Tapahtumatiedot
Vakuutuksenottaja oli ilmoittanut vakuutusyhtiölle 19.4.2023 puhelimitse vahingosta, jossa vuokralainen oli luultavasti tahallaan vahingoittanut vakuutuksenottajan omistamaa omakotitaloa 15.3.2023 - 1.4.2023. Ainakin lukkoja oli irrotettu ovista ja paikkoja oli rikottu. Talo oli ollut vuokrattuna vajaan vuoden ajan, ja vuokralainen oli lähtenyt asunnosta helmikuussa 2023. Vakuutuksenottajan myöhemmin tekemän rikosilmoituksen mukaan talo oli peruskorjattu vuosi ennen sen vuokraamista. Vuokralainen oli jättänyt vuokran ja käyttökorvaukset maksamatta. Vakuutuksenottajan mukaan vahingoissa ei kuulunut ollut kyse normaalista kulumisesta. Rakennusliike oli arvioinut 25.5.2023 korjauskustannusten määräksi 57 220 euroa.
Vahingosta laaditun 19.4.2023 päivätyn tarkastusraportin mukaan talon piha-alueella oli ollut runsaasti sinne kuulumatonta tavaraa. Ulkoportaiden kaiteessa, ulko-ovessa, ikkunoiden karmeissa, väliovissa ja väliovien karmeissa sekä sisäportaiden askelmien liukuesteissä oli koiran puremajälkiä. Lasitetun sisääntulokuistin yksi ikkuna oli rikottu ja poistettu, sisätilan uusituissa tapettipinnoissa ja seinillä oli pahoja vaurioita. Väliovien painikkeita ja lukkorunkoja oli poistettu, alakerran wc:n seinällä oli palovaurio, sähköjohtoja oli vedetty alas seiniltä ja keittiön alakaapin ovi puuttui. Huoneissa oli paljon vuokralaisten tavaroita eikä loppusiivousta ollut tehty.
Vakuutusyhtiö antoi asiassa 3.7.2023 kielteisen korvauspäätöksen. Sen mukaan vahingot olivat aiheutuneet vuokralaisen välinpitämättömästä asumisesta. Näyttöä siitä, että kyse olisi ollut vakuutusehtojen tarkoittamasta äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta vahingosta, ei ollut. Vauriot olivat lisäksi olleet erillisiä tapahtumia, joita ei voitu katsoa yhdeksi vahingoksi. Vakuutusyhtiö huomautti myös, että korjauskustannusarvioon sisältyi töitä, jotka olivat asunnon peruskorjausta ja -parannusta.
Asiakkaan vaatimukset ja vakuutusyhtiön kanta
Vakuutuksenottaja on kertonut pyytäneensä tarjousta mahdollisimman kattavasta vakuutuksesta, jonka tuli kattaa muun muassa omaisuudelle rikoksen seurauksena aiheutuvat vahingot. Vakuutus oli otettu myös vuokraustoimintaan käytetylle omakotitalolle. Vuokralaisen hallinta-aikana asuntoon oli kohdistettu vahingonteko, joka ei ollut normaalin asumisen aiheuttamaa kulumista.
Vakuutusehtojen kohdan 4.4 perusteella vakuutuksesta korvataan tahallinen vahingonteko. Vuokralaisen asuinaikana tehty vahinko oli tahallista särkemistä ja sotkemista, joka täytti rikoslain 35 luvun 1 §:n ja jopa 2 §:n mukaisen teonkuvauksen vahingonteosta tai törkeästä vahingonteosta. Näin ollen vahinkoa tulee arvioida vakuutusehtojen mukaisena omaisuuden tahallisena vahingoittamisena. Vakuutusehtojen mukaan korvauksen edellytys on, että vahinko pystytään yksilöimään yksittäiseksi ja äkilliseksi tapahtumaksi, tapahtumasta on tehty rikosilmoitus poliisille ja vakuutuksenottaja on tarvittaessa valmis todistamaan korvausvaatimukseen liittyvän omaisuusluettelon oikeaksi tuomioistuimessa.
Tarkastusraportista ja valokuvista on todettavissa, että valtaosa särkemisistä ja sotkemisista oli sellaisia, jotka voidaan aiheuttaa hyvin lyhyessä ajassa esimerkiksi vuokrasuhteen ollessa päättymässä. Todetut vahingot voitiin aiheuttaa lyhyellä voimankäytöllä äkillisesti. Vuokralaisen syyllistyminen tällaiseen vahingontekoon oli ennalta-arvaamatonta. Rikosoikeudellisesti kyse on yhdestä teosta, jossa tekoaika voi olla yhtä päivää pitempi. Vakuutuksenottajan arvion mukaan vahingot oli pääasiassa aiheutettu noin 1,5 viikon aikana 15.3.- 1.4.2023. Tilannetta tulee arvioida yhtenä eikä erillisinä vahinkoina. Vakuutusyhtiö ei myöskään ollut eritellyt, miltä osin se katsoi korjauskustannusten sisältäneen peruskorjausta tai -parannusta.
Vakuutuksenottaja pyytää kannanottoa siihen, onko vahingossa kyse vakuutusehtojen mukaisesta tahallisesta vahingonteosta, äkillisestä ja ennalta-arvaamattomasta vahingosta ja yksittäisenä arvioitavasta vahingosta sekä siitä, onko vakuutusyhtiön yksilöitävä, miltä osin se katsoo kustannusten aiheutuneen peruskorjaus tai -parannustyöstä.
Vakuutuksenottaja on huomauttanut lisäkirjelmässään, ettei kyse ole asunto-osakeyhtiön rakennuksesta vaan omakotitalosta. Vahinkojen syntymekanismi on pääasiassa ollut lyhytkestoinen: nykäisy, lyönti, pureminen tai raapiminen. Kyse ei ollut vähitellen asumisen aiheuttaman tavanomaisen kuluman myötä tapahtuneista ilmiöistä. Niiden asumista haitannut laatu huomioiden oli vahva viite siitä, että vahingot oli aiheutettu asumisajan päättyessä. Laadultaan vahingot olivat todennäköisesti tahallisesti aiheutettuja. Vakuutusyhtiö viittaamassa ratkaisussa FINE-011605 käsitellyt vahingot eivät olleet niihin verrattavissa.
Vakuutusyhtiö on toistanut korvauspäätöksessään lausumansa ja kiistänyt, että kyse olisi vakuutusehtojen mukaan korvattavasta vahinkotapahtumasta. Vakuutuksenottajalta oli tiedusteltu vahinkopäivää, mutta vastausta ei ollut saatu, joten vahinkoajankohdaksi oli merkitty rikosilmoitukseen merkitty ajankohta 15.3.-1.4.2023. Yhtiön näkemyksen mukaan kyse on vuokralaisen välinpitämättömän asumistavan aiheuttamista useista erillisistä vaurioista. Vaikka teot arvioitaisiin rikoslain 35 luvun 1 §:n mukaisiksi vahingonteoiksi tai 35 luvun 2 §:n mukaisiksi törkeiksi vahingonteoiksi, korvauksen edellytyksenä on, että vahinko voidaan yksilöidä yksittäiseksi ja äkilliseksi tapahtumaksi. Tämä korvattavuuden edellytys ei täyty. Asiassa ei myöskään ole merkitystä sillä seikalla, miten mahdollisen vahingonteon ajallista ulottuvuutta arvioidaan rikosoikeudellisesti. Korvattavuutta arvioidaan vakuutussopimuksen ja vakuutussopimuslain perusteella. Kyse ei ole yksittäisestä ja äkillisestä tapahtumasta.
Voimassa olevan oikeuden mukaan korvauksen hakijalla on näyttötaakka siitä, että korvattava vahinkotapahtuma on sattunut. Vakuutuksen ilkivaltaosasta korvataan tahallisesta vahingonteosta (ilkivalta) aiheutuneita vahinkoja. Ehtokohdan mukaan korvauksen edellytyksenä on, että ilkivalta pystytään yksilöimään yksittäiseksi, äkilliseksi tapahtumaksi. Vakuutuslautakunnan ratkaisussa (FINE-011605) on käsitelty vastaavia olosuhteita, ja lautakunta on katsonut jääneen näyttämättä, että vauriot olisivat aiheutuneet minkään yksittäisen tapahtuman seurauksena. Myös ratkaisussa (FINE-003306) käsitelty tilanne rinnastuu käsiteltävään asiaan.
Vakuutusyhtiö katsoo, että omaisuusrikosvakuutuksesta korvattavaksi vaaditut vauriot eivät olleet aiheutuneet minkään yksittäiseksi tapahtumaksi yksilöitävissä olevan tahallisen vahingonteon seurauksena. Huoneistoon oli tullut vähitellen yksittäisiä vaurioita sinne tänne vuokralaisen välinpitämättömän asumistavan takia. Kyse ei myöskään ole rikkovakuutuksen perusteella korvattavasta yksittäisen omaisuuden äkillisen ja ennalta arvaamattoman tapahtuman seurauksena aiheutuneista vahingoista. Koska kyseessä ei ole vakuutuksesta korvattava vahinko, vakuutusyhtiö ei ole lausunut esitetyistä euromääräisistä vaatimuksista.
Lisävastineessaan vakuutusyhtiö on lausunut muun muassa, että vaurioiden osalta jäi epäselväksi, miten ne olivat aiheutuneet. Valokuvien perusteella kyse ei ollut äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta eikä ainakaan yksittäisen omaisuuden äkillisen ja ennalta arvaamattoman tapahtuman seurauksena aiheutuneista vahingoista. Korvattavissakin vahingoissa vakuutuksenottajalla oli jokaisesta vahingosta 500 euron omavastuu. On ilmeistä, että huoneiston oville, seinäpinnoille ja muulle omaisuudelle aiheutetut vahingot olivat pääosin vuokralaisen vähitellen aiheuttamia. Tällaiset teot eivät täytä ehtokohdan 4.5.1 edellytystä tapahtuman ennalta arvaamattomuudesta.
Sopimusehdot ja lainsäädäntö
Esinevakuutusehtojen, voimassa 1.1.2023 alkaen, kohdan 4.4 (Omaisuus rikosvakuutus, korvattavat vahinkotapahtumat) mukaan
[…] vakuutuksesta korvataan myös
[…] omaisuuden tahallinen vahingonteko. […]
Korvauksen edellytyksenä on, että vahinko pystytään yksilöimään yksittäiseksi ja äkilliseksi tapahtumaksi, tapahtumasta on tehty rikosilmoitus poliisille ja vakuutuksenottaja on tarvittaessa valmis todistamaan korvausvaatimukseen liittyvän omaisuusluettelon oikeaksi tuomioistuimessa. […]
Ehtokohdan 4.5 (Rikkovakuutus) kohdan 4.5.1 (Korvattavat vakuutustapahtumat) mukaan vakuutuksesta korvataan omaisuuden äkillisen ja ennalta arvaamattoman tapahtuman seurauksena aiheutunut vahinko, joka ei ole korvattava vahinko palo-, luonnonilmiö-, omaisuusrikos- tai vuotovakuutuksesta eikä pakaste- ja kylmätuotevakuutuksesta.
Ehtokohdan 4.5.2 (Rikkovakuutuksen korvausrajoitukset) mukaan
[…] Huoneistokohtaiset koneet ja laitteet
Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut asuinhuoneistokohtaisille, osakkeen omistajan kunnossapitovastuulla oleville koneille ja laitteille, esimerkiksi liesille, kylmäkalusteille, kiukaille, WC- ja pesutilojen kiinteille kalusteille, pore- ja uima-allaslaitteistoille. […]
Ehtokohdan 5.5 (Vähitellen tapahtuvat vahingot) mukaan Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut omaisuudelle
• likaantumisesta tai sakkaantumisesta
• homehtumisesta, sienettymisestä, mikrobeista, hajusta, kosteudesta tai kondenssivedestä
• lämpötilan tai kosteuden hitaasta muutoksesta
• kulumisesta, naarmuuntumisesta, syöpymisestä, ruostumisesta, lahoamisesta, pilaantumisesta,
• materiaalin luonnollisesta heikkenemisestä tai väsymisestä, tärinästä, kutistumisesta, betonin rapautumisesta tai
• muusta vastaavasta vähitellen tapahtuvasta ilmiöstä. […]
Ehtokohdan 5.10 (Varallisuusvahingot ja petos) mukaan vakuutuksesta ei korvata varallisuusvahinkoa eikä vahinkoa, joka on aiheutunut petoksesta, kavalluksesta tai muusta vilpillisestä menettelystä tai sopimuksen rikkomisesta.
Ratkaisusuositus
Asiassa on kyse ensisijaisesti siitä, ovatko vakuutuksenottajan omakotitalon vauriot aiheutuneet rikosvakuutuksen vakuutusehdoissa tarkoitetusta yksittäisenä ja äkillisenä tapahtumana pidettävänä tahallisesta vahingonteosta ja toissijaisesti siitä, onko asiassa kyse rikkovakuutuksen mukaisesta äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta.
Voimassa olevan oikeuden mukaan korvausta hakevalla on näyttötaakka siitä, että korvattava vakuutustapahtuma on sattunut. Mikäli vakuutusyhtiö sen jälkeen haluaa evätä korvauksen vakuutussopimuksen rajoitusehtoon vedoten, vakuutusyhtiön on puolestaan osoitettava, että vahinko on johtunut rajoitusehdossa mainitusta syystä.
Vakuutusyhtiö ei ole kiistänyt sitä, että asiakkaan vuokraamassa omakotitalossa on havaittu vaurioita vuokralaisen jäljiltä. Asiassa esitettyjen tietojen mukaan vuokralainen oli asunut kiinteistössä vajaan vuoden ajan. Vakuutuksenottaja on ilmoittanut, että vahinko oli pääasiassa aiheutettu puolentoista viikon aikana 15.3. - 1.4.2023.
FINE toteaa, että vahingosta laaditun 19.4.2023 päivätyn tarkastusraportin perusteella suurin osa todetuista vaurioista on sopinut koiran aiheuttamiksi. Lisäksi rakennuksessa on havaittu muitakin vaurioita, joiden aiheutumisen syy on jäänyt epäselväksi. Vaikka rakennuksen vaurioita ei voidakaan pitää normaalista käytöstä johtuneena kulumisena, asiassa ei ole esitetty myöskään viimeksi mainittujen vaurioiden osalta selvitystä siitä, että vuokralainen olisi aiheuttanut ne nimenomaisessa vahingoittamistarkoituksessa eli tahallisella vahingontekorikoksella. Vaurioiden laatu huomioon ottaen FINE katsoo myös jääneen näyttämättä, että vauriot olisivat ainakaan pääosiltaan aiheutuneet äkillisinä ja ennalta arvaamattomina pidettävistä tapahtumista. Vahingoista saadun selvityksen perusteella kyse on myös ollut yksittäisistä, toisistaan erillisistä vahinkotapahtumista, jotka alittavat määrältään vakuutussopimuksessa sovitun 500 euron omavastuuosuuden.
Näin ollen rakennukselle aiheutuneet vauriot eivät ole korvattavia vakuutussopimukseen sisältyneistä omaisuusrikos- ja rikkovakuutuksista, ja vakuutusyhtiön korvauspäätöstä on pidettävä vakuutusehtojen mukaisena.
Lopputulos
FINE ei suosita muutosta vakuutusyhtiön päätökseen.
FINE Vakuutus- ja rahoitusneuvonta
Johtava lakimies Isokoski
Esittelijä Karppinen