Tapahtumatiedot
Vakuutuksenottaja A:n navettarakennus tuhoutui tulipalossa 1.5.2021. Palossa kuoli myös 29 nautaa, joista 11 oli siemennettyjä hiehoja, yhdeksän nuorta hiehoa, seitsemän lihavasikkaa ja kaksi astutussonnia. Vakuutusyhtiö maksoi A:n maatilavakuutuksesta eri päätöksillä korvausta rakennuksen vahingosta ja menetetyistä tuotantoeläimistä.
A oli vakuuttanut tilan maidontuotannon tuotantotoiminnan keskeytysvakuutuksella, jonka vastuuajaksi oli sovittu 24 kuukautta. Vakuutusyhtiö korvasi päätöksellä 11.8.2021 keskeytysvahingosta 4 230 euroa todeten, että siemennetyt hiehot olisivat poikineet kesä-elokuussa. Hankkimalla tilalle vastaavat eläimet suurempaa keskeytystä ei olisi tullut. Koska korvaavia eläimiä ei välttämättä ollut saatavilla, yhtiö hyväksyi korvattavaksi viivästymisajaksi 60 päivää. Yhtiö korvasi hiehojen päiväkatteena ProAgrian julkaisemien tietojen mukaisen lypsylehmien 6 euron päiväkatteen ja lihavasikoiden osalta 0,75 euron päiväkatteen.
A vaati 12.6.2023 keskeytysvahingosta lisäkorvausta vedoten vakuutusmeklarinsa 9.6.2023 päivättyyn laskelmaan maidontuotannon menetyksestä. Vahingon jälkeen tilan keskimääräinen lehmäluku oli pudonnut 69 lehmästä 62 lehmään. Keskimääräinen lehmäkohtainen vuosituotos oli ollut ennen vahinkoa 8453 litraa, joten menetetty maitomäärä vuodelta 2021 oli 49 119 litraa ja vuodelta 2022 111 467 litraa. Tilan taloussuunnitelmien mukaan maidon tuottajahinta tukineen oli ollut 0,451 €/l vuonna 2020, 0,450 €/l vuonna 2021 ja 0,497 €/l vuonna 2022. Vahingon aiheuttama meijeritulojen menetys oli yhteensä 77 505,65 euroa ja katetuoton menetys 43 784 euroa. Vahingon vaikutus ulottui koko 24 kuukauden vastuuajalle. Vuoden 2022 keskimääräisen menetyksen perusteella katemenetys ajalla 1.1. – 1.5.2023 oli 10 091 euroa. Keskeytysvahingon määrä vastuuajalta oli siten yhteensä 53 875 euroa.
Vakuutusyhtiö kieltäytyi päätöksillään 30.6. ja 9.8.2023 maksamasta lisäkorvausta vedoten muun muassa siihen, että vakuutusehtojen mukaan A:n oli tullut viipymättä ryhtyä toimiin maataloustoiminnan laajuuden palauttamiseksi. Eläimistä maksettu korvaus oli tarkoitettu uusien eläinten hankintaan. Niitä olisi ollut tuotannon palauttamiseksi hyvin saatavilla, eikä tilojen puutteeseen hankinnan esteenä voinut vakuutusyhtiön mielestä vedota. Vakuutusyhtiön mukaan A:n vaatima katetuoton menetys oli laskettu väärin vertaamalla vuoden 2020 tuottotasoon, kun vertailu tuli tehdä kunkin vuoden tuotto- ja kustannustason mukaisesti. Vaatimuksessa ei ollut myöskään huomioitu jo maksettua korvausta.
Valitus
A on pyytänyt lautakunnan ratkaisusuositusta ja vaatinut, että vakuutusyhtiön on korvattava keskeytysvakuutuksesta laskelman mukaiset 53 875 euroa vähennettynä jo korvatuilla 4 230 eurolla eli 49 645 euroa vakuutussopimuslain mukaisine viivästyskorkoineen 12.7.2023 lukien.
A oli ryhtynyt vahingon jälkeen toimiin eläinkierron varmistamiseksi ja tuotannon häiriöiden minimoimiseksi. Menehtyneiden tilalle oli hankittu uusia hiehoja, mutta tilanpuutteen vuoksi eläinmäärä jäi vajaaksi verrattuna paloa edeltäneeseen aikaan. Uudet eläimet oli jouduttu sijoittamaan lihakarjanavettaan ja lypsyrobottinavettaan. Sen seurauksena lihakarjaa ja lypsäviä lehmiä piti vähentää samassa suhteessa. Järjestely oli välttämätön eläinkierron jatkamiseksi. Eläinkierron häiriintyessä keskeytysvahinko olisi ollut suurempi. Eläinten määrää ei voitu tilan puutteen vuoksi nostaa paloa edeltäneelle tasolle, vaan maidon- ja lihakarjantuotanto kärsi.
Ihannetilanne olisi ollut, jos tuhoutunutta vastaavat tilat olisi rakennettu ripeästi uuden navetan yhteyteen, mitä vakuutusyhtiön rakennusvahingosta maksama päivänarvokorvaus ei mahdollistanut. Korvaus oli saatu sovittua pitkien neuvottelujen jälkeen vasta yli kaksi vuotta tulipalosta.
Eläimistä maksetun korvauksen lisäksi oli korvattu 60 vuorokaudelta yhteensä 4 230 euroa. Lisäkorvauksen taustalla oli ajatus, että siinä ajassa olisi ehditty hankkia vastaavat eläimet ja esimerkiksi vuokranavetta, jolloin vahinkoa ei olisi aiheutunut. On selvää, että hankittaessa 29 uutta eläintä niille on löydettävä sijoituspaikka. Vahinkotarkastuskäynneillä olisi pitänyt selvitä, ettei tilalla ollut tuhoutunutta korvaavia rakennuksia ja paikkaa uusille eläimille. Vakuutusyhtiön oli siten täytynyt tietää, että vahingon seurauksena eläinmäärä vähentyisi. Yhtiön esittämästä vuokratilan hankkimisesta olisi aiheutunut lisäkustannuksia ja siten myös katetuoton pienenemistä. Vapaana olleista vuokranavetoista ei ollut vahinkoaikaan tietoa eivätkä vakuutusehdot edellyttäneet vuokranavetan hankkimista. A oli pyrkinyt minimoimaan taloudellisia tappioita eläinsiirroilla olemassa olleen kapasiteetin puitteissa. Vakuutusyhtiö ei ollut opastanut tilanteen hoidossa.
A:n mielestä vakuutusyhtiöllä on näyttötaakka väitteestään, että vahinko olisi voitu minimoida niin, ettei taloudellisia tappioita olisi lainkaan aiheutunut. Vakuutusyhtiö ei ole esittänyt laskelmaa maidontuotannon säilymisestä ennallaan vuokranavettaratkaisulla eikä selvitystä siitä, mistä vuokranavetta olisi ollut löydettävissä. Vakuutusyhtiö ei ole myöskään ottanut huomioon vuokranavetasta aiheutuvien lisäkustannusten vaikutusta katetuottoon. Lisäkustannuksia aiheutuisi käyttöönottoon ja luovutukseen liittyvistä töistä, vuokrasta, matkakustannuksista ja ylimääräisestä työajasta. Poikkeavat olot voivat myös vähentää maidontuottoa.
Yleisesti tavoite maidontuotannossa on, että hieho poikii ensimmäisen kerran kahden vuoden iässä, jonka jälkeen lehmälle syntyy yksi vasikka vuodessa. Elinaikanaan lehmä ehtii poikia keskimäärin kolme kertaa. Maidontuotanto on runsaimmillaan heti poikimisen jälkeen. Lypsylehmä tuottaa keskimäärin 8 900 kg maitoa vuodessa. Pian poikimisen jälkeen lehmä siemennetään, ja tiineyden loppupuolella lehmä laitetaan umpeen eli sitä ei enää lypsetä. Lypsylehmät poistetaan tuotannosta keskimäärin viisivuotiaina (lähde: https://www.elaintieto.fi/nauta/nauta-tuotantoelaimena/).
Eläinkierrolla pyritään varmistamaan, että tilalla on eri ikäisiä ja eri lypsyvaiheessa olevia lehmiä, jotta maidontuotanto pysyisi mahdollisimman tasaisena. Mikäli olisi toimittu vakuutusyhtiön esittämällä tavalla ja hankittu hiehojen sijaan suoraan lypsylehmiä, eläinkierto ei olisi jatkunut ja maidontuotanto olisi vähentynyt. Lypsylehmillekin olisi tullut löytää sijoituspaikka.
Keskeytysvahingon määrän osalta A on vedonnut vakuutusyhtiölle esittämäänsä 9.6.2023 päivättyyn laskelmaan maidontuotannon katemenetyksestä 24 kuukauden vastuuajalla. Laskelman tukena on käytetty Pro Agrian asiantuntemusta ja laskelmia. Kokonaisvahingon määrä on 53 875 euroa. Mikäli laskelmaa ei katsottaisi riittäväksi näytöksi keskeytysvahingon määrästä, A pyytää lautakuntaa arvioimaan vahingon määrän oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 2 §:n 3 momentin ilmentämän periaatteen mukaisesti.
A on lausunut lisäkirjelmässään 17.11.2023, että esinevahingosta aiheutuneena keskeytysvahinkona maidontuotanto oli merkittävästi laskenut 29 eläinpaikan tuhouduttua ja eläinkierron muututtua. Maidontuotannon on osoitettu vähentyneen noin 200 000 litraa. Tuotantomäärän väheneminen ei johtunut vakuutusyhtiön esittämästä tuotantokustannusten noususta, joka saattoi vaikuttaa katetuottoon mutta ei litramäärään. Tilalla ei ollut muuta merkittävää liiketoimintaa vähentänyttä tekijää kuin palovahinko.
A on toistanut eläinkerrosta esittämänsä seikat todeten, että maidontuotannon jatkuminen edellyttää eläinten kiertoa vasikasta hiehoksi ja edelleen lehmäksi. Navettatilat jaetaan eri eläinryhmien tarpeiden ja lainsäädännön määrittelemällä tavalla, jotta eläinkierto säilyy ja eläimet voisivat hyvin. Maitotilalla on useita eläinryhmiä, joilla on erilaisia tilatarpeita ja joihin kohdistuu lainsäädännön asettamia vaatimuksia esimerkiksi pinta-alan ja lämmityksen osalta.
Kun 29 eläinpaikkaa oli tuhoutunut, vakuutusyhtiön esittämällä yksinkertaisella toimintamallilla ei käytännössä voitu toimia. Vakuutusyhtiö ei ollut pyrkinyt kunnolla selvittämään, miten maidontuotanto tapahtui väittäessään, ettei tilojen menettämistä voitu hyväksyä keskeytysvahingon perustaksi. A:lla ei ollut mitään perustetta olla hankkimatta eläimiä. Ainoa syy siihen oli ollut vapaiden eläinpaikkojen ja tilan puute.
Eläinkierrossa eri ikäisiä ja elämänvaiheessa olevia eläimiä siirretään tarpeen ja tilanteen mukaan tilasta toiseen. Eläinkierto ei toimi vain yhteen suuntaan niin, että hiehoja siirrettäisiin vain kasvattamosta robottinavettaan. Kun poikivia hiehoja siirretään robottinavettaan, muun muassa vasikoita ja nuorkarjaa on siirrettävä toisiin tiloihin. Vanhempia lehmiä siirretään maidontuotannon vähennyttyä teuraaksi. Kun korvaavia tiloja ei tulipalon seurauksena ollut, oli tarvittavien eläinpaikkojen aikaansaamiseksi lypsäviä lehmiä jouduttu vähentämään robottinavetasta. Tilalla ei ole ollut tyhjiä eläinpaikkoja odottamassa eläinten siirtoa. A on vedonnut esittämäänsä kaavioon eläinten ryhmittelystä ja eläinkierrosta sekä artikkeliin Lypsykarjatilojen eläinten ryhmittely vuodelta 2014.
A:n mielestä vakuutusyhtiön tulisi kiistäessään korvausvaatimuksen määrän osoittaa, kuinka paljon sen väittämillä vahingon rajoitustoimilla olisi voitu pienentää vahinkoa. A katsoo näyttäneensä 24 kuukauden aikana aiheutuneen huomattavaa tuotannon menetystä ja toimineensa olosuhteet huomioiden parhaalla mahdollisella tavalla tuotannon turvaamiseksi. Vakuutusyhtiö ei ollut osoittanut, että väitetyt vahinkojen rajoittamistoimet olisivat olleet mahdollisia ja pienentäneet kokonaisvahinkoa.
A on huomauttanut, ettei häneltä ollut kysytty, olisiko korvaaville eläimille ollut sijoituspaikkaa. A:n mielestä vakuutusyhtiön päätös 11.8.2021 oli perustunut puutteelliseen ymmärrykseen. Päätöksissä ei myöskään mainittu, että vuokranavetta tai tilapäistiloja olisi pitänyt hankkia, ja että niistä aiheutuvat lisäkustannukset korvattaisiin vakuutuksesta. A ei kiistä velvollisuuttaan minimoida lisävahinkoja. Eläinpaikkojen menetystä ei kuitenkaan voitu korvata muuten kuin rakentamalla vastaava määrä uusia paikkoja.
Alkuperäinen 74 000 euron vakuutuskorvaus palaneesta rakennuksesta ei ollut mahdollistanut uuden navettarakennuksen rakennustöiden käynnistämistä. Lopullinen 120 000 euron korvaus oli saatu 3.5.2023, kun palosta oli kulunut kaksi vuotta. Ennen sitä uudelleenrakentamista ei ollut voitu aloittaa. Välittömästi vahingon jälkeen aloitettunakin rakentaminen vie aikaa ja keskeytysvahinkoa olisi siten joka tapauksessa syntynyt. A katsoo, ettei vakuutusyhtiön huomautus siitä, että korvausraha oli lähtökohtaisesti tarkoitettu uusien eläinten hankintaan, perustu vakuutusehtoihin.
Selvitysten osalta A toteaa, että vakuutusyhtiölle oli toimitettu lisätietoja rakennuksesta sähköpostitse 11.10.22, 24.10.22, 25.11.22 ja 15.12.22. Vakuutusyhtiö ei ollut itse teettänyt tai tehnyt keskeytysvahinkolaskelmia menetetystä maidontuotannosta, koska se katsoi korvanneensa keskeytysvahingon päätöksellä 11.8.2021. Vakuutusyhtiön 30.8.2021 lähettämässä sähköpostissa ei kerrottu mahdollisuudesta lisäkorvauksiin tai korvausten menettämiseen, ellei asiaan palattaisi, joten viestillä ei A:n mielestä ole merkitystä asian arvioinnissa.
Keskeytysvahingoissa vahingon määrää ei koskaan täsmälleen tiedetä, vaan se perustuu parhaaseen arvioon tappioista verrattuna aiempien vuosien tietoihin sekä arvioon siitä, kuinka liiketoiminta olisi jatkunut ja kehittynyt ilman vahinkoa. A katsoo laskelmillaan osoittaneensa maidontuotannon pienentyneen 24 kuukauden vastuuajalla noin 200 000 litralla. Mikäli lautakunta katsoo, että se ei voisi esitettyjen laskelmien ja tietojen perusteella arvioida keskeytysvahingon euromäärää, A pyytää kuitenkin vahvistamaan, että korvattavaa keskeytysvahinkoa on aiheutunut maidontuotannon vähentymisenä 24 kk vastuuajan mittaiselta ajanjaksolta, ja suosittaa vakuutusyhtiötä korvaamaan sen.
A:n mukaan oletus oli kesällä 2021 annettujen korvauspäätösten jälkeen ollut, ettei lisäkorvauksia olisi enää tulossa. Kaikki toimenpiteet tilalla oli tehty oletuksella, että liiketoiminta oli turvattava ja A:n oli itse kannettava taloudellinen riski lisäinvestoinneista. Toimenpiteet oli pyritty valitsemaan niin kustannustehokkaasti ja taloudellisesti kannattavasti kuin olosuhteet huomioiden oli ollut mahdollista. Eläinkierron häiriintyminen lypsylehmiä ostamalla olisi todennäköisesti aiheuttanut taloudellisia tappiota vielä vakuutuksessa sovitun 24 kk vastuuajan jälkeenkin.
Vastine
Vakuutusyhtiö on kiistänyt A:n vaatimuksen lisäkorvauksen maksamisesta katsoen, ettei palovahingosta ole aiheutunut keskeytysvakuutuksen ehtojen perusteella korvattavaa maidontuotannon keskeytysvahinkoa.
Vakuutusyhtiö on lausunut perusteluinaan, että palovahingossa tuhoutui lämmin lihakarjakasvattamo-osa ja siihen liittynyt kylmä lato-osa. Lypsävät lehmät olivat olleet vahingon sattuessa uudemmassa tuotantorakennuksessa. Keskeytyskorvaus oli maksettu 11.8.2021. A:ta oli opastettu olemaan marras-joulukuussa 2021 yhteydessä eläinhankintojen ja mahdollisen keskeytyksen tilanteen selvittämiseksi.
Vakuutusyhtiö on kertonut A:n valtuuttaneen syyskuussa 2021 palovahinkoasiansa hoitajaksi vakuutusmeklarin, joka oli ottanut yhteyttä 18.3.2022 kokouspyynnöllä ja palannut vakuutusyhtiön aikatauluehdotukseen vasta 20.9.2022. Vakuutusyhtiö oli pyytänyt meklarilta useaan otteeseen perusteluja vaatimuksille. Rakennusvahingon osalta asia oli saatu sovittua 28.4.2023. Meklari oli luvannut 24.2.2023 toimittaa Pro Agrian asiantuntijan arvion keskeytysvahingosta, mutta arvion oli lopulta tehnyt toinen henkilö vakuutusmeklaritoimistosta liitteeksi 12.6.2023 esitettyyn vaatimukseen. A:lle oli lähetetty 30.8.2021 sähköposti kehotuksin ottaa yhteyttä, ellei eläimiä ollut saatavissa kuolleiden tilalle. A ja meklari eivät olleet asiasta yhteydessä lukuun ottamatta 18.3.2022 tilannemuistiota.
Vakuutusyhtiö vetoaa vakuutusehtojen kohtiin 3.2 ja 8 vahingon aiheuttamien lisäkustannusten korvaamisesta ja elinkeinotoiminnan uudelleen käynnistämisestä. Yhtiö kiistää passiivisuuden rakennusvahingon ja eläinten menetyksen korvaamisessa. Keskeytysvahingon korvausratkaisu oli asiakasmyönteinen, sillä siemennetyt hiehot eivät olleet tuottaneet vahinkohetkellä eivätkä ilman vahinkoa olisi tuottaneet hetkeen sen jälkeenkään. A on kertonut hankkineensa menetettyjen 29 eläimen tilalle vain kaksi hiehoa. Korvaus oli lähtökohtaisesti tarkoitettu uusien eläinten hankintaan. A:n oli tullut joka tapauksessa täyttää eläinhankinnassa vakuutusehtojen kohdan 8 mukainen velvollisuutensa ryhtyä viipymättä toimiin maatalous- ja liitännäiselinkeinotoiminnan uudelleen käyntiin saamiseksi ja käynnissä pitämiseksi samassa laajuudessa kuin se oli ollut ennen vahinkoa.
A:lle oli jo tuolloin kerrottu, että keskeytyksen korvattavuutta arvioitaessa lypsylehmien vajauksen syyksi ei voitu hyväksyä tilojen menettämistä, sillä lypsävinä lehmät olisivat muutoinkin siirtyneet maatilan muihin rakennuksiin. A ei ollut toiminut kuten vakuutusehdoissa edellytettiin ja häntä oli ohjeistettu. Se, että lehmät jätettiin kasvamaan omasta karjasta, ei oikeuta lisäkorvauksiin. Vakuutusyhtiön mielestä A ei ollut pyrkinyt tekemään eläinsiirtoja olemassa olleen kapasiteetin puitteissa.
Mikäli tilalle olisi hankittu korvaavia lypsylehmiä, ne olisi sijoitettu tilan vahingoittumattomiin rakennuksiin. A ei ollut yhteydessä mahdollisista tilapäisjärjestelyistä eikä kehotuksesta huolimatta ollut palannut asiaan ennen 12.6.2023 esitettyä korvausvaatimusta. Vakuutusyhtiö kiistää väittäneensä, että vuokranavetasta tai muusta tilapäisratkaisusta ei olisi aiheutunut kuluja. Vakuutusehtojen kohdan 3.2 mukaan lisäkustannuksina voidaan korvata myös keskeytysaikaa lyhentävien tai liikevaihdon menetystä pienentävien toimenpiteiden kustannukset. Vuokranavetasta aiheutuneet kustannukset olisivat lähtökohtaisesti olleet vakuutuksesta korvattavia kuluja.
Vakuutusyhtiö korostaa maidontuotannon osalta, että palossa ei ollut tuhoutunut lypsykarjanavetta, vaan sen toiminta oli jatkunut normaalisti. Palaneessa rakennuksessa oli ollut siemennettyjä hiehoja, nuoria hiehoja, lihavasikoita ja astutussonni. Tilan normaalissa toiminnassa hiehot siirrettiin lypsykarjanavettaan hieman ennen odotettua poikimista. Yhtiön käsityksen mukaan navetassa on ollut tilaa, koska A oli tiennyt poikimisajankohdat. Jos A olisi hankkinut eläimet menetettyjen tilalle ja tehnyt niille tilapäisen suojan, ellei navetassa olisi ollut tilaa, edes vuokranavetan hankinnalle ei olisi ollut tarvetta. A ei kuitenkaan ollut pyrkinyt löytämään ratkaisua asiaan.
Vakuutusyhtiö katsoo, ettei A ollut vakuutusehtojen kohdan 8 edellyttämällä tavalla ryhtynyt viipymättä toimiin toiminnan uudelleen käyntiin saamiseksi ja käynnissä pitämiseksi samassa laajuudessa kuin ennen vahinkoa. A oli tehnyt tietoisen valinnan olla hankkimatta eläimiä enempää kuin kaksi. Eläimet olisi voitu sijoittaa tilan muihin rakennuksiin tai tilapäisiin suojiin. A ei ollut ryhtynyt hankkimaan vuokranavettaa tai tilapäistä suojaa eikä ole esittänyt niistä mitään suunnitelmia.
Meklarin näkemys tilan eläinkierrosta perustuu siihen, että tulipalossa olisi tuhoutunut lypsykarjanavetta. Lypsykarjanavetan toiminta olisi voinut jatkua normaalisti, jos hiehoille olisi järjestetty tilapäinen sijoittamisratkaisu, ellei lypsykarjanavetassa ollut tilaa. A tai meklari eivät esittäneet korvausprosessin aikana ehdotusta, jonka pohjalta keskustelua tuotannon keskeytyksen pienentämisestä olisi voitu jatkaa. Pian vahinkotapahtuman jälkeen poikimassa olleet hiehot olisi voitu korvata suoraan lypsylehmillä, joille olisi pitänyt joka tapauksessa olla paikka lypsykarjanavetassa. A oli kuitenkin päättänyt olla hankkimatta lypsylehmiä. A:lla olisi ollut mahdollisuus käyttää jo korvattu 60 vuorokauden aika eläinten hankintaan tilan eläinkierron toimivuuden vaatimalla tavalla.
Vakuutusyhtiön mielestä A ja meklari olivat olleet passiivisia eivätkä he olleet esittäneet asiassa oma-aloitteisesti ratkaisuehdotuksia. A ei ollut noudattanut vakuutusehtojen kohtaa 8 eikä ollut ohjeen mukaisesti yhteydessä vakuutusyhtiöön, joten oli voitu olettaa, että eläinten hankinnassa ei ollut ongelmaa. Jostakin syystä eläimiä ei ollut haluttu hankkia.
Mikäli Vakuutuslautakunta vastoin vakuutusyhtiön näkemystä katsoisi, että A:lle on aiheutunut korvattava maidontuotannon keskeytysvahinko, yhtiö huomauttaa, että korvausvaatimus perustui laskelmien väärään tulkintaan. Laskelma katetuoton menetyksestä oli virheellinen. Lehmäkohtainen katetuotto on ollut ProAgria Keski-Suomen laskelmien mukaan vuonna 2020 1,327 euroa, 1,261 euroa vuonna 2021 ja 1,039 euroa vuonna 2022. A:n laskelmassa katetuoton menetystä on verrattu koko ajalta vuoden 2020 tasoon. Vertailu tulee kuitenkin tehdä aina kunkin vuoden katetuottoon.
Vakuutusyhtiön näkemyksen mukaan laskelman mukainen katetuotto ei ollut pienentynyt palovahingon vuoksi vaan pienentyminen johtui palovahingosta riippumattomista tekijöistä kuten kohonneista tuotantokustannuksista. Jo korvatun katetuoton osalta maksupäätöksessä 11.8.2021 oli huomioitu kaikkien siemennettyjen hiehojen osalta lehmän päiväkate, vaikka hiehot eivät vahinkoaikaan vielä tuottaneet vaan niistä oli vain kuluja. Lisäksi käytetty päiväkate 6 euroa/päivä/lehmä on suurempi kuin olisi tullut maksaa, sillä vuonna 2021 vuosikate on ollut 1 261 euroa ja todellinen päiväkate 3,45 euroa.
Vahingon määrän arvioinnin osalta vakuutusyhtiö katsoo, että oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 2 §:n 3 momentin sijasta asiassa tulee soveltaa vain vakuutussopimuslain mukaista näyttötaakkaa. Vakuutetulla on näyttötaakka korvattavasta vahingosta ja vahingon määrästä. Vakuutuslautakunta ei voi itsenäisesti arvioida vahingon määrää niin, ettei näkemys perustuisi vain lautakunnalle esitettyyn näyttöön.
Vakuutusyhtiö on lisävastineessaan 12.1.2024 toistanut asiassa lausumansa seikat korostaen, ettei palovahinko kohdistunut lypsykarjanavettaan ja tuotannossa olleisiin lypsylehmiin. Palaneessa rakennuksessa oli pidetty muun muassa hiehoja, jotka oli määrä siirtää poikimaan lypsykarjanavettaan. Vakuutusyhtiön mielestä A ei ollut esittänyt näyttöä siitä, miten eläinkierto oli vahingon johdosta tosiasiallisesti häiriintynyt, ja mitä tosiasiallisia toimenpiteitä oli tehty eläinkierron säilyttämiseksi. Vakuutusehtojen mukaan keskeytysvahingon pienentämiseksi tehdyistä toimenpiteistä aiheutuneet kulut korvataan vakuutuksesta. Jos arvioidut lisäkustannukset ylittivät 5 000 euroa, tuli toimenpiteistä sopia vakuutusyhtiön kanssa ennakkoon.
Vakuutusyhtiö on toistanut katsovansa A:n laiminlyöneen vakuutusehtojen kohdassa 8 edellytetyt toimenpiteet. Jos A olisi ollut yhteydessä vakuutusyhtiöön, keskeytysvahingon ja ehtokohtien 3.2 ja 8 mukaisten kustannusten määrää olisi voitu arvioida. Jälkeenpäin se on mahdotonta.
Ratkaisusuositus
Kysymyksenasettelu
Asiassa on kyse navettarakennuksen palovahingon vakuutuksenottajan maatilan maidontuotannolle aiheuttaman keskeytysvahingon määrästä.
Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot
A:n maidontuotannolleen ottamaan tuotannon keskeytysvakuutukseen sovellettavien 1.1.2021 alkaen voimassa olleiden vakuutusehtojen kohdan 2 mukaan tuotannon keskeytysvakuutuksen tarkoituksena on korvata vakuutetun tilan maatalous- tai liitännäiselinkeinotoiminnalle vakuutustapahtumasta aiheutunut keskeytysvahinko. Korvauksen edellytyksenä on, että toiminnan keskeytyminen on seurausta tai kustannukset ovat syntyneet valitun turvatason mukaisesta korvattavasta esinevahingosta. Tuotantoeläinten vahingoissa korvauksen edellytyksenä on, että tuotantoeläinvakuutuksella vakuutettuja eläimiä menetetään valitun turvatason mukaisessa korvattavassa vahingossa ja että ehdoissa määritelty vähimmäismäärä (korvausraja) ylittyy.
Korvauksen edellytyksenä on, että vahingoittunutta omaisuutta käytetään vakuutetun maatalous- tai liitännäiselinkeinotoimintaan ja että omaisuus on vakuutettu esinevakuutuksella.
Vakuutusehtojen kohdan 3.1 mukaan vakuutuksen kohteena on tilalla harjoitetusta ja vakuutuskirjaan merkitystä maatila- tai liitännäiselinkeinon liikevaihdosta saatava katetuotto. Katetuotto on maatila- tai liitännäiselinkeinosta yhden vuoden pituisena aikana rahana tai rahanarvoisena etuutena saatujen arvonlisäverottomien tulojen ja niiden hankkimisesta tai säilyttämisestä johtuneiden muuttuvien kulujen erotus. Muuttuvia kuluja ovat ne kulut, jotka ovat välittömästi riippuvaisia tilan tai tilalla harjoitetun liitännäiselinkeinon tuotannon määrästä. Muuttuvia kuluja ovat myös palkat ja henkilöstösivukulut, jotka kirjanpidossa kirjataan muuttuviin kuluihin.
Vakuutusehtojen kohdan 3.2 mukaan vakuutuksen kohteena ovat välttämättömät ja kohtuulliset lisäkustannukset, jotka aiheutuvat vakuutetulle siitä, että korvattavan esinevahingon suorana seurauksena omaisuutta ei voida käyttää oman tilan maatalous- tai liitännäiselinkeinotoimintaan. Lisäkustannuksina voidaan korvata myös keskeytysaikaa lyhentävien tai liikevaihdon menetystä pienentävien toimenpiteiden aiheuttamat kustannukset.
Vakuutusehtojen kohdan 4.1 mukaan vakuutuksesta korvataan vakuutetun maatalous- tai liitännäiselinkeinotoiminnan keskeytymisestä aiheutunut suoranainen tuotannon keskeytyminen, joka on seurausta
- tämän maatilavakuutuksen esinevakuutuksella vakuutetun omaisuuden ja valitun turvatason mukaisesti korvattavasta esinevahingosta, joka on tapahtunut vakuutuksen voimassaoloaikana
- tämän maatilavakuutuksen tuotantoeläinvakuutuksella vakuutetun eläimen kuolemasta tai hätäteurastamisesta johtuvasta vahingosta, joka ylittää vakuutuskirjaan merkityn korvausrajan ja joka on tapahtunut vakuutuksen voimassaoloaikana.
Vakuutusehtojen kohdan 5 mukaan vahingon määrä on korvattavan esinevahingon seurauksena aiheutunut katetuoton menetys tai välttämättömät ja kohtuulliset lisäkustannukset, jotka aiheutuvat siitä, ettei vahingoittunutta omaisuutta voi käyttää vakuutetussa maatalous- tai liitännäiselinkeinotoiminnassa. Lisäksi vahingon määrään lasketaan ne vakuutuksenottajan keskeytysvahingon pienentämiseksi maksamat liiketaloudellisesti perustellut kiirehtimis- tai muut ylimääräiset kulut, joiden johdosta keskeytysvahinko on pienentynyt vähintään vastaavalla määrällä vastuuaikana.
Vakuutusehtojen kohdan 8 mukaan vahingon tapahduttua vakuutuksenottajan on viipymättä ryhdyttävä toimenpiteisiin maatalous- ja liitännäiselinkeinotoiminnan uudelleen käyntiin saamiseksi ja käynnissä pitämiseksi samassa laajuudessa kuin se oli ennen vahinkoa. Tällaisista toimenpiteistä aiheutuneet kulut korvataan keskeytysvahingon pienentämiskulujen korvausperiaatteiden mukaisesti.
Jos lisäkustannukset ennakkoon arvioituna nousevat yli 5 000 euron, on lisäkustannuksia aiheuttavista toimenpiteistä sovittava vakuutusyhtiön kanssa ennakkoon.
Vahingon määrän selvittämiseksi vakuutettu on velvollinen luovuttamaan vakuutusyhtiölle tarvittavat tiedot kirjanpidostaan ja verotuksestaan.
Ohjeita, jotka vakuutusyhtiö antaa keskeytysvahingon rajoittamiseksi, tulee noudattaa.
Vakuutukseen sovellettavien yleisten sopimusehtojen kohdan 6.2, Vahingon torjumis- ja rajoittamisvelvollisuus (pelastamisvelvollisuus, VSL 32, 34 ja 61 §) mukaan vakuutustapahtuman sattuessa tai välittömästi uhatessa vakuutetun tulee kykyjensä mukaan huolehtia vahingon torjumisesta tai rajoittamisesta. [...]
Vakuutetun tulee muutoinkin noudattaa vakuutusyhtiön vahingon torjumiseksi ja rajoittamiseksi antamia ohjeita. Vakuutusyhtiö korvaa edellä mainitun pelastamisvelvollisuuden täyttämisestä aiheutuneet kohtuulliset kustannukset, vaikka vakuutusmäärä siten ylitettäisiinkin.
Jos vakuutettu on tahallisesti tai huolimattomuudesta, jota ei voida pitää vähäisenä, laiminlyönyt edellä tarkoitetun pelastamisvelvollisuutensa, voidaan hänelle tulevaa korvausta alentaa tai se evätä. Harkittaessa onko korvausta alennettava tai se evättävä, otetaan huomioon, mikä merkitys laiminlyönnillä on ollut vahingon syntymiseen. Lisäksi tulee ottaa huomioon vakuutetun tahallisuus tai huolimattomuuden laatu sekä olosuhteet muutoin.
Yleisten sopimusehtojen kohdan 11.1, Korvauksen hakijan velvollisuudet
(VSL 32 §, 69 § ja 72 §), mukaan korvauksen hakijan on annettava vakuutusyhtiölle sellaiset asiakirjat ja tiedot, jotka ovat tarpeen vakuutusyhtiön vastuun selvittämiseksi. Tällaisia asiakirjoja ja tietoja ovat esimerkiksi ne, joiden avulla voidaan todeta, onko sattunut vakuutustapahtuma, kuinka suuri vahinko on syntynyt ja kenelle korvaus on maksettava. Korvauksen hakija on velvollinen hankkimaan omalla kustannuksellaan ne selvitykset, jotka ovat parhaiten hänen saatavissaan ottaen kuitenkin huomioon myös vakuutusyhtiön mahdollisuudet hankkia selvitystä.
Vakuutusyhtiö ei ole velvollinen maksamaan korvausta ennen kuin se on saanut edellä mainitut selvitykset. Jos korvauksen hakija on vakuutustapahtuman jälkeen vilpillisesti antanut vakuutusyhtiölle vääriä tai puutteellisia tietoja, joilla on merkitystä vakuutusyhtiön vastuun arvioimisen kannalta, voidaan korvausta alentaa tai se voidaan evätä sen mukaan, kuin olosuhteet huomioon ottaen on kohtuullista.
Vakuutetun tulee mahdollisuuksiensa mukaan osallistua vahingon selvittelyyn sekä myötävaikuttaa vahingon todellisen syyn ja aiheuttajan saamiseen selville. Vakuutettu ei saa poistumalla vahinkopaikalta, nauttimalla vahingon jälkeen alkoholia tai huumausaineita taikka muulla tavoin vaikeuttaa vahingon selvittämistä.
Vakuutusyhtiölle on varattava tilaisuus tarkastaa vaurioitunut omaisuus ennen kuin sitä ryhdytään korjaamaan tai hävittämään.
Asian arviointi
Osapuolten erimielisyys koskee A:n maatilalla 1.5.2021 sattuneen palovahingon aiheuttaman keskeytysvakuutuksesta korvattavan maidontuotannon katetuoton menetyksen määrää.
Vakuutusyhtiö on hyväksynyt tilan maidontuotannolle myöntämästään keskeytysvakuutuksesta korvattavaksi keskeytysajaksi 60 päivää, koska korvaavia eläimiä ei ole ollut välttämättä heti saatavilla. Korvaussumma 4 230 euroa on perustunut hiehojen osalta lypsylehmien tuottamaan 6 euron päiväkatteeseen ja lihavasikoiden osalta 0,75 euron päiväkatteeseen. Vakuutusyhtiön mukaan hankkimalla tilalle vastaavat eläimet suurempaa keskeytystä ei olisi aiheutunut.
A on esittänyt keskeytysvakuutuksessa sovitulta 24 kuukauden vastuuajalta vakuutusyhtiölle 49 645 euron lisäkorvausvaatimuksen vedoten sen tueksi keskeisesti siihen, että A:n mukaan tilalla ei ole palovahingon jälkeen ollut sijoituspaikkoja korvaavien eläinten hankkimiseksi. A on esittänyt tilan maidontuotannon katetuotosta 9.6.2023 päivätyn laskelman. Laskelman mukaan vahinkoa edeltäneenä vuonna 2020 tilalla oli ollut 69 lehmää. Lukumäärä oli ollut tarkoitus säilyttää. Vuonna 2020 tilan maidontuotanto oli ollut yhteensä 583 230 litraa, vahinkovuonna 2021 maidontuotanto oli alentunut 534 111 litraan ja vuonna 2022 tuotanto on ollut 471 763 litraa. Tilalla on ollut 62 lehmää vuonna 2021 ja 59 lehmää vuonna 2022. Alkuvuoden 2023 osalta katetuoton menetys on laskettu vuoden 2022 kuukausimenetyksen perusteella.
Vakuutusyhtiö on kieltäytynyt lisäkorvauksen maksamisesta vedoten keskeytysvakuutuksen vakuutusehtojen kohdan 8 määräykseen vakuutuksenottajan velvollisuudesta ryhtyä viipymättä toimiin tuotannon ennallistamiseksi ja siihen, että A ei ollut hankkinut korvaavia eläimiä tilan maidontuotannon säilyttämiseksi ennallaan. Vakuutusyhtiö ei ole sinänsä kiistänyt A:n laskelmassa esittämää maidontuotannon määrän alentumista palovahingon jälkeen.
Asiassa on riidatonta, että vakuutusyhtiön myöntämästä maatilavakuutuksesta korvattavassa 1.5.2021 sattuneessa navettarakennuksen palovahingossa on menehtynyt 29 nautaa, joista 11 on ollut siemennettyjä hiehoja, yhdeksän nuorta hiehoa, seitsemän lihavasikkaa ja kaksi astutussonnia. Tuhoutuneessa rakennuksessa on ollut maatilan lämmin lihakarjakasvattamo ja siihen liittynyt kylmä lato-osa.
Lautakunta toteaa, että tuotannon keskeytysvakuutus on tässä tapauksessa ollut voimassa nimenomaan A:n maatilan maidontuotannon osalta. Palovahinko ei ole kohdistunut lypsävien lehmien sijoituspaikkana olevaan robottinavettaan eikä lehmiin, joten vahingolla ei ole voinut olla välitöntä vaikutusta keskeytysvakuutuksen kohteena olleeseen maidontuotantoon, vaikka vakuutusyhtiö on keskeytysvakuutuskorvausta suorittanutkin.
Lautakuntaan toimittamassaan kirjelmässä A on todennut, että ainoa syy korvaavien eläinten hankimatta jättämiseen on ollut vapaiden eläinpaikkojen puute. Vahingossa on menehtynyt 11 siemennettyä hiehoa. A:n tilan eläinkierrosta esitetyn selvityksen perusteella nämä hiehot olisivat siirtyneet kesä-elokuussa tapahtuneen poikimisen jälkeen lehmiksi maidontuotantoon robottinavettaan. Näin ollen robottinavettaan on ollut ilman palovahinkoakin järjestettävissä paikat mainitulle määrälle uusia lehmiä niiden poikimisen jälkeen. Tilan maidontuotanto olisi siten ollut mahdollista säilyttää vahingosta huolimatta ennallaan, mikäli A olisi hankkinut menehtyneiden 11 hiehon tilalle uudet lehmät. A ei ole väittänytkään, että korvaavia eläimiä ei olisi ollut saatavissa.
On selvää, että menehtyneiden eläinten lukumäärän perusteella palovahingossa on menetetty tilalta ainakin 29 eläinpaikkaa. A:n toimittaman selvityksen mukaan ennen palovahinkoa tilalla on ollut nautakarjan sijoittelua varten kolme eri rakennusta: palossa tuhoutunut lihakarjanavetta, maidontuotantoon tarkoitettu robottinavetta ja nuoren karjan navetta. Selvitystä eri rakennuksissa olleiden eläinpaikkojen lukumäärästä ei ole esitetty.
A:n selvitysten perusteella ja maidontuotannon kannalta tarkasteltuna palovahingon aiheuttamat vaikeudet eläinkierrossa ovat ensisijaisesti koskeneet robottinavetasta pois siirrettävien vasikoiden ja edelleen kasvatettavien hiehojen sijoittamista, mutta eivät välittömästi vakuutettua maidontuotantoa. Selvitystä siitä, mitkä maidontuotannon tason säilyttämisen kustannukset olisivat keskeytysvakuutuksen vastuuaikana olleet hankittaessa tuotannon tason säilyttämiseksi tarvitut lehmät ostamalla verrattuna siihen, että lehmät on haluttu kasvattaa tilan omasta eläinkannasta, ei ole asiassa esitetty. Myöskään syytä siihen, miksi eri vaihtoehdoista maidontuotannon säilyttämiselle ja niistä aiheutuvien kustannusten korvaamisesta vakuutuksesta ei ilmeisesti ole vakuutusyhtiön kanssa neuvoteltu ensimmäisen korvauspäätöksen jälkeen, ei ole selvitetty.
Velvollisuus osoittaa vakuutuksesta korvattavan vakuutustapahtuman sattuminen ja aiheutuneen vahingon määrä kuuluu ensisijaisesti korvauksen hakijalle. Lautakunta katsoo, ettei tässä tapauksessa ole kyse oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 2 §:n 3 momentin mukaisesta tilanteesta, jossa vakuutuksesta korvattavaksi vaadittavan saatavan määrästä ei olisi saatavissa uskottavaa näyttöä tai se olisi saatavissa vain vaikeuksin tai asian laatuun nähden kohtuuttomilla kustannuksilla tai vaivalla. Selostamansa seikat huomioon ottaen lautakunta katsoo jääneen osoittamatta, että A:n maatilan maidontuotannolle olisi välittömästi palovahingosta aiheutunut suurempaa keskeytysvahinkoa kuin vakuutusyhtiö on päätöksellään 11.8.2021 korvannut.
Lopputulos
Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön korvauspäätöstä asianmukaisena.
Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.
VAKUUTUSLAUTAKUNTA
Puheenjohtaja Häyhä
Sihteeri Isokoski
Jäsenet
Finne
Mattsson
Nurmela
Rajamäki
Vyyryläinen