kustannukset korvattavia oikeusturvavakuutuksesta. Tästä ei nyt ole kyse, joten FINE ei käsittele asiamieskulujen korvaamista.
Yleistä ansionmenetyksen arvioinnista
Vahingonkorvauslain mukaan ansionmenetyksestä määrätään korvaus ottamalla lähtökohdaksi arvio ansiotulosta, jonka vahinkoa kärsinyt olisi saanut, jollei vahinkotapahtumaa olisi sattunut. Yleensä arvioinnin lähtökohtana on se ansiotulo, jota vahinkoa kärsinyt on välittömästi ennen vahinkotapahtumaa saanut. Tästä arvioidusta menetyksestä vähennetään ne tulot, jotka vahingonkärsinyt saa vahingosta huolimatta. Näitä tuloja ovat varsinaisten tulojen lisäksi esimerkiksi työkyvyttömyysajalta saadut lakisääteiset toimeentuloetuudet. Näyttötaakka ansionmenetyksen syntymisestä ja sen määrästä on korvausta vaativalla.
Yrittäjän ansionmenetyksen arviointitapa riippuu mm. yritysmuodosta, yrityksen toiminnan laajuudesta ja laadusta sekä vahinkoa kärsineen osuudesta yhtiön toimintaan. Yrittäjän ansionmenetyksen määrää arvioitaessa otetaan huomioon yrittäjän toiminnan laatu ja laajuus, hänen henkilökohtainen työpanoksensa yrityksessä, sijaisille maksetut korvaukset sekä mahdollinen yrityksen liikevaihdon tai myyntikatteen alentuminen. Lisäksi arviossa voidaan ottaa huomioon muun muassa yrittäjän verotustiedot ja hänen yrityksestä itselleen maksamansa palkka. Ansionmenetyksen määrä arvioidaan aina tapauskohtaisesti.
Ansionmenetyksen arviointi A:n tapauksessa
A on vaatinut korvausta ansionmenetyksestä 1.8.2020 lukien, joten arvioitavaksi jää, onko A osoittanut hänelle aiheutuneen ansionmenetystä 1.8.–16.8.2020. A:n ilmoituksen mukaan hänen tulonsa olisivat elokuusta 2020 alkaen koostuneet kevytyrittäjänä laskutettavista siivoustöistä. A laskuttaa asiakkaitaan laskutuspalvelun kautta. A:n sairausloman aikana kohteet on tehnyt toinen henkilö. A on saanut 1.8.–16.8.2020 Kelan sairauspäivärahaa 376,22 euroa (13 päivää x 28,94 euroa).
A on vakuutusyhtiölle lähettämässään 16.10.2020 päivätyssä kirjelmässä ilmoittanut laskuttaneensa elokuun kohteet vielä oman laskutuspalvelunsa kautta, vaikka kohteet teki toinen henkilö. A on ilmoittanut elokuun siivouskohteista saaduiksi tuloikseen 2 033,76 euroa. A on toimittanut vakuutusyhtiölle kuvakaappauksen laskutuspalvelu F Oy:n kautta saaduista tuloista 8.7.–9.10.2020. Kuvakaappauksen mukaan A on laskuttanut 1.8.2020–16.8.2020 välisenä aikana yhteensä 1 244,10 euroa. Valituksessaan A on kuitenkin esittänyt, että heinäkuun ja lokakuun välillä tilitettyjen tulojen osalta kyse on takautuvista laskuista ja niitä koskevista saatavista, eikä A olisi tosiasiassa saanut mitään tuloja. A on valituksessaan vaatinut korvausta ansionmenetyksestä 1 309,30 euroa kuukaudessa, mikä perustuu ilmoitukseen yrityskumppani B:n tuloista, jotka B on saanut A:n puolesta tehdyistä siivouskohteista 1.10.2020–31.1.2021 välisenä aikana.
FINE toteaa, että B:n lokakuusta lähtien saamat tulot ja niiden perusteella laskettu keskimääräinen kuukausiansio eivät osoita, millaiset A:n tulot olisivat olleet ilman vahinkoa 1.8.–16.8.2020. Myöskään pelkkä A:n oma ilmoitus siitä, että ilman vahinkoa asiakkaita olisi ollut enemmän, ei riitä näytöksi aiheutuneesta ansionmenetyksestä. FINE katsoo asiassa jääneen selvittämättä, mikä A:n ansiotaso on ollut välittömästi ennen vahingon sattumista ja mitkä hänen tulonsa olisivat olleet, jos vahinkoa ei olisi sattunut. Toisaalta asiassa on esitetty ristiriitaista selvitystä A:n vahingosta huolimatta saaduista tuloista. Elokuussa 2020 A on aiemman oman ilmoituksensa mukaan laskuttanut vielä itse toisen henkilön elokuussa suorittamat siivouskohteet. A on aiemmin ilmoittanut elokuussa 2020 saaduiksi tuloikseen 2 033,76 euroa. A:n korvausvaatimuksen määrä alittaa vahingosta huolimatta saatujen tulojen määrän. FINE katsoo, ettei A ole osoittanut, että hänelle olisi aiheutunut vastuuvakuutuksesta korvattavaa ansionmenetystä 1.8.–16.8.2020.
Lopputulos
FINE ei suosita muutosta vakuutusyhtiön korvauspäätökseen.
FINE Vakuutus- ja rahoitusneuvonta
Jaostopäällikkö Hanén
Esittelijä Ylönen