Tapahtumatiedot

Vakuutuksenottaja M.K. oli ilmoittanut vakuutusyhtiölle 28.1.2023 havaitsemastaan vahingosta, jossa vuonna 2014 rakennetun siilokuivurin sekoitusruuvi oli katkennut ja noin 350 tonnia sikatilan käyttöön tarkoitettua rehuohraa oli homehtunut. Vilja oli kuivattu 10.9.2022 ja 10.11.2022 välisenä aikana 16,5 prosentin kosteuteen. Siilosta oli otettu noin 15 tonnia viljaa viikoittain marras-joulukuussa, jolloin kaikki oli ollut kunnossa. M.K. oli kertonut vahinkotarkastuksessa 2.2.2023, ettei siiloon päässyt vettä ulkopuolelta. Tarkastuksessa ei havaittu vuotoja. Siilokuivurin kolmesta pystyasentoisesta sekoitusruuvista kahden todettiin katkenneen. M.K:n mukaan katkeamisia tapahtui joskus käytön aiheuttaman metallin väsymisen takia. Syy viljan kostumiseen ei tarkastuksessa selvinnyt, mutta vilja oli ollut osittain paakkuuntunutta ja kondenssivettä oli valunut siilon sivuseinälle.

Vakuutusyhtiö kieltäytyi ensin korvaamasta vahinkoa 7.2.2023 ja 2.5.2023 antamillaan päätöksillään, koska vakuutusehtojen edellyttämää äkillistä ja ennalta arvaamatonta vahinkotapahtumaa, joka olisi aiheuttanut sekoitusruuvien katkeamisen tai viljan pilaantumisen, ei ollut voitu määrittää. Myöskään syy-yhteyttä sekoitusruuvien katkeamisen ja viljan pilaantumisen välillä ei ollut osoitettu, vaan pilaantumisen todennäköinen syy oli kuivausprosessin epäonnistuminen. Vakuutuksesta ei korvattu homehtumisesta, aineen väsymisestä tai vastaavasta vähitellen tapahtuneesta vahingoittumisesta aiheutunutta vahinkoa.

M.K. vaati 7.8.2023 korvausratkaisun muuttamista vedoten siihen, että siiloon oli joulukuussa 2022 jäänyt teräksinen näytteenottotanko, joka oli aiheuttanut sekoitusruuvien ja myös siilon lattian ja purkuruuvin rikkoutumisen. Asia oli paljastunut vasta siiloa tyhjennettäessä purkuruuvin jumiuduttua. Koska viljan säilyvyyttä oli varmistettu pitämällä sekoitusruuvit käynnissä varastoinnin aikana, viljan pilaantuminen oli johtunut ruuvien rikkoutumisesta.

Päätöksessään 16.8.2023 vakuutusyhtiö ei muuttanut kantaansa. Sen jälkeen yhtiö kuitenkin pyysi Insinööritoimisto K:ta tarkastamaan siilon uudelleen. Tarkastuksen 23.8.2023 perusteella Insinööritoimisto K piti M.K:n kuvaamaa vahinkomekanismia mahdollisena, mutta varmaa syytä viljan kostumiselle ei voitu todeta. Myös vakuutusyhtiön tutkijat arvioivat 28.8.2023 päivätyssä muistiossaan siiloon unohtuneen näytteenottotangon olleen todennäköisin syy myös sekoitusruuvien rikkoutumiseen. Ruuvien rikkouduttua vilja ei ollut sekoittunut, jolloin siinä ollut kosteus oli alkanut siirtyä siilossa ylöspäin.

Vakuutusyhtiö ilmoitti 19.9.2023 korvaavansa siilon sekoitusjärjestelmän, purkuruuvin ja lattian rikkoutumisen sekä siilon tyhjennyskustannukset. Viljan pilaantumisesta aiheutunutta vahinkoa yhtiö ei edelleenkään korvannut, vaan vetosi päätöksessään 20.12.2023 siihen, että tapahtumakulku oli vahinkokäsittelyn aikana muuttunut. Vakuutusyhtiö katsoi vahingon juurisyyksi viljan varastoimisen liian kosteana. Alan yleisen tiedon mukaan viljan turvallinen säilytyskosteus oli 14 prosenttia. Pilaantuminen oli alkanut jo syksyllä viljan jäätyä märäksi. Se oli hidas prosessi, joka ei isossa viljamäärässä tapahtunut hetkessä. Näytteenottotangon aiheuttamalla vahingolla ei vakuutusyhtiön mielestä ollut syy-yhteyttä viljan pilaantumiseen.

Asiakkaan valitus

M.K. on pyytänyt lautakunnan ratkaisusuositusta vaatien viljan pilaantumisesta aiheutuneen vahingon korvaamista maatilavakuutuksesta. M.K. on selostanut kuivaavan siilon toimintaperiaatetta ja kertonut kuivanneensa viljaa siilossa vuodesta 2014 lähtien, joten siilon käyttämisestä oli pitkäaikainen kokemus. Viljaa oli kuivattu samaan kosteuteen kuin vahinkovuonna eikä pilaantumisvahinkoja ollut aikaisemmin ollut. Vilja oli kuivattu oikeaoppisesti. Puidun viljan kosteus oli ollut alle 20 prosenttia. Siilo täytettiin hitaasti, kuivaustehon parantamiseksi käytettiin lisälämmitintä ja sekoitusruuvit pyörivät kuivauksen ajan. Vilja oli kuivunut kauttaaltaan ja kuivaamisen jälkeen kosteus oli ollut 16,5 prosenttia.

Vakuutusyhtiön mainitsema ulkoilman puhaltaminen siiloon kuului kuivausprosessiin. Vilja on kuivauksen jälkeen lämmintä. Mikäli kylmää ilmaa ei puhallettu siiloon, vilja altistui pilaantumiselle, sillä siinä oli valtava lämpömassa. Olennaista oli, että viljan kosteus oli ollut 16,5 prosenttia ja vilja oli jäähdytetty. Näytteet oli otettu useasta kohdasta siiloa ja ne oli tutkittu A-tuottajien toimesta. Väite siitä, että kosteaksi jäänyt vilja olisi jäätynyt, ei ollut teoriassakaan mahdollinen viljamassan lämpömäärän vuoksi.

Siilosta oli otettu viljaa säännöllisesti ja sen laatu oli ollut hyvä myös 20.12.2022, jolloin siilosta oli otettu noin 50 tonnia viljaa. Laatu oli todettu silmämääräisesti ja viljasta oli otettu myös näyte. Laadun oli 28.1.2023 havaittu heikenneen ja vilja oli ollut ruokintaan kelpaamatonta. Viljan laatu oli siten huonontunut 20.12.22 ja 28.1.2023 välisenä aikana. M.K:lta oli 20.12.2023 jäänyt 5-6 metriä pitkä 8 mm:n paksuinen näytteenottotanko siiloon. Se oli sittemmin rikkonut kaksi sekoitusruuvia, mikä oli varmistunut, kun siilo oli tyhjennetty. Viljan säilyvyys oli vuosien ajan varmistettu pitämällä sekoitusruuvit pyörimässä myös varastoinnin aikana. Sekoitusruuvien katkettua vilja ei liikkunut, joten ruuvien katkeamisella oli selvä syy-yhteys viljan pilaantumiseen ja vahinko tuli korvata.

M.K. on vedonnut Viikin tutkimustilan johtajalta pyytämäänsä kannanottoon siitä, vaikuttiko viljan säilyvyyteen se, että sekoitusruuveja pyöritettiin myös varastoinnin aikana. Kannanoton mukaan sekoittamisella saattoi olla merkittävä vaikutus viljan säilyvyyteen. Olennaista oli, että sekoittaminen jäähdytti viljaa talvella ulkolämpötilan ollessa matala. Viljan lämpötilan laskiessa se säilyy kosteampanakin. Asiassa oli selvitetty, että M.K. oli jäähdyttänyt viljaa ennen sekoitusruuvien katkeamista.

Kuivausprosessi oli ollut kunnossa ja vilja oli todettu laadultaan hyväksi 20.12.2023. Kun viljaa ei voitu sekoitusruuvien rikkouduttua sekoittaa, se oli pilaantunut. Siten syy-yhteys sekoitusruuvien rikkoutumisen ja viljan pilaantumisen välillä oli selvä. Kylmäilmakuivauksen oppaan mukaan, mikäli vilja käytettiin omalla tilalla rehuksi, sitä ei ollut välttämätöntä kuivata 14 prosentin loppukosteuteen. Kosteudeltaan 16-17 prosenttinen vilja säilyi tasovarastossa talven yli etenkin, kun sitä oli mahdollista tuulettaa.

M.K. on lausunut lisäkirjelmässään 22.5.2024, että vakuutusyhtiön näkemys viljan varastoimisesta osin liian kosteana oli virheellinen ja perusteeton. Siilo oli täytetty vähitellen ja sekoittajat olivat olleet toiminnassa kuivauksen alusta alkaen, joten siilossa ei ollut voinut olla paikoin kosteampaa ja paikon kuivempaa viljaa. Näytteet oli otettu siilon yläosasta. Kun vilja oli seisonut kuukauden paikallaan, oli selvää, että kosteus oli noussut siilon alaosasta ylempiin kerroksiin. Kosteusprosentin nousu johtui siitä.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö on toistanut korvauspäätöksissään lausumansa seikat ja kiistänyt M.K:n vaatimuksen. Viljan pilaantuminen oli hidas prosessi, eikä se tapahtunut isossa viljamäärässä lyhyessä ajassa. Pilaantuminen oli siten todennäköisesti alkanut jo ennen harjateräksen päätymistä purkuruuviin. Vakuutusyhtiön mielestä viljan pilaantuminen vain sekoitusruuvien katkeamisen jälkeen 20.12.2022 - 28.1.2023 ei ollut todennäköistä, eikä se myöskään ollut syy-yhteydessä näytteenottotangon jäämiseen siiloon ja sekoitusruuvien katkeamiseen sen seurauksena. Pilaantumisen juurisyy oli viljan varastointi syksyllä 2022 osittain liian kosteana, jolloin kosteus oli ilman lämpötilan vaihdellessa levinnyt myös kuivempaan osaan viljasta.

Vilja-analyysin 30.1.2023 mukaan ohran kosteusprosentti oli ollut 17,40 eli korkeampi kuin mihin vilja oli M.K:n mukaan syksyllä 2022 kuivattu. Se ei ollut mahdollista, ellei vilja ollut ollut osittain liian kosteaa. Sekoitusruuvien katkeaminen itsessään ei aiheuttanut viljan kosteusprosentin nousua, pilaantumista ja itämistä. M.K ei ollut osoittanut viljan pilaantumisen aiheutuneen mistään äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta. Vakuutusyhtiö on katsonut viljan vähittäisen pilaantumisen johtuneen sen varastoimisesta liian kosteana. Rehuviljan homehtuminen ja itäminen oli vähitellen tapahtuva ilmiö. Vakuutusehtojen kohdan 4.2.2.1 perusteella tällainen vahinko jäi vakuutuksen korvauspiirin ulkopuolelle riippumatta siitä, mistä syystä se tapahtui.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kyse siitä, onko vakuutuksenottajan siilokuivuriin varastoiman viljan pilaantumisen osoitettu aiheutuneen välittömästi vakuutusehdoissa edellytetystä äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Kysymyksessä olevaan maatilavakuutukseen sovellettavien 1.1.2022 alkaen voimassa olleiden vakuutusehtojen kohdan 1.1, Vakuutuksen tarkoitus, mukaan [vakuutusyhtiö] sitoutuu näiden ehtojen sekä yleisten sopimusehtojen (YL) mukaisesti korvaamaan kohdassa ES 4.1 tai ES 4.2 mainituista vahingoista vakuutuksen kohteelle aiheutuneen suoranaisen esinevahingon sekä ehdoissa erikseen mainitut muut kustannukset.

Vakuutusehtojen kohdan ES 4.2 [laaja turva] kohdan 4.2.1, Korvattavat vahingot, mukaan vakuutuksesta korvataan vakuutuksen kohteelle aiheutunut suoranainen esinevahinko sekä näissä ehdoissa erikseen mainitut muut kustannukset, jos esinevahinko on aiheutunut välittömästi vakuutuksen voimassa ollessa sattuneesta äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta. Ennalta arvaamattomuutta arvioidaan objektiivisesti ja vahingon syyn, ei seurauksen perusteella.

Vakuutusehtojen kohdan 4.2.2, Korvauspiirin ulkopuolelle jäävät vahingot ja muut rajoitukset, alakohdan 4.2.2.1, Kuluminen ja muut vähitellen tapahtuvat ilmiöt, mukaan vakuutuksesta ei korvata esineen kulumista, ruostumista, syöpymistä, pilaantumista, sienettymistä, lahoamista, aineen väsymistä tai vastaavaa vähitellen tapahtuvaa vahingoittumista eikä esineen tai sen osan toimintakyvyn lakkaamista.

Asian arviointi

Vakuutusyhtiö on selvitysten jälkeen korvannut maatilavakuutuksesta viljasiilon sekoitinlaitteiston, purkuruuvin ja lattian rikkoutumisen sekä siilon tyhjentämisestä aiheutuneet kustannukset. Näin ollen vakuutusyhtiö on hyväksynyt mainittujen vahinkojen aiheutuneen maatilavakuutuksen vakuutusehtojen kohdan 4.2.1 mukaisesti sattuneesta äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta. Sitä vastoin vakuutusyhtiö on kieltäytynyt korvaamasta siiloon varastoidun viljan pilaantumista katsoen M.K:n antamiin tietoihin vedoten, ettei siilon sekoitusruuvien katkeaminen itsessään ollut aiheuttanut viljan kosteusprosentin nousua ja pilaantumista, vaan että pilaantuminen on johtunut viljan varastoimisesta alun perin liian kosteana.

Lautakunta toteaa, ettei vakuutusyhtiö ole tässä tapauksessa edes väittänyt, että 28.1.2023 havaittu viljan pilaantuminen ei itsessään olisi vakuutuksesta korvattava vahinko, mikäli pilaantumisen voidaan osoittaa aiheutuneen vakuutusehtojen mukaisesta äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta. Velvollisuus esittää selvitystä korvattavan vakuutustapahtuman sattumisesta kuuluu korvauksen hakijalle.

M.K:n antamien tietojen mukaan siiloon varastoitu rehuvilja oli alun perin kuivattu 10.9.2022 ja 10.11.2022 välisenä aikana 16,5 prosentin kosteuteen. Viljaa oli käytetty siilosta marras-joulukuussa noin 15 tonnia viikossa ja viimeksi ennen vahingon havaitsemista viljaa oli otettu 20.12.2022 noin 50 tonnia, jolloin kaikki oli ollut vielä kunnossa. Sekoituslaitteiston rikkoutuminen ja viljan pilaantuminen on havaittu 28.1.2023.

M.K on kertonut varastoineensa viljaa siilossa ongelmitta jo vuosien ajan niin, että sekoitusruuveja oli käytetty myös varastoinnin aikana viljan pitämiseksi liikkeessä. Vilja on tällöin säilynyt käyttökelpoisena, vaikka se olisikin varastoitu kosteampana kuin vakuutusyhtiön mainitsemaan pitkäaikaiseen säilyttämiseen turvallisena pidettyyn 14 prosentin kosteuteen kuivattuna. M.K. on vedonnut hankkimaansa ulkopuolisen asiantuntijan kannanottoon, jonka mukaan sekoittamisella saattoi olla merkittävä vaikutus säilyvyyteen sen alentaessa viljan lämpötilaa talvella. Lämpötilan aletessa vilja säilyy myös vähän kosteampana. Lautakunnalle on myös toimitettu ote viljan kylmäkuivausoppaasta, josta ilmenee, että omalla tilalla rehuksi käytettävää viljaa ei ole katsottu välttämättömäksi kuivata 14 prosentin kosteuteen, koska 16-17 prosentin kosteudella vilja säilyy tasovarastossakin talven yli etenkin, jos sitä voidaan tarvittaessa tuulettaa.

Selostamansa seikat huomioon ottaen lautakunta katsoo M.K:n esittäneen riittävän näytön siitä, että siiloon varastoidun rehuviljan pilaantumisen todennäköisimpänä syynä on ollut juuri viljasiilon sekoituslaitteiston äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta aiheutunut rikkoutuminen. Laitteiston rikkouduttua siilossa ollut vilja ei ole enää sekoittunut, jolloin viljamassan kosteus ei ole pysynyt tasaisena, vaan kosteus on päässyt lautakunnan käsityksen mukaan tiivistymään siilon yläosaan aiheuttaen viljan pilaantumisen. Näin ollen lautakunta katsoo, että vakuutusyhtiön tulee korvata myös rehuviljan pilaantumisesta aiheutunut esinevahinko M.K:lle myöntämästään laajasta maatilavakuutuksesta. Vakuutusyhtiö ei ole korvauspäätöksissään ottanut kantaa tältä osin korvattavaksi tulevan esinevahingon määrään, joten lautakunta ei anna ratkaisusuositusta vahingon määrästä.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta suosittaa, että vakuutusyhtiö ottaa M.K:n ilmoittaman vahingon uudelleen käsiteltäväkseen vakuutussopimuksen mukaisen korvauksen maksamiseksi myös pilaantuneen rehuviljan osalta.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Häyhä
Sihteeri Isokoski

Jäsenet:
Finne
Käenmäki
Nurmela
Rajamäki
Vyyryläinen