Tapahtumatiedot

Asiakkaana olevan taloyhtiön omistamassa asuinkerrostalossa havaittiin vesivahinko kellarissa 31.1.2023.

A Oy:n 1.2.2023 laatiman, jälkivahinkojen torjuntaa koskevan raportin mukaan sadevesikaivon pumppu sekä pinta-anturit ovat rikki, minkä takia kellarissa oli lattiakaivosta tulvinut vettä koko kellarin alueelle käytävään, häkkivarastoon ja pyörävarastoon.  B Oy:n 9.2.2023 päivätyn raportin mukaan puolestaan todetaan, että sähkökeskukses­sa oli palanut kontaktori, minkä seurauksena kellarin pohjavesipumput eivät olleet saaneet virtaa. Erillisen sähkömiehen raportin todetaan olevan vielä tulossa. Viemärin tulvimisen seurauksena kastunut alue oli noin 205 neliömetrin suuruinen. Lattiarakenteen lisäksi vahinkoa aiheutui väestönsuojatiloissa sijainneiden niin sanottujen häkkivarastojen puurunkojen alaosil­le. C Oy:n asennuspöytäkirjassa 10.2.2023 todetaan, että kiinteistökeskuksessa oli ohjauskontaktori palanut ja sen vuoksi molemmat pumppaamot olivat pois sähköistä. Pöytäkirjaan sisältyy kuva sähkökeskuksessa sijainneesta pumppaamon ohjauskontaktorista. Kuvatekstissä todetaan kuvassa näkyvän palaneet johdot.

Asiakas ilmoitti 11.2.2023 vahingosta vakuutusyhtiölle. Vakuutusyhtiö teki asiassa 13.2.2023 kielteisen korvauspäätöksen. Päätöksen mukaan kyseessä on ollut vakuutuksen rajoitusehdossa tarkoitettu maaperän kuivanapitojärjestelmän rikkoutumisesta aiheutunut vahinko.

Asiakas pyysi 22.2.2023 arvioimaan päätöstä uudelleen sillä perusteella, että vahingon syynä on ollut sähkölaitteen rikkoutuminen. Vakuutusyhtiön vastauksen mukaan vesivahingon syynä on ollut kuivanapitojärjestelmän toimimattomuus, eikä kontaktorin palaminen aiheuta itsessään vesivahinkoa.

Asiakas pyysi vielä 6.3.2023 käsittelemään asian uudelleen. Asiakas vetosi edelleen vahinkoon sähkökeskuksessa, mikä olisi kiinteistövakuutuksen ehdon 5.2 perusteella korvattavaa vahinkoa. Asiakas vetosi lisäksi siihen, että vakuutusyhtiön käyttämä rajoitusehto sisältyy vakuutusehtojen kohtaan 5.3, kun taas vuotovahingon osalta kyseessä on tässä ehtokohdan 5.7 mukainen omaisuusvahinko, eikä jälkimmäisen ehtokohdan rajoituksiin sisälly maaperän kuivanapitojärjestelmän toimimattomuudesta aiheutuvaa vahinkoa. Tällöin vahinko pitäisi korvata ehdon 5.7 perusteella. Vakuutusyhtiön sisäisessä muutoksenhakumenettelyssä 30.10.2023 tehdyn ratkaisun mukaan korvauspäätös on ollut asianmukainen ja perustunut vakuutusehtoihin. Vahinko katsottiin selkeästi rajatuksi vakuutuksen korvauspiirin ulkopuolelle, koska syynä vahinkoon on ollut maaperän kuivanapitojärjestelmän toimimattomuus ja koska toimimattomuuden syyllä ei ole asiassa merkitystä.

Asiakkaan valitus

Asiakas pyytää Vakuutuslautakunnalta kannanottoa vahingon korvattavuuteen ja vaatii, että vahinkotapahtuma korvataan kiinteistövakuutuksesta. Kyseessä on ollut vahinko, joka on aiheutunut sähkökeskuksessa sijainneen kontaktorin palamisesta. Kontaktori on osa rakennuksen kiinteää sähkö- ja konetekniikkaa, johon sovelletaan vakuutusehtojen kohtaa 5.2. Vahingon seurauksena kellarissa sijainneet pumput eivät saaneet automaattiohjauksella sähkövirtaa, jolloin vesi on päässyt nousemaan ja tulvimaan rakennuksen sisällä.

Korvattavuus määräytyy vahingon syyn eikä seurauksen perusteella. Kyseessä on vakuutuksesta kokonaisuudessaan korvattava kontaktorin palamisesta aiheutunut vahinkotapahtuma, johon ei voi muun vahinkotapahtuman turvan osalta soveltaa vuoto ja LVI -turvaan sisältyvää maaperän kuivanapitojärjestelmän toimimattomuutta koskevaa rajoitusta.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö kiistää asiakkaan vaatimuksen ja katsoo päätöksensä olevan vakuutusehtojen mukainen.

Vahinko on aiheutunut, kun pohjavesipumput ovat lakanneet toimimasta. Pumppujen ohjauksessa on ollut vikaa, koska ohjauskontaktori on palanut sähkökeskuksessa.

Vakuutusehtojen kohdan 5.3 mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka aiheutuu salaojitus- tai muun maaperän kuivanapitojärjestelmän rikkoutumisesta tai toimimattomuudesta. Tässä vahingossa kyseisen järjestelmän osa, eli pumppujen ohjauskontaktori, on mennyt rikki. Ohjauskontaktori on olennainen osa vakuutusehdoissa tarkoitettua maaperän kuivanapitojärjestelmää, ja näin ollen rajoitusehto koskee myös ohjauskontaktorin rikkoutumista ja toimimattomuutta.

Vaikka tapaukseen sovellettaisiin ehdon 5.7 mukaista muun vahinkotapahtuman turvaa, koskevat sitä ehdon mukaan myös muut 5 luvun rajoitusehdot. Näin ollen merkitystä ei ole sillä, vaikka vahinko käsiteltäisiin jonkin muun kuin 5.3 mukaisen vuoto- ja LVI-turvan perusteella.

Selvitykset

Vakuutuslautakunnalla on ollut käytettävissään seuraavat selvitykset:
- A Oy:n jälkivahinkojen torjuntaraportti 1.2.2023,
- B Oy:n tarkastusraportti 9.2.2023 ja
- C Oy:n asennuspöytäkirja 10.2.2023.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys siitä, mistä turvasta kontaktorin rikkoutuminen ja tämän seurauksena tapahtunut lattiakaivon tulviminen tulee käsitellä; samoin siitä, voiko vakuutusyhtiö soveltaa vuoto ja LVI -turvan rajoitusehtoa muun vahinkotapahtuman turvan 5.7 osalta.

Sovellettavat vakuutusehdot

Asiassa sovelletaan vakuutuskaudella 1.6.2022–31.5.2023 voimassa olleita kiinteistövakuutusehtoja.

4 Mitä on vakuutettu
4.1 Vakuutettava omaisuus

Vakuutuksen kohteena on vakuutuskirjaan merkitty omaisuus. Omiksi vakuutuskohteikseen tulee merkitä ellei jäljempänä toisin mainita:
- rakennus
- […].
[…]

4.2 Vakuutuksen kohde

Vakuutuskirjassa mainittu asuinrakennus tai sen yhteydessä oleva varastorakennus tai katos. […]

Asuinrakennuksen vakuutukseen sisältyy ilman eri mainintaa
- […]
- vakuutuksenottajan omistama, vakuutuksen kohteena olevan rakennuksen toimintaa palveleva LVIS- ja konetekniikka rakennuksessa ja tontilla sekä liittymäjohdot yleiseen liittymään saakka
- […].
[…]

5 Vakuutusturva
[…]
Vakuutusturva korvaa vakuutetulla omaisuudelle äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta aiheutuneen suoranaisen omaisuusvahingon seuraavassa esitetyllä tavalla. Yleisten sopimusehtojen luvussa 2.1 on myös joitakin yleisiä rajoituksia.

5.2 Rakennuksen sähkö- ja konetekniikan rikkoutuminen

Korvattavia vahinkoja ovat
- vakuutetun rakennuksen toimintaa palvelevan sähkö- tai konetekniikan rikkoutuminen. Rakennuksen konetekniikalla tarkoitetaan hissejä, liukuportaita sekä ovien moottoreita ja niiden ohjausta.
[…]

5.3 Rakennusta palvelevan LVI-tekniikan rikkoutuminen ja siitä aiheutuva vuoto (Vuoto ja LVI -turva)

Korvattavia vahinkoja ovat:
- vuoto- ja LVI-turvalla vakuutetun rakennuksen toimintaa palvelevan lämpö-, vesi- ja ilmastointitekniikan rikkoutuminen
- vuotovahinko, jonka syynä on rakennuksen toimintaa palvelevan lämpö-, vesi- tai ilmastointitekniikan rikkoutuminen tai viemärin tukkeutuminen. Vuotovahingolla tarkoitetaan vahinkoa, joka aiheutuu nesteen, kaasun tai höyryn virtaamisesta rakennuksen kiinteästä LVI-putkistosta tai -laitteesta. Tukkeutumisvahingolla tarkoitetaan vahinkoa, jossa vesi ei tukoksen takia pääse vapaasti virtaamaan viemärissä eteenpäin, patoutuu ja tulvii huonetilaan kaivosta, altaasta tai poistoputken liitoksesta. Viemärin tukkeutumisesta ei ole kyse silloin, kun vesi ei pääse lainkaan viemäriin.
- vuotovahinko, joka aiheutuu käyttölaitteesta vuotaneesta vedestä. Käyttölaitteella tarkoitetaan esimerkiksi pyykin- tai astianpesukonetta, joka on kiinteästi ja hyväksytyillä liitännöillä liitetty vesijohto- ja viemäriverkkoon ja liitetty vesijohtoon sulkuventtiilillä.
[…]

Vuoto- ja LVI -turvasta ei korvata vahinkoa joka aiheutuu
- […]
- kosteuden aiheuttamasta pilaantumisesta, mätänemisestä, sienettymisestä tai hajusta, ellei se ole välitön seuraus näiden ehtojen mukaan korvattavasta vahingosta
- […]
- salaojitus- tai muun maaperän kuivanapitojärjestelmän rikkoutumisesta tai toimimattomuudesta
- […].

Vakuutuksesta ei myöskään korvata
- […]
- salaojitus tai muuta maaperän kuivanapitojärjestelmää
- […].

5.7 Muu vahinkotapahtuma

Korvattavia vahinkoja ovat
- muut äkilliset ja ennalta-arvaamattomat suoranaiset omaisuusvahingot, joita ei muualla ehtojen 5. luvussa ole rajoitettu korvattavuuden ulkopuolelle.

Korvattavia vahinkoja ovat myös seuraavat tapahtumat, vaikka ovatkin aikaisemmin tässä luvussa rajattu korvauksen ulkopuolelle
- altaan ja ammeen poistoputken ja pohjaventtiilin vuoto. Poistoputkella tarkoittaan keittiössä ja saniteettitiloissa olevien altaiden alla näkyvillä tai allaskaapissa olevia putkia, jotka liittävät altaan tai ammeen viemäriverkostoon. Poistoputkien tulee olla rakenteita purkamatta näkyvissä tarkastamista ja huoltoa varten. Pohjaventtiili on altaan tai ammeen pohjassa oleva tiivis liitos, joka yhdistää altaan tai ammeen poistoputkeen tai suoraan viemäriin.
- vuotovahinko, joka aiheutuu veden pääsyn estymisestä viemäriin
- tuulen aiheuttama vakuutetun omaisuuden äkillinen ja ennalta arvaamaton rikkoutuminen, vaikkei luonnonilmiöturvan tuuliraja ylittyisikään
- kondenssivedestä aiheutuva vahinko silloin, kun se on suora seuraus koneen äkillisestä ja ennalta-arvaamattomasta rikkoutumisesta

Muualla 5. luvussa korvattavuuden ulkopuolelle rajattujen vahinkojen lisäksi Muun vahinkotapahtuman turvasta ei korvata vahinkoa, joka aiheutuu
- maanjäristyksestä
- valmistus- tai aineviasta
- kulumisesta, syöpymisestä, pilaantumisesta, sienettymisestä, pölystä, noesta, hajusta, lämpötilan tai ilman kosteuden muutoksista, kutistumisesta, haihtumisesta tai vastaavasta vähitellen tapahtuvasta ilmiöstä
- maaperän tai täyttömaan painumisesta, perustuksen liikkumisesta tai rakennuksen halkeilusta
- katolle kertyneen lumen tai jään vaatimien huoltotoimenpiteiden laiminlyönnistä
- lumen tai jään liikkumisesta
- tapahtumasta, jota ei voida määritellä
- virheellisesti suunnitellulle, rakennetulle, asennetulle tai käyttöohjeen vastaisesti käytetylle omaisuudelle.

Muun vahinkotapahtuman turvasta ei myöskään korvata
- ulkona olevaa omaisuutta, ellei sitä ole tarkoitettu ulkona käytettäväksi tai säilytettäväksi
- salaojitus- tai muuta maaperän kuivanapitojärjestelmää
- tavanomaista naarmuuntumista ja kolhiintumista.

Asian arviointi

Osapuolet ovat erimielisiä siitä, mitä ehtokohtia tulee soveltaa tilanteessa, jos­sa sähkökeskuksessa sijainneen kontaktorin rikkoutumisen seurauksena pohjavesipumput ovat lakanneet toimimasta, mistä puolestaan on aiheutunut veden tulviminen rakennuksen kellarikerrokseen.

Tapahtumatietojen osalta lautakunta toteaa, että vaikka A Oy:n raportin mukaan pumppu sekä pinta-anturi ovat olleet rikki, on myöhemmissä B Oy:n ja C Oy:n selvityksissä ilmennyt syynä pumppujen toimimattomuuteen olleen sähkökeskuksessa sijainneen ohjauskontaktorin rikkoutuminen. Lautakunta tulkitsee selvityksiä siten, että pumput eivät ole olleet rikki, vaan syynä lattiakaivojen tulvimiseen on ollut pumppujen toimimattomuus sähkönsyötön pumpuille keskeydyttyä ohjauskontaktorin rikkoutumisen seurauksena.

Vakuutusehtojen kohdan 5 mukaan vakuutusturva korvaa vakuutetulle omaisuudelle äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta aiheutuneen suoranaisen omaisuusvahingon ehtokohdissa 5.1–5.9 esitetyllä tavalla. Rakennuksen sähkö- ja konetekniikan rikkoutumista koskevan ehtokohdan 5.2 mukaan korvattavia vahinkoja ovat vakuutetun rakennuksen toimintaa palvelevan sähkö- tai konetekniikan rikkoutuminen. Rakennusta palvelevan LVI-tekniikan rikkoutumista ja siitä aiheutuvaa vuotoa koskevan ehtokohdan 5.3 mukaan korvattavia vahinkoja ovat vuoto- ja LVI-turvalla vakuutetun rakennuksen toimintaa palvelevan lämpö-, vesi- ja ilmastointitekniikan rikkoutuminen sekä vuotovahinko, jonka syynä on rakennuksen toimintaa palvelevan lämpö-, vesi- tai ilmastointitekniikan rikkoutuminen tai viemärin tukkeutuminen. Muuta vahinkotapahtumaa koskevan ehtokohdan 5.7 mukaan korvattavia vahinkoja ovat muut äkilliset ja ennalta-arvaamattomat suoranaiset omaisuusvahingot, joita ei muualla ehtojen 5. luvussa ole rajoitettu korvattavuuden ulkopuolelle.

Sähkökeskuksessa sijainneen kontaktorin osalta asiassa on asiakkaan mukaan kyse ehtokohdan 5.2 mukaisesta sähkötekniikan rikkoutumisesta. Vakuutusyhtiön asian käsittelyn eri vaiheissa kontaktorin rikkoutumisesta esittämien kannanottojen perusteella lautakunta toteaa jäävän epäselväksi, mistä 5. luvun turvasta vakuutusyhtiö katsoo kontaktorin rikkoutumisen kuuluvan käsiteltäväksi. Vastineessaan vakuutusyhtiö on todennut, että koska ohjauskontaktori säätelee nimenomaan pohjavesipumppujen toimintaa, on se olennainen osa vakuutusehdoissa tarkoitettua maaperän kuivanapitojärjestelmää. Tämä kannanotto liittyy lautakunnan käsityksen mukaan kuitenkin vuotovahingon korvattavuuteen ja maaperän kuivanapitojärjestelmän rikkoutumisesta ja toimimattomuudesta aiheutuvia vahinkoja koskevan rajoitusehdon soveltamiseen, ei kontaktorin rikkoutumisen korvattavuuteen.

Lautakunta toteaa asiassa olevan selvää ja riidatonta, että pohjavesipumppujen toimintaa ohjannut, sähkökeskuksessa sijainnut kontaktori on rikkoutunut. Sähkö- ja konetekniikan rikkoutumista koskevassa ehtokohdassa 5.2 tai muuallakaan vakuutusehdoissa ei ole tarkemmin määritelty, mitä sähkötekniikalla tar­koitetaan. Lautakunta kuitenkin pitää sähkökeskuksessa sijaitsevaa kontaktoria, riippumatta siitä, mitä järjestelmiä kontaktori ohjaa, sellaisena sähköteknisenä osana, joka palvelee ehtokohdassa 5.2 tarkoitetulla tavalla rakennuksen toimintaa.  Kyseessä on siten kontaktorin osalta sähkö- ja konetekniikan rikkou­tumista koskevan ehtokohdan mukainen sähkötekniikan rikkoutuminen. Edelleen lautakunta toteaa, ettei kyseiseen ehtokohtaan sisälly maaperän kuivanapitojärjestelmää koskevaa tai muutakaan tapaukseen soveltuvaa rajoitus­ta. Tämän vuoksi lautakunta katsoo, että kontaktorin rikkoutumisen osalta kyse on ehtokohdan 5.2 mukaisesta korvattavasta tapahtumasta.

Lattiakaivon tulvimiseen liittyen lautakunta tulkitsee vakuutusyhtiön kannanottoja asiassa siten, että vakuutusyhtiö katsoo vahingon kuuluvan käsiteltäväksi ensisijaisesti vuoto ja LVI -turvasta ja että vahinko rajautuu vakuutuksen korvauspiirin ulkopuolelle maaperän kuivanapitojärjestelmän rikkoutumisesta ja toimimattomuudesta aiheutuvaa vahinkoa koskevan rajoitusehdon perusteella. Vaikka asia käsiteltäisiin muun vahinkotapahtuman turvasta, tulisi sama rajoitus sovellettavaksi. Asiakkaan näkemyksen mukaan vahingon ei voida katsoa aiheutuneen maaperän kuivanapitojärjestelmän toimimattomuudesta, kun sähkönsyöttö pumpuille on katkennut äkillisen korvattavan sähkötekniikan rikkoutumisvahingon seurauksena. Edelleen asiakas katsoo, että vahinko tulee joka tapauksessa korvata muun vahinkotapahtuman turvasta, koska kyseisessä turvassa ei ole maaperän kuivanapitojärjestelmän toimimattomuudesta aiheutuvia vahinkoja koskevaa rajoitusta ja koska muiden turvien rajoituksia ei voi soveltaa käsiteltäessä asia ehtokohdan 5.7 perusteella.

Vuoto ja LVI -turvan osalta lautakunta toteaa, että kyseisen turvan korvaussäännöksessä vuotovahingon korvattavuuden edellytyksenä on rakennuksen toimintaa palvelevan lämpö-, vesi- tai ilmastointitekniikan rikkoutuminen. Samoin kuin edellä on todettu sähkötekniikan osalta, vakuutusehdoissa ei ole tarkemmin määritelty myöskään sitä, mitä termillä vesitekniikka tarkoitetaan. Huomioiden kuitenkin, että rikkoutunut kontaktori on sähkötekninen osa ja että sähkötekniikan rikkoutumiselle on erillinen turva, katsoo lautakunta, ettei kontaktorin rikkoutumista ole nyt käsiteltävänä olevassa asiassa pidettävä vuoto ja LVI -turvan korvaussäännöksessä tarkoitettuna vesitekniikan rikkoutumisena. Myöskään pumput eivät käytettävissä olevan selvityksen perusteella olleet rikkoutuneet. Vuotovahingon rajautuessa vuoto ja LVI -turvan ulkopuolelle jo näillä perusteilla ei kyseisen turvan osalta ole tarpeen arvioida turvaa koskevien rajoitusehtojen soveltumista tapaukseen.

Vuoto ja LVI -turvan lisäksi viemärin tulvimisesta aiheutuneen vahingon korvattavuus on arvioitava muita äkillisiä ja ennalta arvaamattomia vahinkoja koskevasta muun vahinkotapahtuman turvasta (ehtokohta 5.7). Lautakunta katsoo ehtokohdan 5.7 korvaussäännöksen edellytykset äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta suoranaisesta omai­suusvahingosta täyttyvän, kun omaisuudelle oli aiheutunut vahinkoa veden tulvimisesta sen seurauksena, että sähkönsyöttö pumpuille oli keskeytynyt kontaktorin rikkoutumisen vuoksi.

Vastaavan sisältöistä ehtokohtaa koskevan aiemman käytäntönsä osalta lautakunta toteaa, että ratkaisusuosituksessa FINE-025590 oli kyse tilanteesta, jossa rakennukselle aiheutuneen kosteusvahingon syynä oli sadevesiviemärin tukkeutuminen viemäriin kasvaneen juurikasvuston johdosta. Lautakunta katsoi, että sadevesikaivon tukkeutumisen syynä ollut juurikasvusto rinnastui luonnonilmiöturvan rajoitusehtokohdan luettelossa tarkoitettuun sadevesijärjestelmän tukkeutumiseen lehtien, jäätymisen tai muun vastaavan syyn johdosta. Tämän perusteella vakuutusyhtiö saattoi tehokkaasti vedota sadevesijärjestelmän tukkeutumista koskevaan rajoitusehtoon luonnonilmiöturvan osalta. Asia käsiteltiin lisäksi äkillisiä ja ennalta arvaamattomia suoranaisia omaisuusvahinkoja koskevasta turvasta, johon sisältyi viittaussäännös muualla ehdoissa korvattavuuden ulkopuolelle rajattuihin vahinkoihin. Lautakunta katsoi, että koska vahinkotapahtuma oli aiheutunut luonnonilmiöturvasta korvattavuuden ulkopuolelle rajatusta syystä, vahinko ei ollut myöskään äkillisiä ja ennalta arvaamattomia vahinkoja koskevan turvan perusteella korvattava.

Ratkaisusuosituksessa FINE-049069 oli kysymys tietoisesti sulamaan jätetyn pakastimen aiheuttaman vahingon ennalta arvaamattomuudesta. Tämän ohella lautakunta lausui asiassa esillä olleen kondenssivettä koskevan rajoituksen soveltumisesta tapaukseen. Tuolta osin lautakunta katsoi, ettei vuoto- ja LVI -turvaan sisältyvää kondenssivettä koskevaa rajoitusta voinut soveltaa käsiteltäessä vahinkoa muun vahinkotapahtuman turvasta. Lautakunta huomioi asiaa arvioidessaan, että vahinko rajautui vuoto- ja LVI -turvan ulkopuolelle jo kyseisen turvan korvaussäännöksen perusteella ja että niin vuotovakuutukset kuin äkillisten ja ennalta arvaamattomien vahinkojen varalta olevat vakuutukset vakiintuneesti korvaavat myös putkesta tai laitteesta korvausedellytykset muutoin täyttävällä tavalla vuotaneen kondenssiveden aiheuttamia vahinkoja. Mainituilla perusteilla lautakunta katsoi, ettei kondenssivesirajoitusta voinut soveltaa muun vahinkotapahtuman turvaan.

Ratkaisusuosituksessa FINE-057769 oli puolestaan kysymys hissin ohjauskortin rikkoutumisesta sähkökatkoksen seurauksena. Sähkö- ja konetekniikan rikkoutumista koskevassa turvassa olleen sähkövirran saannin keskeytymisestä aiheutuneita vahinkoja koskevan rajoituksen perusteella vahinko ei ollut kyseisestä turvasta korvattava. Muita äkillisiä ja ennalta arvaamattomia vahinkoja koskevan turvan osalta lautakunta katsoi, että koska rajoitusehto tosiasiallisesti rajoitti ensin mainitun turvan korvaussäännöksen määrittämää korvauspiiriä siitä mitä se olisi ilman kyseistä rajoitusta, vahinko ei tullut korvattavaksi myöskään muita äkillisiä ja ennalta arvaamattomia vahinkoja koskevasta turvasta siihen sisältyvän, muiden turvien rajoituksia koskevan viittauksen perusteella.

Vakuutuslautakunta toteaa nyt käsiteltävän tapauksen poikkeavan edellä mainituista ratkaisusuosituksista FINE-025590 ja FINE-057769 siltä osin, että toisin kuin kyseisissä tapauksissa, tapahtumaketjun käynnistäneessä tapahtumassa eli kontaktorin rikkoutumisessa on kyse vakuutuksesta korvattavasta tapahtumasta ehtokohdan 5.2 perusteella. Tällaisen rikkoutumisen välittömänä seurauksena tapahtuvan vahingon lautakunta edellä todetun mukaisesti katsoo lähtökohtaisesti täyttävän muuta vahinkotapahtumaa koskevan turvan korvausedellytykset äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta suoranaisesta omaisuusvahingosta, miltä osin tilanne poikkeaa ratkaisusuosituksesta FINE-049069. Tapauksiin sisältyvien eroavuuksien vuoksi lautakunta katsookin, ettei aiemmalla ratkaisukäytännöllä ole ohjaavaa vaikutusta ratkaistaessa nyt käsiteltävänä olevaa asiaa.

Ehtokohdan 5.7 osalta lautakunta toteaa kyseisen ehtokohdan olevan rakenteeltaan monitasoinen siten, että ehtokohdassa ensin kerrotaan, mitä se lähtökohtaisesti korvaa; sen jälkeen kerrotaan, mitä ehtokohdan perusteella korvataan silloinkin, vaikka kyseiset tapahtumat on aiemmin 5. luvussa rajattu korvauksen ulkopuolelle; seuraavaksi kerrotaan, mitä korvausrajoituksia sovelletaan muualla 5. luvussa korvattavuuden ulkopuolelle rajattujen vahinkojen lisäksi; ja lopuksi kerrotaan, mitä muita vahinkoja kyseisestä turvasta ei korvata. Olennainen osa ehtokohdan tulkintaa on sen korvaussäännöksen yhteydessä mainittu rajaus koskien muualla ehtojen 5. luvussa korvattavuuden ulkopuolelle rajattuja vahinkoja.

Arvioitaessa vahinkojen korvattavuutta muun vahinkotapahtuman turvasta pitää lautakunta kiinteistövakuutusehtojen rakennetta alttiina tulkinnanvaraisuudelle ehtokohdan 5.7 edellyttäessä kyseisen, itsessään rakenteeltaan monitasoisen ehtokohdan lisäksi kaikkien muiden 5. lukuun sisältyvien rajoitusten tulkitsemista ja soveltamista. Muiden turvien rajoitusten soveltamista koskeva tulkinnanvaraisuus korostuu tilanteessa, jossa vedotaan jonkin muun turvan rajoitukseen, mutta vahinkotapahtuma ei täytä vedottavan turvan korvattavuuden edellytyksiä ilman rajoitusehtoakaan. Nyt esillä olevassa asiassa tulkinnanvaraisuutta voi nähdä lisäävän myös sen, että ehtokohtaan 5.7 sisältyy samasanainen salaojitus- tai muuta maaperän kuivanapitojärjestelmää koskeva rajoitus kuin ehtokohdassa 5.3, mutta ei kuitenkaan jälkimmäiseen ehtokohtaan sisältyvää kyseisen järjestelmän rikkoutumisesta tai toimimattomuudesta aiheutuvia vahinkoja koskevaa rajoitusta. Ehtokohdan 5.3 osalta puolestaan jää epäselväksi maaperän kuivanapitojärjestelmän toimimattomuudesta aiheutuvia vahinkoja koskevan maininnan merkitys korvaussäännöksen edellyttäessä lämpö-, vesi- tai ilmastointitekniikan rikkoutumista. Osaltaan ehtotulkinnallista epäselvyyttä lisää tässä se, ettei kaikkia asiaan liittyvien ehtokohtien tulkintaan suoraan liittyviä termejä ole vakuutusehdoissa selkeästi määritelty.

Vakuutuslautakunta katsoo useisiin asian ratkaisemisen kannalta merkityksellisiin vakuutusehtojen kohtiin liittyvän tässä tulkinnanvaraisuutta sekä epäselvyyttä. Näin on erityisesti ehtokohdan 5.7 osalta, mutta myös ehtokohdan 5.3 osalta, kun sitä sovelletaan yhdessä ehtokohdan 5.7 kanssa. Kokonaisuutena arvioiden lautakunta pitää vakuutusehtojen sisältöä ja tulkintaa nyt käsiteltävänä olevassa asiassa epäselvänä. Kun kyse on korvausrajoituksen soveltamisesta, mistä näyttötaakka on rajoitukseen vetoavalla vakuutusyhtiöllä ja kun vakuutusyhtiö on kyseiset vakiosopimusehdot laatinut, katsoo lautakunta epäselviä sopimusehtoja koskevien tulkintasääntöjen johtavan tässä siihen, ettei vakuutusyhtiö voi vedota maaperän kuivanapitojärjestelmän toimimattomuutta koskevaan rajoitukseen muuta vahinkotapahtumaa koskevan turvan osalta.

Edellä todetuilla perusteilla Vakuutuslautakunta katsoo kontaktorin tulevan korvattavaksi rakennuksen sähkö- ja konetekniikan rikkoutumista koskevan turvan (5.2) perusteella ja vuotovahingon muuta vahinkotapahtumaa koskevan turvan (5.7) perusteella.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta suosittaa, että vakuutusyhtiö korvaa kontaktorin rikkoutumisesta sekä viemärin tulvimisesta asiakkaalle aiheutuneen vahingon vakuutusehtojen mukaisesti.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Bygglin                                         
Sihteeri Korpelainen

Jäsenet

Kankkunen
Rantala
Sario
Yrttiaho