Tapahtumatiedot

Vahinkoilmoituksen 2.10.2023 mukaan asiakkaan vene oli uponnut laiturissa 25.−30.9.2023 välisenä aikana. Asiakas haki korvausta venevakuutuksestaan.

Vakuutusyhtiö teki asiassa 10.10.2023 kielteisen korvauspäätöksen. Yhtiö katsoi, ettei vahingon ole osoitettu aiheutuneen vakuutusehtojen korvattavaksi määrittelemästä tapahtumasta. Vakuutusyhtiön vahinkotarkastajan lausunnon mukaan veneen uppoamisen syy on veneen peräpäästä veneen sisälle päässyt vesi. Lausunnon mukaan veneen moottorikaukalossa on noin kymmenen senttimetriä halkaisijaltaan olevan reikä, josta vesi on päässyt sisälle veneeseen, kun veneen takaosa painuu syvemmälle. Veneessä ei ole pilssipumppua eikä kuomua, joten sadevesi kertyy veneeseen, ellei sitä tyhjennetä. Vahinkotarkastajan mukaan uppoamisen syy on tekninen vika. Korvauspäätöksessään vakuutusyhtiö katsoi, ettei veneen uppoamisen syy ole ollut vakuutusehtojen mukainen veden tunkeutuminen veneeseen, koska veneen läpivienti, putki tai putkiliitos on äkillisesti ja ennalta arvaamattomasti rikkoutunut. Lisäksi yhtiö totesi vahinkopaikan olevan suojainen, joten mahdollinen myrskykään ei selitä uppoamista. Yhtiön mukaan vahingon syynä on ollut tekninen vika, eikä se ole aiheutunut minkään ennalta arvaamattoman, ulkoapäin äkillisesti vaikuttavan tapahtuman seurauksena.

Asiakas haki muutosta kielteiseen korvauspäätökseen. Muutoksenhaussaan asiakas toi esille, että veneen moottorikaivossa on aina ohjauskaapeleiden, sähköjen ja bensaletkujen läpiviennit, eivätkä ne ole kuin roiskevesitiiviitä. Korvauspäätöksessä mainitun kymmenen senttimetrin läpivientireiässä on ollut kumisuojus, joka on vedenpaineesta kadonnut. Reikä on ollut reilusti vesirajan yläpuolella, miltei kiinni veneen kannessa. Vene on suunniteltu näin, eikä läpivientireikä ole asiakkaan itse tekemä. Lisäksi asiakas katsoi, ettei uppoaminen selity sadeveden kertymisellä, koska sadekertymä ajalla 25.−30.9.2023 on ollut kahdeksan millimetriä. Asiakas toi myös esille, että pilssipumppu tai kuomu eivät ole pakollisia lisävarusteita tässä veneessä. Muutoksenhaun liitteenä asiakas toimitti selvityksen tuulennopeudesta lähimmällä Ilmatieteenlaitoksen havaintoasemalla sekä satelliittikuvan, josta käy ilmi, mistä suunnasta tuuli on puhaltanut venettä kohti. Asiakkaan mukaan 30.9.2023, jolloin hän huomasi uppoamisen, oli puuskatuuli ollut yli 20 metriä sekunnissa lähimmällä havaintoasemalla. Vene on sijainnut salmessa ja ottaen huomioon veneen sijaintipaikan, on tuulen suunta 252 asetetta ollut pahin mahdollinen aallon muodostuksen kannalta kyseisessä salmessa. Asiakas kertoi 30.9.2023 todenneensa tämän myös itse, kun tuuli ja aallot estivät veneen tyhjennyksen. Asiakas kertoi olevansa vakuuttunut, että veneen uppoaminen johtui pitkäkestoisen länsituulen muodostamasta aallokosta, koska ranta, jossa venettä on säilytetty, ei ole suojassa länsituulelta.

Vakuutusyhtiö teki 24.10.2024 asiassa uuden kielteisen korvauspäätöksen.  Korvauspäätöksessään yhtiö totesi korvauksenhakijalla olevan näyttötaakka korvattavasta vahinkotapahtumasta. Vahinkotarkastuksessa ei ole yhtiön mukaan ilmennyt mitään sellaista vahinkotapahtumaa, joka olisi vakuutuksesta korvattava. Veneen uppoamisen syynä ei ole ollut äkillinen ja ennalta arvaamaton tapahtuma, vaan uppoamisen on aiheuttanut moottorikaivossa ollut reikä, josta vettä on päässyt sisään. Lisäksi yhtiö totesi, että vahinkotarkastajan mukaan mahdollinen myrsky ei myöskään selitä uppoamista. Ilmatieteen laitoksen myrskyn määritelmä on 21 metriä sekunnissa (kymmenen minuutin keskituuli). Lähellä olevan mittausaseman tietojen mukaan keskituuli on ollut alle 15metriä sekunnissa, eikä näillä tuulitiedoilla voida katsoa vahingon aiheutuneen myrskystä.

FINEn käsittelyn aikana 28.5.2024 asiakas ilmoitti löytäneensä veneen rungosta reiän ja toimitti vakuutusyhtiölle uudelleenkäsittelypyynnön. Uudelleenkäsittelypyyntönsä liitteenä asiakas toimitti veneestä kolme valokuvaa, joista on nähtävissä, että veneen rungossa on reikä. Asiakkaan mukaan veneen matkustajan puolen penkin kiinnitys on pettänyt ja selkänojan tukikaari on mennyt pohjasta läpi. Asiakkaan mukaan vakuutusyhtiön vahinkotarkastaja ei ollut lainkaan tarkastanut venettä todettuaan suoraan läpivientiongelman.

Vakuutusyhtiö teki asiassa 19.6.2024 uuden kielteisen korvauspäätöksen. Korvauspäätöksessään yhtiö totesi asiakkaan havainneen keväthuollon yhteydessä, että veneen rungossa on reikä. Yhtiö kertoi pyytäneensä veneen tarkastaneelta vahinkotarkastajalta kommentin uppoamisen syystä esitettyyn uuteen selvitykseen. Yhtiö totesi veneen rungossa olevan nyt riidattomasti reikä istuimen selkänojan alla. Uppoamisen jälkeen tarkastuksen yhteydessä otetuissa valokuvissa ei näy esitettyä vauriota, eikä tarkastaja ole havainnut vauriota, vaikka tarkastuksen syy on ollut selvittää uppoamisen syy. Vahingon korvattavuus edellyttää, että kyseinen reikä on syntynyt äkillisesti ja yllättäen sekä sitä, että uppoaminen on johtunut tällaisella äkillisellä ja yllättävällä tavalla syntyneestä reiästä. Rungon vaurio on istuimen selkänojan jalan alla. Yhtiö katsoi, että ehtojen tarkoittamaa äkillistä ja yllättävää rikkoutumista ei ole näytetty. Yhtiön mukaan kyse on objektiivisesta arvioinnista, eikä se seikka, että vene on toiminut kauan moitteetta, ole itsessään näyttö siitä, että rungon vaurio olisi syntynyt ehtojen tarkoittamalla tavalla äkillisesti ja yllättäen. Vakuutusyhtiö ei myöskään pitänyt poissuljettuna sitä, että reikä olisi voinut syntyä myöhemmin uppoamisvahingon jälkeen.

Asiakkaan valitus

Asiakas on tyytymätön vakuutusyhtiön korvauspäätökseen ja vaatii, että veneen moottorin korjaaminen korvataan venevakuutuksesta. Valituksessaan asiakas kertoo vakuutusyhtiön väittävän, että moottorikaivon läpivientikumit ovat olleet huonokuntoiset. Asiakas katsoo, että on kohtuutonta vaatia omistajaa varmistamaan moottorikaivon vesitiiveys. Lisäksi asiakas tuo esille, että läpivientireiät eivät ole lähelläkään vesirajaa. Asiakas toteaa, että mikään moottorikaivo ei ole vedenpitävä eikä niiden läpivientejä ole suunniteltu vedenpitäviksi. Asiakkaan mukaan uppoamisen syyn täytyy olla muualla, ja hän epäilee syyksi poikkeavia sääolosuhteita. Asiakas katsoo, että olisi kohtuutonta, että hän joutuisi päivittäin käymään veneellä tarkistamassa olosuhteet tai huolehtimaan moottorikaivon läpivientikumien kunnollisuudesta.

Vakuutusyhtiön 19.6.2024 tekemän uuden korvauspäätöksen osalta asiakas toteaa olevansa yhtä mieltä vakuutusyhtiön kanssa siitä, että uppoamisen syynä ei ole ollut sademäärä. Asiakas kertoo veneen olleen kiinnitetty samalla tavalla vuodesta 2017 lähtien. Veneeseen on vaihdettu myöhemmin uusi F40 Yamaha -perämoottori, mutta myöskään uuden moottorin kanssa mikään sademäärä ei ole aiheuttanut vaaraa veneen uppoamiselle. Asiakas kertoo veneen olleen kiinnitettynä laituriin paapuurin, ja että kyseessä oleva laituri on melko korkea. Poistuessaan veneestä 24.9.2023 asiakas otti jalalla vauhtia matkustajan puoleisen selkänojan tukikaaresta, jolloin se on tehnyt veneen pohjaan pienen reiän. Asiakas kertoo, ettei luonnollisesti havainnut noin pienen reiän tekemää vuotoa välittömästi. Asiakas katsoo, että kyseessä on laajan venevakuutuksen perusteella korvattava vahinkoa, koska kyseessä ei ole virheellinen asennus taikka puutteellinen huolto tai kunnossapito.

Asiakas vastaa vakuutusyhtiön antamaan lisävastineeseen, ettei hän ole esittänyt laiturille nousua myöhemmin havaitun reiän syntymekanismina aiemmin, koska sitä ei ole vakuutusyhtiön taholta pyydetty. Vakuutusyhtiöstä pyydettiin lähettämään uudet kuvat ja vasta FINEn otettua asia käsittelyyn, pyysi vakuutusyhtiö tarkennusta asiaan. Koko ongelmaa ei olisi syntynyt, jos vakuutusyhtiö olisi vahinkotarkastanut veneen kunnolla ja todennut pohjassa olevan reiän. Asiakas kertoo astuneensa penkin selkänojalle poistuessaan veneestä, ei siis varsinaisesti penkille. Selkänojan kiinnitys petti, mikä aiheutti selkänojan alumiinikaaren tunkeutumisen pohjarakenteeseen. Asiakas huomasi asian vasta keväällä. Asiakas toteaa reiän olevan hyvin pieni ja jäävän pikaisella tarkastelulla huomaamatta. Yhtiön väitteeseen läpivientien puutteellisuudesta asiakas toteaa, ettei läpivientejä ole missään veneessä suunniteltu niin, että ne ehkäisivät noin pitkälle edennyttä uppoamista. Asiakas katsoo, että hän on näyttänyt riittävällä tavalla reiän äkillisen syntymekanismin.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutuslautakunnalle antamassaan vastineessa vakuutusyhtiö toistaa kielteisen kantansa. Yhtiö toteaa veneen uponneen. Ollakseen vakuutuksesta korvattavaa, tulee uppoamisen olla seurausta ehdoissa mainitusta vahinkotapahtumasta. Uppoaminen ei itsessään ole korvattava vahinkotapahtuma. Asiakkaalla on näyttötaakka korvattavasta vahinkotapahtumasta, ja vakuutusyhtiöllä on puolestaan näyttötaakka rajoitusehdon soveltuvuudesta, mikäli korvattava vahinkotapahtuma on näytetty. Tältä osin yhtiö vetoaa FINEn ratkaisuun FINE-044227. Yhtiön mukaan vene on veden pinnan veneen kylkeen jättämän likaraidan perusteella uinut syvällä ja moottorin läpiviennin olleen siten alempana, ja vesi on tämän vuoksi päässyt vähitellen sisään veneeseen upottaen lopulta veneen. Vahinkotarkastukseen vedoten yhtiö katsoo, ettei kyse ole läpiviennin äkillisesti ja ennalta arvaamattomasti tapahtuneesta rikkoutumisesta. Tuulen tai muiden veneiden aiheuttama aallokko ei yhtiön mukaan ole äkillinen tai yllättävä vahinkotapahtuma itsessään. Tältä osin yhtiö vetoaa FINEn ratkaisuun FINE-004490.

Asiakkaan lisäkirjelmän johdosta antamassaan lisävastineessa vakuutusyhtiö viittaa 19.6.2024 tekemäänsä korvauspäätökseen ja toteaa lisäksi, ettei asiakkaan lisäkirjelmässään esittämää laiturille nousua reiän syntymekanismina ole vakuutusyhtiölle esitetty aiemmin. Yhtiö katsoo, että penkin, jolla on tarkoitus istua veneen ollessa kulussa, tulee kestää myös veneestä pois nouseminen ilman, että veneen runkoon syntyy reikä. Lisäksi yhtiö katsoo, että veneen pohjassa olevan reiän syntyaika on jäänyt epäselväksi. Yhtiö vetoaa edelleen aiempaan lausumaansa koskien moottorikaivon reikää, jossa läpiviennissä ei ole ollut kunnossa olevia tiivisteitä uppoamisen jälkeen tehdyssä vahinkotarkastuksessa.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys siitä, onko veneen uppoamisen syynä ollut vakuutusehdoissa korvattavaksi määritelty vakuutustapahtuma.

Sovellettavat vakuutusehdot

Sovellettavien vakuutusehtojen, voimassa alkaen 1.1.2023, kohdan 41.1.1 mukaan laajan venevakuutuksen perusteella korvataan Venevakuutuksien yhteisissä ehdoissa kohdassa 40.4 mainittujen korvaussäännösten mukaan vakuutuksen kohteelle

• ennalta arvaamattomasta, ulkoapäin äkillisesti vaikuttavasta tapahtumasta, kuten karilleajosta, pohjakosketuksesta, yhteentörmäyksestä tai kaatumisesta aiheutuneet vahingot
• myrskystä tai rajuilmasta aiheutuneet vahingot veneen koko ja ominaisuudet huomioon ottaen ja edellyttäen, että vahinko ei olisi ollut vältettävissä veneen huolellisella kiinnityksellä ja hyvää merimiestapaa noudattaen
• ennalta arvaamattomasta tapahtumasta vesillelaskun, telakoimisen tai kuljetuksen yhteydessä
• ilkivallasta tai varkaudesta aiheutuneet vahingot
• tulipalosta, räjähdyksestä tai salamaniskusta aiheutuneet vahingot.

Ehtokohdan 41.1.1.1 mukaan Laajan venevakuutuksen perusteella korvataan myös veneen uppoamisesta aiheutunut suoranainen esinevahinko, kun vahinko johtuu veden tunkeutumisesta veneeseen, koska veneen runko, läpivienti, putki tai putkiliitos äkillisesti ja ennalta arvaamattomasti on mennyt rikki.

Edellä mainittuja vahinkoja ei korvata vakuutuksesta, mikäli vuotoa aiheuttaneen osan tai osien vaurio on syntynyt virheellisen asennuksen, puutteellisen huollon, kunnossapidon tai valvonnan johdosta.
[…]

Asian arviointi

Voimassa olevan oikeuden mukaan korvauksen hakijan on esitettävä näyttö siitä, että vakuutuksesta korvattava vakuutustapahtuma on sattunut. Veneen uppoamisesta aiheutunut vahinko voi tulla korvattavaksi vakuutusehtojen mukaisissa vakuutustapahtumissa. Vakuutusehtojen mukaan veneel­le aiheutunut vahinko korvataan, jos se on aiheutunut ennalta arvaamattomasta, ulkoapäin äkillisesti vaikuttavasta tapahtumasta. Veneen uppoamisesta aiheutunut suoranainen esinevahinko korvataan myös silloin, kun vahinko johtuu veden tunkeutumisesta veneeseen, koska veneen run­ko, läpivienti, putki tai putkiliitos äkillisesti ja ennalta arvaamattomasti on mennyt rikki. Lisäksi vakuutuksesta korvataan myrskystä tai rajuilmasta aiheutuneet vahingot veneen koko ja ominaisuudet huomioon ottaen ja edellyttäen, että vahinko ei olisi ollut vältettävissä veneen huolellisella kiinnityksellä ja hyvää merimiestapaa noudattaen. Tässä tapauksessa korvausta saadakseen korvauksenhakijan olisi voitava osoittaa, että veneen uppoamisen on todennäköisesti aiheuttanut jokin edellä mainituista vakuutustapahtumista. 

Asiakkaan vene on uponnut 25.−30.9.2023 välisenä aikana veneen ollessa laiturissa. Vakuutusyhtiö on uppoamisen jälkeen suoritettuun vahinkotarkastukseen vedoten katsonut, että veneen uppoamisen syynä on veneen peräpäästä veneen sisälle päässyt vesi. Tarkastusraportin mukaan veneen moottorikaukalossa on noin kymmenen senttimetriä halkaisijaltaan oleva reikä, josta vesi on päässyt sisälle veneeseen, kun veneen takaosa on painunut syvemmälle. Veneessä ei ollut pilssipumppua eikä kuomua, joten sadevesi kertyy veneeseen, ellei sitä tyhjennetä. Vakuutusyhtiön mukaan vene on vedenpinnan veneen kylkeen jättämän likaraidan perusteella uinut syvällä ja moottorin läpivienti on näin ollen ollut alempana, jolloin vesi on päässyt vähitellen sisään veneeseen upottaen lopulta veneen. Yhtiö katsoo, ettei kyse ole läpiviennin äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta rikkoutumisesta.

Asiakas on kiistänyt vakuutusyhtiön esittämän syyn uppoamiselle. Asiakas on muun muassa vedonnut siihen, että vene on ollut useita vuosia kiinnitettynä samalla tavalla, eikä mikään sademäärä ole aiheuttanut vaaraa veneen uppoamisesta. Asiakas on aluksi epäillyt uppoamisen syyksi pitkäkestoisen länsituulen aiheuttamaa aallokkoa, kunnes hän keväällä 2024 veneen keväthuoltoa tehdessään löysi veneen rungosta reiän.

Vakuutusyhtiö on Ilmatieteen laitoksen tuulinopeushavaintoihin perustuen katsonut, ettei kyseessä ole myrskyn aiheuttama vahinko. Mahdollisen tuulen aiheuttaman vahingon osalta yhtiö katsoo Vakuutuslautakunnan ratkaisuun FINE-004490 vedoten, ettei kyseessä ole äkillinen ja yllättävä tapahtuma.

Asiakkaan esittämän pitkäkestoisen tuulen aiheuttaman aallokon osalta lautakunta toteaa, että lähtökohtaisesti tuulen aiheuttamaa aallokkoa uppoamisen syynä ei voi pitää vakuutusehtojen edellyttämänä äkillisenä ja ennalta arvaamattomana tapahtumana. Jotta tuulen aiheuttama uppoaminen voisi tulla venevakuutuksesta korvattavaksi, edellyttäisi se, että vahin­ko olisi aiheutunut myrskytuulesta. Asiakkaan esittämän selvityksen perusteella myrskytuulen lukemiin yltäviä tuulia on vahinkopaikkaa lähimpänä olevalla Ilmatieteenlaitoksen havaintoasemalla ollut vain yhdellä kymmenen minuutin ajanjaksolla, jolloin puuskatuulen nopeus on ollut 20,8 metriä sekunnissa. Vakuutusyhtiön mukaan keskituulen nopeus on vahinkoa lähimpänä olevalla havaintoasemalla ollut alle 15 metriä sekunnissa. Käytettävissä olevan selvityksen perusteella lautakunta katsoo asiassa jäävän osoittamatta, että veneen uppoaminen olisi aiheutunut myrkystä.

Veneen rungosta keväällä 2024 löytyneen reiän osalta asiakas on toimittanut veneen rungosta kolme valokuvaa, joista yhdessä on nähtävissä, että veneen penkin tukikaaren kiinnityskohdassa lasikuiturungossa on pieni reikä, sekä kaksi valokuvaa, joissa reikä on kuvattu veneen ulkopuolelta niin, että reikäkohtaan on työnnetty oksa. Reikä sijaistee matkustajan puoleisen istuimen selkänojan jalan alla. Asiakkaan mukaan istuimen selkä­nojan alumiininen tukikaari on tehnyt veneen runkoon reiän, kun asiakas on 24.9.2023 poistunut veneestä laiturille ottaen jalalla vauhtia istuimen selkänojan tukikaaresta ja selkänojan kiinnityksen pettäessä. Asiakas ei havainnut reikää välittömästi noustuaan veneestä.

Vakuutusyhtiö kiistää rungosta keväällä 2024 löytyneen reiän uppoamisen syynä. Yhtiö katsoo, että reiän syntyaika jää asiassa epäselväksi ja ettei reiän osalta ole näytetty vakuutusehtojen edellyttämää äkillistä ja yllättävää rikkoutumista. Yhtiö myös katsoo, että veneen penkin, jolla on tarkoitus istua, tulisi kestää veneestä pois nouseminen. Yhtiö vetoaa myös siihen, ettei vahinkotarkastaja ole uppoamisen jälkeen tekemässään tarkastukses­sa havainnut reikää eikä se ole myöskään nähtävissä tarkastusraportin valokuvissa. Lisäksi yhtiö vetoaa siihen, että asiakas on vasta myöhemmäs­sä vaiheessa asian käsittelyä esittänyt reiän syynä olevan laiturille noususta aiheutunut rikkoutuminen.

Vakuutuslautakunta toteaa asiassa olevan riidatonta, että veneen rungossa on reikä matkustajan puoleisen penkin tukikaaren alapuolella. Riidanalaista on, onko uppoamisen osoitettu johtuneen reiästä, milloin reikä on syntynyt ja onko reiän osoitettu syntyneen vakuutusehtojen edellyttämällä tavalla äkillisesti ja ennalta arvaamattomasti.

Lautakunta toteaa asiassa esitetyn selvityksen perusteella jäävän epäselväk­si, milloin reikä veneen runkoon on syntynyt. Reikää ei ole havaittu vahinkotarkastuksessa, mutta ottaen huomioon, että ainakin tarkastusraportin valokuvien perusteella vene on tarkastushetkellä ollut rannassa telineen päällä ja reikäkohta jää telineen rullien alle piiloon, lautakunta pitää mahdollisena, että reikä on ollut veneessä jo tarkastushetkellä. Tarkastusraportin valokuvissa matkustajan puoleisen penkin tukijalan kiinnityskohtaa ei ole myöskään sisäpuolelta kuvattu niin tarkasti, että valokuvista voisi päätellä, onko kyseisessä kohdassa reikä vai ei. Näin ollen lautakunta katsoo, että on mahdollista, että reikä on ollut veneessä jo uppoamishetkellä, mikä lautakunnan näkemyksen mukaan voisi selittää sen, että vene on uponnut.

Asiakas on kertonut reiän syntyneen hänen astuessaan penkin selkänojan päälle poistuessaan veneestä laiturille 24.9.2024. Lautakunta toteaa, että asiakkaan selvitys reiän syntymekanismista perustuu asiakkaan jälkikäteispäättelyyn. Vakuutuslautakunta on vakiintuneesti katsonut, että pelkkä jälkikäteispäättely siitä, miten vahinko on saattanut sattua, ei ole riittävä näyttö korvattavan vakuutustapahtuman sattumisesta. Koska välittömästi tapahtumahetkellä tehdyt havainnot vahingosta puuttuvat, jää reiän syntytapa asiassa epävarmaksi. Lautakunta myös huomauttaa, että se pitää asiakkaan kuvaamaa vahingon syntymekanismia epätavanomaisena, koska lähtökohtaisesti veneen rungon tulisi kestää veneen tavanomaista käyttöä eikä asiakas toisaalta ole kertomansa mukaan itse havainnut vaurion aiheutumista.

Näillä perusteilla Vakuutuslautakunta katsoo, ettei asiakas ole osoittanut veneen uppoamisen aiheutuneen vakuutusehtojen mukaisesta korvattavasta vahinkotapahtumasta.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta ei suosita asiassa muutosta.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Koponen
Sihteeri Toukonen

Jäsenet:
Koskinen
Pynnönen Andersson
Ståhlberg
Yrttiaho