Tapahtumatiedot
Asiakas on ollut edesmenneen isänsä kuolinpesän osakas yhdessä kahden sisaruksensa ja lesken kanssa. Kuolinpesän osakkaat ovat 22.1.2024 allekirjoitetulla ositus- ja perinnönjakosopimuksella sopineet osituksesta ja perinnönjaosta.
Sopimuksessa leski on ilmoittanut käyttävänsä oikeuttaan tasinkoprivilegiin eli hän ei ole luovuttanut omaisuuttaan kuolinpesälle. Vainajalla ja leskellä on ollut keskinäinen omistusoikeustestamentti koko omaisuuteen. Leski on ilmoittanut luopuvansa testamenttiin perustuvasta perintöoikeudestaan siltä osin kuin perittävä summa ylittää 88.677,02 euroa. Asiakkaan ja muiden sisarusten perintöosuuden suuruus on 40.120,15 euroa kullekin.
Sopimuksessa on lisäksi todettu seuraavasti:
”7. Ositus
Kuolinpesä siirtyy tämän ositus- ja perintöjakosopimuksen allekirjoituksella kokonaisuudessaan lesken omaisuudeksi.
Leski suorittaa rintaperillisille kohdan 6 mukaiset perintöosuudet perunkirjoitukseen merkittyinä osakkeina jotka on arvostettu kuolinpäivän pörssikurssiin seuraavasti:
[Asiakas]
Konecranes 260 kpl a' 37,510 € 9.752,60 €
Kesko B 530 kpl a' 17,935 € 9.505,55 €
Orion B 570 kpl a' 36,600 € 20.862,00 €
------------------------------------------------------------------------------------
yhteensä 40.120,15 €”
Samoin on todettu myös muiden sisarusten osalta.
Leski on antanut pankille 29.1.2024 toimeksiannon siirtää edellä mainitut osakkeet asiakkaan arvo-osuustilille viitaten ositus- ja perinnönjakosopimukseen. Pankista on 13.2.2024 soitettu leskelle ja ilmoitettu, että pyydettyä siirtoa ei voida esitetyn selvityksen perusteella toteuttaa, sillä osakkeiden tulisi ensin siirtyä leskeltä kuolinpesälle osituksessa. Leski on ilmoittanut pankille, että asiakas jatkaa asian käsittelyä pankin kanssa.
Asiakas on esittänyt pankille vahingonkorvausvaatimuksen 21.2.2024. Asiakas on tämän jälkeen vienyt asian FINEn Vakuutus- ja rahoitusneuvontaan, josta on neuvottu kuolinpesää toimittamaan selvennyksen siitä, millä perusteella osakkeet siirtyvät leskeltä suoraan kuolinpesän osakkaille. Asiakas on 14.4.2024 toimittanut pankille kuolinpesän osakkaiden allekirjoittaman ilmoituksen, jossa on todettu seuraavaa:
”Me [vainajan] kuolinpesän osakkaat ilmoitamme tarkennuksena että [pankin] konttoriin 22.1.2024 toimittamamme ositus- ja perinnönjakosopimuksen kohdassa 7 on kyseessä lunastusjako, jossa lesken omistamia arvo-osuuksia siirretään kuolinpesän osakkaille vastikkeena lesken saamasta kuolinpesän omaisuudesta.”
Osakkeet on siirretty asiakkaalle 17.4.2024. Asiakas on 17.4.2024 myynyt Keskon osakkeet 16,6700 euron ja Orionin osakkeet 32,4236 euron hintaan osakkeelta.
Asiakkaan valitus
Asiakas katsoo, että pankin olisi pitänyt siirtää ositus- ja perinnönjakosopimuksen perusteella lesken osakkeet asiakkaalle viiden pankkipäivän kuluessa siitä, kun leski oli antanut pankille toimeksiannon osakkeiden siirrosta 29.1.2024, eli viimeistään 6.2.2024. Pankki on ottanut ensimmäisen kerran yhteyttä 92-vuotiaaseen leskeen 15 päivää toimeksiannon jälkeen.
Pankille toimitetussa ositus- ja perinnönjakosopimuksessa on yksiselitteisesti sovittu, että kuolinpesä siirtyy kokonaisuudessaan lesken omaisuudeksi, ja että leski suorittaa rintaperillisten perintöosuudet osakkeina. Sopimuksen sisältö ei ole miltään osin tulkinnanvarainen.
Ositus- ja perinnönjakosopimuksesta ilmenevällä tavalla leski on käyttänyt tasinkoprivilegioikeuttaan eli oikeuttaan olla luovuttamatta avio-oikeuden alaista omaa omaisuuttaan kuolinpesälle. Siitä huolimatta pankki oli vaatinut leskeä tekemään näennäisen oikeustoimen, jossa leski siirtäisi osakkeet ensin kuolinpesälle ja sen jälkeen kuolinpesältä rintaperillisille. Tällaisen oikeustoimen pyytäminen on ollut aiheetonta.
Pankki on suostunut siirtämään lesken osakkeet asiakkaalle vasta FINEn asiantuntijan ohjauksen jälkeen. Osakkeet on siirretty tällöin alkuperäisen ositus- ja perinnönjakosopimuksen perusteella. Asiassa ei ole tehty uutta siirtopyyntöä, vaan kuolinpesän osakkaat ovat vain antaneet ilmoituksen, että kysymyksessä on FINEn ohjauksessa tarkoitettu lunastusjako.
Lisäksi asiakas katsoo, että pankki ei ole toiminut arvo-osuustileistä annetun lain edellyttämällä tavalla viivyttelemättä, kun hakijaa ei ole kehotettu esittämään riittävä lisäselvitystä, lisäselvityksen esittämiselle ei ole annettu määräpäivää, hakijalle ei ole kerrottu täydennyskehotuksen noudattamatta jättämisen seurauksista eikä välikaista kirjausta ei ole tehty.
Asiakas vaatii pankkia korvaamaan hänelle aiheutuneena vahinkona yhteensä 8.641,44 euroa eriteltynä seuraavasti:
1. Viivästyskorkoa 6.2.2024 alkaen 45.475,20 euron pääomalle siihen päivään asti, kunnes toimeksiannossa mainitut osakkeet tulivat asiakkaan hallintaan: 11,5 %:n viivästyskorko 45.475,20 euron pääomalle 71 päivältä = 1.014,49 euroa.
2. Arvopäivän 6.2.2024 jälkeen syntyvät osakekohtaiset kurssitappiot siihen päivään asti, kunnes toimeksiannossa mainitut osakkeet siirtyivät asiakkaan hallintaan:
KESKOB myyntitappio 530 x (17,75 - 16,6700) = 572,40 euroa
ORNBV myyntitappio 570 x (42,65 - 32,4236) = 5.829,05 euroa
3. Asiakkaan saamatta jääneet osingot:
KRC 28.3.2024 irronnut osinko 260 x 1,35 euroa = 351,00 euroa
KESKOB 27.3.2024 irronnut osinko 530 x 0,26 euroa = 137,80 euroa
ORNBV 21.3.2024 irronnut osinko 570 x 0,81 euroa = 461,70 euroa
4. Asian selvittelykuluja 275,00 euroa.
Palveluntarjoajan vastine
Leski toimitti 29.1.2024 pankille toimeksiannon siirtää hänen arvo-osuustilillään olevia osakkeita asiakkaalle ositus- ja perinnönjakosopimuksen perusteella. Sopimuksessa siirrettävät osakkeet oli merkitty otsikon ”ositus” alle, ja ne oli tarkoitus siirtää suoraan leskeltä asiakkaalle. Vainajalla ja leskellä oli keskinäinen omistusoikeustestamentti, mutta rintaperilliset olivat vaatineet lakiosiaan, ja leski oli ilmoittanut luopuvansa testamentista osittain.
Pankki välitti siirtopyynnön tilinhoitajalleen, josta todettiin, ettei siirtoa voitu toteuttaa esitetyn selvityksen perusteella. Tilinhoitajan mukaan osakkeet olisi ensin pitänyt siirtää leskeltä kuolinpesälle osituksessa, ja vasta sen jälkeen kuolinpesältä asiakkaalle perinnönjaossa. Tämän vuoksi kuolinpesälle olisi tullut avata arvoosuustili. Pankki välitti tämän tiedon leskelle ja ohjeisti jatkotoimista. Leski kertoi, että asiakas tulisi jatkossa hoitamaan kuolinpesän asioita, ja pankki ohjeisti uuden valtakirjan tekemisestä. Pankki ei ole saanut leskeltä eikä asiakkaalta yhteydenottoa ennen kuin pankki vastaanotti asiakkaan vahingonkorvausvaatimuksen 21.2.2024
Asiakas katsoi pankin perusteettomasti kieltäytyneen siirrosta ja vaati siirtojen valmistuvan viidessä pankkipäivässä. Asia käsiteltiin FINEn neuvonnassa, jossa todettiin, että ositus- ja perinnönjakosopimuksessa perinnönjakokohta oli virheellisesti otsikoitu ”ositukseksi”. FINEstä on neuvottu asiakasta toimittamaan pankille selvityksen siitä, millä perusteella osakkeet siirtyvät leskeltä suoraan kuolinpesän osakkaille. Asiakas toimitti 14.4.2024 uuden siirtopyynnön, jossa siirtoperusteeksi ilmoitettiin ”lunastusjako”, ja pankki toteutti siirrot 17.4.2024.
Pankin mukaan alkuperäinen selvitys oli puutteellinen, eikä siitä ilmennyt oikeaa oikeusperustetta. Pankki ei voi tulkita asiakirjoja niiden sanamuodon vastaisesti. Siirrettäessä elossa olevan henkilön omistamia arvo-osuuksia ei siirtoperusteena voi olla perintö, koska elossa olevaa henkilöä ei voi periä. Siirtoperusteena ei myöskään kyseisessä tilanteessa voi olla ositus, sillä ositus tapahtuu lesken ja kuolinpesän, eikä lesken ja rintaperillisten välillä. Pankki on siten katsonut, että asiassa olisi tullut toimittaa ositus ja sen jälkeen perinnönjako.
Pankki on ohjeistanut leskeä, että toimeksiannon mukaiseen lopputulokseen on mahdollista päästä siirtämällä arvo-osuudet ensin leskeltä kuolinpesälle osituksessa ja tämän jälkeen kuolinpesältä rintaperillisille perinnönjaossa. Tässä yhteydessä asiakas tai valtuutettu eivät ole esittäneet muutakaan sellaista siirtoperustetta, jolla arvo-osuudet voitaisiin siirtää suoraan leskeltä vainajan rintaperillisille.
Pankin mukaan se toimi lainmukaisesti pyrkimällä selvittämään tilanteen lesken ja asiakkaan kanssa ja ohjeistamalla, miten siirto olisi voitu toteuttaa alkuperäisten asiakirjojen perusteella. Koska asiakas ei täydentänyt hakemusta ennen huhtikuuta, pankki ei voinut tehdä siirtoa aiemmin. Pankki teki siirron viivytyksettä saatuaan tarvittavan selvityksen.
Pankki katsoo, ettei se ole korvausvelvollinen, koska siirtoviivästys johtui puutteellisista asiakirjoista. Jos vahinkoa kuitenkin arvioitaisiin, pankin mukaan arvonmuutoksessa pitäisi huomioida myös niiden osakkeiden arvonnousu, jotka olivat nousseet siirtoa odotettaessa. Viivästyskorkoa voi vaatia ainoastaan viivästyneelle määrälle. Viivästyskoron määrä voisi näin ollen tapauksessa olla enintään 752,21 euroa (11,5 % viivästyskorko 33.718,00 euron pääomalle (myöhemmin myytyjen osakelajien arvo 6.2.2024) 71 päivältä = 752,21 euroa. Lisäksi pankin mukaan osinkoja ei voida vaatia pankilta, koska ne kuuluvat sille, jonka omistuksessa arvoosuudet olivat maksuhetkellä. Selvittelykuluista ei ole esitetty riittävää selvitystä.
Selvitykset
Osapuolten välisen kirjelmöinnin lisäksi lautakunnalle on toimitettu seuraava aineisto:
- Ositus- ja perinnönjakosopimus, joka on allekirjoitettu 22.1.2024.
- Lesken 29.1.2024 allekirjoittama toimeksianto pankille lesken osakkeiden siirrosta asiakkaalle.
- Kuolinpesän osakkeiden 14.4.2024 allekirjoittama ilmoitus pankille siitä, että kyse on lunastusjaosta, jossa osakkeet siirtyvät vastikkeena leskeltä rintaperillisille.
- Tositteet asiakkaan Keskon ja Orionin osakkeiden myynnistä 17.4.2024.
- Pankin luettelo lesken arvo-osuustilin kirjauksista koskien arvo-osuustilille tehdyistä kirjauksista Orionin, Keskon ja Konecranesin osakkeiden osalta.
Ratkaisusuositus
Kysymyksenasettelu
Asiakkaan ja pankin välisen riitaisuuden ratkaisemiseksi Sijoituslautakunnan on arvioitava, olisiko pankin ollut mahdollista tehdä lesken pyytämä osakkeiden siirto asiakkaalle ositus- ja perinnönjakosopimuksen perusteella. Jos tämä olisi ollut mahdollista, lautakunnan on arvioitava, onko tästä aiheutunut asiakkaalle sellaista vahinkoa, jonka pankin tulisi korvata.
Sovellettavat lainkohdat ja sopimusehdot
Arvo-osuustililain (827/1991, muokattu lailla 751/2012) 17 §:n mukaan:
”Kirjaamishakemuksen esittäjän on selvitettävä hakemuksensa oikeusperuste.
Päätös kirjaamisesta tehdään merkitsemällä ratkaisu asianomaiselle arvo-osuustilille. Merkintä on tehtävä viivyttelemättä. Päätöksen kellonaika on merkittävä tilille arvopaperikeskuksen määräämällä tavalla. Jos hakemus kokonaan tai osaksi hylätään tai jätetään tutkimatta, siitä on kuitenkin annettava erillinen päätös, jonka yhteydessä on mainittava päätöksen peruste.”
Saman lain 18 §:n mukaan:
”Jos kirjaamishakemuksen perusteeksi esitetty selvitys on puutteellinen eikä hakemusta ole heti jätettävä tutkimatta tai hylättävä, hakemuksen vireilletulosta on tehtävä väliaikainen kirjaus ja kehotettava hakijaa esittämään riittävä lisäselvitys. Hakijalle on ilmoitettava, millä tavoin hakemus on puutteellinen, minä päivänä hänen on viimeistään täydennettävä hakemustaan ja mitkä ovat täydennyskehotuksen noudattamatta jättämisen seuraukset. Tarvittaessa voidaan antaa uusi täydennyskehotus.
Jollei hakija viimeistään 1 momentissa tarkoitettuna määräpäivänä täydennä hakemustaan tarpeellisella tavalla, hakemus jätetään tutkimatta tai hylätään.
Jos hakija asetetussa määräajassa esittää vaaditun selvityksen, kirjaus katsotaan tehdyksi väliaikaisen kirjauksen tekohetkellä. Muussa tapauksessa väliaikainen kirjaus jää vaille vaikutuksia.”
Saman lain 30 §:n mukaan:
”Tilinhoitaja on huolimattomuudestaan riippumatta velvollinen korvaamaan sen hoidossa olevaan arvo-osuustiliin liittyvän vahingon, joka aiheutuu:
1) virheellisestä kirjaamista tai korjaamista koskevasta ratkaisusta, arvo-osuustilille tehdystä merkinnästä tai tili-ilmoituksesta taikka muusta sellaisesta virheellisyydestä tai puutteellisuudesta kirjaamistoiminnassa;
2) teknisestä virheestä tai toiminnan keskeytyksestä arvo-osuuksia tai oikeudenhaltijoita koskevien tietojen käsittelyssä;
3) siitä, että arvo-osuuksia tai oikeudenhaltijoita koskevia tietoja on luvattomasti luovutettu, paljastettu tai käytetty hyväksi; tai
4) siitä, että tilinhoitaja on jättänyt tekemättä arvo-osuuteen perustuvan suorituksen eikä tämä johdu liikkeeseenlaskijan menettelystä taikka siitä, ettei tilinhoitajan suoritus 29 §:n mukaan ole oikeudenhaltijaan nähden pätevä.
Vahinkoa ei kuitenkaan ole korvattava, jos tilinhoitaja voi osoittaa, että vahinko on aiheutunut sellaisesta arvo-osuusjärjestelmän ulkopuolella olevasta epätavallisesta ja ennalta-arvaamattomasta seikasta, jota tilinhoitaja ei ole voinut estää ja jonka seurauksia se ei kaikkea huolellisuutta noudattaen ole voinut välttää.
Muusta kuin 1 momentissa mainitusta syystä tätä lakia rikkomalla aiheuttamansa vahingon tilinhoitaja on velvollinen korvaamaan vain, jos vahinko on aiheutettu tahallisesti tai huolimattomuudesta.”
Asian arviointi
Asiassa on riidatonta, että leski on 29.1.2024 toimittanut pankille toimeksiannon, jossa hän on pyytänyt pankille 22.1.2024 toimitettuun ositus- ja perinnönjakosopimukseen viitaten pyytänyt siirtämään Konecranesin, Keskon ja Orionin osakkeita arvo-osuustililtään asiakkaan arvo-osuustilille.
Ositus- ja perinnönjakosopimuksessa on todettu osakkeiden siirrosta seuraavaa:
”7. Ositus
Kuolinpesä siirtyy tämän ositus- ja perintöjakosopimuksen allekirjoituksella kokonaisuudessaan lesken omaisuudeksi.
Leski suorittaa rintaperillisille kohdan 6 mukaiset perintöosuudet perunkirjoitukseen merkittyinä osakkeina […]”
Arvo-osuustililain 17 §:n mukaan kirjaamishakemuksen esittäjän on selvitettävä hakemuksensa oikeusperuste. Lautakunta toteaa, että tällä tarkoitetaan sitä oikeustoimea, jonka perusteella arvo-osuudet siirtyvät.
Asiakkaan mukaan pankin olisi pitänyt leskeltä saamiensa tietojen perusteella pystyä tekemään oikea kirjaus eli siirtää osakkeet asiakkaan arvo-osuustilille. Pankin mukaan alkuperäinen selvitys oli puutteellinen, eikä siitä ilmennyt oikeaa oikeusperustetta. Asiakas on 14.4.2024 toimittanut pankille kuolinpesän osakkaiden allekirjoittaman ilmoituksen, jossa on todettu, että kyseessä on lunastusjako, jossa lesken omistamia arvo-osuuksia siirretään kuolinpesän osakkaille vastikkeena lesken saamasta kuolinpesän omaisuudesta. Pankki on siirtänyt osakkeet asiakkaan arvo-osuustilille 17.4.2024.
Sijoituslautakunta toteaa, että omaisuus siirtyy yleensä osituksen ja perinnönjaon yhteydessä tasinkona kuoleman jälkeisen avioero-osituksen perusteella tai perintönä perinnönjaossa. Käsillä olevassa tapauksessa on harvinaisempi lunastusjako, jossa leski on maksanut kanssaperillisille vastiketta siitä, että hän on saanut perinnönjaossa omaa perintöosuuttaan suuremman omaisuuden kuolinpesästä. Leski on toisin sanoen saanut kuolinpesän omaisuudesta myös asiakkaan osuuden ja vastikkeena saamastaan osuudesta hän on luovuttanut omistamiaan osakkeita asiakkaalle.
Sijoituslautakunta katsoo, että tilinhoitajalle tulee esittää yksiselitteisesti kirjaukseen liittyvä oikeusperuste. Lesken antamassa toimeksiannossa on oikeusperusteena viitattu ositus- ja perinnönjakosopimukseen, jossa on otsikon ”Ositus” alla todettu lesken suorittavan rintaperillisille perintöosuudet perunkirjoitukseen merkittyinä osakkeina.
Sijoituslautakunta katsoo, että lesken toimittama kirjaamishakemus on ollut osittain epäselvä ja ristiriitainen sen osalta, millä perusteella osakkeet siirtyvät leskeltä asiakkaalle. Vaikka virheellisen otsikon alla olleen tekstin perusteella olisi voinut olla mahdollista päätellä kyseessä olevan lunastusjaon, lautakunta katsoo, että pankilla on ollut perusteltu syy varmistua oikeusperusteesta.
Pankista on soitettu leskelle 13.2.2024, jolloin on keskusteltu kirjaamishakemuksen epäselvyydestä. Tämän jälkeen pankki on jäänyt odottamaan lesken ilmoituksen mukaisesti asiakkaan yhteydenottoa, mistä johtuva viive ei ole ollut pankista johtuvaa. Pankilla on siten kulunut noin kaksi viikkoa kirjaamishakemuksen käsittelyssä ensi vaiheessa.
Sijoituslautakunta on katsonut mm. ratkaisusuosituksessaan FINE-039528 (annettu 20.12.2021), että pankin on käsiteltävä kuolinpesän tekemä kirjaamishakemus kohtuullisessa ajassa. Lautakunta katsoi, että kyseisessä tapauksessa kuolinpesän asiakirjojen tarkastuksessa oli kyse yksinkertaisesta asiasta, joka olisi tullut tehdä muutamassa pankkipäivässä.
Lautakunta katsoo, että nyt käsillä olevassa tapauksessa kyse ei ole ollut yksinkertaisesta asiasta, vaan sen käsitteleminen on vaatinut normaalia suurempaa perehtymistä ja asiantuntemusta. Lautakunta katsoo, että lesken kirjaamishakemuksen käsittelyn kesto ensi vaiheessa noin kahden viikon kuluessa ei ole tässä tapauksessa ollut kohtuuton.
Lautakunta toteaa, että asiassa ei ole esitetty, että pankille olisi annettu tarkempaa selvitystä kirjaamishakemuksen oikeusperusteesta ennen asiakkaan 14.4.2024 pankille toimittamaa selvennystä, jossa on yksiselitteisesti ilmoitettu osakkeiden siirron perusteen olevan lunastusjaossa lesken suorittama vastike. Pankki on tämän jälkeen siirtänyt osakkeet asiakkaalle 17.4.2024.
Sijoituslautakunta katsoo, että pankki on toiminut asianmukaisesti, kun se on tehnyt osakkeiden siirtoa koskevan kirjauksen vasta saatuaan riittävät tiedot kirjaamishakemuksen oikeusperusteesta 14.4.2024. Sijoituslautakunta katsoo siten, että osakkeiden siirto ei ole viivästynyt aiheettomasti pankista johtuvasta syystä eikä pankki siten ole velvollinen korvaamaan asiakkaan vaatimaa vahinkoa.
Lopputulos
Sijoituslautakunta ei suosita korvausta.
Sijoituslautakunnan ratkaisu syntyi äänestyksen jälkeen. Puheenjohtaja Norroksen ja jäsen Tapanilan eriävä mielipide on ohessa.
SIJOITUSLAUTAKUNTA
Puheenjohtaja Norros
Sihteeri Heino
Jäsenet
Kajala
Laitinen
Räty-Ivanov
Tapanila
Puheenjohtaja Norroksen ja jäsen Tapanilan eriävä mielipide
Olemme enemmistön kanssa perusteluista samaa mieltä sivun 8 sen kappaleen, joka alkaa sanoilla ”Sijoituslautakunta on katsonut mm. ratkaisusuosituksessaan”, loppuun saakka. Tämän jälkeen toteamme seuraavaa.
Vaikka tapauksessa onkin kyse niin sanotusta lunastusjaosta, joka on perheoikeudellisena toimituksena jossakin määrin harvinainen, pankin olisi pitänyt pystyä esittämään ositus- ja perinnönjakosopimusta koskeva tarkentava kysymyksensä ripeämmin kuin siinä noin kahden viikon ajassa, jonka se tapauksessa kesti. Tapauksessa asiakas on katsonut, että osakkeiden siirron hänen arvo-osuustililleen olisi tullut tapahtua viikon kuluessa siirtopyynnön toimittamisesta eli 6.2.2024. Katsomme, että tässä ajassa pankin olisi tullut saada tarkentava kysymyksensä esitettyä. Koska näin ei ole käynyt, pankki on korvausvastuussa osakkeiden luovutuksen viivästymisen perusteella.
Tässä tapauksessa viivästys on aiheuttanut vahinkoa osakkeiden arvonlaskun muodossa. Arvo-osuustililain 31 §:n mukaan tilinhoitaja voi olla vastuussa vahingosta, joka johtuu siitä, ettei arvo-osuutta ole voitu myydä tietystä hinnasta tiettynä ajankohtana, vain, jos hänen viakseen jää lievää törkeämpi huolimattomuus. Ottaen huomioon, että lievä tuottamus on vahingonkorvausoikeudessa yleensä käsitetty varsin suppea-alaiseksi ilmiöksi, katsomme, että pankin tuottamus on tapauksessa ollut jossakin määrin lievää vakavampaa. Osakkeiden arvonlaskuna ilmennyt vahinko on siten korvattavaa arvo-osuustililain 31 §:stä huolimatta.
Katsomme, että syy-yhteys vahingon aiheutumiseen on tapauksessa alkanut 6.2.2024, kun pankki ei ole oikea-aikaisesti esittänyt tarkentavaa kysymystään leskelle tai perillisille. Syy-yhteys lisävahinkoihin on kuitenkin katkennut 13.2.2024, jolloin pankki on esittänyt kysymyksen leskelle. Tämän ajankohdan jälkeen vastuu kysymykseen vastaamisesta on kuulunut asiakaspuolelle, eikä pankki ole vastuussa enää tuon ajankohdan jälkeen tapahtuneesta arvonlaskusta.
Lausutuin syin pankki on siten vastuussa aikavälillä 6.2.–13.2.2024 tapahtuneesta asiakkaalle kuuluvien osakkeiden arvon laskusta. Vahinkoa supistavana olosuhteena on toisaalta otettava huomioon yhden osakkeen, Konecranesin, tänä aikana tapahtunut arvonnousu. Päätöskurssien mukaan laskettuna asiakkaan Orionin osakkeiden arvonlasku on 1482 euroa ja Keskon osakkeiden 344,50 euroa. Konecranesin osakkeen arvonnousu on ollut 52 euroa. Yhteensä pankin on siis korvattava asiakkaalle 1774,50 euroa viivästyskorkoineen.
Äänestyksen lopputuloksen vuoksi jätämme ottamatta kantaa viivästyskoron määrään.