Tapahtumatiedot
A:n puhelimitse yhdessä puolisonsa B:n kanssa 5.9.2023 tekemän vahinkoilmoituksen mukaan A:n omakotitalossa ollut vuokralainen oli 31.8.2023 ilmoittanut päättävänsä vuokrasuhteen ja muuttavansa pois omakotitalosta. Lopputarkastuksessa A ja B olivat havainneet, että talon sisätiloissa oli runsaasti vaurioita; wc:n peilikaappi oli rikottu ja sähköinen pyyhekuivain oli revitty irti seinästä ja rikottu. Olohuoneessa sälekaihtimia oli väännetty rikki. Alakertaan johtavan oviaukon lukko oli rikottu. Rakennukseen ostetun ilmalämpöpumpun kaukosäätimet oli hajotettu ja mahdollisesti myös ilmalämpöpumppua oli vaurioitettu. Keittiön ikkunasta oli rikottu lukitus ja lukot. Keittiön taso oli irrallaan ja notkolla. Jääkaappi oli yltä päältä ruosteessa ja uunin luukku rikki.
Yläkerrasta pistorasia ja yksi valokatkaisijoista oli revitty irti. Tapetteja oli revitty olohuoneesta ja yläkerran makuuhuoneesta. Yläkerran pienessä makuuhuoneessa seinämateriaalit oli revitty kokonaan irti. Myös yläkerrassa ollut peilikaappi oli revitty irti ja hävitetty. Tuuletusikkunoiden verkot oli väännetty ja revitty irti. Kaksi vaatekaappia oli hajotettu. Alakerran eteisestä kenkäkaapit oli revitty irti seinästä ja hajotettu, minkä lisäksi peili oli hajotettu. Yläkerran makuuhuoneen oven listat oli revitty irti. Myös ulko-ovista oli revitty tiivisteitä irti. Alakerrassa ollut ikkuna ja autotallin ikkuna oli rikottu. Vesiletku oli katkottu ja suihkutiloissa osa laatoista oli halki. Verhotankoja oli väännetty ja revitty. Eteisen ikkunan lista oli revitty irti. Rappusista oli haljennut laattoja. Lisäksi taloon oli jätetty vuokralaisen irtaimistoa ja jätettä. Talossa oli tuhohyönteisiä.
A:n ja B kertoivat, että vauriot havaittiin 1.9.2023, kun vuokralainen ei ollut enää paikalla. He olivat viimeksi käyneet omakotitalolla noin puoli vuotta aikaisemmin.
Korvauspäätöksessään 18.9.2023 vakuutusyhtiö totesi talon olleen vakuutettuna kotivakuutuksella ja huoneistoturvavakuutuksella. Talossa on havaittu monia yksittäisiä vahingontekoja ja rikkoutumisia. Vakuutusyhtiö katsoi, että ilmoitetut vahingot ovat syntyneet pitkällä ajalla vuokralaisen asumiskäyttäytymisen seurauksena. Kyse ei ole vain yhdestä vahinkotapahtumasta, vaan jokainen rikkoutuminen, naarmu ja kolhu on oma yksittäinen vahinkonsa. Tarkkaa vahinkoaikaa havaituille vaurioille ei tiedetä, eikä kuvien perusteella pysty arvioimaan myöskään sitä, onko jokin vahinko tapahtunut vahingossa, vai ovatko kaikki tapahtumat tahallisia vuokralaisen aiheuttamia vahinkoja
Kotivakuutuksen rajoitusehtojen mukaan vakuutus ei korvaa pitkällä ajalla syntyviä asumiskäyttäytymisen seurauksena syntyviä vahinkoja, eikä myöskään vuokralaisen tahallaan aiheuttamaa vahinkoa asunnon pinnoille ja muulle vakuutetulle omaisuudelle.
Huoneistoturvavakuutuksesta korvataan vuokralaisen tai hänen luvallaan huoneistossa olevan henkilön tahallisesti aiheuttama vahinko silloin, kun vahingonteko on yksittäinen ja äkillinen tapahtuma. Myös tässä vakuutuksessa on rajoitusehto mm. narmuuntumisen ja kolhiintumisen osalta. Vakuutusyhtiö katsoo, ettei A:n tapauksessa ole voitu osoittaa yhtä äkillistä tahallista vakuutustapahtumaa, vaan asunnon pintoja ja vakuutettua omaisuutta on rikkoutunut tai rikottu vuokrasuhteen aikana, joten vahinkoa ei voida korvata vakuutuksesta.
Riippumatta siitä, ovatko kaikki vahingot tahallisia tai onko jokin rikkoutuminen äkillinen vahinko, yksittäisen vakuutuksesta korvattavan vahingon korjauskustannukset jäänevät vakuutusyhtiön arvion mukaan alle vakuutuksen omavastuun, joka on 500 euroa. Jotta yksittäiset vahingot voidaan käsitellä vakuutuksesta, tulee vakuutusyhtiöön toimittaa korvausvastuun ratkaisemiseksi riittävät tiedot, joita ovat tapahtuma-aika, tapahtumakuvaus sekä vahingon määrä ja vaurioituneen tai rikkoutuneen esineen ikätiedot.
A:n vahinkotarkastusta ja päätöksen perustelujen oikeellisuutta koskevan tiedustelun johdosta vakuutusyhtiö ilmoitti A:lle, että Huoneistoturvavakuutuksen korvausedellytyksenä on, että vahinko pystytään yksilöimään yksittäiseksi tapahtumaksi. Tällöin pitkän ajan kuluessa sattuneet vahingot, joiden sattumisajankohtaa ei pystytä todentamaan, eivät ole vakuutuksesta korvattavia tai jokainen vahinko katsotaan omana vakuutustapahtumana. Vakuutusyhtiön vahinkotarkastajan osaaminen ja tehtävät painottuvat palo- ja vuotovahinkojen hoitamiseen ja erityisesti korjausten rakennustekniseen puoleen. Tässä tapauksessa vahinkotarkastajan käynti ei oletettavasti toisi lisäarvoa vahingon selvittämiseen, koska hän tai kukaan muukaan tuskin pystyy arvioimaan, mikä vahinko on sattunut minäkin ajankohtana.
A haki muutosta korvauspäätökseen vakuutusyhtiön sisäisessä muutoksenhakumenettelyssä. Valituksessaan hän kiinnitti huomiota vakuutuksen myyntitilanteeseen. Vakuutusyhtiön markkinointimateriaaleissa kuvataan laajasti sitä, kuinka huoneistoturvavakuutus turvaa korvaa myös vuokralaisen aiheuttamat tahalliset teot kiinteistölle ja sen esineille Tämä argumentti toistuu kauttaaltaan vakuutusyhtiön materiaaleissa (nettisivut, artikkelit ja vakuutusmyyjien kertomukset). Materiaaleissa tai vakuutusehdoissa ei kuitenkaan ole lainkaan kerrottu, että vuokralaisen tuhotessa asunnon korvauksen hakijan tulisi kyetä osoittamaan, miten ja missä järjestyksessä vahingot ovat tapahtuneet. A huomauttaa, että vuokranantajan mahdollisuudet esittää näyttöä tällaisista seikoista ovat hyvin rajoitetut, jos vuokralainen on yhteistyöhaluton. Poliisikaan ei voi vaitiolovelvollisuuden johdosta kertoa vuokranantajalle esimerkiksi kiinteistöllä käynnistä, saati siitä, mitä asiaa käynti on koskenut. Markkinointimateriaaleissa ei myöskään millään tavalla kerrota omakotitalon vuokraamisesta ja siellä tapahtuvien vahingontekojen korvaamisesta vuokranantajan näkökulmasta. Niissä kuitenkin mainitaan, että vakuutus korvaa tahalliset vahingonteot, kun asiasta on tehty rikosilmoitus.
A:lla vuokranantajana ei ole ollut viitteitä vuokralaisen tämän kaltaisesta käyttäytymisestä vuokrasuhteen aikana. Asunnolla on viimeksi käyty 1.1.2023 ja tällöin rikosilmoituksessa ilmoitetuista vahingonteoista ei ole ollut viitteitä. Ilmoitetuissa vaurioissa ei ole kyse pitkällä ajalla tapahtuneista kulumisista, vaan tahallisesti aiheutetuista vahingoista. Myyntimateriaalien perusteella A ei ole voinut käsittää, että jos vuokralainen tuhoaa kiinteistön kauttaaltaan, tätä ei laskettaisi yhdeksi vahingoksi. Oikaisupyynnössään A vaati korvausta lähemmin yksilöimistään vaurioista ja menetetyistä vuokratuloista.
Korvauspäätöksessään 15.2.2024 vakuutusyhtiön sisäinen muutoksenhakuelin totesi, että huoneistoturvavakuutus on tullut voimaan 1.11.2020 sen jälkeen, kun A oli keskustellut vakuutusyhtiön edustajan kanssa koti- ja huoneistoturvavakuutuksesta 16.10.2020, missä yhteydessä hän oli saanut koti- ja huoneistoturvaa koskevat tuoteselosteet sekä muuta asiakirjamateriaalia. Myöhemmin 3.11.2020 päivätyn merkinnän mukaan A:lle oli toimitettu huoneistoturvan tarjous sähköisesti allekirjoitettavaksi ja vakuutus saatettiin allekirjoituksen jälkeen voimaan.
Vaikka nimenomaan A:n omakotitalossa sattunutta tapahtumaketjua ei ole mainittu esimerkkinä tuoteselosteessa, tämä ei kuitenkaan osoita, että vakuutusyhtiö olisi laiminlyönyt tiedonantovelvollisuutensa. Vakuutusyhtiön mielestä tuoteselosteessa ei viitata siihen, että useammat yksittäiset ajallisesti eriävät rikkoutumiset tai muut omaisuuden vahingoittumistapahtumat käsiteltäisiin yhtenä isona vahinkokokonaisuutena niin, että omavastuu vähennetään vain kerran. Tuoteselosteella kerrotaan, että omavastuu on se määrä vahingosta, joka jää vakuutuksenottajan maksettavaksi kustakin vahingosta. Ilmaus ”kustakin vahingosta” on ymmärrettävä niin, että jokaisesta yksittäisestä korvattavasta vahinkotapahtumasta vähennetään omavastuu, ja jokainen tapahtuma arvioidaan yksitellen erikseen.
Tuoteselosteen mukaan vakuutuksesta korvataan myös vuokralaisen tahallaan huoneistolle aiheuttamat vahingot, jos ne ovat seurausta yksittäisestä, äkillisestä tapahtumasta, josta on jouduttu tekemään rikosilmoitus. Tämä maininta tulee vakuutusyhtiön näkemyksen mukaan ymmärtää niin, että useat yksittäiset äkilliset vahingot käsitellään omina vahinkotapahtuminaan. Tässäkään kohdassa ei ole kerrottu, että useammat ajallisesti eriävät rikkoutumiset tai muut omaisuuden vahingoittumistapahtumat käsiteltäisiin yhtenä isona vahinkokokonaisuutena.
Tuoteselosteessa kehotetaan vakuutuksenottajaa tutustumaan huolellisesti myös vakuutusehtoihin. Kaikkia vahinkotapahtumia ja korvattavuuden arviointiin vaikuttavia seikkoja ei ole mahdollista kuvata tuoteselosteessa. Huoneistoturvan ehtojen mukaan vakuutuksesta korvataan äkillisesti tuotetut suoranaiset esinevahingot, joista vuokralainen tai hänen luvallaan huoneistossa oleva henkilö on korvausvastuussa, ja joita ei korvata vahingon aiheuttajan vastuuvakuutuksesta tai rakennuksen vakuutuksesta. Korvauksen edellytyksenä on, että vahinko pystytään yksilöimään yksittäiseksi tapahtumaksi. Vakuutusyhtiön mielestä ehtokohdasta käy selvästi ilmi, että sen mukaan korvattavuuden edellytyksenä on, että vahinko pystytään yksilöimään yksittäiseksi vahinkotapahtumaksi. Muussakaan A:n viittaamassa nettiartikkelien materiaalissa ei ole kerrottu, että useammat ajallisesti eriävät vahingot tai rikkoutumiset käsiteltäisiin yhtenä isona vahinkokokonaisuutena.
A:n käytettävissä on ollut huoneistoturvavakuutusta koskeva tuoteseloste ja vakuutusehdot. Materiaalia ei vakuutusyhtiön mielestä voida pitää puutteellisena tai epäselvänä. Yhtiö katsoo, että vakuutussopimus on tullut voimaan vakuutusehtojen mukaisena.
Asiakkaan valitus
A vaatii korvausta aiemmin vakuutusyhtiölle lähettämäänsä oikaisupyyntöön liitetyn laskelman mukaisesti. Hän toistaa oikaisupyynnössään esittämänsä perustelut. A ymmärtää, että huoneistoturvavakuutus ei korvaa pitkällä aikavälillä tapahtunutta kulumista. Hän vaatii, että huoneistoturvavakuutuksesta korvataan hänen esittämässään vauriolistauksessa lähemmin yksilöidyt vauriot yhtenä vahinkona. Lisäksi A vaatii korvausta menetetyistä vuokratuloista 3 kuukaudelta (á 650 euroa). A:n vaatimuksen yhteismäärä on 8834,80 euroa, josta voidaan vähentää 500 euron omavastuu.
Vuokrasuhteen päättymisestä ilmoittaessaan vuokralainen kertoi asunnon olevan siisti, ja että häneen saisi yhteyttä sähköpostilla. Vauriot paljastuivat seuraavana päivänä talolla käytäessä, eikä vuokralainen enää vastannut yhteydenottoihin.
A ei kykene osoittamaan, ovatko kaikki vahingot aiheutuneet pitkällä vai lyhyellä aikavälillä. Edellisen kerran kiinteistöllä käytäessä (31.12.2022) kaikki oli kunnossa. A puolisoineen haastatteli myös naapureita, mutta hekään eivät osanneet kertoa mitään. Yksi naapureista oli nähnyt poliisin käyvän kohteessa kerran kevään aikana. Vuokranantajana A:lla ei ole oikeutta mennä kohteeseen omin päin. Hän myös asuu eri paikkakunnalla. Poliisiltakaan ei ole saatavissa tietoa heidän mahdollisista havainnoistaan, jotka todistaisivat rikkoutumisen ajankohdan. Tämä liittyy mahdollisesti henkilötietojen suojaan. Vuokralainen kiistää kaiken, eikä halua olla A:han missään yhteydessä. A pyrki valitsemaan luotettavan vuokralaisen (hoitoalalla työskentelevä kahden lapsen äiti), mikä kuitenkin osoittautui virheeksi. A:n ei vuokranantajana ole mahdollista tätä tarkemmin osoittaa vahinkojen sattumisajankohtaa.
A toistaa myös aiemmin esittämänsä perustelut vakuutusyhtiön markkinoinnin harhaanjohtavuuden osalta. Vakuutusyhtiön materiaaleissa on korostettu, että vakuutusyhtiö korvaa vuokralaisen tahallisesti aiheuttamat vahingot, jos rikosilmoitus on tehty.
Vakuutusyhtiön vastineen johdosta A on lausunut, että vakuutusyhtiön väite vahinkojen syntymisestä vuokrasuhteen aikana (kesä 2021- 31.8.2023) ei pidä paikkaansa. A on vieraillut kiinteistössä vuokrasuhteen aikana joka vuosi vieden joululahjan ja toimittaen polttopuita sekä tehden pieniä korjauksia vuokralaisen pyynnöstä. Viimeisin käynti on ollut 31.12.2022, jolloin A on korjannut ulko-oven kahvan. Millään näistä vierailukerroista ei ole ollut nähtävissä valituksessa mainittuja vaurioita.
A:n on lisäksi maininnut vakuutusyhtiön edustajan (vahinkokäsittelijä) kertoneen hänelle, että muutkin vakuutuksenottajat ovat kokeneet vakuutuksen epäreiluksi ja harhaanjohtavaksi. Korvauskäsittelijä toivoi, että asia viedään A:n toimesta eteenpäin, koska hänen omat kätensä ovat sidotut, mutta hän toivoo ”ylemmän portaan” saavan tietoonsa, kuinka epäselvä ja vaikeasti esitetty kyseinen vakuutus on. A tiedustelee, olisiko mainittua puhelua mahdollista saada kuultavaksi.
Vakuutusyhtiön vastine
Vakuutusyhtiö kiistää A:n vaatimukset. Siltä osin kuin kyse on vakuutusten myynnissä ja markkinoinnissa annetuista tiedoista, yhtiö viittaa sisäisessä muutoksenhakumenettelyssä A:lle annetun korvauspäätöksen perusteluihin.
Kotivakuutuksen osalta vakuutusyhtiö toistaa korvauspäätöksissään esittämänsä perustelut. Rajoitusehtojen mukaan vakuutus ei korvaa pitkällä ajalla syntyviä asumiskäyttäytymisen seurauksena syntyviä vahinkoja, eikä myöskään vuokralaisen tahallaan aiheuttamia vahinkoja asunnon pinnoille ja vakuutetulle omaisuudelle.
Huoneistoturvan osalta vakuutusyhtiö toteaa, että vahingon tapahtuma-aika on rajattu vuokrasuhteen kestäneelle ajanjaksolle. Vaurioiden syntymisen tarkempi ajankohta ja erityisesti vaurioiden aiheutumisen syy jäävät kuitenkin epäselviksi. Vakuutusyhtiö katsoo, että korvattavaksi vaaditut vauriot eivät ole aiheutuneet minkään yksittäiseksi tapahtumaksi yksilöitävissä olevan tahallisen vahingonteon seurauksena. Huoneistoon on tullut vähitellen yksittäisiä vaurioita sinne tänne johtuen vuokralaisen välinpitämättömästä asumistavasta.
Rajoitusehtokohdasta 3.6.1 (Tahallisuus) poiketen myös vuokralaisen tai tämän luvalla huoneistossa olevan henkilön tahallisesti aiheuttama vahinko korvataan silloin, kun vahingonteko on yksittäinen ja äkillinen tapahtuma, josta on tehty rikosilmoitus. Vakuutusyhtiö katsoo asiassa jäävän osoittamatta, mitkä vaurioista ovat syntyneet yhdellä kerralla, ja näin ollen toisistaan erillisten vahinkotapahtumien lukumäärä jää selvittämättä. Pelkkää vaurioiden ilmestymistä pidemmän ajan kuluessa ei sinänsä voida pitää äkillisenä ja ennalta arvaamattomana vahinkona, vaan vahinkotapahtuman äkillisyyden ja ennalta arvaamattomuuden osoittamiseksi myös vaurioiden syntyyn johtaneen ja riittävästi yksilöitävissä olevan vahinkotapahtuman tulisi olla selvillä.
Vakuutusyhtiö katsoo, että korvattavaksi vaaditut vauriot eivät ole aiheutuneet minkään yksittäiseksi tapahtumaksi yksilöitävissä olevan tahallisen vahingonteon seurauksena. Vakuutusyhtiö viittaa myös Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositukseen asiassa FINE-011605.
Riippumatta siitä, onko vuokralainen aiheuttanut vahingot tahallisesti vai ei, yksittäisten vahinkojen korjauskulut jäävät vakuutusyhtiön arvion mukaan alle vakuutuksen omavastuuosuuden (500 €).
Vakuutusehtojen mukaan keskeytysvahingon korvaaminen edellyttää, että vakuutuskirjaan merkitty huoneisto on asuinkelvoton sille sattuneen, esinevakuutuksesta korvattavan vakuutustapahtuman takia. Koska vahingon korvattavuuden edellytykset eivät täyty, vakuutusyhtiö ei korvaa myöskään keskeytysvahinkoa. Yhtiö pitää kaikesta huolimatta A:n vaatimaa 3 kuukauden keskeytysaikaa vahinkojen korjaamiseksi pitkänä, kun otetaan huomioon ehtokohta, joka edellyttää tehokkaiden korjaustapojen käyttämistä.
Ratkaisusuositus
Kysymyksenasettelu
Osapuolten välinen erimielisyys koskee sitä, ovatko A:n ilmoittamat omakotitalon rakenteiden ja irtaimiston vauriot kotivakuutuksesta tai huoneistoturvavakuutuksesta korvattavia. Lähemmin tarkasteltuna kyse on siitä, soveltuvatko vakuutusyhtiön vetoamat rajoitusehdot tapaukseen, sekä siitä, montako vahinkotapahtumaa A:n ilmoittamat vauriot käsittävät. Kyse on myös siitä, onko vakuutusyhtiö täyttänyt vakuutussopimuslain mukaisen tiedonantovelvollisuutensa ennen huoneistoturvaa koskevan vakuutussopimuksen tekemistä.
Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot
Vakuutussopimuslain 5 §:n (238/2018, Tiedot ennen sopimuksen tekemistä) 1 momentin mukaan vakuutuksenantajan on ennen vakuutussopimuksen tekemistä annettava vakuutuksen hakijalle tietoja vakuutusmuodoistaan, näiden vakuutusten vakuutusmaksuista ja vakuutusehdoista sekä muut hakijalle määritettyyn vakuutustarpeeseen sopivan vakuutuksen valitsemiseksi tarpeelliset tiedot. Tietoja annettaessa tulee kiinnittää huomiota myös vakuutusturvan olennaisiin rajoituksiin.
Vakuutussopimuslain 5 §:n 3 momentin mukaan edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitetut tiedot on annettava ymmärrettävässä muodossa ja niitä annettaessa on otettava huomioon tarjottavan vakuutuksen monimutkaisuus ja se, onko vakuutuksen hakija kuluttaja tai tähän 3 §:n 2 momentin mukaan rinnastettava vai muu henkilö, sekä muut asiakkaan tai asiakasryhmän ominaisuudet.
Vakuutussopimuslain 9 §:n (Vastuu puutteellisista tai virheellisistä tiedoista) mukaan jos vakuutuksenantaja tai sen edustaja on vakuutusta markkinoitaessa jättänyt vakuutuksenottajalle antamatta tarpeellisia tietoja vakuutuksesta tai antanut hänelle siitä virheellisiä taikka harhaanjohtavia tietoja, vakuutussopimuksen katsotaan olevan voimassa sen sisältöisenä kuin vakuutuksenottajalla oli saamiensa tietojen perusteella ollut aihetta käsittää.
Vakuutussopimuslain 69 §:n (Korvauksen hakijan velvollisuus antaa selvityksiä) mukaan korvauksen hakijan on annettava vakuutuksenantajalle sellaiset asiakirjat ja tiedot, jotka ovat tarpeen vakuutuksenantajan vastuun selvittämiseksi ja joita häneltä kohtuudella voidaan vaatia ottaen myös huomioon vakuutuksenantajan mahdollisuudet hankkia selvitys.
Kotivakuutusehtojen (voimassa 1.1.2022 lukien) kohdan 5.1 (Vakuutusturvat ja niistä korvattavat vakuutustapahtumat) mukaan vakuutus korvaa vakuutetulle omaisuudelle äkillisesti ja ennalta arvaamattomasti vakuutuksen voimassaoloaikana sattuneen suoranaisen esinevahingon, joka voidaan yksilöidä yksittäiseksi tapahtumaksi.
Ehtokohdan 5.1.4 (Varkaus ja vahingonteko) mukaan vakuutuksesta korvataan suoranainen esinevahinko, joka on aiheutunut
[…]
ulkopuolisen henkilön tahallisesta vahingonteosta. Vahingonteko on pystyttävä yksilöimään yksittäiseksi äkilliseksi tapahtumaksi.
[…]
Ehtokohdan 5.1.6 (Rikkoutuminen) mukaan vakuutuksesta korvataan suoranainen esinevahinko, joka on aiheutunut
- rikkoutumisesta
- muusta äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta vakuutustapahtumasta
Ehtokohdan 5.3 (Korvauksen rajoitukset) mukaan rajoitukset koskevat kaikkia vakuutusturvia.
Ehtokohdan 5.3.4 (Vähitellen tapahtuvat vahingot) mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut vakuutuksen kohteelle itselleen sen tavanomaisesta käyttämisestä taikka kulumisesta, naarmuuntumisesta, kolhiintumisesta, syöpymisestä, ruostumisesta, lahoamisesta, pilaantumisesta tai materiaalien luonnollisesta heikkenemisestä tai muusta vähitellen tapahtuvasta ilmiöstä taikka homehtumisesta, sienettymisestä, mikrobeista, hajusta, kosteudesta tai kondenssivedestä
Ehtokohdan 5.3.9 (Muita rajoituksia) alakohdan b) mukaan vakuutuksesta ei korvata toiselle vuokrattuun rakennukseen tai huoneistoon eikä siellä olevaan irtaimistoon kohdistuneita tahallisia vahingontekoja muuten kuin murron tai ryöstön yhteydessä. Alakohdan c) mukaan vakuutuksesta ei korvata vakuutetun luvalla sisälle päässeen henkilön tahallisesti tai törkeällä huolimattomuudella aiheuttamaa vahinkoa tai varkautta.
Huoneistoturvavakuutuksen vakuutusehtojen kohdan 3.2 (Huoneiston kiinteät sisustukset) mukaan huoneistoturvavakuutuksessa huoneiston kiinteisiin sisustuksiin luetaan mukaan
- asunto-osakeyhtiölaissa osakkeenomistajan kunnossapitovastuulla oleva omaisuus, esimerkiksi lattia- ja seinäpinnoitteet, kiinteät keittiökalusteet
- yhtiöjärjestyksessä osakkeenomistajan kunnossapitovastuulle määrätty omaisuus
- wc-kalusteet, liesi, liesituuletin, jääkaappi, kiuas ja vakuutuksenottajan omistamat pesukoneet.
Ehtokohdan 3.3.1 (Vuokranantajan laaja esinevakuutus, Vakuutuksen kohde) mukaan vakuutuksen kohteena on huoneiston kiinteät sisustukset.
Lisäksi vakuutuksenottajan omistamaa, vakuutuspaikassa olevaa irtaimistoa voi olla vakuutusmäärästä yhteensä enintään 2000 euroa.
Ehtokohdan 3.3.2 (Korvattavat vakuutustapahtumat) alakohdan Huoneiston kiinteät sisustukset mukaan vakuutuksesta korvataan kiinteille sisustuksille aiheutuneet äkilliset ja ennalta arvaamattomat suoranaiset esinevahingot, joita vuokralaisen oma vakuutus ei korvaa.
Vakuutuksesta korvataan myös tason parannukset, joita ei korvata kiinteistövakuutuksesta siksi, että huoneistossa tehtyjen muutostöiden takia huoneiston laatutaso on ollut vahinkohetkellä kiinteistön alkuperäistä tasoa parempi.
Vakuutuksesta korvataan rajoitusehdosta 3.6.1 (Tahallisuus) poiketen myös vuokralaisen tai tämän luvalla huoneistossa olevan henkilön tahallisesti aiheuttama vahinko silloin, kun vahingonteko on yksittäinen ja äkillinen tapahtuma, josta on tehty rikosilmoitus.
Alakohdan Rakennukselle aiheutunut vahinko mukaan vakuutuksesta korvataan myös rakennuksen vakuutuksesta korvaamatta jäänyt omavastuun tai ikävähennyksen osuus silloin, kun vakuutuksenottajan vuokralainen on korvausvastuussa vahingosta eikä vuokralaisen oma vastuuvakuutus korvaa vahinkoa. Korvauksen enimmäismäärä on vakuutuskirjaan merkitty esinevakuutuksen vakuutusmäärä.
Ehtojen jakson 3.6 (Esinevakuutusten yhteiset korvausrajoitukset) kohdan 3.6.1 (Tahallisuus) mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa silloin, kun vuokralaisen tai hänen luvallaan huoneistossa olevan henkilön on ollut tarkoitus rikkoa vakuutuksen kohteena olevaa omaisuutta.
Ehtokohdan 3.6.2 (Vähitellen aiheutuvat vahingot) mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut omaisuudelle itselleen sen tavanomaisesta käytöstä tai kulumisesta.
Vakuutuksesta ei korvata myöskään vahinkoa, joka on aiheutunut omaisuudelle itselleen sen syöpymisestä, ruostumisesta, lahoamisesta, pilaantumisesta, routimisesta, maan painumisesta, naarmuuntumisesta, kolhiintumisesta, materiaalien luonnollisesta heikkenemisestä tai muusta vähitellen tapahtuvasta ilmiöstä.
Ehtokohdan 6 (Vuokratulon keskeytysvakuutus) vuokratulon keskeytysvakuutuksesta korvataan vakuutuksenottajalle vakuutuskirjaan merkitystä huoneistosta saamatta jäänyt vuokratulo, joka on seurausta siitä, että huoneisto on asumiskelvoton sille sattuneen esinevahingon takia.
Ehtokohdan 6.4 (Korvattavat vahingot) mukaan vakuutuksesta korvataan keskeytysvahinko, kun vakuutuskirjaan merkitty huoneisto on asuinkelvoton sille sattuneen, esinevakuutuksesta korvattavan vakuutustapahtuman takia
Asian arviointi
Vahinkojen korvattavuus kotivakuutuksen vakioehtojen perusteella
Vakuutusyhtiö on vastineessaan esittänyt, että vahingon tapahtuma-aika on ”rajoitettu vuokrasuhteen kestäneelle ajanjaksolle”. A on kuitenkin puhelimitse tekemässään vahinkoilmoituksessa ja myöhemmissä kirjelmissään johdonmukaisesti kertonut rakennuksella 31.12.2022 tai 1.1.2023 tapahtuneesta käynnistä, jonka yhteydessä vaurioita ei ole ollut vielä havaittavissa. Tämän perusteella lautakunta pitää asiassa uskottavasti selvitettynä, että vauriot ovat syntyneet 31.12.2023 – 31.8.2023 välisenä aikana.
Lautakunnalle on toimitettu lukuisia valokuvia rakennuksen sisätilojen, ikkunoiden ja muun muassa irti revityn lämmityspatterin sekä peltikaapin vaurioista. Osapuolten mainitsemaa rikosilmoitusta ei ole käytettävissä, mutta lautakunta pitää vakuutusyhtiön kannanottojen perusteella asiassa riidattomana, että rikosilmoituksen tiedot vastaavat A:n vakuutusyhtiölle ja lautakunnalle esittämää vaurioluetteloa.
Vakuutusyhtiö ei ole kiistänyt sitä, että omakotitalossa havaitut vauriot sinänsä ovat kotivakuutusehtojen kohdassa 5.1.6 tarkoitettujen rikkoutumisten seurausta. Yhtiö on kuitenkin luonnehtinut vaurioita moniksi rikkoutumisiksi ja vahingonteoiksi, joiden sattumisajankohtaa ei tiedetä. Valokuvien perusteella ei yhtiön mukaan voida arvioida, onko jokin vaurio aiheutettu vahingossa vai ovatko kaikki tapahtumat vuokralaisen tahallisesti aiheuttamia vahinkoja. Yhtiö on lausunut, että kotivakuutus ei korvaa rajoitusehdon 5.3.4 ja 5.3.9 perusteella ”pitkällä ajalla syntyviä asumiskäyttäytymisen seurauksena syntyviä vahinkoja”, eikä myöskään vuokralaisen tahallaan aiheuttamia vahinkoja
Kotivakuutuksen rajoitusehtokohdan 5.3.4 mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut vakuutuksen kohteelle itselleen sen tavanomaisesta käyttämisestä taikka kulumisesta, naarmuuntumisesta, kolhiintumisesta, syöpymisestä, ruostumisesta, lahoamisesta, pilaantumisesta tai materiaalien luonnollisesta heikkenemisestä tai muusta vähitellen tapahtuvasta ilmiöstä taikka homehtumisesta, sienettymisestä, mikrobeista, hajusta, kosteudesta tai kondenssivedestä. Lautakunta toteaa, että rajoitusehtokohdassa ei mainita vakuutusyhtiön vastineessa esitetyllä tavalla mainita ”pitkällä ajalla asumiskäyttäytymisen seurauksena syntyviä vahinkoja”. Valokuvien perusteella vauriot ovat tässä tapauksessa pääosin aiheutuneet rakenteisiin tai esineisiin kohdistuneista iskuista tai esimerkiksi seinätapettien, katkaisijan, pistokkeen ja peilikaapin osalta esineiden tarkoituksellisesta rakenteista irti vääntämisistä. Tämän kaltaista tahallista menettelyä ei voida pitää omaisuuden tavanomaisena käyttämisenä. Koska vakuutuksen rajoitusehtoja ei yleisten sopimusoikeudellisten periaatteiden mukaan voida tulkita laajentavasti, lautakunta katsoo, että rakenteiden ja esineiden tahallisesta rikkomisesta vaurioita ei voida pitää myöskään ehtokohdassa tarkoitetulla tavalla naarmuuntumisesta, kolhiintumisesta tai muustakaan vähitellen tapahtuneesta ilmiöstä aiheutuneina. Vakuutusyhtiön vetoama rajoitusehto ei näin ollen sovellu tapaukseen.
Asiassa esitettyjen valokuvien perusteella ei voida varmuudella päätellä, ovatko kaikki rakennuksessa todetut vauriot tahallisesti aiheutettuja, vai ovatko jotkin vaurioista, esimerkiksi ikkunoiden rikkoutumiset, mahdollisesti vahingossa aiheutuneita. Valokuvien perusteella arvioituna pääosa vaurioista on kuitenkin edellyttänyt syntyäkseen sellaista voimankäyttöä, että niitä on pidettävä tahallisesti aiheutettuina. Lautakunnan näkemyksen mukaan myös se, että vahingot ovat aiheutuneet 1.1. – 31.8.2023 välisenä aikana ja rakennuksessa ei toisaalta tätä ajanjaksoa edeltäneenä vuokralaisten asumisaikana ole ilmennyt vaurioita, tukee johtopäätöstä siitä, että vauriot ovat pääosin tahallisesti aiheutettuja.
Kotivakuutuksen rajoitusehdoissa ei sinänsä mainita vakuutusyhtiön väittämällä tavalla ”vuokralaisten aiheuttamia vahinkoja”. Koska vakuutusyhtiö on vastauksessaan kuitenkin viitannut ehtokohtaan 5.3.9, jonka alakohdan b) mukaan vakuutuksesta ei korvata toiselle vuokrattuun rakennukseen tai huoneistoon eikä siellä olevaan irtaimistoon kohdistuneita tahallisia vahingontekoja muuten kuin murron tai ryöstön yhteydessä, eikä asiassa ole väitettykään, että rakennukseen olisi murtauduttu tai vauriot olisivat aiheutuneet ryöstön yhteydessä, lautakunta katsoo, että A:n vuokralla olleelle omakotitalolle ja sen irtaimistolle tahallisesti aiheutetut vahingot eivät ole kotivakuutuksesta korvattavia.
Vahinkojen korvattavuus huoneistoturvavakuutuksen vakioehtojen perusteella
Vakuutuskirjojen mukaan omakotitalo on ollut vakuutettuna huoneistoturvavakuutuksella, johon kuuluu muun ohessa vuokranantajan laaja esinevakuutus (vakuutusmäärä 10.000 euroa ja omavastuu 500 euroa) ja vuokranantajan keskeytysvakuutus. Vakuutusehtojen kohdan 3.3.1 mukaan vakuutuksen kohteena ovat huoneiston kiinteät sisustukset. Lisäksi vakuutuksenottajan omistamaa, vakuutuspaikassa olevaa irtaimistoa voi olla vakuutusmäärästä yhteensä enintään 2000 euroa.
A:n vakuuttama omakotitalo ei selvitysten mukaan ole asunto-osakeyhtiön omaisuutta. Tämän vuoksi omakotitalon rakenteissa ei lähtökohtaisesti voida ajatella olevan kyse sellaisesta asunto-osakeyhtiön osakkeenomistajan kunnossapitovastuulla olevasta omaisuudesta, jota kyseessä olevalla huoneistoturvavakuutuksella on vakuutusehtojen kohdan 3.2. ja 3.3.1 mukaan tarkoitus vakuuttaa kiinteisinä sisustuksina. Koska vakuutusyhtiö ei kuitenkaan ole kiistänyt A:n toimittaman listauksen mukaisten vaurioituneiden rakenteiden ja esineiden kuulumista vakuutuksen kohteisiin, ja kun yhtiö toisaalta on vakuutuskirjan perusteella vakuuttanut A:n omakotitalon sen omistussuhteista tietoisena, lautakunta katsoo A:n omakotitalon rakenteiden olevan ainakin A:n ilmoittaman vahinkotapahtuman yhteydessä vaurioituneilta osin vakuutuksen kohteena.
Huoneistoturvavakuutuksen ehtokohdan 3.3.2 mukaan vakuutuksesta korvataan kiinteille sisustuksille aiheutuneet äkilliset ja ennalta arvaamattomat suoranaiset esinevahingot, joita vuokralaisen oma vakuutus ei korvaa. Asiassa ei ole esitetty selvitystä vuokralaisen mahdollisesta omasta vakuutuksesta tai sen perusteella annetuista korvauspäätöksistä, joten vauriot ovat tämän edellytyksen puolesta lähtökohtaisesti vakuutuksesta korvattavia. Aiemmin tässä ratkaisusuosituksessa kotivakuutuksen osalta esitetyillä perusteilla lautakunta katsoo, että vaurioissa ei ole ollut myöskään huoneistoturvavakuutuksen rajoitusehtokohdassa 3.6.2 tarkoitetulla tavalla omaisuuden tavanomaisesta käyttämisestä, naarmuuntumisesta tai kolhiintumisesta aiheutuneista vahingoista.
Ehtokohdan 3.6.1 mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa silloin, kun vuokralaisen tai hänen luvallaan huoneistossa olevan henkilön on ollut tarkoitus rikkoa vakuutuksen kohteena olevaa omaisuutta. Koska lautakunta on aiemmin ratkaisusuosituksessa päätynyt siihen, että vahingot ovat todennäköisesti vuokralaisen tai hänen luvallaan huoneistossa olleiden henkilöiden tahallaan aiheuttamia, tahallisuutta koskeva rajoitusehto 3.6.1 lähtökohtaisesti soveltuu tapaukseen. Laajaa esinevakuutusta koskevan ehtokohdan 3.3.2 kolmannen kappaleen mukaan vakuutuksesta korvataan kuitenkin rajoitusehdosta 3.6.1 poiketen myös vuokralaisen tai tämän luvalla huoneistossa olevan henkilön tahallisesti aiheuttama vahinko silloin, kun vahingonteko on yksittäinen ja äkillinen tapahtuma, josta on tehty rikosilmoitus.
Osapuolten välinen erimielisyys koskee sitä, millä tavoin vuokralaisen tai tämän luvalla huoneistossa olevan henkilön tahallisesti aiheuttamia vahinkoja koskevaan rajoitusehtoon liittyvän laajennuksen (ehtokohdan 3.3.2 kolmas kappale) korvausedellytystä ”silloin, kun vahingonteko on yksittäinen ja äkillinen tapahtuma”, on tulkittava.
Vakuutuslautakunnan näkemyksen mukaan ehtokohdan 3.3.2 kolmannen kappaleen laajennusehtoa on tulkittava yhdessä ehtokohdan ensimmäisessä kappaleessa olevan korvattavien vahinkotapahtumien määritelmän kanssa, jonka mukaan vakuutuksesta korvataan kiinteille sisustuksille aiheutuneet äkilliset ja ennalta arvaamattomat suoranaiset esinevahingot. Lautakunta pitää perusteltuna, että laajennusehdon ilmaisulle ”vahingonteko” annetaan sama merkitys kuin rikoslainsäädännössä on tehty. Rikoslain 35 luvun 1 momentin mukaan vahingonteosta tuomitaan rangaistukseen se, joka oikeudettomasti hävittää tai vahingoittaa toisen omaisuutta. Lautakunta toteaa, että ilmaisulla vahingonteko voidaan näin ollen tarkoittaa paitsi yksittäisen esineen hävittämistä tai vahingoittamista, myös samalla teolla tehtyä useiden esineiden tai muiden omaisuuserien vahingoittamista. Kun lisäksi otetaan huomioon ehtokohdan 3.2 korvattavan vahinkotapahtuman perusmääritelmän monikkomuoto (”korvataan kiinteille sisustuksille aiheutuneet äkilliset ja ennalta arvaamattomat esinevahingot”), lautakunta pitää perusteltuna tulkita ehtokohdan 3.2 ilmaisua ”kun vahingonteko on yksittäinen ja äkillinen tapahtuma, josta on tehty rikosilmoitus” siten, että ehtokohdassa tarkoitettuun yksittäiseen tapahtumaan voi sisältyä yhden vaurion sijaan useiden esineiden tai rakenteiden vaurioittamisia.
Yleisten vakuutus- ja vahingonkorvausoikeudellisten periaatteiden mukaan A:lla on näyttötaakka korvattavan vahingon sattumisesta ja vahingon määrästä. Vakuutuslautakunta katsoo, että A:n näyttövelvollisuutta ja hänen vakuutussopimuslain 69 §:ään perustuvaa selvitysvelvollisuuttaan arvioitaessa on otettava huomioon, että omakotitalo on vakuutettu huoneistoturvavakuutuksella nimenomaan vuokrakäyttöön. Tällöin muualla asuvan rakennuksen omistajan mahdollisuudet esittää näyttöä vaurioiden täsmällisestä sattumistavasta voivat puheena olevan kaltaisissa vahinkotilanteissa olla rajoitetut.
Lautakunnalle ei ole toimitettu omakotitalon pohjapiirustuksia tai muutakaan valokuvia ja A:n vauriolistausta tarkempaa tietoa omakotitalon tiloista. Vaurioita on aiheutettu lähes kaikkialla rakennuksessa. Edellä ratkaisusuosituksessa lausutuin perustein Vakuutuslautakunta katsoo, että vauriot on pääosin aiheutettu tahallisesti, eikä kyse ole ollut vain piittaamattoman asumisen yhteydessä tuottamuksellisesti aiheutetuista vahingoista. Vakuutusehdoissa ei ole lähemmin määritelty, minkälaista tekokokonaisuutta yksittäiseksi ja äkilliseksi tapahtumaksi määritellyllä vahingonteolla tarkoitetaan. Esitetyn selvityksen perusteella ei voida päätellä, että vauriot olisi aiheutettu erillisillä vahingonteoilla. Näissä olosuhteissa lautakunta arvioi, että kyse on ollut yhdestä vahinkotapahtumasta. Tämän vuoksi vakuutusyhtiön tulee korvata A:n listauksen mukaiset vauriot yhdellä omavastuulla vähennettynä.
Koska vakuutusyhtiö ei ole kiistänyt A:n vaurioista esittämää korvausvaatimusta määrän osalta, lautakunta pitää asiassa riidattomana, että A:lla on oikeus 6.884,80 euron korvaukseen 500 euron omavastuulla vähennettynä, jolloin maksettavaksi tulee 6.384,80 euroa.
Vahingon korvaaminen vuokratulon keskeytysvakuutusta koskevien vakioehtojen mukaan
Koska vahinko on edellä lausutun mukaisesti esinevakuutuksesta korvattava ja vakuutusyhtiö ei ole vastauksessaan kiistänyt, että omakotitalo on ollut asumiskelvoton aiheutuneiden vaurioiden johdosta, vahinko on myös vuokratulon keskeytysvakuutuksesta korvattava.
A on esittänyt vaatimuksen vuokratulon keskeytyksen korvaamisesta kolmelta kuukaudelta. Vakuutusyhtiö on paljoksunut A:n vaatimusta vaurioiden korjauksiin tehokkain työmenetelmin kuluvan ajan perusteella.
Lautakunta toteaa, että A ei ole vielä esittänyt vakuutusyhtiölle yksilöityä selvitystä korjaustyön työvaiheista ja siihen mahdollisesti liittyneistä hankinnoista. Toisaalta A on lautakunnan arvion mukaan ollut lähtökohtaisesti velvollinen pidättymään vahingon korjauksista ainakin 26.9.2023 saakka, jolloin vakuutusyhtiö on ilmoittanut A:lle, ettei se aio tarkastaa vahinkoa, mihin ajankohtaan saakka A on ollut ehtokohdan 3.7.1 nojalla velvollinen varaamaan vakuutusyhtiölle vahingon tarkastusmahdollisuuden. Keskeytysvahingon määrä jää näistä lähtökohdista osapuolten välillä selvitettäväksi.
Vakuutusyhtiön tiedonantovelvollisuus
A on vedonnut myös vakuutusyhtiön ennen vakuutussopimuksen tekemistä antamiin tietoihin. Hän on katsonut, että markkinointitiedoissa on korostettu voimakkaasti sitä, että vakuutus korvaa vuokralaisen tahallisesti aiheuttamia vahinkoja, kun rikosilmoitus on tehty. Vakuutusyhtiö on A:n mielestä laiminlyönyt tuoda esille, että korvauksen hakijan tulee kyetä kunkin vahinkotapahtuman osalta osoittamaan, että kyse on ollut yksittäisestä äkillisestä vahingonteosta, mikä johtaa käytännössä siihen, että vaurioista saatetaan vähentää useita omavastuita.
Vakuutusta myytäessä voimassa olleen vakuutussopimuslain 5 §:n 1 momentin (238/2018) mukaan vakuutuksenantajan on ennen vakuutussopimuksen tekemistä annettava vakuutuksen hakijalle tietoja vakuutusmuodoistaan, näiden vakuutusten vakuutusmaksuista ja vakuutusehdoista sekä muut hakijalle määritettyyn vakuutustarpeeseen sopivan vakuutuksen valitsemiseksi tarpeelliset tiedot. Tietoja annettaessa tulee kiinnittää huomiota myös vakuutusturvan olennaisiin rajoituksiin. Vakuutussopimuslain säätämiseen johtaneiden esitöiden (HE 114/1993, s. 26) mukaan pelkkien vakiovakuutusehtojen luovuttaminen ei riitä täyttämään 5 §:ssä tarkoitettua tiedonantovelvollisuutta. Henkilökohtaista suullista tiedottamista ei kuitenkaan edellytetä. Esitöiden mukaan yleensä voidaan pitää riittävänä, että hakijalle luovutetaan kirjallista aineistoa, jossa selkeästi ja tarvittaessa esimerkkien avulla havainnollistaen tuodaan esille momentissa edellytetyt tiedot. Vakuutuksenantajan on esitöiden mukaan huolehdittava siitä, että tiedot annetaan hakijalle jossakin vaiheessa ennen sopimuksen päättämistä. Lain mukaan vakuutuksesta tietoja annettaessa tulee kiinnittää huomiota myös vakuutusturvan olennaisiin rajoituksiin. Esitöiden (HE 114/1993, s. 27) perusteella rajoituksen olennaisuus arvioidaan pääsääntöisesti sen mukaan, mitä tavallisen vakuutusta harkitsevan henkilön voidaan olettaa pitävän kyseisessä vakuutuksessa tärkeänä.
Vakuutusyhtiön lautakunnalle toimittamien asiakirjajäljennösten mukaan yhtiö on lähettänyt A:lle huoneistoturvavakuutusta koskevat tarjoukset 16.10. ja 3.11.2020. Tarjousdokumenttien tekstin mukaan niiden liitteenä on ollut tuoteseloste, jota A ei ole kiistänyt saaneensa. Vakuutus on vakuutuskirjajäljennösten perusteella tullut voimaan 1.11.2020.
Vakuutusyhtiön esittämän huoneistoturvavakuutuksen tuoteselosteen sivulla 2 on korvattavia vakuutustapahtumia koskevassa kohdassa kerrottu, että vakuutuksesta korvataan äkilliset ja ennalta arvaamattomat esinevahingot, jos vuokralaisella ei ole niitä varten vakuutusta. Samassa kohdassa on todettu, että vakuutuksesta korvataan myös vuokralaisen tahallaan huoneistolle aiheuttamat vahingot, jos ne ovat seurausta yksittäisestä, äkillisestä tapahtumasta, josta on jouduttu tekemään rikosilmoitus. Tuoteselosteen sivulla 3 mainitaan esimerkkinä korvattavasta vahingosta tilanne, jossa vuokralainen on saanut raivokohtauksen ja riehunut huoneistossa pesäpallomailan kanssa siten, että muun muassa wc-kalusteet ovat hajonneet. Tuoteselosteen sivulla 4 on kuvattu eri vakuutusosiin liittyvät omavastuut. Tämän kohdan yhteydessä on kerrottu, että omavastuu on se määrä vahingosta, joka jää vakuutuksenottajan maksettavaksi kustakin vahingosta.
A on lisäksi vedonnut netistä tulostamiinsa huoneistoturvaa koskeviin mainosartikkeleihin. Näissä mainitaan muun muassa, että ”Viallisten kodinkoneiden tai suihkun lattiakaivon päälle nukahtamisesta aiheutuneet vesivahingot sekä vuokralaisen aiheuttamat ilkivaltavahingot ovat esimerkkejä tilanteista, joista voi aiheutua vuokranantajalle merkittäviä kustannuksia.” Mainoksissa ei kuitenkaan tätä yksityiskohtaisemmin kuvata, millä edellytyksin vuokralaisen aiheuttamat ilkivaltavahingot ovat vakuutusehtojen mukaan korvattavia.
Tässä tapauksessa tuoteselosteessa on selostettu riidanalaisen ehtokohdan sisältö lähes samasanaisesti vakuutusehtojen kanssa ilman ehtokohtaan liittyvien korvausesimerkkien esittämistä. Tämä ilmaisutapa ei lähtökohtaisesti ole omiaan antamaan vakuutuksen hakijalle vakuutusehdoista ilmenevää ehtokokonaisuutta tiiviimpää ja ymmärrettävämpää tietoa kyseisestä vakuutuksen korvauspiiriin keskeisesti vaikuttavasta ehtokohdasta. Toisaalta nimenomaan nyt puheena oleva ehtokohta on kuvattu selkeällä tavalla heti tuoteselosteen alussa olevassa jaksossa, joka on verraten lyhyt, ja josta ehtokohta on tästä syystä helposti havaittavissa. Tuoteselosteesta ilmenee myös, että omavastuu vähennetään kustakin vahingosta, mistä voidaan päätellä, että vähennettävien omavastuiden lukumäärä riippuu käsillä olevien vahinkojen lukumäärästä.
Lautakunta katsoo, että tuoteselosteeseen tavanomaisella huolellisuudella tutustumalla vakuutuksen hakijan ei voida katsoa perustellusti voivan päätyä sellaiseen johtopäätökseen, että esimerkiksi vuokralaisen pidemmän ajan kuluessa tahallisesti aiheuttamat vahingot korvattaisiin kaikissa tilanteissa vain yksi omavastuu vähentämällä. Tuoteselostetta ei näin ollen voida pitää puutteellisena tai epäselvänä. Näin ollen vakuutusyhtiön on katsottava täyttäneen riidanalaisen ehtokohdan osalta tiedonantovelvollisuutensa. Tätä arviointia ei anna aihetta muuttaa se, että lautakunta on tässä ratkaisusuosituksessa päätynyt riidanalaisen ehtokohdan tulkinnan osalta vakuutusyhtiön kannasta poikkeavaan lopputulokseen. Näillä perusteilla Vakuutuslautakunta päätyy siihen, että vakuutuksen on katsottava olevan voimassa vakioehtojensa sisällön mukaisena.
Lopputulos
Vakuutuslautakunta suosittaa, että vakuutusyhtiö maksaa A:lle huoneistoturvavakuutuksesta 6.384,80 euron korvauksen. Korvaus tulee maksaa laillisine viivästyskorkoineen. Keskeytysvahingon määrä jää osapuolten välisen selvittelyn varaan.
Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.
VAKUUTUSLAUTAKUNTA
Puheenjohtaja Bygglin
Sihteeri Siirala
Jäsenet:
Sario
Kankkunen
Vaitomaa
Yrttiaho