Tapahtumatiedot
Vakuutuksenottaja H Oy oli tehnyt X Oy:n kanssa 22.3.2022 vakuutusmeklaripalveluja koskevan toimeksiantosopimuksen, johon kuuluivat vahinko-, työeläke-, henki- ja eläkevakuutukset. Toimeksiannon sisällöksi mainittiin säästäminen vakuutusmaksuissa, suosituksen laatiminen H Oy:n kannalta parhaasta vakuutusturvasta ja vakuutusten kilpailuttaminen. Kilpailutukseen kuului vakuutusturvan selvittäminen H Oy:n kanssa, voimassa olevien vakuutustietojen tilaaminen, tarjouspyyntöjen laatiminen ja toimittaminen vakuutusyhtiöihin sekä puolueettoman vakuutusvertailun tekeminen. Kilpailutuksen jälkeen H Oy:n yritysvakuutuskokonaisuuden vakuutusmaksu alenikin 30.11.2022 päättyväksi sovitun vakuutuskauden 6 652,29 eurosta 4 581,77 euroon kaudelle 28.6.2022 – 30.6.2023.
H Oy:lle sattui 28.8.2023 vahinko, jossa sen tarvikkeita ja työkaluja anastettiin yhteensä 46 939,88 euron arvosta. Vakuutuskirjan mukaan kyseinen yritysomaisuus oli vakuutettu 35 000 euron jälleenhankinta-arvosta, kun omaisuuden arvo oli tosiasiassa ollut 354 000 euroa. Alivakuutuksen vuoksi yritysvakuutuksesta korvattiin alivakuutussuhteen mukaisesti vain 10 prosenttia vahingon määrästä. H Oy katsoi X Oy:n laiminlyöneen vakuutusmeklarille kuuluneita velvollisuuksiaan jättämällä selvittämättä H Oy:n vakuutustarpeen ja olemassa olleen vakuutusturvan riittävyyden. H Oy vaati sen perusteella X Oy:n vastuuvakuutuksen myöntäneeltä vakuutusyhtiöltä saamatta jäänyttä vakuutuskorvausta vastannutta 30 408,48 euron korvausta.
X Oy kiisti korvausvastuunsa vedoten siihen, että se oli saanut H Oy:ltä valtakirjan vain kilpailuttamista mutta ei vakuutusten hoitoa varten, joka oli koko ajan ollut vakuutusyhtiöllä ja H Oy:llä. Vakuutusturva vakuutusmäärä mukaan lukien oli käyty H Oy:n kanssa läpi analyysipalaverissa 20.4.2022. Toimeksianto oli päättynyt vakuutusten kilpailutukseen.
Päätöksellään 23.11.2023 X Oy:n vastuuvakuutusyhtiö kieltäytyi korvaamasta vahinkoa katsoen, ettei X Oy ollut siitä voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa. Vakuutusyhtiö vetosi siihen, että tietojen mukaan H Oy:n vakuutusturvaa ja sen mahdollisia muutostarpeita oli käyty läpi kohta kohdalta analyysipalaverissa PowerPoint diojen avulla. H Oy ei ollut esittänyt muutostarpeita liikevaihdon päivittämistä lukuun ottamatta eikä se ollut kertonut varaston vakuutusmäärän muutostarpeesta. Toimeksiantosopimuksessa oli sovittu yhteistyöstä ja siitä, että kumpikin osapuoli antaa toisilleen kaiken tarpeellisen tiedon. Vakuutusyhtiön mielestä H Oy:n olisi tullut siten kertoa X Oy:lle laitteiston vakuutusmäärän korottamistarpeesta, jotta se olisi voitu ottaa kilpailutuksessa huomioon.
Vakuutustarjouksista oli pidetty vertailupalaveri, johon olivat X Oy:stä osallistuneet J.T. ja M.H. Tarjousvertailun 22.6.2022 viimeisellä dialla oli ollut X Oy:n laatima tarjousten yhteenveto ja suositukset. H Oy oli sittemmin saanut vakuutuskirjan, johon se ei ollut katsonut aiheelliseksi tehdä muutoksia. Vahinko oli sattunut X Oy:n kilpailuttaman vakuutuskauden päättymisen 30.6.2023 jälkeen. H Oy li saanut vakuutuskauden vaihtuessa uuden vakuutuskirjan, joka sen olisi tullut vakuutuskirjan kehotuksen mukaisesti tarkastaa. H Oy ei ollut muuttanut laitevaraston vakuutusmäärää.
Vakuutusyhtiön mielestä X Oy oli toiminut toimeksiantosopimuksen ja vakuutusmeklarilta edellytettävän huolellisuuden mukaisesti. X Oy:n velvollisuudet olivat päättyneet suosituksen antamisen jälkeen. Vahinko oli sattunut yli vuosi kilpailutuksen jälkeen vakuutuskauden vaihduttua. H Oy ei ollut osoittanut, milloin laitevaraston arvo oli noussut, joten vakuutusturva oli voinut olla kilpailutuksen aikaan riittävä. Vakuutusyhtiö ei myöskään pitänyt vakuutuskirjan tietojen perusteella uskottavana H Oy:n väittämää käsitystä siitä, että jokaisesta vahingosta olisi ollut mahdollista saada ilmoitetun 35 000 euron vakuutusmäärän mukainen korvaus.
Asiakkaan valitus
H Oy on pyytänyt lautakunnan ratkaisusuositusta ja vaatii, että 28.8.2023 sattuneesta vahingosta aiheutuneet kustannukset korvataan X Oy:n vastuuvakuutuksesta. Perusteluinaan H Oy on vedonnut toimeksiantosopimukseen, jossa mainittiin suosituksen tekeminen parhaasta vakuutusturvasta, ja että kilpailuttaminen sisälsi vakuutusturvan selvittämisen asiakkaan kanssa sekä puolueettoman vakuutusvertailun tekemisen. Todellisuudessa X Oy oli kilpailuttanut H Oy:n vakuutusturvan vanhan vakuutukseen tietojen perusteella yrittämättäkään selvittää H Oy:n vakuutustarpeita ja olemassa olleen vakuutusturvan riittävyyttä. H Oy ei ollut saanut olemassa olleesta turvastaan X Oy:ltä mitään näkemystä tai kysymyksiä ennen kilpailutusta. Kilpailutuksen seurauksena oli annettu vain vakuutusten hintavertailu. Jälkeenpäin on paljastunut, ettei X Oy ollut tarjouspyyntöä laatiessaan ymmärtänyt tai kartoittanut kunnolla H Oy:n liiketoimintaa.
H Oy on vedonnut X Oy:n internetsivuilla antamaan kuvaukseen vakuutusten kilpailutusprosessistaan. Sen mukaan muun muassa asiakkaan liiketoiminta ja toimintaympäristö kartoitettaisiin tarkan kuvan muodostamiseksi asiakkaan vakuutustarpeesta ja tehtäisiin analyysi, jossa käydään tarkasti läpi olemassa olevan vakuutusturvan kattavuus. Tarvittavat muutokset tehtäisiin asiakkaan päätöksen mukaisesti. Mainitut seikat olivat unohtuneet, sillä olemassa ollutta vakuutusturvaa ei ollut käyty tarkasti läpi, eikä vakuutusanalyysia ollut tehty, joten vakuutusturvan aukkoja ei ollut huomattu. X Oy ei ollut pyrkinyt selvittämään, miten tarvikevaraston vakuutusmäärä oli arvioitu, ja ymmärsikö asiakas, mitä seurauksia vakuutusmäärän virheellisyydellä olisi. Mikäli H Oy:lle olisi kerrottu, että tunnuslukuna tuli olla koko varaston arvo, summa olisi luonnollisesti päivitetty. Vakuutusalan amatöörinä H Oy:llä ei ollut asiasta oikeaa käsitystä.
Vuoden 2021 kuuden miljoonan euron liikevaihdon ja asennusurakoiden noin neljän miljoonan euron osuuden perusteella X Oy:n olisi meklarina pitänyt käsittää varaston määrä virheellisesti arvioiduksi. Vakuutusanalyysi ja vakuutustarpeen selvittäminen oli käytännössä mahdotonta, ellei asiakkaan liikevaihdon sisältöä selvitetty edes karkealla tasolla. Asennustoimialalla toimivien yritysten riskien arvioimisen kannalta on olennaista tiedustella, kuinka paljon liikevaihtoon sisältyi asennustarvikkeita.
H Oy oli käyttänyt vakuutusmeklaria juuri siitä syystä, että vakuutusturva olisi hinnaltaan kilpailukykyinen ja turvaltaan kattava. Lainsäädäntö velvoittaa ja myös X Oy:n markkinointimateriaali antoi ymmärtää, että meklari perehtyy asiakkaan liiketoimintaan ja vakuutustarpeisiin. Meklarin tulisi esittää täydentäviä kysymyksiä asiakkaan vakuutustarpeen määrittämiseksi.
H Oy oli kilpailutuksen jälkeen ymmärtänyt vakuutusturvan kattaneen liiketoimintaan ja omaisuuteen kohdistuneet merkittävimmät vahinkoriskit. H Oy oli ollut siinä käsityksessä, että tarvikevaraston vahinkotilanteessa vakuutus korvaisi jälleenhankinnan vakuutuskirjassa mainittuun 35 000 euroon saakka vahinkotapahtumaa kohti. Alivakuutuksen mahdollisuudesta X Oy ei ollut maininnut. Liiketoiminnassa tai varaston arvossa ei ollut tapahtunut muutoksia, jotka olisivat vaikuttaneet alivakuutuksen muodostumiseen, vaan vakuutusmäärä on ollut valmiiksi virheellinen.
H Oy:n mielestä vakuutusmeklarin ammattitaitoon kuuluu kertoa asiakkaalle vakuutuskirjassa määriteltyjen tunnuslukujen sisältö ja tarkoitus. Mikäli X Oy olisi tehnyt huolellisesti itse kuvaamansa vakuutusanalyysin ja käynyt sen läpi H Oy:n kanssa, vakuutusturvan aukot olisi havaittu ja turva muutettu H Oy:n liiketoiminnan tasolle. Läpi käytäviä turvakohtia ei ollut omaisuusvakuutuskirjassa useita. Tarvikevaraston kohdalla vakuutuskirjalla ei kerrottu, että vakuutusmäärä tarkoitti koko tarvikevaraston arvoa. Vakuutuskirjalla ei myöskään mainittu, että väärä tunnusluku voi aiheuttaa alivakuutuksen vakuutusturvaan. Maallikko sai helposti käsityksen, että kyse oli vakuutuksen enimmäiskorvausmäärästä vahinkoa kohti.
X Oy on tiennyt, että H Oy:n silloisen toimitusjohtajan äidinkieli ei ollut suomi. Se korosti vakuutusanalyysin merkitystä, vakuutusmeklarin roolia ja velvollisuutta selvittää, että asiakas varmasti ymmärsi olennaisten vakuutusturvaan vaikuttavien käsitteiden ja vakuutuksen sisällön. Sillä seikalla, että vakuutus on ehtinyt kertaalleen uusiutua X Oy:n tekemän kilpailutuksen jälkeen, ei ole asiassa merkitystä. H Oy:llä ei ollut tarvetta päivittää vakuutusturvan sisältöä uudistuvalle kaudelle, koska X Oy oli juuri analysoinut sen riittäväksi edelliselle vakuutuskaudelle.
H Oy on vedonnut vakuutusten tarjoamisesta annetun lain 74 §:ään vakuutusmeklarin vahingonkorvausvastuusta. X Oy ei ollut huolellisesti perehtynyt H Oy:n liiketoimintaan eikä tehnyt vakuutusanalyysiä. Lisäksi X Oy oli jättänyt antamatta kilpailutuksen yhteydessä tarpeellisia tietoja vakuutuksesta eli vakuutusmäärän merkityksestä tarvikevaraston osalta. H Oy:lle on aiheutunut vahinkoa siitä, ettei vakuutussopimus ollut sen sisältöinen kuin sillä oli saamiensa tietojen perusteella ollut aihetta käsittää.
H Oy on huomauttanut X Oy:n tarjonneen palvelujaan prosenttipalkkiolla ensimmäisen vuoden vakuutussäästöstä. Malli ohjasi meklarin toimintaa kohti vakuutusten mahdollisimman halpaa hintaa, jolloin asiakkaan tarpeet ja vakuutusturvan riittävä kattavuus jäävät helposti taka-alalle. Mikäli tarkoituksena oli ollut vain kilpailuttaa vakuutukset vastaavan tasoisina ilman mainostettua ja lain edellyttämää analyysiä, olisi siitä pitänyt nimenomaan maininta toimeksiantosopimuksessa. X Oy oli siten toiminut vastoin vakuutusmeklarilta edellytettävää huolellisuutta ja laiminlyönyt toimeksiantosopimuksessa sovitut ja markkinoinnissaan kuvaamansa tehtävät.
H Oy on lausunut lisäkirjelmässään 1.4.2024, että vakuutusmeklarin tulisi olla vakuutusten asiantuntija. Vakuutuksenottaja ei välttämättä itse ymmärrä vakuutusten sisältöä. H Oy oli olettanut palkatun asiantuntijan osaamiseen kuuluvan vakuutuksen olennaisten käsitteiden selostamisen selkokielellä asiakkaalle. Tämän kuvan X Oy:n nettisivuillaan mainostamista palveluista myös sai. Puhdas vakuutusten hintavertailu on helppoa eikä siihen tarvita ulkopuolista asiantuntijaa. Koko vahingon juurisyy on se, ettei H Oy ollut ymmärtänyt vakuutuskirjalla mainitun tarvikevaraston vakuutusmäärän tarkoittaneen koko varaston arvoa. Vakuutusmäärän puutteellisuus olisi selvinnyt varsin yksinkertaisilla liiketoimintaa kartoittaneilla kysymyksillä.
Vakuutusyhtiön vastine
Vakuutusyhtiö on kiistänyt H Oy:n vaatimuksen ja katsonut korvauspäätöksensä olevan vakuutusehtojen mukainen. Osapuolten välisen toimeksiantosopimuksen sisältönä oli ollut tavoite auttaa H Oy:tä säästämään vakuutusmaksuissaan, ja että X Oy:n tuli laatia asiantuntemuksensa pohjalta suositus H Oy:n kannalta parhaasta vakuutusturvasta. Päätösvallan oli sovittu jäävän H Oy:lle. Vakuutusten kilpailuttamiseen on kuulunut vakuutusturvan selvittäminen H Oy:n kanssa ja voimassa olevien vakuutustietojen tilaaminen, tarjouspyyntöjen laatiminen ja toimittaminen vakuutusyhtiöihin ja puolueettoman vakuutusvertailun tekeminen. Lisäksi oli sovittu, että H Oy:n tuli tarjousvaltakirjan voimassaoloaikana hoitaa vakuutusten kilpailutukseen liittyvät tiedustelut X Oy:n kautta.
Saadun selvityksen mukaan X Oy oli tarkastanut H Oy:n voimassa olleen vakuutusturvan ennen kilpailutusta. Osoituksena siitä oli muun muassa X Oy:n toimittama H Oy:n aiemman vakuutuksen 20.10.2021 päivätty vakuutuskirja ja analyysipalaveria koskeva PowerPoint-esitys. Vakuutuskirjasta ilmeni vakuutusturvan taso ennen kilpailutusta. Vakuutuskirjan kohdassa 3.2, Vakuutettu omaisuus, on kirjattuna vakuutusmäärän kohdalle 35 000 euroa, jälleenhankinta-arvo.
X Oy oli ennen vakuutusten tarjouspyyntöjen jättämistä tehnyt vakuutusanalyysin ja järjestänyt analyysipalaverin H Oy:n kanssa, mistä osoituksena on 20.4.2022 päivätty vakuutusanalyysiasiakirja. Asiakirjasta ilmenee eriteltynä vakuutusmaksut, vahinkotilastot, kilpailutettavat vakuutukset ja kilpailutettavien vakuutusten vakuutusturvien taso tunnuslukuineen. X Oy:ltä 17.1.2024 saadun selvityksen mukaan vakuutusturva oli käyty analyysipalaverissa kohta kohdalta läpi ja ainoa muutos vakuutuksiin oli ollut liikevaihdon nostaminen, koska H Oy ei ollut esittänyt palaverissa muita muutostarpeita vakuutusturvaan. X Oy oli analyysipalaverin jälkeen kilpailuttanut vakuutukset toimeksiantosopimuksen mukaisesti.
Vakuutuksia koskeva tarjous on jätetty analyysipalaverissa keskustellun mukaisesti. Tarjouspyyntöasiakirjasta on havaittavissa, että liikevaihto on H Oy:n pyynnöstä nostettu kuuteen miljoonaan euroon. Muita muutoksia ei ollut edellytetty tehtävän.
Vakuutusyhtiö katsoo toimitetun selvityksen perusteella X Oy:n selvittäneen ennen kilpailutusta H Oy:lle voimassa olleen vakuutusturvan asianmukaisesti ja huolellisesti. Analyysipalaverissa X Oy on kartoittanut vakuutusmeklarilta edellytetyn ammattitaidon ja huolellisuuden mukaisesti sen, oliko H Oy:n voimassa olevaan vakuutusturvaan syytä tehdä muutoksia ja oliko vakuutusturva ajan tasalla. X Oy oli laatinut tarjouspyynnöt ja toimittanut ne vakuutusyhtiöihin, tehnyt vertailun eri vakuutusten välillä ja antanut omat suosituksensa H Oy:lle.
Vakuutusyhtiö katsoo X Oy:n toimineen ammattitaitoisesti ja huolellisesti sekä toimeksiantosopimuksen mukaisesti kilpailutustoimeksiantoa suorittaessaan. Vastuu omaisuuden arvon oikeasta ilmoittamisesta vakuutussopimusta varten kuuluu omaisuuden omistajalle. Ammattitaitoisesti ja huolellisesti toiminut X Oy ei ole voinut olla tietoinen muutoksista H Oy:n vakuutustarpeessa, ellei H Oy ole tuonut niitä itse esiin.
Lisävastineessaan 12.4.2024 vakuutusyhtiö on huomauttanut, että H Oy:n ja X Oy:n välinen toimeksianto oli kohdistunut H Oy:n esittämästä poiketen nimenomaisesti vakuutusten kilpailutukseen. Vakuutusturva oli käyty analyysipalaverissa kohta kohdalta läpi.
Välitoimi
Vakuutuslautakunta on varannut vakuutussopimuslain 68 §:n 2 momentin mukaisesti X Oy:lle tilaisuuden lausua oma kantansa asiasta.
X Oy on lausunut kirjelmässään 20.3.2024 saaneensa H Oy:ltä toimeksiannon vakuutusten kilpailuttamista varten, ei vakuutusten hoitoon liittyvää valtakirjaa. Näin ollen vakuutusten hoito oli ollut koko toimeksiannon ajan vakuutusyhtiöllä ja H Oy:llä. Toimeksiannon mukaisesti vakuutusturva oli käyty läpi H Oy:n edustajien kanssa 20.4.2022. Palaverissa H Oy:n ainoa muutospyyntö oli koskenut liikevaihdon määrää. Toimeksiannon mukaisesti päätösvalta vakuutusten sisällöstä on aina asiakkaalla. Siten laitevakuutuksen vakuutusmäärä oli pysynyt tarjouspyynnöissä 35 000 eurossa. X Oy ei voinut tietää asiakkaan vakuutusmääriä tai varaston arvojen muutoksia, ellei asiakas niitä kertonut. H Oy:lle oli siten sopinut, että vakuutusten kilpailutus tehtiin 35 000 euron vakuutusmäärällä.
Toimeksiannon päättymisen jälkeen H Oy:n on täytynyt saada vakuutuskirjoja vakuutuksistaan. H Oy oli velvollinen tarkistamaan vakuutuskirjoista vakuutusturvan kattavuuden ja reagoimaan, mikäli esimerkiksi vakuutusmäärät eivät enää vastanneet tarvetta. Oletettavasti myös vakuutusyhtiön yhteyshenkilö oli käynyt vakuutusturvaa läpi vahinkoa edeltäneen vuoden aikana. X Oy:n toimeksiannon jälkeen vakuutusten hoitovastuu oli jatkunut vakuutusyhtiössä. Uuden vakuutuskauden alkaessa X Oy ei enää ollut sopimussuhteessa H Oy:n kanssa. X Oy:lle ei ollut annettu tietoa varaston arvon muutoksesta, vaikka asia oli ollut esillä analyysipalaverissa 20.4.2022.
Ratkaisusuositus
Kysymyksenasettelu
Asiassa on kyse siitä, onko vakuutusyhtiö velvollinen korvaamaan vakuutusmeklaripalveluja tarjoavalle X Oy:lle myöntämästään vastuuvakuutuksesta H Oy:lle sen omaisuuden alivakuuttamisesta aiheutuneen vahingon. Kysymyksen ratkaisemiseksi asiassa on arvioitava, onko X Oy:n katsottava laiminlyöneen sille lain ja toimeksiantosopimuksen mukaan vakuutuksenvälittäjänä kuuluneita velvollisuuksiaan.
Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot
Laki vakuutusten tarjoamisesta (234/2018)
35 § Vakuutusmeklarin velvollisuus selvittää asiakkaan vakuutustarve.
Vakuutusmeklarin tai sivutoimisen vakuutusmeklarin on ennen vakuutuksen tarjoamista pyydettävä asiakkaalta tietoja tämän vakuuttamiseen liittyvistä tarpeista ja vaatimuksista ja saadut tiedot huomioon ottaen määritettävä vakuutustarve.
36 § Vakuutusmeklarin tiedonantovelvollisuus
Vakuutusmeklarin tai sivutoimisen vakuutusmeklarin on ennen vakuutussopimuksen tekemistä annettava asiakkaalle tietoja vakuutusmuodoista, näiden vakuutusten vakuutusmaksuista ja vakuutusehdoista sekä muut asiakkaalle määritettyyn vakuutustarpeeseen sopivan vakuutuksen valitsemiseksi tarpeelliset tiedot. Tietoja annettaessa tulee kiinnittää huomiota myös vakuutusturvan olennaisiin rajoituksiin. Vakuutusmeklarin tai sivutoimisen vakuutusmeklarin antamien tietojen on oltava puolueettomia.
Edellä 1 momentissa ja 48 §:ssä tarkoitetut tiedot on annettava ymmärrettävässä muodossa. Niitä annettaessa on otettava huomioon tarjottavan vakuutuksen monimutkaisuus ja se, onko asiakas kuluttaja tai tähän vakuutussopimuslain 3 §:n 2 momentin mukaan rinnastettava henkilö vai muu henkilö, sekä muut asiakkaan tai asiakasryhmän ominaisuudet.
Vakuutusedustuspalveluiden ja vakuutusten etämyynnissä annettavista ennakkotiedoista säädetään kuluttajansuojalain 6a luvussa.
Asiakkaalle annettavien 1 momentissa tarkoitettujen tietojen on perustuttava riittävän monien markkinoilla tarjolla olevien vakuutusten tasapuoliseen analyysiin, jollei vakuutusmeklarin tai sivutoimisen vakuutusmeklarin ja asiakkaan välillä nimenomaisesti sovita toisin.
37 § Vakuutusmeklarin henkilökohtaisen suosituksen antaminen
Vakuutusmeklarin tai sivutoimisen vakuutusmeklarin on annettava asiakkaalle henkilökohtainen suositus tietyn tai tiettyjen vakuutusten valitsemiseksi, jollei vakuutusmeklarin tai sivutoimisen vakuutusmeklarin ja asiakkaan välillä nimenomaisesti sovita toisin. Vakuutusmeklarin tai sivutoimisen vakuutusmeklarin antaessa henkilökohtaisen suosituksen asiakkaalle on samalla ilmoitettava, miksi suositeltu vakuutus tai vakuutukset täyttävät parhaiten tämän vakuutustarpeen.
Vakuutusmeklarilla tai sivutoimisella vakuutusmeklarilla on 1 momentissa säädettyä vastaava neuvontavelvollisuus myös, jos vakuutussopimus tehdään sellaisen henkilön kanssa, jonka vakituinen asuinpaikka tai pysyvä liikepaikka on ETA-valtiossa, jonka lain mukaan tällaisen neuvonnan antaminen vakuutusta myytäessä on pakollista.
Jos vakuutusmeklari tai sivutoiminen vakuutusmeklari ei saa asiakkaalta riittäviä tietoja henkilökohtaisen suosituksen antamiseksi, vakuutusmeklarin tai sivutoimisen vakuutusmeklarin on ilmoitettava asiakkaalle, että henkilökohtaista suositusta ei voida antaa.
56 § Toimeksiantosopimus
Vakuutusmeklarin tai sivutoimisen vakuutusmeklarin ja asiakkaan välinen toimeksiantosopimus on tehtävä kirjallisesti, ja sopimuksesta on annettava yksi kappale asiakkaalle.
Toimeksiantosopimuksesta on käytävä ilmi toimeksiannon sisältö, sopimuksen voimassaoloaika, asiakkaan vakuutusmeklarille tai sivutoimiselle vakuutusmeklarille maksaman palkkion määräytymisperusteet ja, jos mahdollista, palkkion määrä. Vakuutusmeklari tai sivutoiminen vakuutusmeklari ei voi vedota sopimusehtoon, jota ei ole merkitty toimeksiantosopimukseen tai josta ei ole muutoin kirjallisesti sovittu.
74 § Vakuutusmeklarin vahingonkorvausvastuu
Vakuutusmeklari on velvollinen korvaamaan vahingon, joka hänen tämän lain tai toimeksiantosopimuksen vastaisesta menettelystään aiheutuu asiakkaalle tai muulle, jonka oikeutta toimeksianto tai vakuutus koskee. Vakuutusmeklari vapautuu kuitenkin vastuusta, jos hän osoittaa toimineensa ammattitaitoisesti ja huolellisesti.
Jos vakuutusmeklari on jättänyt antamatta asiakkaalle tarpeellisia tietoja vakuutuksesta taikka antanut asiakkaalle siitä virheellisiä tai harhaanjohtavia tietoja, vakuutusmeklarin on korvattava vahinko, joka aiheutuu siitä, ettei vakuutussopimus ole sen sisältöinen kuin asiakkaalla oli saamiensa tietojen perusteella ollut aihetta käsittää.
Vahingonkorvauksen sovittelusta ja korvausvastuun jakautumisesta kahden tai useamman korvausvelvollisen kesken säädetään vahingonkorvauslain 2 ja 6 luvussa.
Sopimusehto, joka poikkeaa 1 tai 2 momentin säännöksistä asiakkaan tai 1 momentissa tarkoitetun muun korvaukseen oikeutetun vahingoksi, on mitätön kuluttajaa kohtaan taikka sellaista luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä kohtaan, joka huomioon ottaen hänen elinkeinotoimintansa tai muun toimintansa laatu ja laajuus sekä olosuhteet muutoin on rinnastettavissa kuluttajaan.
Sovellettavat vakuutusehdot
X Oy:n vastuuvakuutukseen sovellettavien 15.5.2023 päivättyjen vakuutusehtojen kohdan 5.1 mukaan vakuutus korvaa vakuutuksenvälitystoiminnassa toiselle aiheutuneen taloudellisen vahingon, josta vakuutuksenottaja on vakuutuksen tarjoamisesta annetun lain (234/2018) mukaan korvausvastuussa ja joka on syntynyt vakuutuskauden aikana tapahtuneen teon tai laiminlyönnin seurauksena ja vahinkoa koskeva kirjallinen korvausvaatimus on esitetty vakuutuksenottajalle vakuutuksen voimassaoloaikana tai viimeistään 36 kuukauden kuluessa vakuutuksen päättymisestä.
Vakuutus koskee vakuutuksen tarjoamisesta annetussa laissa tarkoitettua vakuutusedustajarekisteriin merkityn vakuutusmeklarin harjoittamaa toimintaa.
Asian arviointi
1) Vakuutusmeklarin korvausvastuun perusteet ja toimeksiantosopimuksen sisältö
Vakuutusmeklarin velvollisuudet päämiestään kohtaan määräytyvät vakuutusten tarjoamisesta annetun lain ja tehdyn toimeksiantosopimuksen perusteella. Vakuutusmeklari on lain mukaan velvollinen suorittamaan saamansa toimeksiannon ammattitaitoisesti ja huolellisesti. Mikäli vakuutusmeklari ei asianmukaisesti täytä laissa säädettyjä ja niitä velvollisuuksiaan, joihin hänen on toimeksiantosopimuksen tekemisellä katsottava sitoutuneen, hän voi joutua vahingonkorvausvastuuseen päämiestään kohtaan. Tuottamusarvioinnissa on tällöin sovellettava käännettyä todistustaakkaa, jolloin vakuutusmeklarin on korvausvastuusta vapautuakseen osoitettava toimineensa toimeksiantoa täyttäessään ammattitaitoisesti ja huolellisesti.
Arvioitaessa, onko X Oy vahingonkorvausvastuussa H Oy:n puutteelliseksi osoittautuneesta vakuutusturvasta seuranneesta vahingosta, asiassa on ensin otettava kantaa X Oy:n ja H Oy:n välisen 22.3.2022 päivätyn toimeksiantosopimuksen sisältöön. X Oy ja sen vastuuvakuutuksen myöntänyt vakuutusyhtiö ovat tältä osin vedonneet siihen, että toimeksiantosopimuksen sisältönä on ollut pelkkä H Oy:n vakuutusten kilpailuttaminen. X Oy:n mukaan vakuutusten hoito oli toimeksiannon voimassaoloaikana kuulunut edelleen H Oy:lle ja vakuutukset myöntäneelle vakuutusyhtiölle.
Vakuutusedustuksesta annetun lain 56 §:n mukaan meklarin toimeksiantosopimus on tehtävä kirjallisesti. Siitä on käytävä ilmi ainakin toimeksiannon sisältö, sopimuksen voimassaoloaika ja asiakkaan vakuutusmeklarille tai sivutoimiselle vakuutusmeklarille maksaman palkkion määräytymisperusteet. Lain valmisteluasiakirjoissa (HE 172/2017 vp, s. 167) on lakiehdotuksen 56 §:n osalta lausuttu muun muassa, että vakuutusmeklari tai sivutoiminen vakuutusmeklari ei voi vedota sopimusehtoon, jota ei ole merkitty toimeksiantosopimukseen tai josta ei ole muutoin kirjallisesti sovittu. Myös suullinen sopimus on sitova, mutta vakuutusmeklari tai sivutoiminen vakuutusmeklari ei voi vedota suulliseen sopimusehtoon eikä se siten sido toimeksiantajaa. Säännös on tarpeen vakuutusmeklarin tai sivutoimisen vakuutusmeklarin toimeksiantajan aseman suojaamiseksi. Kirjallisesta sopimuksesta toimeksiantaja voi aina tarkistaa, mitä kulloinkin on sovittu. Samoin riitatilanteessa näytön hankkiminen sopimuksen syntymisestä ja sisällöstä helpottuu.
Edelleen on lausuttu, että sopimuksesta tulee ilmetä tehtävät, joita vakuutusmeklari toimeksiantajalle tekee, sekä se, missä laajuudessa ne tehdään. Sopimuksessa voidaan määrittää myös esimerkiksi, miten laajasti toimeksiantajan vakuutusturvan tarve selvitetään. Vakuutusmeklarin tai sivutoimisen vakuutusmeklarin on aina toimittava toimeksiantajansa edun mukaisesti.
Toimeksiantosopimuksen jäljennöksen mukaan osapuolten välillä oli sovittu toimeksiannon piiriin kuuluneista vakuutuksista, toimeksiannon sisällöstä ja X Oy:n palkkion määräytymisestä. Toimeksiannon sisältöä kokevan kohdan osalta lautakunta on kiinnittänyt huomiota siihen, että vaikka sopimuksessa onkin mainittu, että X Oy:n tavoitteena on ollut ”auttaa asiakkaitaan säästämään vakuutusmaksuissaan” ja erillisen alaotsikon alla vakuutusten kilpailuttaminen, samassa sopimuskohdassa on sovittu toimeksiantoon kuuluneen myös ”vakuutusturvan selvittäminen”. Sopimuskohdassa on lisäksi käsitelty vakuutusmeklarin yleisiä velvollisuuksia toimia asiakkaansa edun mukaisesti ja antaa asiantuntemuksensa pohjalta suositus asiakkaan kannalta parhaasta vakuutusturvasta.
Toimeksiantosopimuksessa ei ole kirjausta, jossa olisi selvästi ilmoitettu toimeksiannon rajoittamisesta vain H Oy:n olemassa olleen vakuutusturvan hinnan alentamiseen. Lautakunta lisäksi toteaa, että X Oy:n internetsivuillaan antamissa markkinointitiedoissa on korostettu asiakkaan vakuutustarpeen ja voimassa olevan vakuutusturvan kattavuuden huolellista selvittämistä. Vaikka markkinointitiedoille ei voi antaa sopimusehtojen veroista merkitystä osapuolten velvoitteita arvioitaessa, katsoo lautakunta, että mainitunlainen markkinointi on omiaan ohjaamaan X Oy:n asiakkaiden odotuksia tarjolla olevan palvelun sisällöstä. Toimeksiantosopimusta tulkittaessa on lisäksi otettava huomioon, että lain mukaan vakuutusmeklari on aina velvollinen toimimaan päämiehensä edun mukaisesti. Tämän lähtökohdan vuoksi yksinomainen keskittyminen pelkkään mahdollisimman edullisen vakuutuksen hankkimiseen, jota myös toimeksiantosopimuksessa tässä tapauksessa sovittu meklaripalkkion määräytymisperuste on ollut omiaan korostamaan, ei välttämättä täytä vakuutusmeklarille asetettua yleistä huolellisuusvaatimusta silloinkaan, kun toimeksiannon lähtökohta on ollut alentaa päämiehen vakuutusmaksutasoa.
Lautakunnalle ei ole toimitettu selvitystä toimeksiantosopimuksen tekemiseen johtaneiden mahdollisten neuvottelujen sisällöstä. Lautakunta on sen vuoksi arvioinut asiaa ensisijaisesti sille toimitetun toimeksiantosopimuksen perusteella. Lautakunta huomauttaa, että mikäli X Oy katsoisi toimeksiantonsa olleen sopimukseen kirjattua suppeampi, on sillä asiassa näyttövelvollisuus tämän seikan olemassa olosta. Toimeksiantosopimuksesta ei myöskään ilmene, että siinä olisi sovittu X Oy:n velvollisuuksien rajoittamisesta siihen nähden, mitä niistä on edellä todetuin tavoin laissa säädetty.
Mainittujen seikkojen ja toimeksiantosopimuksen kirjausten perusteella lautakunta katsoo, että H Oy:llä on ollut perusteltu aihe käsittää, että vakuutusalan asiantuntijapalvelua tarjoavan X Oy:n sopimussuoritukseen on kuulunut myös H Oy:n olemassa olleen vakuutustarpeen kartoittaminen ja voimassa olleen vakuutusturvan kattavuuden selvittäminen vakuutusmeklarille lain mukaan kuuluvien yleisten velvollisuuksien mukaisesti.
2) Toimeksiannon täyttäminen ja kysymys X Oy:n vahingonkorvausvastuusta
Asiassa on riidatonta, että H Oy:n anastusvahingon kohteeksi joutunut omaisuus on ollut alivakuutettu. Asiassa ei ole vastoin H Oy:n kiistämistä osoitettu, että alivakuutus olisi syntynyt vasta X Oy:n toimeksiannon päättymisen jälkeen. Lautakunnan näkemyksen mukaan omaisuuden tietoista alivakuuttamista on sen vahinkotilanteessa vakuutuksenottajalle aiheuttamien haitallisten seurausten vuoksi pidettävä lähtökohtaisesti poikkeuksellisena. Asiassa ei ole tullut ilmi seikkoja, joiden perusteella olisi aihetta epäillä myöskään H Oy:n halunneen niin menetellä.
Edellä toimeksiantosopimuksen sisällöstä lausumansa seikat huomioon ottaen lautakunta katsoo, että selvittäessään vakuutuksenottajan olemassa olevan vakuutusturvan sisältöä ennen vakuutusten kilpailuttamista ja ennen asiakkaan kannalta parasta vakuutusturvaa koskevan suosituksen antamista tulee asianmukaisella huolellisuudella toimivan vakuutusmeklarin selvittää päämieheltään myös hänen olemassa olevan vakuutusturvansa perusteena olevien keskeisten tunnuslukujen, kuten muun muassa vakuutusmäärien, ajantasaisuus ja paikkansa pitävyys.
X Oy ja sen vastuuvakuutuksen myöntänyt vakuutusyhtiö ovat vedonneet asiassa siihen, että olemassa ollut vakuutusturva oli X Oy:n kertoman mukaan selvitetty H Oy:n vakuutusasiakirjojen pohjalta sekä H Oy:n kanssa pidetyssä analyysipalaverissa 20.4.2022. Selvityksenä analyysipalaverissa käsitellyistä asioista X Oy on toimittanut PowerPoint-esityksen, josta ilmenee, että analyysipalaverissa oli käsitelty myös tässä asiassa keskeistä H Oy:n laitevakuutusta sen kohde ja voimassa ollut 35 000 euron vakuutusmäärä mainiten. Millä tarkemmalla tavalla asiaa oli käsitelty, ei X Oy:n toimittamasta selvityksestä kuitenkaan ilmene.
X Oy on lautakunnalle toimittamassaan lausumassa vedonnut siihen, että se ”ei voi tietää asiakkaan vakuutusmääriä / varaston arvojen muutoksia, ellei asiakas niitä palaverissa kerro tai tuo muutoin esille”. X Oy:n antaman selvityksen perusteella lautakunta ei ole kuitenkaan voinut todeta, oliko X Oy ammattitaitoisesti ja huolellisesti toimivalta vakuutusmeklarilta edellytettävällä tavalla oma-aloitteisesti ja aktiivisesti pyrkinyt varmistamaan H Oy:ltä puheena olevan vakuutusmäärän riittävyyden suhteessa H Oy:n vakuutettavan omaisuuden sen hetkiseen arvoon. Edellä lausumansa seikat huomioon ottaen lautakunta pitää todennäköisenä, että mikäli X Oy olisi näin tehnyt, omaisuuden huomattavan suuri alivakuutus olisi tullut ilmi ja johtanut vakuutusmäärän korottamiseen.
Selostamiensa seikkojen perusteella lautakunta katsoo jääneen osoittamatta, että X Oy olisi täyttäessään H Oy:n toimeksiantoa menetellyt lain vakuutusmeklarilta edellyttämällä ammattitaidolla ja huolellisuudella. Asiassa ilmi tulleet seikat huomioon ottaen lautakunta katsoo, ettei sillä seikalla, että H Oy:n omaisuusvakuutuksen vakuutuskausi oli ehtinyt ennen omaisuusvahingon sattumista vaihtua, ole tässä tapauksessa X Oy:n vahingonkorvausvastuun syntymisen tai määrän kannalta merkitystä.
Lopputulos
Vakuutuslautakunta suosittaa vakuutusyhtiötä ottamaan H Oy:n sille ilmoittaman vastuuvahingon uudelleen käsiteltäväkseen vakuutussopimuksen mukaisen korvauksen suorittamiseksi sen X Oy:lle myöntämästä vastuuvakuutuksesta.
Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.
VAKUUTUSLAUTAKUNTA
Puheenjohtaja Häyhä
Sihteeri Isokoski
Jäsenet:
Akselinmäki
Mattsson
Nurmela
Rajamäki
Vyyryläinen