Tapahtumatiedot

Asiakkaan Mercedes Benz -merkkiseen auton moottoriin (Renault-mallinen) oli lisätty liikaa öljyä vakuutuksenottaja M Oy:ssä. Auto oli ensin viety M Oy:n suosittelemalle korjaamolle, mutta autoon tulleita vikoja ei voitu tutkia siellä, minkä jälkeen asiakas oli hinauttanut auton Seinäjoelle K Oy:lle, jossa oli havaittu auton EGR-sihdin tukkeutuminen liiallisen öljyntäytön seurauksena. Sihdin tukkeutuminen oli korvattu asiakkaalle. Myöhemmin autossa ilmeni moottorin huohotusta, öljynsuodattimen jalan vaurio, öljyvuoto jakopääkotelossa sekä NOx-anturin vaurio, joista vahingonkärsijä on vaatinut korvausta M Oy:n vastuuvakuutuksesta. Vakuutusyhtiö on korvannut NOx-anturin vaurion, mutta muiden ilmenneiden vikojen osalta vakuutusyhtiö on katsonut, ettei M Oy:n huolimattoman toiminnan ja autossa havaittujen vikojen välillä ole syy-yhteyttä.

Asiakkaan valitus

Asiakas on tyytymätön vakuutusyhtiön päätökseen ja katsoo, että auton moottorin kaikki vauriot tulisi korvata M Oy:n vastuuvakuutuksesta. Asiakas vaatii, että auto korjataan siihen kuntoon, jossa se oli, kun se vietiin M Oy:lle öljyntäyttöön 7.6.2023.

Asiassa on lähtökohtana M Oy:ssä 7.6.2023 tapahtunut moottorin ylitäyttö. M Oy:ssä oli pyydetyn öljynlisäyksen yhteydessä laitettu koko viiden litran kanisteri moottoriin. Autolla oli sen jälkeen ajettu Iisalmesta Jyväskylään, ja moottorin moottorivalo oli syttynyt heti seuraavalla käynnistyksellä. Autossa ei ollut aiemmin mitään ongelmia jarrulevyjen ja -palojen vaihtoa lukuun ottamatta. Auto oli M Oy:n kehotuksesta hinattu korjaamolle. Auto oli savuttanut, vienyt valtavia määriä AD-Blueta ja ollut tehoton. Korjaamossa ei löytynyt vikaa, ja auto hinattiin Seinäjoelle K Oy:lle. K Oy:llä todettiin EGR-sihdin olevan tukossa. Sihdin korjauksen jälkeen auto toimi moitteettomasti.

Sittemmin moottorissa on havaittu muitakin vikoja. Auto huohottaa eikä sen pitäisi huohottaa niin paljon. Huohotus näkyy jopa öljytikun reiässä. Aiemmin auto ei ole huohottanut ainakaan noin näkyvästi. Asiakas oli hakenut auton kotiin ja sillä ehdittiin ajaa reilu 60 km, kun todettiin auton vuotavan vettä. Auto hinautettiin jälleen korjaamolle, jossa todettiin vuodon tulevan öljynlauhduttimesta.

Sekä K Oy:n että M Oy:n asiantuntijat olivat aluksi sitä mieltä, että öljynlauhduttimella ei ole tekemistä öljyn lisätäytön kanssa. Asiakas oli sopinut M Oy:n kanssa, että asia kuitenkin tutkitaan K Oy:llä ja jos yhteyttä ei löydy, asiakas maksaa purkamisen itse. Tässä vaiheessa K Oy otti kuvia autosta ja yhteys öljyntäyttöön löytyi. Lisäksi samassa yhteydessä todettiin myös vauriot o-renkaissa sekä stefojen pompanneen. K Oy:n mukaan tapaukseen liittyviä vikoja saattaa löytyä lisääkin.

Asiakas huomauttaa, että tavarantarkastaja Nurmelan raportissa ei ole otettu huomioon K Oy:n lausuntoa. K Oy ei ollut ehtinyt toimittaa materiaalia ennen kuin raportti oli valmistunut. Asiakas huomauttaa, että K Oy on ainoa taho, joka on tutkinut autoa.

K Oy:n lausuma (15.2.2024)
K Oy:n mukaan on hyvin mahdollista ja todennäköistä, että liiallinen öljyn määrä on aiheuttanut alkavaa vauriota öljynsuodattimen jalalle, nopeuttanut EGR-sihdin tukkiutumista (lopulta tukkinut) sekä todennäköisesti aiheuttanut vuotoa jakopääkotelon stefalta.

Öljynsuodattimen jalka on haljennut nestekanavan seinämästä. Nestekanavan ja öljykanavan välissä suodattimenjalassa lauhduttimen alla on ”välitila”, jossa ei kuuluisi olla öljyä eikä nestettä. Kyseinen tila oli kuitenkin täysin öljyssä (näin ainakin asentaja muistelee). K Oy uskoo, että öljy on aluksi ruvennut vuotamaan lauhduttimen sisälle ”välitilaan” tiivisteen ohi, jonka seurauksena öljy on saattanut murtaa nestepuolen kanavan seinämän. K Oy ei näe todennäköisenä, että esimerkiksi öljynsuodattimen liiallinen kiristys kyseisestä paikasta olisi jalkaa päässyt murtamaan. K Oy huomauttaa, että öljynsuodattimen jalasta on kertaalleen tarkistettava vauriot.

K Oy katsoo, että mikäli öljyä on liikaa moottorissa, öljyn kierron aikana öljypohjaan palaava öljy ei todennäköisesti pääse valumaan vapaasti, koska liiallinen öljyn määrä estää tämän ja tällöin pumpun koko ajan pumpatessa lisää öljyä järjestelmään paine pääsee kasvamaan. Tällöin öljy palautuu takaisin öljypohjaan paineen avulla, ei vapaan valumisen seurauksena. Tämä vastaava periaate pätee myös esimerkiksi nesteen kanssa. Mikäli nestesäiliössä on liikaa nestettä, kierrosta palaava neste ei pääse valumaan vapaasti takaisin säiliöön, koska edessä oleva neste (korkean nestetason takia) estää vapaan kierron. Tällöin paine siirtää nestettä eteenpäin joka tilanteessa, paine kasvaa ja joku paikka pettää. Nestepuolella paine pääsee pois paisuntasäiliön korkista. Öljypuolella yleensä on ylipaineventtiili.

Mikäli öljypumpussa tai järjestelmässä on ylipaineventtiili, tämänkin toiminta saattaa rajoittua, mikäli öljylle ei ole ylimääräistä tilaa. Vaikka ylipainventtiili toimisikin, se saattaa toimia vasta esim. 5 baarin paineessa. Asiassa täytyisi myös selvittää, kestääkö öljynsuodattimen jalka 5 baarin painetta, vai onko se suunniteltu niin, että se kestää esim. 3 baaria. Vastaavaa vikaa ei ole aiemmin tullut vastaan, ja olisi aika ihmeellistä, että juuri nyt olisi yhtäkkiä ”huono tuuri” kyseisen osan kanssa.

Tavarantarkastajan dokumentissa oli havaittavissa maininta, että jakopääkotelon stefa oli kuiva. K Oy:llä on kuva kyseisestä stefasta, jossa on havaittavissa öljyjämiä. Vastaavat öljyjämät oli havaittu myös SVT:n toimesta. Kyseinen kuva on lähetetty tavarantarkastajalle.

Tavarantarkastaja totesi, että hän haluaisi mittaustulokset puristuspainemittauksista. K Oy lupasi lähettää mittaustulokset, mikäli ne löytyvät. Muut tiedot hänellä ilmeisesti on aikaisemmista sähköposteista. K Oy ei kuitenkaan löytänyt kyseisiä mittauksia, joten saattaa olla, että mittauksia ei ole tehty, vaan on tehty suoraan ohivuotomittaukset, tai sitten kyseisiä tuloksia ei ole merkitty ylös. K Oy:n käsityksen mukaan tavarantarkastajalla on itsellään kaikki tarvittavat dokumentit tapauksesta, joten K Oy ei enää uudelleen lähettänyt hänelle mitään. Kaikki tiedot pitäisi olla M Oy:n kautta saaduissa sähköpostikeskusteluissa. On todennäköistä, että itse puristuspaineita ei ole mitattu, koska M Oy niitä ei pyytänyt. K Oy ei alustavasti epäillyt vikaa, joka selviäisi puristuspainemittausten avulla, eikä myöskään M Oy. K Oy suoritti ohivuotomittaukset, koska mahdollisesta männänrengasviasta haluttiin päästä selvyyteen.

Tavarantarkastaja sanoi myös, että nestesäiliössä ei ollut öljyjäämiä. K Oy on tyhjännyt nestesäiliön, jossa öljyjäämät ovat olleet nesteen seassa. Kaikki tämä neste on valunut pois. K Oy on ottanut kuvan säiliöstä, kun siellä on ollut öljyjäämiä kellumassa nesteen pinnalla (ei suurta määrää). Kyseisen kuvan on saanut SVT. Kuva on lähetetty myös tavarantarkastajalle.

Tässä tapauksessa on vaikea todentaa, että nestekanavan murtuminen olisi seurausta liiallisesta öljyn täytöstä, mutta on myös vaikea todentaa, etteikö murtuma olisi johtunut liiallisesta öljyn täytöstä. K Oy:n näkemys on, että on täysin mahdollista, että liiallinen öljymäärä on kyseisen vian aiheuttanut. On yleisesti tiedossa, että liiallinen öljymäärä aiheuttaa vaurioita moottoriin, eikä tässä tapauksessa nähdä syytä, miksi näin ei olisi käynyt tässä tapauksessa. K Oy:llä ei aluksi uskottu, että liiallinen öljynmäärä olisi nestepuolelle vaurioita aiheuttanut, mutta kun öljynsuodattimen jalka irrotettiin ja öljyä havaittiin suodatinjalan ”välitilassa” sekä termostaatin nestekanavassa ja säiliössä, niin todettiin, että on mahdollista, ellei jopa hyvin todennäköistä, että juuri moottorin liiallinen öljymäärä olisi laittanut vian aluilleen.

Ellei muistikuva ole väärä, niin M Oy:n työntekijä oli myös samaa mieltä, että tässä tapauksessa liiallinen öljyn määrä olisi todennäköisesti kyseisen vian aiheuttanut. Lisäksi on havaittu, että K Oy:llä oli saatu sylinterien ohivuodolle väärä vertailuarvo, mutta tilanne ei muutu. Ohivuotojen mittaustulokset menevät auton merkin asettamien raja-arvojen sisälle. Arvot ovat seuraavat:

Sylinteri 1= 15 %
Sylinteri 2= 18 %
Sylinteri 3= 10 %
Sylinteri 4= 20 %

Hylkäysraja on 21 % Wis-dokumentin mukaan. Sylinteri 4 on rajoilla. Kokonaisohivuoto saa olla enintään 25 % (mikäli taulukkoa on tulkittu oikein).

K Oy:llä ei ole valitettavasti löydetty aiempia työstä kerättyjä dokumentteja, mutta kaikki oleellinen tieto on aiemmin lähetetty M Oy:lle ja SVT:lle.

K Oy arvioi, että tässä tilanteessa ainoa taho, joka pystyisi antamaan varmasti oikean vastauksen, on Mercedes-Benzin tehdas tai joku asiaan perehtynyt Mercedes-Benzin asiantuntija.

K Oy:n lopullinen päätelmä on seuraava: Ei voi todentaa, että vika johtuisi liiallisesta öljymäärästä. Ei voi myöskään todentaa, etteikö vika olisi johtunut liiallisesta öljyn määrästä. K Oy kallistuu kuitenkin enemmän sen puoleen, että vika olisi aiheutunut liiallisesta öljyn määrästä, koska yleisesti ottaen on tiedossa, että liika öljyn määrä aiheuttaa vaurioita moottoriin. Tässä tapauksessa öljyn ylitäytön määrä oli suuri, sekä autolla kerettiin ajamaan 300 km liiallisella öljyn määrällä.

V Oy:n lausuma (16.2.2024)
Asiakas on pyytänyt V Oy:ltä lausuman (16.2.2024), jossa todetaan, että ” kaksinkertainen määrä öljyä koneessa aiheuttaa varmuudella ongelmia koneelle. Mitä kaikkea, on mahdoton sanoa, mutta varmasti sitä on vuotanut paikoista, joista sitä ei tule, kun öljymäärä on normaali. Tässä tapauksessa varmaan viisain selvittää korjauskustannukset vs. uusi moottori. Koska ohivuodot noinkin korkeat saattaisi moottorin vaihto olla järkevin.”

B Oy:n näkemys
Vakuutusyhtiö vetoaa öljynjalan vuodon osalta Nurmelan mainitsemiin muihin vaihtoehtoisiin syihin. Auto on ostettu B Oy:ltä marraskuussa 2022 ja heidän kantansa on, että jos auto on moitteettomasti toiminut 8 kuukautta ja viimeisin suodatinhuolto tehty huoltokirjan mukaisesti 29.9.2022 (Nurmelan lausunnossa mainittu, että yleisesti suodatinhuollossa väliin pääsee likaa, jonka vuoksi vika aiheutuu tai se kiristetään liian kireälle) olisi vika ilmennyt jo aiemmin.

Tavarantarkastajan lausunnosta
Nurmelan lausunto on tavarantarkastajan lausunto, mutta Renault totesi, että maahantuoja vastaa siitä, millaisia autoja markkinoille päästetään ja tuntee moottorin, sen toimivuuden ja käytettävyyden parhaiten. K Oy:n lausunnosta käy myös ilmi, että Nurmelan lausunnossa sivuutetaan paljon relevanttia tietoa. Nurmelan lausunnossa mm. kerrotaan, että jäähdytinsäiliöstä on vuotanut nestettä. K Oy kuitenkin lausunnossaan toteaa, että jäähdytinsäiliössä on ollut öljyä pinnassa.

Vakuutusyhtiö mainitsee lausunnossaan, että K Oy ei pysty absoluuttisena totuutena esittämään, että vahinko öljynjalan suhteen johtui öljynlisäyksestä. Mutta ei myöskään sitä, etteivätkö nämä asiat olisi yhteydessä toisiinsa. Moottoreissa on paljon liikkuvia osia ja niissä kaikki vaikuttavat toisiinsa. Ennakkotapauksia tällaisesta isosta moottoriöljyn lisäyksestä tuskin on hirveän montaa. Öljynjalan vuoto ei ole kyseisen auton tyyppivika, vaan tällainen tapahtuma on äärimmäisen harvinainen.

Vakuutusyhtiö kertoo, että tavarantarkastaja Nurmela on kerännyt asiaan liittyviä tietoja ja ottanut yhteyttä nimeltä mainitsemattomiin merkkiliikkeisiin asian tiimoilta. Lähtökohtaisesti tavarantarkastajan tulee olla puolueeton, mutta Nurmelan lausunto näyttäisi hyvin vahvasti perustuvan SVT:n jo tekemään lausuntoon ja näin ollen voidaan kyseenalaistaa sen puolueettomuutta. Nurmela kertoi myös olleensa itse SVT:llä töissä useamman vuoden.

Asiakas on myös itse ottanut yhteyttä merkkiliikkeisiin ja sieltä on kerrottu, että autoa näkemättä on mahdotonta ottaa kantaa asiaan. Nurmelalla ei myöskään ole Renault’n tehtaalta moottorista tarkempaa lausuntoa asiasta. Hän kertoi ottaneensa yhteyttä ystäväänsä Renault’n tehtaalta. Asiakas oli Renault’lle yhteydessä ja Nurmela on saanut sieltä jonkunlaisen rakennekuvan Renault’n moottorista. Epävarmaksi jäi, onko se juuri tästä automallista. Joka tapauksessa Renault’n mielipide oli, että kaikki lausunnot sekä kysymykset tulee esittää auton merkkimaahantuojalle eli Mercedes-Benzille.

Tavarantarkastus on tilattu öljynjalkaan, mutta autosta on siis rikki laakereitakin, stefoja, o-renkaita ja tiivisteitä, jotka jo googlaamalla voi todeta öljyvahinkoihin liittyviksi. Näitä ei tavarantarkastukseen ole spesifioitu lainkaan. Miten niiden kanssa toimitaan? Tilaako vakuutusyhtiö niille erillisen tavarantarkastuksen?

Nurmela teki tarkastuksen vakuutusyhtiön antaman toimeksiannon mukaisesti autoon, joka oli seisonut korjaamon pihassa jo kuukausitolkulla ja jossa moottoria oli jo osittain purettu. Tavarantarkastukset on siis tehty vain vakuutusyhtiön asettamissa rajoissa. Nurmela ei raportin tehdessään myöskään ollut ehtinyt vielä saada autoa tutkineen K Oy:n raporttia, joten hän teki oman raporttinsa ilman autoa tutkineen korjaamon huomioita. Aiemmat K Oy:n raportit ovat menneet joko M Oy:lle tai SVT:lle, asiakas ei ole niitä nähnyt ollenkaan. Asiakas on keskustellut K Oy:n kanssa mahdollisista muista vaurioista, joita todennäköisesti löytyy lisää, mutta ne on täysin ohitettu sekä SVT:lle että tavarantarkastajalle annetussa tarkastuspyynnössä (pyynnön olisi pitänyt olla huomattavasti laajempi ja kokonaisuutta koskeva).

Tavarantarkastajan lausunto on tehty ilman K Oy:n raportteja, luultavasti kiireellä parissa viikossa. On mahdollista, että lausunto on tehty huolimattomasti tai asiaan ei ole perehdytty sen vaatimalla tavalla. Mikäli asiassa olisi otettu tai haluttu ottaa kaikki näkökulmat huomioon, olisi raportteja varmaankin voitu viikko odottaa. Pääpointtina tässä jakopääketjun kotelossa on, että mikäli kotelo on paikallaan, ei tavarantarkastajakaan voi nähdä kotelon sisäpuolelle ilman, että kotelo irrotetaan. Kotelo on K Oy:n mukaan kertakäyttötavaraa ja sitä ei voida uudelleen käyttää. Koteloa ei siis ole irrotettu, koska kulurakenne asioihin ei ole selvä. Näin ollen, miten SVT sekä tavarantarkastaja ovat voineet tilaisuudessa todeta, että sisäistä ketjunvuotoa ei ole kotelon kuitenkin ollessa vielä paikallaan? Tämä viestii myös huolimattomuudesta tai siitä että asiaan ei ole perehdytty. Tavarantarkastaja itse kirjoittaa raportissaan, että pohjaa lausuntonsa SVT:n tekemiin raportteihin, joissa viitataan teknisessä asiassa yleiseen kokemukseen – ei tähän nimenomaiseen autoon, josta tämä tarkastus olisi huolellisesti pitänyt tehdä.

Muita näkökohtia
Autoa on nimenomaan tutkittu ainoastaan M Oy:n valtuuttamien kohteiden osalta, ja K Oy on todennut lukuisia kertoja, että mikäli autoa tutkitaan enemmän, luultavasti öljynlisäyksen aiheuttamia vikoja tulee löytymään lisää ja M Oy:n mukaan tämä oli syy, jonka vuoksi korvausprosessi siirrettiin vakuutusyhtiölle.

Asiakas painottaa, että vakuutusyhtiö tai M Oy eivät ole missään kohtaa valtuuttaneet kattavaa moottorintarkastusta olemassa jo olevien tai tulevien vikojen varalle, jotta auto vihdoin saataisiin ajoon ja käyttöön. M Oy on sitonut kädet sillä, että yksittäisellä kuluttajalla ei ole merkkiliikkeessä mahdollisuuksia lähteä omakustanteisesti maksamaan luultavasti tuhansien eurojen kuluja auton tutkimisesta. Ongelmaksi tässä asiassa on nimenomaan koitunut kulurakenne: nämä tutkinnat tulisi suorittaa omakustanteisesti, jonka jälkeen vikojen löytyessä M Oy on ilmoittanut korvaavansa ne. Tämä korvausprosessi on kuitenkin onnistuttu kääntämään 16 kuukautta kestäneeksi sirkukseksi, vaikka kiistatta täysin ehjä auto on öljynlisäyksessä hajonnut.

Yksikään moottorista löydetty vika ei ole tyyppivika, mutta yhtäkkiä yksikään vika ei kuitenkaan liity liialliseen öljyn täyttöön. K Oy toteaa, että tiivistevuodot liiallisen öljyn lisäyksen myötä ovat mahdollisia, mutta tätäkään ei kuitenkaan missään kohtaan ole valtuutettu tutkimaan, vaan on todettu, että auto otetaan jälleen koeajoon. Vikojen ilmetessä otetaan yhteys vakuutusyhtiöön tai M Oy:öön, mutta ongelmaksi tässä koituu jälleen kuluttajan näkökulmasta, että koska jo pelkästään tämä öljyjalka on muodostunut näin vaikeaksi ja pitkäksi prosessiksi, ei autoa luultavasti saada koskaan tällä menolla ajokuntoon. Esimerkkinä: mikäli 100 km:n päästä ilmentyy lisävikoja, tulee siitä aloittaa ilmeisesti uusi 16 kuukauden prosessi?

K Oy on tutkinut autoa ja tähän liittyen maahantuojaa myöten selvittänyt vahinkojen laatua sekä kuinka kattavia ne mahdollisesti ovat olleet. Tästä kokonaistilanteesta on silti muodostunut tällä hetkellä kohtuuton 16 kuukauden prosessi. Auto on hajonnut elokuussa, tavarantarkastaja on paikalla käynyt tammikuussa. Hän mainitsee öljyn olleen vanhaa nestepuolella, mutta tässä kohtaahan siis öljy on ollutkin jo melkein puoli vuotta vanhaa. Tämä asia pitäisi olla ihan ymmärrettävä asia ilman tavarantarkastustakin. Tämä kertoo myös siitä, että tavarantarkastaja ei ole ollut täysin perillä tilanteesta eikä siitä, kuinka pitkään auto on K Oy:llä tässä kohtaa jo seissyt huolimatta siitä, että tämä asia hänelle kerrottiin. Tämä viestii tavarantarkastajan huolimattomuudesta tai siitä, että asioihin ei ole perehdytty tilanteen vaatimalla tavalla. K Oy kirjottaa lausunnossaan öljyn olleen tuoretta elokuussa, jolloin auto on K Oy:lle mennyt, tästä edelleen löytyy myös kuvat.

K Oy on tehnyt kaikki vianselvitykset ja auton tutkimisen siihen pisteeseen mihin se on tilanteessa ollut valtuutettu, joten näin ollen nimenomaan heidän tietonsa sekä tilannetajunsa asiasta on tärkeä, jopa kaikkein tärkein. K Oy on osoittanut teknistä näkökulmaa, mistä vika on syntynyt, sekä miten nestekotelon kautta liika öljy on paineen vuoksi rikkonut jalan. Tämä on jätetty täysin huomiotta vedoten ”yleiseen kokemukseen”. Tavarantarkastaja on perustellut, että yleisin syy öljyjalkaan on lika sitä asentaessa tai sen kiristäminen liian tiukalle. Auton öljynsuodattimet on kuitenkin vaihdettu 6/2022, ja näin ollen sillä oli yli vuosi tehty ajoa viimeisimmän suodatinvaihdon jälkeen.

Jokainen autoalan yritys, johon asiakas on ottanut yhteyttä, on todennut, että mikäli jompikumpi edellä mainituista olisi ollut syynä öljyjalkaan, olisi vika ilmennyt 1–2 kuukauden sisään siitä, kun näitä toimenpiteitä on tehty. Tavarantarkastajan ja SVT:n lausunnoissa puhutaan myös huohotukseen liittyvistä päästöarvoista ja todetaan, että nämäkään asiat eivät liity toisiinsa, koska edeltäviä arvoja ei ole mitattu. Sylinteriarvoja tuskin kukaan mittauttaa ns. auton vuosihuolloissa tällaisen tilanteen varalta. Miksi mittauttaisi, jos autossa ei ole ongelmia? Näin ollen edellisiä arvoja ei ole ja niitä ei pystytä osoittamaan. Todettakoon kuitenkin, että liika öljy varmasti nostaa näitä arvoja sekä kuluttaa moottoria suuresti. Auto ei ole uusi, mutta kuparinen öljyjalka ei ole voinut mennä rikki "yleisessä kulumisessa", koska näitä on tilattu yhteensä 19 kpl Suomeen ja merkkikorjaamojen mukaan tämä määrä menee kolaroitujen autojen keskiarvoon.

Tavarantarkastajakin lausunnossaan toteaa, että kyseessä ei ole tyyppivika, mutta ei lausunnossa ei esitetä mitään teknistä perustetta, miten on mahdollista, että tämä tyyppivika ilmenee juuri liiallisen öljyn täytön jälkeen. Sattumahan tämä ei ole, koska kyseessä ei ole tyyppivika. Yleisesti ottaen voidaan ajatella, että mikäli jonkin asian pitäisi kestää normaalikäytössä auton elinkaaren verran, sen mennessä rikki voitaneen ajatella, että jotain, mitä ei olisi pitänyt, on tapahtunut. Tässä tapauksessa liika öljyn lisäys.

Asiakas korostaa, että ongelma ei ole vain moottorin ylitäyttö. Autossa saattaa olla myös polttoaineen syötössä syntyneitä ongelmia yms., jotka mahdollisesti tulisivat esiin, kun autolla vihdoin päästäisiin ajamaan. Tämän vuoksi auto on tutkittava perusteellisesti. Paras tieto asiasta on siis K Oy:llä ja asiakas toivoo, että heidän antamilleen raporteille annettaisiin suurin painoarvo. Asiakas katsoo, että maahantuojan antaman lausunnon ylitse ei voi edes tavarantarkastajan lausunto mennä. Seuraavaksi lausunto pitäisi luultavasti hakea Saksasta Mercedes-Benzin tehtaalta ja löytää sieltä kyseisen moottorin spesifioitu asiantuntija, mutta koska moottoria ei enää valmisteta, voi tällaisen lausunnon saaminen olla todella hankalaa tai jopa mahdotonta.

Asiakas kiinnittää huomiota siihen, että maahantuojan lausunnossa lukee, että varmuudella tuollainen öljymäärä tekee vahinkoja moottorille. Voitaneen myös todeta, että liika öljy on vaikuttanut merkittävästi moottorin käyttöikään, toimintaan ja luotettavuuteen. Sitä, paljonko tuollainen öljymäärä on moottoria kuluttanut, on vaikea kenenkään lähteä todistamaan.

Huohottamista on vaikea pystyä todistamaan, koska mittaustuloksia moottorista ei ole ennen tätä tapahtumaa. SVT niitä kysyi ja SVT viittasi lausunnossaan siihen, että koska aikaisempia mittaustuloksia ei ole, ei voida olettaa liiallisen öljyntäytön lisänneen huohotusta. Tosiasia kuitenkin on, että mittaustuloksia ei ole ennen tapahtumaa otettu siksi, että siihen ei ole ollut tarvetta, koska auto on toiminut moitteettomasti.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö viittaa asiassa 20.11.2023 ja 19.12.2023 antamiinsa päätöksiin sekä muuhun asiakirja-aineistoon ja toteaa lisäksi seuraavaa.

Vahinkotapahtuman jälkeen Suomen Vahinkotarkastus SVT Oy on tarkastanut vahingon ja antanut lausunnon ajoneuvon vioista. SVT Oy on ottanut kantaa auton vahinkoihin ja todennut, että ne eivät ole syy-yhteydessä liialliseen öljyntäyttöön.

Vakuutusyhtiö on lisäksi tilannut Keskuskauppakamarin hyväksymältä tavarantarkastajalta Heikki Nurmelalta lausunnon. Nurmelan lausunnon mukaan moottorin huohottaminen, moottorin öljyvuoto ja jäähdytysnestevuoto eivät ole syy-yhteydessä moottoriöljyn ylitäyttöön. Nurmelan mukaan moottorin huohotus johtuu siitä, että mäntien ohi pääsee liikaa palokaasuja sylintereistä. Yleisimmät syyt ohivuodoille ovat moottorin kuluminen, moottorin kiinnileikkaaminen ylilämmön takia tai männänrenkaiden karstoittuminen niin, että ne eivät pysty liikkumaan. Koska mikään edellä mainituista vauriotyypeistä ei voi johtua liiasta moottoriöljystä moottorissa ja moottorin puristuspaine- ja ohivuotoarvot olivat sallituissa rajoissa, autoon tehdyllä moottoriöljyn ylitäytöllä ei ole teknistä syy-yhteyttä moottorin huohottamiseen.

Moottorin öljyvuoto oli Nurmelan mukaan auton ajomäärään nähden normaalia, joten moottoriöljyn tihkumisella ei myöskään ollut syy-yhteyttä ylitäyttöön, vaan kyse oli lähinnä normaalista kulumisesta.

Ajoneuvoon oli tullut moottorin jäähdytysnestevuoto 1 767 kilometriä öljyn ylitäytön jälkeen. Tarkastuksen perusteella vuodon syy on ollut öljynsuodattimen jalan jäähdytysnestekierron puolella. Öljynsuodattimen jalassa jäähdytysneste ja moottoriöljy eivät ole kosketuksessa keskenään. Havaittu vaurio on Nurmelan mukaan siten sellainen, jollaista lisätty moottoriöljy ei pysty aiheuttamaan jäähdytysnestepiiriin, eikä asioilla ole teknistä syy-yhteyttä.

Nurmelan arvion mukaan autossa havaittu vaurio johtuu useimmiten asennusvirheestä.  Suodattimen jalkaa asennettaessa epäpuhtauksia on jäänyt tasopinnan ja jalan väliin, ja halkeaminen tapahtuu kiinnityspulttien kiristysvaiheessa. Vika voi olla piilevä ja ilmaantua vasta halkeaman muuttuessa murtumaksi, tai syntyä kiristettäessä öljynsuodattimen jalka epätasaisesti ja/tai liian kireälle. Lausunnon mukaan yleisin öljynsuodattimen jalan vaurio liittyy öljynsuodattimen vaihdossa tapahtuneeseen työvirheeseen: suodatinkotelon kannen ylikiristämiseen tai väärille kierteille vääntämiseen.

Asiassa on saatu vahingon syistä lausunnot sekä SVT Oy:ltä että ulkopuoliselta, Keskuskauppakamarin hyväksymältä tavarantarkastajalta. Lautakuntakäytännön mukaan erityisesti ulkopuolisen ja riippumattoman asiantuntijan lausunnolle voidaan antaa lähtökohtaisesti erityinen painoarvo. Lausunnossaan Nurmela on yksiselitteisesti todennut, että havaituilla vaurioilla ei ole syy-yhteyttä liialliseen öljyntäyttöön. Sitä vastoin Nurmelan mukaan vaurioille oli löydettävissä vaihtoehtoisia syitä, kuten aikaisempi asennusvirhe.

Asiakas on Vakuutuslautakunnalle toimittamassaan yhteydenotossa vedonnut K Oy:n viesteihin, joiden mukaan öljyn ylitäyttö voisi olla syy-yhteydessä auton vaurioihin. K Oy:n 15.2.2024 päivätyssä lausunnossa on lopputulemana todettu, että ei ole todennettavissa, että vika johtuisi liiallisesta öljynmäärästä, mutta ei ole myöskään todennettavissa, etteikö vika olisi johtunut liiallisesta öljyn määrästä. K Oy:n lausunnossa ei ole siis yksiselitteisesti todettu, että vauriot olisivat syntyneet liiasta öljyntäytöstä.

Vakuutusyhtiön ymmärryksen mukaan auto on tutkittu asianmukaisesti niillä korjaamoilla, joihin se on liiallisen öljyntäytön jälkeen ilmaantuneiden ongelmien vuoksi viety, ensin M Oy:n omalle korjaamolle Jyväskylään ja myöhemmin Seinäjoelle K Oy:n huoltoliikkeeseen. K Oy on todennut auton EGR-venttiilin olevan tukossa, moottorin huohottavan ja jäähdytysnesteiden vuotavan. Jäähdytysnesteiden vuotamisen syyksi K Oy on paikantanut öljynsuodattimen jalassa olevan vaurion.

Vakuutuksenottaja on korvannut EGR:n korjauskulut, sillä tukkeutumisen syy-yhteys liialliseen öljyntäyttöön on ollut selvä, mutta siirtänyt harkinnan moottorin huohottamiseen ja jäähdytysnesteiden vuotamiseen kohdistuvien korjauskulujen korvattavuudesta vakuutusyhtiölle. Korvausprosessin aikana yhdeksi uudeksi ongelmakohdaksi autossa on esitetty vielä öljyvuoto moottorilohkon tiivisteessä. Nämä kolme ongelmakohtaa ovat olleet korvausprosessin perustana. Vakuutusyhtiön tietojen mukaan jäähdytysnesteen vuoto ilmeni kesällä 2023, ei melkein kahden vuoden jälkeen.

Vakuutusyhtiö kiinnittää huomiota siihen, että K Oy:n mukaan ”kyseisessä moottorityypissä tuntuu olevan tyypillisenä vikana huohottaminen”.

Asiakas on tuonut esiin, että maahantuojan lausunnossa lukee, että ”varmuudella tuollainen öljymäärä tekee vahinkoja moottorille”. Vakuutusyhtiö kiinnittää huomiota, että tämän tarkemmin ei maahantuojan lausunnossa ole asiaan otettu kantaa, vaan nimenomaisesti todettu, että ”mitä kaikkea, on mahdoton sanoa”. Maahantuoja toteaa myös ohivuotojen osalta, näkemystään perustelematta, että arvot olisivat ”korkeat”, vaikka niin K Oy, SVT kuin Nurmelakin ovat todenneet ohivuotoarvojen olevan ohjearvojen puitteissa.

On totta, että Nurmelan lausunnossa todetaan, ettei säiliöstä ole kokeiltaessa tarttunut sormeen moottoriöljyjäämiä, eikä vakuutusyhtiö voi sanoa, mitä Nurmela on tämän havainnon merkitsemisellä raporttiinsa tavoitellut. Lausunnossa toisaalta otetaan kuitenkin kantaa K Oy:n esittämään vahinkomekanismiin öljynsuodattimen jalan osalta, ja todetaan, että tämän auton moottorityypissä liialla öljyllä öljytilassa ei ole vaikutusta öljyn painepuolelle. Saman näkemyksen on esittänyt SVT omassa lausunnossaan todetessaan, että öljynjäähdyttimen jalan rikkoontuminen ei ole syy-yhteydessä öljyn ylitäyttöön, koska öljynpaine ei nouse öljynkierrossa öljyn liikatäytön seurauksena.

Vakuutusyhtiöllä ei ole syytä epäillä Keskuskauppakamarin hyväksymän, riippumattoman tavarantarkastajan puolueettomuutta. Tavarantarkastajalla on ollut käytössään kaikki tarkastukseen tarvittavat asiakirjat. Jos autossa ilmenee uusia ongelmia nyt käsiteltyjen ongelmakohtien lisäksi, tulee arvioida, ovatko ne syy-yhteydessä vakuutuksenottajan suorittamaan liialliseen öljyntäyttöön.

Asiakkaan mukaan K Oy:n lausunto 15.2.2024 olisi tullut olla tavarantarkastajan käytössä hänen laatiessa oman raporttinsa tilanteesta. Tavarantarkastaja tekee itsenäisesti ja riippumattomasti oman perustellun arvionsa teknisistä syy-yhteyksistä, ja jää epäselväksi, minkä vuoksi K Oy:n jossain määrin eriävä näkemys syy-yhteyksistä olisi ollut olennaista huomioida tavarantarkastajan raportissa. On myös syytä huomata tavarantarkastajalautakunnan päätöksestäkin ilmenevä seikka, että K Oy:n edustaja on tarkastustilanteessa kommunikoinut tavarantarkastajalle, ettei K Oy:llä ole ollut muuta tietoa kuin ne tiedot, jotka tarkastuksessa oli käytettävissä. Kaikki tarkastukseen tarvittava tieto on ollut tavarantarkastajalla käytettävissä.

Asiakas on tuonut lisälausumissaan esiin myös mahdollisen laakerivian. Asiakkaan välittämässä K Oy:n sähköpostissa ei valitettavasti kuitenkaan ilmene, mihin mainitulla laakerivialla viitataan, kun huoltoliikkeellä ei ole lainkaan tietoa asiasta. Edelleen K Oy selvittää, että öljyvuotoa on jakopääkotelossa ja ohjeistaa viestin liitteeksi neljä kuvaa kotelosta. Kyseisissä kuvissa ei kuitenkaan näy mitään sellaista uutta vauriota verrattuna kuviin ja käsitykseen, joiden perusteella SVT ja tavarantarkastaja ovat omat jakopääkotelon öljyvuotoa koskevat tarkastuksensa jo tehneet. Lisäksi K Oy tuo esiin, että ajamisen myötä kehittyvät tiivistevuodot ovat mahdollisia, mutta näiden osalta täytyy vielä seurata tilannetta.

Asiakas esittää lisäkirjelmässään, että tavarantarkastajan raportissa on todettu korjattavaa. Keskuskauppakamarin tavarantarkastajalautakunnan lievä moite kohdistuu siihen, että Nurmelan raportissa olisi voinut kohdassa 12.5 olla enemmänkin perusteluja, mutta lautakunta ei esitä, että raportissa olisi mitään itse tarkastustyöhön liittyviä puutteita, joilla olisi jokin vaikutus korvausvastuun perustavan syy-yhteyden arviointiin. Nurmela on tehnyt tarkastustyönsä asianmukaisesti vakuutusyhtiön antaman toimeksiannon mukaisesti ja antanut oman riippumattoman näkemyksensä autossa havaittujen vaurioiden teknisestä syy-yhteydestä öljyn liikatäyttöön.

Asiakas esittää, että K Oy:n olisi tutkinut auton ainoastaan M Oy:n antaman toimeksiannon pohjalta. Todettakoon selvyyden vuoksi, että M Oy ei ole sitonut huoltoliikkeen käsiä auton tutkimisen suhteen, vaan huoltoliike on täysin itsenäisesti ja vapaasti tutkinut korjattavaksi tuodun auton. M Oy on tietenkin kommunikoinut huoltoliikkeelle, että autoon on lisätty liikaa öljyä ja tästä aiheutuneet viat tulisi korjata ja saattaa auto näin ajokuntoiseksi, mutta tätä ei tule ymmärtää huoltoliikkeen ohjeistamiseksi taikka rajoittamiseksi.

Asiakkaan lisäkirjelmästä syntyy kuva käsityksestä, että auton tutkiminen ja korjaaminen olisi vastuuvakuutusyhtiön tehtävä. Vahingonkorvausvastuu, jota tässä lautakuntaprosessissa arvioidaan, tarkoittaa korjauskustannusten kattamista, ei korjauksen suorittamista. Vastuuvakuutusyhtiö ei myöskään vahinkoilmoituksen perusteella ryhdy tutkimaan kulloinkin kyseessä olevaa omaisuuserää kokonaisvaltaisesti kaikkien siinä mahdollisesti olevien piilevien vaurioiden löytämiseksi, vaan tutkii, onko vahinkoilmoituksessa ilmoitetut vauriot – tässä tapauksessa huoltoliikkeen toteamat öljynjalan vaurio, moottorin huohotus ja öljyvuoto jakopääkotelon tiivisteessä – vastuuvakuutuksen perusteella korvattavia vaurioita.

Lopuksi
Ulkopuolisen tavarantarkastajan sekä SVT:n lausunnon valossa vakuutusyhtiö katsoo päätöksensä olevan asianmukainen, eivätkä auton vauriot ole syy-yhteydessä moottoriöljyn ylitäyttöön.

Jos Vakuutuslautakunta vastoin vakuutusyhtiön näkemystä katsoo, että aiheutuneet vahingot ovat syy-yhteydessä vakuutetun toimintaan, vakuutusyhtiö varaa oikeuden tarkastella tarkemmin vahingon määrää.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys siitä, ovatko asiakkaan auton moottorissa havaitut viat syy-yhteydessä M Oy:n tekemään öljyntäyttöön.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Vakuutusehdot

Toiminnan vastuu- ja tuotevastuuvakuutusehdot
Ehtokohta 1.1
Vakuutuksesta korvataan toiselle aiheutetut vahingot, joista vakuutettu on voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa ja jotka ovat tapahtuneet vakuutuskauden aikana ja vakuutuksen maantieteellisellä voimassaoloalueella.

Autohuoltamo ja -korjaamo, toiminnan vastuuvakuutuksen erityisehto
Ehtokohta 1.1
Poiketen toiminnan vastuuvakuutusehdon kohdasta 2.3 vakuutuksesta korvataan pestäväksi, huollettavaksi tai korjattavaksi vastaanotetulle, huoltamon tai korjaamon hallussa olevalle asiakkaan ajoneuvolle aiheutettu vahinko, kun vahinko on seuraus
- virheellisestä pesu-, huolto tai korjaustyöstä
- vakuutuksenottajan toimipaikassa tapahtuneesta ajoneuvon siirrosta ja
- vahinko tai vahinkoseuraus todetaan työtä tehdessä tai viimeistään kuuden kuukauden kuluessa työn loppuun tekemisestä ja luovuttamisesta asiakkaalle.

Lisäksi vakuutuksesta korvataan vakuutusehtojen mukaisesti edellä tarkoitetulle ajoneuvolle aiheutettu vahinko, joka on syntynyt huolto- tai korjaustyöhön liittyvän koeajon tai katsastukseen kuljettamisen yhteydessä. Edellytyksenä on, että kuljettajalla on voimassa asianmukainen ajokortti.

Asian arviointi

Asiassa on kyse sen arvioimisesta, onko vakuutuksenottaja vastuussa henkilöauton moottorille aiheutuneista vioista moottorin öljyn liikatäytön seurauksena. Asiassa on riidatonta, että M Oy:n työntekijä on toiminut huolimattomasti laittaessaan auton moottoriin liikaa öljyä. Riidatonta on myös, että moottorin EGR-sihdin tukkeutuminen sekä NOx-anturin vaurio ovat aiheutuneet tästä liikatäytöstä. Kyseiset vauriot on korvattu asiakkaalle.

Asiassa on edelleen riitaa siitä, ovatko muut moottorissa havaitut vauriot seurausta öljyn liikatäytöstä ja siten syy-yhteydessä M Oy:n huolimattomaan toimintaan. Auton moottorissa on havaittu öljynsuodattimen jalan vaurio, jakopääkotelon akselitiivisteen (stefa) vuoto sekä moottorin huohottaminen. Asiakas vaatii edelleen, että auto tutkitaan kokonaan mahdollisten muiden vikojen varalta.

Vahinko on tässä tapauksessa aiheutunut M Oy:n ja sen asiakkaan välisessä sopimussuhteessa M Oy:n täyttäessä sopimusvelvoitettaan, joten asiaa on arvioitava vahingonkorvausta sopimussuhteissa koskevien periaatteiden mukaan. Vahingonkorvausoikeudellisten periaatteiden mukaan vahingonkärsijällä on velvollisuus näyttää toteen vahingon aiheutuminen ja aiheutuneen vahingon määrä.

Vakuutusyhtiö on hankkinut asiasta Suomen Vahinkotarkastus Oy:n lausunnon (30.11.2023) sekä tavarantarkastajan lausunnon (30.1.2024). Asiakas on toimittanut lautakunnalle autoa korjanneen K Oy:n lausunnon sekä maahantuoja V Oy:n lausunnon.

Öljynsuodattimen jalan vaurio
Suomen Vahinkotarkastus Oy:n lausunnossa on katsottu, että öljynjäähdyttimen jalan rikkoutuminen sekä öljy- ja jäähdytysnestevuoto öljynjäähdyttimen ja öljynjäähdyttimenjalan välistä eivät ole syy-yhteydessä öljyn ylitäyttöön, koska öljynpaine ei nouse öljynkierrossa öljyn liikatäytön seurauksena. Lausunnossa todetaan, että kyseisen moottorityypin liiallisen öljyntäytön seurauksia on selvitetty useasta eri merkkihuollosta K Oy:n lisäksi. Kaikki muut paitsi K Oy kertoivat, ettei öljynpaine nouse öljynkierrossa, vaikka öljyä olisi liikaa moottorissa. Öljynkierto ajoneuvon moottoreissa on tyypillisesti ns. avoin järjestelmä, jossa vakiotilavuuspumppu pumppaa paineen, eikä öljynpaine nouse, vaikka öljyä olisi liikaa. Yleisin vika öljyllä ylitäytetyissä moottoreissa on se, että moottori voi alkaa käymään öljyllä, koska öljyä voi päästä liikaa palotilaan polttoaineen lisäksi. Tällöin normaalia suuremmaksi lisääntynyt palotilan polttoaine nostaa moottorin kierrokset korkealle (ns. ryntäys), joka on yleensä myös ”täystuho” moottorille. Näin ei ole kuitenkaan käynyt, moottori ei ole rynnännyt, eli kovin suurta määrää öljyä ei ole päässyt palotilaan.

Tavarantarkastaja on arvioinut lausunnossaan, että öljynsuodattimen jalan vaurio johtuu tavarantarkastajan kokemusten mukaan useimmiten asennusvirheestä; siitä, että suodattimen jalkaa asennettaessa on jäänyt epäpuhtauksia tasopinnan ja jalan väliin ja halkeaminen tapahtuu kiinnityspulttien kiristysvaiheessa. Tämän tyyppinen vika voi olla piilevänä ja ilmentyä vasta sitten, kun lopullinen, primäärihalkeama muuttuu murtumaksi, joka irrottaa palan halkeamaa pitkin. Vaurio voi syntyä myös kiristettäessä öljynsuodattimen jalka epätasaisesti ja/tai liian kireälle. Tavarantarkastajan kokemusten mukaan yleisin öljynsuodattimen jalan vaurio liittyy öljynsuodattimen vaihdossa tapahtuneesta työvirheestä johtuneeseen työvirheeseen; suodatinkotelon kannen ylikiristämiseen tai väärille kierteille vääntämiseen. Renault’n ja Mercedes-Benzin maahantuojien mukaan tätä suodattimen jalkaa on myyty varaosana vuosien 2016 ja 2024 välillä yhteensä 25 kpl, eli moottorin tyyppiviasta tässä ei ole kysymys.

K Oy on todennut, että asiassa ei voida todentaa, että vika johtuisi liiallisesta öljymäärästä. Toisaalta asiassa ei voida myöskään todentaa, etteikö vika olisi johtunut liiallisesta öljyn määrästä. K Oy kallistuu kuitenkin enemmän sen puoleen, että vika olisi aiheutunut liiallisesta öljyn määrästä, koska yleisesti ottaen on tiedossa, että liika öljyn määrä aiheuttaa vaurioita moottoriin. K Oy:n mukaan öljynsuodattimen jalka on haljennut nestekanavan seinämästä. Nestekanavan ja öljykanavan välissä suodattimenjalassa lauhduttimen alla on ”välitila”, jossa ei kuuluisi olla öljyä eikä nestettä. Asentajan muistikuvan mukaan kyseinen tila oli kuitenkin täysin öljyssä. K Oy uskoo, että öljy on aluksi ruvennut vuotamaan lauhduttimen sisälle ”välitilaan” tiivisteen ohi, jonka seurauksena öljy on saattanut murtaa nestepuolen kanavan seinämän. K Oy ei näe todennäköisenä, että esimerkiksi öljynsuodattimen liiallinen kiristys olisi kyseisestä paikasta jalkaa päässyt murtamaan. K Oy huomauttaa, että öljynsuodattimen jalasta on kertaalleen tarkistettava vauriot.

Sekä Suomen Vahinkotarkastus Oy että tavarantarkastaja ovat katsoneet, ettei öljynsuodattimen jalan halkeaminen ole aiheutunut öljyn liikatäytöstä. K Oy on puolestaan pitänyt mahdollisena, jopa todennäköisenä, että vaurio on aiheutunut öljyn liiallisesta määrästä. Vakuutuslautakunta toteaa, että vaikka K Oy on pitänyt mahdollisena sitä, että öljynsuodattimen jalan vaurio on johtunut liiallisesta öljyntäytöstä, sekä Suomen Vahinkotarkastus Oy että tavarantarkastaja ovat katsoneet, ettei öljynsuodattimen jalan halkeaminen ole aiheutunut öljyn liikatäytöstä. Näin ollen lautakunta katsoo asiassa jääneen näyttämättä, että öljynsuodattimen jalan halkeaminen johtuisi liiallisesta öljyntäytöstä.

Jakopääkotelon akselitiivisteen vuoto
Suomen Vahinkotarkastus Oy:n lausunnossa on katsottu, ettei asiassa ole osoitettu, että öljyn liikatäyttö on johtanut jakopääkotelon akselitiivisteen vuotoon.

K Oy on todennut, että ”autossa havaittiin myös öljyvuotoa jakopääkotelossa olevassa stefassa, mutta suoraa tietoa ei ole siitä, mistä jakopääkotelon alta öljyä vuotaa. (Ei ole vuotanut enää, mutta todennäköisesti silloin kun öljyä on ollut liikaa).”

Vakuutuslautakunta katsoo, että esitetyn selvityksen perusteella asiassa ei ole osoitettu, että jakopääkotelon akselitiivisteen vuoto johtuisi liiallisesta öljyntäytöstä.

Moottorin huohottaminen
Suomen Vahinkotarkastus Oy:n lausunnossa on katsottu, että asiassa ei ole näyttöä siitä, että moottorin huohotus olisi lisääntynyt liiallisen öljyn täytön vuoksi. K Oy:n suorittamat ohivirtausmittaukset ovat jääneet alle ajoneuvovalmistajan viitearvon.

Tavarantarkastajan lausunnossa on todettu, että moottorin liika huohottaminen johtuu siitä, että mäntien ohi pääsee liikaa palokaasuja sylintereistä. Yleisimmät syyt ohivuodoille ovat moottorin kuluminen, moottorin kiinnileikkaaminen ylilämmön takia tai männänrenkaiden karstoittuminen niin, että ne eivät pysty liikkumaan. Koska mikään edellä mainituista vauriotyypeistä ei voi johtua liiasta moottoriöljystä moottorissa ja moottorin puristuspaine- ja ohivuotoarvot olivat sallituissa rajoissa, autoon tehdyllä moottoriöljyn ylitäytöllä ei ole teknistä syy-yhteyttä moottorin huohottamiseen.

K Oy on todennut, että kyseisessä moottorityypissä tuntuu olevan tyypillisenä vikana huohottaminen.

Vakuutuslautakunta katsoo, että esitetyn selvityksen perusteella asiassa ei ole osoitettu, että moottorin huohottaminen johtuisi liiallisesta öljyntäytöstä.

Vakuutuslautakunnan näkemys
Asiakas huomauttaa, että tavarantarkastaja Nurmelan raportissa ei ole otettu huomioon K Oy:n lausuntoa. Lautakunta kiinnittää huomiota siihen, että K Oy on itse todennut, että K Oy:n käsityksen mukaan tavarantarkastajalla on itsellään kaikki tarvittavat dokumentit tapauksesta, joten K Oy ei enää uudelleen lähettänyt hänelle mitään. Lautakunta pitää uskottavana vakuutusyhtiön näkemystä siitä, että tavarantarkastajalla on ollut tarvittava tieto lausuntonsa perustana.

Vakuutusyhtiö on todennut, että jos auton moottorissa havaitaan lisää vikoja, näiden vikojen osalta tutkitaan niiden mahdollinen syy-yhteys liialliseen öljyntäyttöön. Lautakunta pitää vakuutusyhtiön esittämää menettelytapaa asianmukaisena.

Vakuutuslautakunta katsoo, että asiassa jää näyttämättä, että öljynsuodattimen jalan vaurio, jakopääkotelon akselitiivisteen vuoto sekä moottorin huohottaminen johtuisivat liiallisesta öljyntäytöstä.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön päätöstä asianmukaisena eikä suosita siihen muutosta.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Norros
Sihteeri Luukkonen Yli-Rahnasto

Jäsenet:
Haapamäki
Jyrä
Kankkunen
Karimäki