Tapahtumatiedot

A:n 13.2.2023 allekirjoittaman vahinkoilmoituksen mukaan hänen hallinnassaan oleva henkilöauto, jonka omistaja on rahoitusyhtiö X, oli jäänyt aamuyöllä 6.2.2023 Osmaniyessä Turkissa sattuneessa maanjäristyksessä sortuneen rakennuksen raunioiden alle. Auto oli pysäköitynä kerrostalon seinän viereen ja latautumassa.

Vakuutusyhtiö antoi 10.10.2023 asiassa kielteisen korvauspäätöksen. Päätöksen mukaan A oli toimittanut yhtiölle tarkemman matkaselvityksen Turkin matkasta. Sen mukaan A oli selvinnyt ulos talosta, muta talo tuhoutui. Evakuointipaikalle siirron jälkeen tapahtumapaikalle ei enää päässyt. Vakuutusyhtiö oli vastaanottanut 14.6.2023 postitse turkkilaisen polisiin selvityksen, jonka mukaan A:n ajoneuvo on Turkissa pahoin vaurioituneena. A oli kertonut käyneensä kahdesti Turkissa selvittämässä tilannetta, mutta ei ollut saanut tietoa auton tilanteesta. A oli lähettänyt vakuutusyhtiölle myös kuvia Turkin matkalta, joissa auto näkyy, sekä kuvia paikasta, jonne rauniot päätyvät lajittelemattomasti.

Korvauspäätöksen mukaan vakuutusyhtiö ei ollut saanut A:lta riittävää selvitystä vahingosta, kuten valokuvia auton vaurioista, vaan ainoastaan Turkin poliisin kirjallisen selvityksen. Selvityksestä ei kuitenkaan ilmennyt, miten ajoneuvon ”pahoin vaurioituminen” on todettu. Yhtiö katsoi, että vaurioitumisen osoittavan näytön puuttuessa vahinko ei ole korvattava.

Vakuutusyhtiön toisen korvauspäätöksen (14.12.2023) mukaan A oli toimittanut yhtiölle 8.12. lisäselvityksenä Osmaniyen poliisin asiakirjan, jonka mukaan ajoneuvo oli vaurioitunut ja löytynyt, ja siirretty vauriokeskukseen. Jälkikäteen ajoneuvoa ei ollut löytynyt vauriokeskuksesta. Koska ajoneuvosta ei ollut toimitettu valokuvia ja selvityksestä ei ilmennyt, miten vaurioituminen on todettu, miten ajoneuvo on yksilöity ja mistä ajoneuvo on löydetty, vakuutusyhtiö ei muuttanut korvauspäätöstään.

A pyysi asiassa Vakuutuslautakunnan lausuntoa. Lautakunnalle 20.2.2024 saapuneessa lausuntopyynnössään hän vetosi siihen, että Turkin poliisi oli vahvistanut ajoneuvon olleen pahasti vaurioitunut. Vahingoittuneiden ajoneuvojen lukumäärän vuoksi ajoneuvoja oli tuhottu AFAD:n (Turkin valtiollinen katastrofiorganisaatio) toimesta. A oli omakustanteisesti matkustanut kaksi kertaa maanjäristyksen jälkeen Turkkiin näytön hankkimiseksi ja onnistunut hankkimaan poliisin ja AFAD:n selvityksen auton kohtalosta. Näiden mukaan ajoneuvo oli löytynyt järistysalueelta ajokelvottomana (unusable) ja pahasti vaurioituneena (heavily damaged). Vahinkotapahtuman oli lisäksi todistanut A:n puoliso B. On todennäköistä, että A:n ajoneuvo oli ollut AFAD:n toimesta tuhottujen ajoneuvojen joukossa, koska sitä ei enää kyetty löytämään. A katsoi toimittaneensa vakuutusyhtiölle kaiken häneltä kohtuudella vaadittavissa olevan näytön vahinkotapahtumasta. Vakuutusyhtiön vaatimus vaurioitunutta ajoneuvoa koskevien valokuvien toimittamisesta oli näissä olosuhteissa kohtuuton.

Vakuutusyhtiön ja A:n asiamiehen 12.3.2024 Vakuutuslautakunnalle antamien ilmoitusten mukaan A oli ilmoittanut aiemmin samalla viikolla, että ajoneuvo oli löytynyt Turkista sellaisessa kunnossa, että sillä voidaan ajaa Suomeen. Asian käsittely Vakuutuslautakunnassa keskeytettiin osapuolten pyynnön johdosta. A toimitti ajoneuvon vakuutusyhtiön hyväksymälle korjaamolle vahinkotarkastusta varten. 

Vakuutussopimuksen päättymistä koskevassa ilmoituksessaan 21.3.2024 vakuutusyhtiö totesi, että ajoneuvo oli vahinkotarkastettu Suomessa. Ajoneuvon vauriot eivät vastanneet vahinkotapahtumaa ja vakuutusyhtiölle kerrottuja tapahtumia. Vakuutusyhtiö oli saanut vahinkotapahtumasta ristiriitaista ja epäloogista selvitystä, minkä vuoksi ajoneuvon vakuuttamista ja luottamukseen perustuvaa vakuutussopimusta ei voitu jatkaa. Vakuutusyhtiö irtisanoi A:n vakuutussopimuksen päättymään vakuutuskauden lopussa 30.4.2024.

Korvauspäätöksessään 3.5.2024 vakuutusyhtiö ilmoitti saaneensa 13.3.2024 korjaamolta vahinkotarkastustiedot. Auton vasen etulokasuoja, etupuskuri ja oikea etulokasuoja olivat vaurioituneet. Päätöksen mukaan A ei ollut osoittanut selkeää vahinkotapahtumaa, josta vahinkotarkastuksessa todetut auton vauriot olisivat aiheutuneet. Vauriot eivät sopineet maanjäristykseen tai rakennuksen sortumiseen. Vahinkotarkastajan arvion mukaan vauriot olivat syntyneet ennemmin törmäys- tai pysäköintivahingoista, joihin liittyi toinen ajoneuvo tai ulkoinen kappale, johon on törmätty. Vakuutusyhtiö katsoi, että sille on annettu ajoneuvon vaurioitumisesta vilpillistä tai väärää tietoa. Tämän perusteella ajoneuvon vaurioita ei korvattu kaskovakuutuksesta.

Asiakkaan valitus

A vaatii ajoneuvon vaurioiden korvaamista kaskovakuutuksesta. Lisäksi vakuutusyhtiön tulee korvata matkan keskeytymisestä ja vahingon selvittämisestä aiheutuneet kulut. A pyytää Vakuutuslautakuntaa lausumaan myös siitä, onko vakuutuksen irtisanominen tapahtunut vakuutusehtojen ja pakottavan lainsäädännön mukaisesti.

Vahinkotapahtumasta annetut tiedot ja kaskovahingon korvattavuus

A:n auton oletettiin jääneen tuhoutuneen kerrostalon alle. Alueelle julistettiin kolmen kuukauden hätätila, eikä sinne päässyt tarkastamaan auton vaurioita. A haki ajoneuvon oletetusta tuhoutumisesta korvauksia kaskovakuutuksestaan, koska Turkin viranomaiset olivat ilmoittaneet sen vaurioituneen pahasti ja mahdollisesti tuhoutuneen.

A kiistää vakuutusyhtiön vilppiä koskevan väitteen. A:n mukaan vahinkoilmoitus on perustunut vahinkopaikalta tehtyihin havaintoihin rakennuksen sortumisesta, sortuma-alueen ulottumisesta parkkialueen päälle, jossa vakuutuksenottajan ajoneuvo on ollut pysäköityneenä vahingon tapahtumahetkellä sekä hänelle vahingon laajuudesta kerrottuihin tietohiin. A toteaa, että Turkin poliisin antamat todistukset ovat sanamuodoltaan osin monitulkintaisia. 

Vaikka ajoneuvo on ilmeisesti löydetty samalta parkkipaikalta rakennuksen raunioista tai sen vierestä ennen auton siirtämistä vauriokeskukseen, asiakirjoissa ei ole nimenomaisesti otettu kantaa siihen, oliko auto täysin raunioiden alla, osittain niiden seassa, vai olivatko sortuneen kerrostalon rauniot vain osuneet ajoneuvon reunaan, mutta eivät haudanneet sitä kokonaan. Molemmissa asiakirjoissa todetaan vain, että rauniot ovat vahingoittaneet autoa. Maanjäristyksen laajuus, rakennuksen sortuminen ja järistyksen aiheuttamat vahingot muutoinkin ovat ymmärrettävästi johtaneet A:n johtopäätökseen siitä, että auto on vaurioitunut käyttökelvottomaksi, kuten poliisin asiakirjassakin nimenomaisesti on mainittu. Tätä tukevat myös Googlen karttapalvelusta ennen maanjäristystä sekä vahinkopaikalta vahingon jälkeen otetut kuvat. Niistä on todettavissa, että kyseisessä paikassa kerrostalo on sortunut vakuutuksenottajan ilmoittamalla tavalla.

Koska maanjäristys on aiheuttanut laajoja tuhoja ja vaurioittanut kymmeniä tuhansia ajoneuvoja, on ymmärrettävää, ettei yksittäisen auton vaurioita ole käytännön syistä kirjattu erityisen tarkasti. On mahdollista että auton ehkä ollessa osittainkin raunioiden alla asiakirjaan on jätetty vain yleisluonteinen tieto ”due to being under the collapse” tai ”found in the rubble”. A:n mukaan poliisin asiakirjojen suurin asiavirhe on merkintä, jonka mukaan auto olisi ollut pahasti vaurioitunut ja käyttökelvoton. Muilta osin kummassakin asiakirjassa mainittu raunioihin hautautuminen jättää tulkinnanvaraa. Jos raportti on tehty auton ollessa osittain raunioiden seassa, arvio on saattanut olla paikkansapitävä. Myöhemmässä asiakirjassa oleva maininta siitä, että A:n ajoneuvo on romutettu sen raportoitujen vaurioiden johdosta, on ollut täysin ymmärrettävä ja looginen johtopäätös, koska pahasti vaurioituneita viranomaisten hallussa olleita ajoneuvoja on tuhottu maanjäristyksen jälkeen niiden suuren lukumäärän vuoksi.

A:n mielestä se, että ajoneuvo löydettiin myöhemmin paremmassa kunnossa kuin tuhojen laajuus ja viranomaisasiakirjojen sisältö antoivat aihetta ymmärtää, ei osoita hänen toimineen vilpillisesti. Vakuutusyhtiö ei ole kiistänyt sitä, ettei A:lla ole 3 kuukauden hätätilan takia ollut mahdollisuuksia vahingon tarkastamiseen maanjäristyksen jälkeen. Kaikesta huolimatta asiassa on huomioitava, että A on oma-aloitteisesti ilmoittanut ajoneuvon löytymisestä suoraan vakuutusyhtiöön saatuaan tiedon ajoneuvon löytymisestä Turkista. Jos A:n tarkoituksena olisi ollut erehdyttää vakuutusyhtiötä, hänellä ei olisi ollut syytä kertoa ajoneuvon löytymisestä, jolloin se olisi tuhottu Turkissa viranomaisen toimesta, eikä totuus välttämättä olisi koskaan tullut esille.

A pitää todennäköisenä, että ajoneuvo on vaurioitunut sen siirron tai säilyttämisen yhteydessä, sillä auton etuosassa ei ole ollut jälkiä ennen helmikuussa 2023 tapahtunutta vahinkoa. Myös tuulilasi on A:n mukaan vaurioitunut, vaikka tähän ei vahinkotarkastuksessa ole otettukaan kantaa. A katsoo, että vauriot ovat korvattavia pysäköinti-, kolarointi- ja lasivakuutuksesta.

Vakuutusyhtiön oikeus irtisanoa vakuutussopimus

A katsoo, että vakuutusyhtiö ei ole osoittanut, että A:n vakuutussopimuksen irtisanomiselle on ollut hyvän vakuutustavan mukainen peruste. Yhtiö ei ole väittänytkään, että A tiesi tai että hänen olisi pitänyt tietää ajoneuvosta maaliskuussa 2024 löydetyistä vaurioista ennen kuin hän näki ajoneuvon Turkissa. Kaikesta huolimatta vakuutusyhtiö ei ole irtisanomiskirjeessään tai korvauspäätöksessään eritellyt niitä syitä, joiden perusteella yhtiö katsoo A:n menetelleen vilpillisesti.

Vakuutusyhtiön vastineen johdosta antamassaan lausumassa A huomauttaa, että hän ei ole missään vaiheessa ilmoittanut vakuutusyhtiölle nähneensä itse, että auto oli jäänyt raunioiden alle. A ei kiistä sitä, että hänen vakuutusyhtiölle toimittamansa valokuva vahinkopaikan tuhoista on otettu vahinkopaikalta. A:n mielestä alueella vallinneen hätätilan ja Turkin viranomaisten antamien asiakirjojen perusteella on kuitenkin ilmeistä, että hän on toiminut vilpittömässä mielessä.

Vakuutusyhtiö on esittänyt, että auton vauriot eivät ole voineet syntyä maanjäristyksessä. A toteaa, että tuulilasin vaurion osalta kaatuvasta talosta putoava pieni esine on riittävä kyseisen vaurion aiheuttamiseen. Muilta osin on ilmeistä, että auton vauriot ovat aiheutuneet muista syistä kuin talon sortumisesta auton päälle. Auto on voinut vaurioitua siirrettäessä sitä pois tai sen ollessa säilytettävänä AFAD:n tai muun viranomaisen toimesta. Hätätilaolosuhteissa autojen pois siirtäminen ei todennäköisesti ole tapahtunut erityistä varovaisuutta noudattaen.

Auton siirtämisen osalta A on kertonut, että hänellä on ollut hallussaan ajoneuvon molemmat avaimet koko ajan. Ajoneuvon hinaus on mahdollista ilman avaimia ja A:n mukaan auton ovet saa tarvittaessa auki voimaa käyttäen. Autosta löytyneet tavarat eivät ole osoitus siitä, että auton on täytynyt olla käytössä. A:n arvion mukaan joku on mahdollisesti yrittänyt ottaa autoa omaan käyttöönsä, mutta avainten puuttumisen vuoksi tämä ei ole onnistunut. Jos renkaat olivat rikkoutuneet siirron tai järistyksen yhteydessä, ne on saatettu vaihtaa kyseistä auton käyttöönottamista varten. On myös mahdollista, että ajoneuvo on löydetty Turkin viranomaisten toimesta sillä välin, kun ajoneuvoa on yritetty ottaa käyttöön. Nämä seikat voivat selittää ajoneuvoon tehtyjä muutoksia.

A vetoaa vielä siihen, että hän on oma-aloitteisesti ilmoittanut vakuutusyhtiölle auton löytymisestä. Vahinko on tapahtunut helmikuussa 2023 ja kielteiset päätökset on annettu 10.10. ja 14.12.2023. Jos A:n tarkoituksena olisi ollut erehdyttää vakuutusyhtiötä, mitään syytä odottaa vuoden 2024 maaliskuuhun ei voida ajatella olleen. Erehdyttämistarkoituksen kannalta olisi ollut loogisempaa ”löytää” auto joko toisen kielteisen korvauspäätöksen jälkeen tai vasta lautakunnan annettua asiaan suosituksensa. Kaikesta huolimatta ajoneuvon löytymisestä ilmoittamiselle ei olisi tällöin ollut perustetta. A olisi voinut antaa Turkin viranomaisten tuhota ajoneuvon sen löytymisen jälkeen, eikä vakuutusyhtiö olisi saanut asiasta tietoa.

Vakuutusyhtiön lausuman johdosta A on vielä todennut, että hän ei kiistä sitä, että vahinkopaikan tuhoista toimitettu valokuva on otettu vahinkopaikalta. A ei kuitenkaan ole missään vaiheessa ilmoittanut vakuutusyhtiölle nähneensä itse auton jääneen raunioiden alle. A:n mielestä alueella vallinnut hätätila ja Turkin viranomaisten toimittamat asiakirjat osoittavat, että hän on toiminut asiassa vilpittömässä mielessä.

Vakuutusyhtiö on todennut jäävän kyseenalaiseksi, missä ja miksi autoa on säilytetty vuoden ajan. A:lle kerrotun mukaan autoja on säilytetty ainakin AFAD:in vauriokeskuksessa ja myöhemmin Turkin poliisin ja tullin toimesta ennen heidän ilmoitustaan A:lle siitä, että auto tulee viedä maasta pois tai se tuhotaan. A korostaa, että hän ei väitäkään tietävänsä varmasti, mitä autolle on tapahtunut maanjäristyksen ja sen löytymisen välisenä aikana.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö kiistää A:n vaatimukset perusteettomina. A:n vahinkoilmoituksen mukaan ajoneuvo oli pysäköitynä kerrostalon seinän vieressä latauksessa. Maanjäristys oli niin kova, että kerrostalot tuhoutuivat ja kaatuivat ja ajoneuvo jäi kerrostalon raunioiden ja betonimurskan alle kokonaan. A toimitti vakuutusyhtiölle erilaisia asiakirjoja ja valokuvia, jotka hänen mukaansa osoittivat, että ajoneuvo on vaurioitunut ollessaan pysäköitynä romahtaneen kerrostalon alle. A on myös kuvaillut tuhoa, joka talolle on aiheutunut, ja kertoo itsekin käyneensä vahinkopaikalla, mutta paikalla ei ollut mitään.

Kielteisten korvauspäätösten saamisen jälkeen A ilmoitti maaliskuussa 2023 että ajoneuvo onkin löytynyt ajokuntoisena, ja ajoi sen Turkista Suomeen. Vahinkotarkastuksessa ajoneuvon vasemmassa etulokasuojassa ja etupuskurissa havaittiin vaakatasossa pituussuuntaisia naarmuja sekä etupuskurin vasemmassa päädyssä pieni reikä. Näiden perusteella naarmut ovat aiheutuneet joko ajoneuvon liikkumisesta tai ajoneuvoon nähden jonkin liikkumisesta eteen- tai taaksepäin. Ajoneuvon oikean etulokasuojan etuosassa on terävähkö painuma, jossa maalipinta on ehjä. Tämä vaurio on syntynyt jonkin voiman painaessa lokasuojaa ilman, että ajoneuvo olisi liikkunut eteen- tai taaksepäin. Koska maalipinta on ehjä, vaurio ei vakuutusyhtiön mukaan ole syntynyt toisella ajoneuvolla törmätessä, eikä myöskään kovan tai pinnaltaan karkean esineen aiheuttamana. Lisäksi ajoneuvon tuulilasissa todettiin halkeama. Vauriot ovat sellaisia, että ne eivät ole voineet aiheutua rakennuksen romahduksesta.

Vakuutusyhtiön näkemyksen mukaan ei ole uskottavaa, että ajoneuvo, joka on ollut pysäköitynä täysin tuhoutuneen ja romahtaneen kerrostalon viereen, olisi saanut vahinkotarkastuksessa havaitut vauriot. Epäselväksi myös jää, miten lukittu ja ajonestolla varustettu ajoneuvo on siirretty vahinkopaikalta, kun A:n mukaan ajoneuvoa ei ollut pysäköintipaikalla hänen mennessään sitä katsomaan. Epäselväksi myös jää, missä ja miksi ajoneuvoa olisi säilytetty yli vuoden ajan. A kertoi korjaamolle, että renkaat olisi vaihdettu toisiin, mutta vanteet olivat hänen omansa. A:n mukaan paikka-ainepullo oli käytetty ja löytyi tyhjänä takakontista. Autossa ei ole murtojälkiä, joten epäselväksi jää, miksi ja miten paikka-ainepullo olisi tyhjennetty ja palautettu takaisin takakonttiin tai miksi joku varastaisi renkaat, mutta ei vanteita, ja näkisi vaivan renkaiden vaihtamiseen ja niiden asennustyöhön takaisin ajoneuvoon.

Asiassa esitettyä selvitystä on arvioitava kokonaisharkintana. Vakuutusyhtiölle on annettu vahingosta ja siihen liittyvistä olosuhteista ristiriitaisia tietoja. Erehtyminen ajoneuvon sijaintipaikasta ei annettujen selvitysten perusteella ole mahdollista, joten ainoaksi vaihtoehdoksi jää, että tieto pysäköintipaikasta on annettu vilpillisessä tarkoituksessa saada vakuutuskorvaus. Ajoneuvon vauriot eivät vastaa kerrottua vahinkokuvausta. Vakuutusyhtiö katsoo, että A ei ole osoittanut korvattavan vakuutustapahtuman sattuneen. Vaikka A:n katsottaisiin antaneen vakuutussopimuslain 69 §:ssä tarkoittamat tiedot vahingosta, hänen menettelynsä on ollut vilpillistä ja niin moitittavaa, että yhtiö on oikeutettu epäämään korvauksen myös tässä tilanteessa.

Matkan keskeytymistä koskevaa vaatimusta ei ole tarkemmin yksilöity. Vakuutuksesta voidaan korvata tästä aiheutuvat kustannukset, jos niiden syynä on ollut vakuutuksen kohteen tieltä suistuminen tai kaatuminen, vika tai vaurio taikka lukitun ajoneuvon varkaus tai luvaton käyttö. Tällaista tapahtumaa ei ole näytetty.

Vahingon selvittämisestä aiheutuneita kuluja tai auton käyttöhyödyn menetystä ei korvata esinevakuutuksesta. Korvausta sijaisautovakuutuksesta ei makseta, koska vahinko ei ole korvattava mistään ehdoissa mainitusta vakuutuksesta.

Vakuutusyhtiö katsoo A:n antaneen sille vahingosta ristiriitaisia tietoja. A on tavoitellut menettelyllään huomattavaa taloudellista etua. Nämä ovat seikkoja, joiden vakuutusyhtiö katsoo muodostaneen hyvän vakuutustavan mukaisen perusteen vakuutussopimuksen irtisanomiselle vakuutuskauden päättyessä.

A:n lausuman johdosta antamassaan kirjelmässä vakuutusyhtiö on todennut, ettei ajoneuvossa ole voimankäytöstä johtuvia jälkiä, joita siihen väistämättä jäisi, jos ovi avattaisiin väkivaltaisesti.

Yhteenvetona vakuutusyhtiö toteaa pitävänsä riidattomana, että A on kertonut ajoneuvon olleen pysäköitynä sortuneen kerrostalon viereen, ja jääneen sortuneen kerrostalon alle. A:n kertomuksen mukaan ajoneuvon vauriot ovat aiheutuneet tässä tilanteessa. A on ensin hakenut korvausta ajoneuvon totaalisesta tuhoutumisesta ja pyrkinyt selvityksillään osoittamaan, että ajoneuvoa ei ole enää olemassa, ja että se on romutettu Turkissa tarkoituksenaan saada vakuutuskorvaus ajoneuvosta. A on toimittanut valokuvia kertomaltaan vahinkopaikalta ja vakuutusyhtiö ei ole kiistänyt, etteikö kyseinen valokuva olisi Turkissa sattuneen maanjäristyksen alueelta. Olennaista kuitenkin on, että A on kertonut ja pyrkinyt selvityksillään osoittamaan, että hänen ajoneuvonsa on ollut juuri kyseisellä paikalla. Vakuutusyhtiön mukaan se, ettei ajoneuvossa ole vaurioita tai jälkiä sortuneen kerrostalon jäljiltä, ei yleisen elämänkokemuksen mukaan ole mahdollista. Tätä ristiriitaisuutta A ei ole pystynyt selvittämään. Auton vauriot eivät näistä syistä ole vakuutuksesta korvattavia. Koska A on antanut ristiriitaista selvitystä tapahtumista, vakuutusyhtiö katsoo, ettei mahdollisuutta luottamukseen perustuvan vakuutussopimuksen jatkamiseksi ole.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Osapuolten välinen erimielisyys koskee sitä, onko asiassa tullut näytetyksi, että A:n henkilöauton vauriot ovat aiheutuneet jostakin kaskovakuutuksesta korvaukseen oikeuttavasta vahinkotapahtumasta. Vakuutusyhtiö on vedonnut tältä osin myös siihen, että A on antanut vakuutusyhtiölle vakuutustapahtuman sattumisen jälkeen vilpillisesti väärää tietoa. Kysymys on myös siitä, onko A:n kaskovakuutuksen irtisanomiselle ollut hyvän vakuutustavan mukainen peruste.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Vakuutussopimuslain 16 §:n (Jatkuvan vahinkovakuutuksen irtisanominen) mukaan vahinkovakuutuksen ehdoissa voidaan määrätä, että vakuutuksenantajan vastuu jatkuu vakuutuskauden kerrallaan, jollei jompikumpi sopimuspuoli irtisano sopimusta (jatkuva vahinkovakuutus).

Vakuutuksenantajalla on oikeus irtisanoa jatkuva vahinkovakuutus päättyväksi vakuutuskauden lopussa. Irtisanomiselle on oltava hyvän vakuutustavan mukainen peruste. Irtisanomista koskeva ilmoitus on lähetettävä vakuutuksenottajalle viimeistään kuukautta ennen vakuutuskauden päättymistä. Ilmoituksessa on mainittava irtisanomisperuste, jollei irtisanominen perustu rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä annetun lain 4 luvun 5 §:ään. Jos irtisanomista ei tehdä siten kuin tässä momentissa säädetään, irtisanominen on mitätön.

Vakuutussopimuslain 69 §:n mukaan korvauksen hakijan on annettava vakuutuksenantajalle sellaiset asiakirjat ja tiedot, jotka ovat tarpeen vakuutuksenantajan vastuun selvittämiseksi ja joita häneltä kohtuudella voidaan vaatia ottaen myös huomioon vakuutuksenantajan mahdollisuudet hankkia selvitys.

Vakuutussopimuslain 72 §:n mukaan jos korvauksen hakija on vakuutustapahtuman jälkeen vilpillisesti antanut vakuutuksenantajalle vääriä tai puutteellisia tietoja, joilla on merkitystä vakuutuksenantajan vastuun arvioimisen kannalta, hänen korvaustaan voidaan alentaa tai se voidaan evätä sen mukaan kuin olosuhteet huomioon ottaen on kohtuullista.

Kaskovakuutusehtojen (voimassa 1.1.2022 alkaen) kohdan 3.1 (Kolarointivakuutus, Törmäysvakuutus) mukaan kolarointivakuutuksesta korvataan esinevahinko, joka on välittömästi aiheutunut vakuutuksen kohteelle
1. tieltä suistumisesta tai kaatumisesta
2. iskusta, törmäyksestä, putoamisesta tai muusta sen kaltaisesta vakuutuskohdetta äkillisesti ja ulkoapäin vahingoittaneesta syystä
[--]

Ehtokohdan 3.1 (Lasivakuutus) mukaan lasivakuutuksesta korvataan vakuutetun ajoneuvon ikkunalasit, jos ne rikkoutuvat ikkunalasiin suoraan ulkoapäin osuneesta iskusta. Ikkunalasilla tarkoitetaan tuulilasia, ovien laseja, sivulaseja, takalasia ja kattolasia.

Ehtokohdan 5.3 (Velvollisuus antaa selvitystä ja luovuttaa ajoneuvon omistusoikeus) mukaan korvauksen hakija on velvollinen hankkimaan ne selvitykset, jotka ovat parhaiten hänen saatavissaan ottaen kuitenkin huomioon myös vakuutusyhtiön mahdollisuudet hankkia selvitystä.
Tarpeellisia selvityksiä ovat mm.
1. korvauksen hakijan vahinkoilmoitus
2. varkaus-, ilkivalta- ja petosvahingoissa jäljennös poliisiviranomaiselle tehdystä ilmoituksesta
3. kauppalasku, kuitti tai muu luotettava selvitys aiheutuneen vahingon määrän selvittämistä varten.
[--]

Kaskovakuutusehtoihin liitettyjen yleisten sopimusehtojen kohdan 11.1 (Korvausmenettely, korvauksen hakijan velvollisuudet) mukaan Korvauksen hakijan on annettava vakuutusyhtiölle sellaiset asiakirjat ja tiedot, jotka ovat tarpeen vakuutusyhtiön vastuun selvittämiseksi. Tällaisia asiakirjoja ja tietoja ovat esimerkiksi ne, joiden avulla voidaan todeta, onko sattunut vakuutustapahtuma, kuinka suuri vahinko on syntynyt ja kenelle korvaus on maksettava. Korvauksen hakija on velvollinen hankkimaan omalla kustannuksellaan ne selvitykset, jotka ovat parhaiten hänen saatavissaan ottaen kuitenkin huomioon myös vakuutusyhtiön mahdollisuudet hankkia selvitystä.

Vakuutusyhtiö ei ole velvollinen maksamaan korvausta ennen kuin se on saanut edellä mainitut selvitykset. Jos korvauksen hakija on vakuutustapahtuman jälkeen vilpillisesti antanut vakuutusyhtiölle vääriä tai puutteellisia tietoja, joilla on merkitystä vakuutusyhtiön vastuun arvioimisen kannalta, voidaan korvausta alentaa tai se voidaan evätä sen mukaan, kuin olosuhteet huomioon ottaen on kohtuullista.
[--]

Ehtokohdan 16.6 (Vakuutusyhtiön oikeus irtisanoa vahinkovakuutus vakuutuskauden lopussa, VSL 16 §) mukaan vakuutusyhtiöllä on oikeus irtisanoa vakuutus päättyväksi vakuutuskauden lopussa. Irtisanominen suoritetaan kirjallisesti viimeistään kuukautta ennen vakuutuskauden päättymistä. Irtisanomisilmoituksessa mainitaan irtisanomisperuste.

Asian arviointi

Auton vaurioiden korvattavuus kolarointivakuutuksesta ja lasivakuutuksesta

Yleisten vakuutus- ja vahingonkorvausoikeudellisten periaatteiden mukaan korvauksen hakijalla on näyttövelvollisuus vakuutuksesta korvattavan vahinkotapahtuman sattumisesta. Tässä tapauksessa A:n tulisi voida osoittaa, että hänen henkilöautonsa vauriot ovat aiheutuneet jonkin vakuutuksesta korvattavan vahinkotapahtuman tai -tapahtumien seurauksena.

Asiassa esitettyjen valokuvien perusteella vahinkotarkastuksessa todettu A:n henkilöauton tuulilasin halkeama on sinänsä todennäköisesti aiheutunut tuulilasiin suoraan kohdistuneesta iskusta. Auton etulokasuojissa ja etupuskurissa on vaakasuuntaisia naarmuja, jotka ovat todennäköisimmin aiheutuneet auton liikkuessa tapahtuneesta kevyistä osumisista toiseen ajoneuvoon tai johonkin esineeseen. Lisäksi vakuutusyhtiö on maininnut painaumavaurion, jonka osalta maalipinta ei ole rikkoutunut.  

Vakuutusyhtiö on vedonnut kielteisen korvausratkaisunsa tueksi siihen, että auton vauriot eivät ole voineet aiheutua A:n vahinkoilmoituksessa kerrotulla tavalla kerrostalon sortumisen seurauksena. A puolestaan on laajoissa kirjelmissään esittänyt, että auto on voinut kerrostalon sortumisen seurauksena esimerkiksi hautautua raunioihin kokonaan tai osittain jääden kuitenkin vaurioitumattomaksi. A on pitänyt todennäköisenä, että auton vauriot ovat syntyneet, kun sitä on siirretty Turkin viranomaisten toimesta. A:n mukaan autossa olleet renkaat ovat jossakin vaiheessa voineet vaihtua toisiin ja lisäksi autosta löydetty tyhjä paikka-ainepullo ilmaantua autoon ovien kautta, jotka voidaan avata ”voimaa käyttämällä”.

A:n vahinkoilmoituksessa 13.2.2023 on yksityiskohtainen piirros, jonka mukaan A:n auto on ollut kahden kerrostalon välisellä sisäpihalla pysäköitynä ja latautumassa aivan kerrostalon seinän vieressä, jossa on ollut myös kaksi muuta autoa. Piirroksen mukaan sisäpihan toisella puolella on toinen kerrostalo, jonka viereen on ollut pysäköitynä kaksi autoa ja mopoja. Lautakunnalle on toimitettu lisäksi kadulta otettuja kuvia vaurioitumattomista kerrostaloista sekä ilmakuva täysin sortuneesta kerrostalosta tai kerrostaloista.

A:n myöntämisen perusteella lautakunta pitää asiassa selvitettynä, että A on lähettänyt vahinkoilmoituksensa ja valokuvat ehjistä ja sortuneista rakennuksista vakuutusyhtiölle osoittaakseen, että hänen autonsa on ollut pysäköitynä nimenomaan kuvissa nähtävän, sittemmin sortuneen kerrostalon vieressä. Vielä A:n asiamiehen laatimassa, Vakuutuslautakunnalle 20.2.2024 saapuneessa ensimmäisessä lausuntopyynnössä on erikseen todettu (lausuntopyynnön sivu 7), että Googlen karttapalvelusta ennen maanjäristystä sekä vahinkopaikalta (kursivointi tässä) vahingon jälkeen otetusta kuvasta on todettavissa, että kyseisessä paikassa kerrostalo on sortunut A:n ilmoittamalla tavalla.

Ajoneuvon vaurioista esitetyn selvityksen perusteella lautakunta pitää ilmeisenä, että A:n henkilöauto ei tosiasiassa ole voinut olla A:n kuvaamalla tavalla pysäköitynä A:n toimittamasta valokuvasta nähtävissä olevan sortuneen rakennuksen viereen. Jos auto olisi ollut pysäköitynä A:n ilmoittamassa paikassa maanjäristyksen tapahtuessa ja rakennuksen sortuessa, on todennäköistä, että auto olisi joko täysin tuhoutunut tai vaurioitunut kauttaaltaan pahoin. A:n lausuntopyynnössä on kuvattu laajasti mahdollisia tapahtumainkulkuja, joiden myötä A:n maanjäristyksen jäljiltä vain tuulilasin osalta vaurioitunut henkilöauto on voinut päätyä vaurioitumattomana Turkin viranomaisten käsiin ja vahinkotarkastuksessa todetut vähäiset törmäysvauriot aiheutua vasta tässä yhteydessä. Lautakunta ei kuitenkaan pidä A:n esittämiä vaihtoehtoisia tapahtumainkulkuja todennäköisinä tai uskottavina. Kaikesta huolimatta ne eivät osoita, missä yhteydessä ajoneuvon vauriot ovat aiheutuneet. A:n kertomusten epäjohdonmukaisuutta lisää vielä vahinkotarkastuksen yhteydessä Suomessa A:n esittämä kertomus auton renkaiden vaihtumisesta ja tyhjentyneen paikka-ainepullon löytymisestä ajoneuvosta, jonka ovissa ei kuitenkaan ole voitu havaita ajoneuvoon murtautumisesta aiheutuneita jälkiä. Näihin seikkoihin nähden Turkin viranomaisten todistuksilla, joiden mukaan auto on ensin löytynyt pahoin vaurioituneena, mutta se on myöhemmin todettu kadonneeksi keräilykeskuksesta, jonne se on toimitettu, ei ole asian arvioinnin kannalta merkitystä.

Vakuutuslautakunta katsoo asiassa esitetyn ristiriitaisen selvityksen perusteella jäävän osoittamatta, millä tavalla A:n ajoneuvon vauriot ovat aiheutuneet. Tämän vuoksi vauriot eivät ole kaskovakuutuksesta korvattavia. Koska vakuutuksesta korvattavaa vahinkoa ei ole aiheutunut, asiassa ei ole tarpeen erikseen arvioida, onko A antanut vakuutusyhtiölle vääriä tietoja vilpillisesti, ja olisiko korvausta tällä perusteella tullut alentaa tai se evätä.  

Kaskovakuutuksen irtisanominen

Vakuutusyhtiö on kirjeellään 21.3.2024 irtisanonut A:n kaskovakuutuksen päättymään vakuutuskauden lopussa 30.4.2024. Irtisanomisilmoituksessa vakuutusyhtiö on perustellut irtisanomista sillä, että vahinkotapahtumasta 6.2.2023 on annettu yhtiölle ristiriitaista ja epäloogista selvitystä, minkä vuoksi ajoneuvon vakuuttamista ja luottamukseen perustuvaa vakuutussopimusta ei voida jatkaa. Päätöksessä on viitattu A:n tekemään ilmoitukseen siitä, että ajoneuvo oli A:n kertoman mukaan jäänyt tuhoutuneen rakennuksen alle, mutta ajoneuvon löytymisen jälkeen vahinkotarkastuksessa todetut vauriot eivät vastanneet ilmoitettua vahinkotapahtumaa.

Vakuutussopimuslain 16 §:n ja yleisten sopimusehtojen kohdan 16.6 mukaan vakuutuksenantajalla on oikeus irtisanoa jatkuva vahinkovakuutus päättymään vakuutuskauden lopussa. Irtisanomisoikeus edellyttää, että vakuutuksenantaja voi esittää irtisanomiselle hyvän vakuutustavan mukaisen perusteen ja myös ilmoittaa tästä perusteesta irtisanomista koskevassa ilmoituksessaan. Lainkohtaa koskevan hallituksen esityksen (HE 63/2009, s. 20) perustelujen mukaan irtisanomisen tulee yleensä perustua vakuutettavaan riskiin. Esimerkkinä irtisanomisen oikeuttavasta hyvän vakuutustavan mukaisesta perusteesta esityksessä on mainittu tavanomaisesta poikkeava vahinkokehitys, jonka perusteella vakuutuksenantaja arvioi vakuutettavan riskin liian suureksi.

Vakuutuksenantajalla saattaa myös olla erityisiä, vakuutuksenottajan henkilöön liittyviä hyväksyttäviä syitä olla jatkamatta vakuutusta. Näiden syiden osalta hallituksen esityksessä on viitattu vakuutushakemuksen hylkäysperusteita koskevan vakuutussopimuslain 6a §:n perusteluihin: vakuutuksen irtisanominen on hyväksyttävää samoilla perusteilla kuin vakuutushakemuksen hylkääminen. Tällaisia syitä ovat lain 6a §:n perustelujen (HE 63/2009, s. 18) mukaan esimerkiksi se, että vakuutuksen hakija on aikaisemmin syyllistynyt petokseen vakuutusasioissa tai että on perusteltua epäillä vakuutuksen hakijan toimivan sellaisen henkilön lukuun, jonka kanssa vakuutuksenantaja ei tee sopimuksia. Hyväksyttävä syy voi olla myös se, että vakuutusta hakenut on käyttäytynyt uhkaavasti vakuutuksenantajan edustajaa kohtaan.

Tässä tapauksessa vakuutusyhtiö ei ole irtisanonut vakuutusta vakuutuskauden aikana vakuutussopimuslain 15 §:n 1 momentin 5) kohdan nojalla vilpillisesti annettujen väärien tietojen perusteella. Yhtiö ei myöskään ole vedonnut riidanalaisessa irtisanomisilmoituksessaan vilppiin. Näistä syistä lautakunta ei irtisanomisen hyvän vakuutustavan mukaisuutta arvioidessaan käsittele kysymystä siitä, onko A antanut vakuutusyhtiölle vilpillisesti vääriä tietoja.

Lautakunta on edellä vahingon korvattavuutta arvioidessaan katsonut asiassa tulleen selvitetyksi, että A:n ajoneuvon vauriot eivät ole voineet syntyä hänen ilmoittamallaan tavalla. Vakuutuslautakunnan näkemyksen mukaan yksittäisestä korvaamatta jääneestä vahinkotapahtumasta annettujen tietojen puutteellisuutta tai ristiriitaisuutta ei sellaisenaan voida pitää hyvän vakuutustavan mukaisena irtisanomisperusteena.

Tässä tapauksessa kyse ei kuitenkaan ole ollut vain siitä, että A:n esittämä tapahtumainkulku on ollut sinänsä mahdollinen, mutta jäänyt näyttämättä toteen. Sen sijaan A:n kertomus on lautakunnan käsityksen mukaan osoitettu riittävällä varmuudella ajoneuvon vahinkohetkisen sijainnin osalta paikkansapitämättömäksi. Vakuutuslautakunta katsoo, että tämän kaltainen vahinkotapahtumasta annettujen tietojen ristiriitaisuus ja epäloogisuus muodostaa hyvän vakuutustavan mukaisen perusteen vahinkovakuutuksen irtisanomiselle vakuutuskauden lopussa. Koska vakuutusyhtiön irtisanomista koskeva ilmoitus on selvitysten mukaan lähetetty vakuutuksenottaja A:lle vakuutussopimuslain 16 §:n mukaisessa määräajassa, lautakunta pitää irtisanomista pätevänä.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta ei suosita muutosta vakuutusyhtiön päätöksiin.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Bygglin
Sihteeri Siirala

Jäsenet:
Kankkunen
Sario
Vaitomaa
Yrttiaho