Tapahtumatiedot

Vakuutuksenottaja N Oy harjoittaa matkailu- ja majoitustoimintaa omistamissaan entisen koulun rakennuksissa. Rakennuksiin kuuluva entinen opettajien asuntola vahingoittui 21.5.2023 sattuneessa tulvavahingossa. Vahinkotarkastusraportin 16.6.2023 mukaan tulvavesi ei ollut noussut maanpinnalla rakennukseen saakka, mutta vesi oli tulvinut maan ja rakenteiden kautta koko kellarikerrokseen. Tarkastuksen tietojen mukaan muiden tontilla olevien rakennusten ei ilmoitettu kärsineen tulvavahinkoja. N Oy haki korvausta vahingosta rakennuksen omaisuusvakuutuksesta.

Vakuutusyhtiö kieltäytyi maksamasta korvausta päätöksellään 21.6.2023. Yhtiö vetosi omaisuusvakuutuksen vakuutusehtoihin, joiden mukaan vakuutuksen luonnonilmiöturvasta ei korvattu vesistötulvasta aiheutuvaa vahinkoa. N Oy:n vakuutusmeklari vaati asian uutta käsittelyä vedoten siihen, että vakuutettaessa kaikkien rakennusten oli ilmoitettu olevan majoituskäytössä eli asuinrakennuksia. Meklari huomautti, ettei kyseistä asuntolarakennusta kuitenkaan ollut merkitty vakuutuskirjaan asuinrakennukseksi, kuten rakennuksiin kuuluneen huvilarakennuksen osalta oli tehty. Vakuutuskirjassa ei myöskään ollut yksilöity, mitä vakuutusehtoja kuhunkin vakuutuskohteeseen sovellettiin, joten vakuutussopimuksen sisältö oli siltä osin epäselvä. Asuinrakennusten vakuutusehdoissa vesistötulvan aiheuttamat vahingot luettiin korvattavien vahinkojen piiriin.

Vakuutusyhtiö ei muuttanut korvausratkaisuaan, vaan ilmoitti 27.6.2023, 5.7.2023 ja 6.7.2023 lähettämissään sähköposteissa, että N Oy:n rakennukset oli vakuutettu niissä harjoitetun majoitustoiminnan mukaan liikerakennuksina. Huvilarakennuksen osalta vuokraustoiminta oli tulkittu asumisen omaiseksi, jonka vuoksi rakennus oli vakuutettu asuinrakennuksena. Siihen sovellettavat vakuutusehdot olivat erilaiset.

Asiakkaan valitus

N Oy on pyytänyt asiassa lautakunnan ratkaisusuositusta toistaen vakuutusyhtiölle lähettämissään sähköposteissa lausumansa seikat.

N Oy on lausunut lisäkirjelmässään 24.5.2024, että vakuutuskirjan merkinnöissä oli kyse vakuutusyhtiön sisäisestä toimintatavasta, josta ei ollut informoitu meklareita. Sen vuoksi ei voitu väittää, että eri kohteisiin sovellettavat vakuutusehdot olisi pitänyt pystyä päättelemään merkinnöistä. Meklarille hyväksyttäväksi lähetetyssä vakuutuskirjan luonnoksessa ja sittemmin voimassa olleessa vakuutuskirjassa asiasta ei mainittu. Vakuutusyhtiö on myöntänyt, että siltä oli jäänyt asioita huomaamatta ja kertomatta.  Kohteiden vakuuttaminen liikerakennuksina oli vakuutusyhtiön oma käytäntö. Liikerakennuksina vakuuttamisen olisi tullut ilmetä vakuutuskirjan luonnoksesta. Siitä ei myöskään ilmennyt, että liikerakennuksille sovellettiin eri vakuutusehtoja kuin asuinkäyttöön tarkoitetuille rakennuksille.

N Oy on toistanut lisäkirjelmässään 2.2.2025, ettei vakuutuskirjalla ollut suoraa mainintaa siitä, kumpaa vakuutusehtoa, asuinrakennusten vai omaisuusvakuutuksen, sovellettiin mihinkin rakennukseen tai muuhun vakuutuskohteeseen. Vahingoittuneen rakennuksen osalta vakuutuskirjassa ei ollut mitään tietoa siitä, minkä tyyppinen rakennus vakuutusyhtiön mielestä oli kyseessä. Kohteiden nimistä voitiin kuitenkin päätellä, että oli haluttu vakuuttaa asuinrakennuksia All risks -turvalla. N Oy ei pidä vakuutusyhtiön vakuutuskirjalla antamia hyperlinkkejä luotettavana tapana antaa vakuutustietoja. Hyperlinkeistä pääsi avaintietoasiakirjoihin ja tuoteselosteisiin, mutta ei vakuutusehtoihin.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö on kiistänyt N Oy:n vaatimuksen ja lausunut vastineessaan 23.5.2024, että alkuperäisessä vakuutustarjouspyynnössä pää- ja sivurakennuksen kohdalla oli lukenut kohdassa käyttötapa ”majoitus, lyhytaikainen” ja huvilarakennuksen kohdalla ”Vuokraus, lyhytaikainen”. Siksi huvilarakennus oli vakuutettu asuinrakennuksena, kuten vuokra-asunnot yleensäkin. Vakuutuskirjassa kaikki muut rakennukset ovat olleet omaisuusvakuutusten alla. Vain huvilarakennuksen kohdalla on lukenut ”Rakennuksen tyyppi: asuinrakennus”. Tästä oli pääteltävissä, että tätä yhtä kohdetta koskivat asuinrakennuksen ehdot ja muita yleiset omaisuusvakuutusehdot.

Pääasiallisesti majoitustoiminnassa olevia rakennuksia ei voitu vakuuttaa asuinrakennuksina. Todennäköisesti myöskään huvilarakennuksen ei olisi kuulunut olla merkittynä asuinrakennukseksi. Meklari oli ilmoittanut N Oy:n toimialaksi lomakylät ja muun vastaavan toiminnan. Kyseisellä toimialalla majoituskäytössä olevat rakennukset tuli vakuuttaa liikerakennuksina. Siten kyseistä kohdetta ei olisi ylipäätään voinut vakuuttaa niin, että vesistötulva korvattiin.

Lisävastineessaan 16.1.2025 vakuutusyhtiö on lausunut, että vahinkohetkellä N Oy:llä oli ollut voimassa laajan turvatason omaisuusvakuutus luonnonilmiöturvalla. Vakuutuskirjassa 1.8.2022 oli yksilöity omaisuusvakuutusten vakuutustiedoissa jokaiselle vakuutetulle kohteelle niitä koskevat avaintietoasiakirjat ja tuoteselosteet. Niihin oli suora pääsy vakuutuskirjalta kunkin kohteen kohdalla.

Vakuutuskirjan mukaan kohteet ”Irtain käyttöomaisuus rakennuksissa”, ”Päärakennus, entinen koulurakennus majoituskäytössä, ensivastuuna”, ”Sivurakennus, majoituskäytössä, entinen opettajan asuntola, ensivastuuna”, ”Varastorakennus”, ”Huvilarakennuksen irtaimisto”, ”Rantasauna (tynnyrisauna)” ja ”Grillikatos” oli vakuutettu rakennus- ja/tai irtaimistovakuutuksella. Näihin kohteisiin sovellettiin siten omaisuusvakuutuksen ehtoja. Rakennuskohteet oli vakuutettu rakennusvakuutuksella, ja niiden kohdalla auenneet tuoteselosteet koskivat rakennusvakuutusta. Irtaimistokohteet oli vakuutettu irtaimistovakuutuksella, ja niiden kohdalla olleet tuoteselosteet koskivat irtaimistovakuutusta.

Rakennus- ja irtaimistovakuutuksen avaintietoasiakirjassa (ipid) on sivun oikeaan yläreunaan luokiteltu vakuutustuotteeksi ”Omaisuusvakuutus, yritysomaisuus”. Lisäksi mainittujen kohteiden kohdalla avaintietoasiakirjassa on maininta: ”Rakennus- ja irtaimistovakuutuksella vakuutetaan erilaisia rakennuksia (ei kuitenkaan asuinrakennuksia) sekä irtaimistoa kuten koneita, kalustoa, vaihto-omaisuutta yms.” Muiden rakennuskohteiden kohdalla tuoteseloste koskee rakennusvakuutusta, jonka on tuoteselosteen ensimmäisellä sivulla täsmennetty koskevan muita kuin asuinkäytössä olevia rakennuksia: "Rakennukset, muut kuin asuinkäytössä".

Vakuutusyhtiön mielestä mainittujen seikkojen perusteella oli selvää, ettei rakennusvakuutuksella vakuutettu kohde ollut asuinrakennus, eivätkä siihen siten soveltuneet asuinrakennuksen ehdot. Mainittujen rakennuskohteiden kohdalla vakuutuskirjalta avautui rakennusvakuutusta koskeva tuoteseloste ja rakennus- ja irtaimistovakuutusta koskeva avaintietoasiakirja. Sekä avaintietoasiakirjassa, että tuoteselosteessa mainittiin, että ne koskevat muita kuin asuinrakennuksia/asuinkäytössä olevia rakennuksia. Lisäksi vakuutustuotteen oli merkitty olevan ”yritysomaisuus”. Mainitut seikat pätivät myös tulvavahingosta kärsineen rakennuskohteen kohdalla. Näin ollen oli selvää, että sivurakennukseen sovellettiin omaisuusvakuutuksen ehtoja, eikä asuinrakennuksen ehtoja.

Huvilarakennuksen kiinteistövakuutuksen osalta vakuutusyhtiö on lausunut, että vakuutuskirjalla ainoastaan kohteen ”Huvilarakennus majoituskäytössä” (jäljempänä huvilarakennus) kohdalla avaintietoasiakirja ja tuoteseloste koskivat kiinteistövakuutusta. Vakuutuksen tuoteselosteen ensimmäisellä sivulla on täsmennetty sen koskevan asuinrakennuksia. Vakuutuskirjassa vain huvilarakennuksen kohdalla luki rakennuksen käyttötarkoituksena asuinrakennus. Kiinteistövakuutuksen avaintietoasiakirjassa huvilarakennuksen vakuutustuotteeksi oli merkitty ”Omaisuusvakuutus, Asuinrakennus”. Avaintietoasiakirjassa kiinteistövakuutuksesta on kerrottu seuraavaa: ”Sillä vakuutetaan erilaisia asuinrakennusyhtiöitä ja muita -yhteisöjä sekä niiden mukana kyseisten rakennusten hoitoon tai asukkaiden yhteiseen käyttöön tarkoitettua irtaimistoa.” Kiinteistövakuutuksen tuoteselosteen mukaan vakuutus koskee nimenomaan asuinrakennuksia. Näin ollen vakuutusyhtiö on pitänyt mainitsemansa seikat huomioiden selvänä, että huvilarakennus oli luokiteltu asuinrakennukseksi ja vakuutettu sellaisena. Siten sen kohdalla sovellettiin muista rakennuskohteista poiketen asuinrakennuksen ehtoja.

Vakuutusyhtiö on huomauttanut, että vakuutuskirjan ensimmäisellä sivulla kehotettiin tutustumaan sen tietoihin huolellisesti. Sama kehotus on ollut myös vakuutustarjouksen ensimmäisellä sivulla.

Yhtä kohdetta eli huvilarakennusta koskeva virhe, jossa se oli virheellisesti merkitty asumiskäyttöön, oli ollut jo vakuutustarjouksessa ja vahinkoa edeltäneissä viidessä vakuutuskirjassa, jotka N Oy ja sen meklari olivat vastaanottaneet vuosiuudistus- ja muutosvakuutuskirjoina. Mikäli meklari olisi toiminut kehotuksen mukaisesti ja tutustunut vakuutustarjoukseen tai johonkin viidestä vakuutuskirjasta huolellisesti, hän olisi huomannut huvilarakennuksen olevan vakuutettuna eri vakuutuksella kuin muut rakennuskohteet, ja sitä koskeva virhe olisi saatu oikaistua ennen nyt käsillä olevaa vahinkotapahtumaa. Meklari oli kuitenkin hyväksynyt tarjouksen sekä vastaanottanut myöhemmät vakuutuskirjat virheestä mainitsematta.

Mainittu seikka ei kuitenkaan muuttanut sitä, että kaikki muut kohteet oli vakuutettu oikein. Liiketoiminnassa käytettäviä rakennuksia, kuten vahinkokohdetta, ei olisi ylipäätään voitu vakuuttaa niin, että vesistötulva olisi kuulunut korvattavuuden piiriin. Kielteinen korvauspäätös oli soveltuvien omaisuusvakuutusehtojen mukainen.

Vakuutuskirjaa tarkastelemalla oli selvää, että huvilarakennus oli vakuutettu eri vakuutuksella kuin muut kohteet, sillä sitä koskevat avaintietoasiakirja ja tuoteseloste poikkesivat muiden kohteiden osalta ilmoitetuista. Lisäksi tuoteselosteessa oli merkitty vakuutustuotteeksi ”asuinrakennus”, kun muiden kohteiden vakuutustuotteeksi oli merkitty ”yritysomaisuus”. Vain huvilarakennuksen kohdalla rakennuksen tyypiksi oli merkitty asuinrakennus, joten se oli ainoa kohde, johon sovellettiin asuinrakennuksen ehtoja.

Vakuutustarjouspyynnössä päärakennuksen ja sivurakennuksen käyttötavaksi oli ilmoitettu ”majoitus, lyhytaikainen” ja huvilarakennuksen käyttötavaksi ”vuokraus, lyhytaikainen”. Sen vuoksi huvilarakennus oli vakuutettu asuinrakennuksena, kuten vuokra-asunnot yleensä. Meklari oli ilmoittanut tarjouspyynnössään N Oy:n toimialaksi lomakylät yms. toiminta, jolloin majoituskäytössä olevat rakennukset tuli vakuuttaa liikerakennuksina. Asuinrakennuksina vakuutettiin vain asunto- tai kiinteistöosakeyhtiötoimialalla olevat rakennukset. Siten myös huvilarakennus olisi tullut vakuuttaa rakennusvakuutuksella ja tulvavahingon kärsinyt sivurakennus oli vakuutettu oikein. Näin ollen tulvavahingon kärsinyttä rakennusta koskevat omaisuusvakuutusehdot, joiden mukaan vesistötulvasta aiheutunutta vahinkoa ei korvata.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kyse vakuutusyhtiön velvollisuudesta korvata vesistötulvan N Oy:n rakennukselle 21.5.2023 aiheuttama vahinko. Tämän kysymyksen ratkaisemiseksi asiassa on arvioitava, oliko vakuutusyhtiö antanut ennen vakuutussopimuksen tekemistä N Oy:tä edustaneelle vakuutusmeklarille vakuutussopimuslain edellyttämät tiedot vakuutussopimuksen sisällöstä ja vakuutukseen sovellettavaksi tulevista vakiovakuutusehdoista.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Vakuutussopimuslaki

5 § Tiedot ennen sopimuksen tekemistä, 1 ja 3 momentti

Vakuutuksenantajan on ennen vakuutussopimuksen tekemistä annettava vakuutuksen hakijalle tietoja vakuutusmuodoistaan, näiden vakuutusten vakuutusmaksuista ja vakuutusehdoista sekä muut hakijalle määritettyyn vakuutustarpeeseen sopivan vakuutuksen valitsemiseksi tarpeelliset tiedot. Tietoja annettaessa tulee kiinnittää huomiota myös vakuutusturvan olennaisiin rajoituksiin.

Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitetut tiedot on annettava ymmärrettävässä muodossa ja niitä annettaessa on otettava huomioon tarjottavan vakuutuksen monimutkaisuus ja se, onko vakuutuksen hakija kuluttaja tai tähän 3 §:n 2 momentin mukaan rinnastettava vai muu henkilö, sekä muut asiakkaan tai asiakasryhmän ominaisuudet.

5a § Tietojen toimittaminen pysyvällä tavalla taikka verkkosivustolla

Ennen sopimuksen tekemistä annettavat tiedot on toimitettava paperilla tai muulla pysyvällä tavalla taikka verkkosivustolla. Siitä, mitä tietojen toimittamistapaa on kulloinkin käytettävä, sekä tietojen toimittamisen yleisistä vaatimuksista annetaan tarkempia säännöksiä valtioneuvoston asetuksella.

Solvenssi II -direktiivin I liitteessä tarkoitettuja vahinkovakuutuksia koskeva vakiomuotoinen asiakirja on kuitenkin toimitettava paperilla tai muulla pysyvällä tavalla. Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä tiedoista, jotka asiakirjassa on oltava, asiakirjan laatimiskielestä ja muista asiakirjaa koskevista seikoista ottaen huomioon vakuutusten tarjoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2016/97 20 artiklan 5–9 kohdan säännökset. Komission teknisillä sääntelystandardeilla säädetään tarkemmin asiakirjan vakiomuotoisesta esitystavasta ja sen sisältämien tietojen yksityiskohtaisesta esitystavasta.

Sen estämättä, mitä edellä 1 ja 2 momentissa säädetään, vakuutuksen hakijalle on pyynnöstä aina toimitettava ennen sopimuksen tekemistä annettavat tiedot paperilla. Tietojen toimittamisesta ei saa periä maksua. Vakuutusten puhelinmyynnissä sovelletaan, mitä kuluttajansuojalain 6a luvun 11 §:n 2 momentissa säädetään.

9 § Vastuu puutteellisista tai virheellisistä tiedoista

Jos vakuutuksenantaja tai sen edustaja on vakuutusta markkinoitaessa jättänyt vakuutuksenottajalle antamatta tarpeellisia tietoja vakuutuksesta tai antanut hänelle siitä virheellisiä taikka harhaanjohtavia tietoja, vakuutussopimuksen katsotaan olevan voimassa sen sisältöisenä kuin vakuutuksenottajalla oli saamiensa tietojen perusteella ollut aihetta käsittää.

Mitä 1 momentissa säädetään, on vastaavasti voimassa, jos vakuutuksesta sen voimassaoloaikana on annettu puutteellisia, virheellisiä taikka harhaanjohtavia tietoja, joiden voidaan katsoa vaikuttaneen vakuutuksenottajan menettelyyn. Tämä ei kuitenkaan koske tietoja, jotka vakuutuksenantaja tai sen edustaja on vakuutustapahtuman sattumisen jälkeen antanut tulevasta korvauksesta.

Asian arviointi

Osapuolet ovat keskeisesti erimieltä siitä, oliko vakuutusyhtiön vakuutussopimusta tehtäessä antamissa asiakirjoissa ja tiedoissa riittävästi yksilöity se, mitkä vakuutusehdot N Oy:n eri rakennusten vakuutuksiin tulivat sovellettaviksi. N Oy on vedonnut siihen, ettei mainittu seikka ole sen mielestä riittävästi ilmennyt vakuutusyhtiön antamista asiakirjoista. N Oy:n käsityksen mukaan kyse on myös ollut ensisijaisesti asuinrakennuksista, joihin on siten tullut soveltaa asuinrakennuksille tarkoitettuja vakuutusehtoja, joissa määritellyt vesistötulvavahingot kuuluvat vakuutuksen korvauspiiriin. Sitä vastoin vakuutusyhtiön mukaan N Oy:n majoitusliiketoimintaan käyttämät rakennukset on tullut vakuuttaa liikerakennuksina ja siten niille tarkoitetulla yritysten irtaimisto- ja omaisuusvakuutuksella. Siinä vesistötulvavahingot on rajattu vakuutuksen ulkopuolelle.

Lautakunnan käsityksen mukaan asiassa on sinänsä riidatonta, että N Oy:n rakennukselle aiheutunut vesistötulvan aiheuttama vahinko ei kuulu vakuutusyhtiön yrityksille tarjoamaan omaisuusvakuutukseen sovellettavien vakuutusehtojen mukaiseen vakuutuksen korvauspiiriin. Lautakunta katsoo, että käsiteltävän asian ratkaisemisen kannalta olennaisin kysymys onkin se, oliko vakuutusyhtiön N Oy:lle ennen vakuutussopimuksen tekemistä antamista tiedoista joka tapauksessa riittävästi ilmennyt, etteivät vesistötulvan aiheuttamat vahingot kuuluisi vakuutusyhtiön rakennuksille tarjoaman luonnonilmiövakuutuksen piiriin.

Lautakunnalle toimitetusta vakuutusyhtiön 16.9.2021 päivätystä kymmensivuisesta vakuutustarjouksesta ei ilmene, että vakuutusyhtiö olisi liittänyt tarjoukseen eri vakuutusosiin sovellettavia vakiovakuutusehtojaan. Tarjouksessa on kuitenkin erikseen yksilöity kunkin vakuutettavan rakennuksen osalta sille tarjottu vakuutus ja annettu linkki vakuutusyhtiön verkkosivustolla saatavilla olleisiin kyseisen vakuutuksen avaintietoasiakirjaan ja tuoteselosteeseen.

Päärakennuksen ja nyt riidanalaisena olevan sivurakennuksen, ”entinen opettajan asuntola” osalta tarjouksessa on mainittu vakuutukseksi ”Omaisuusvakuutus laaja taso”. Tarjousasiakirjassa ei ole eri vakuutuskohteiden osalta nimeltä yksilöity vakuutukseen sovellettavaksi tulevia vakiovakuutusehtoja eikä niiden tarjoushetkellä voimassa ollutta versiota. Lautakunta on kiinnittänyt huomiota myös siihen, että muun muassa mainitun sivurakennuksen kohdalla vakuutuksen avaintietoasiakirjaa ja tuoteselostetta koskevat linkit on annettu omaisuusvakuutuksen sijasta otsikolla rakennus- ja irtaimistovakuutus. Tuoteselosteen osalta linkin osoitteena on lisäksi ollut ”...rakennusvakuutus”.

Vakuutusyhtiön lautakunnalle toimittamasta asiakirjaselvityksestä ei ilmene, mitä asiakirjoja vakuutusyhtiö oli tarjonnut mainittujen linkkien kautta vakuutuksen hakijan luettavaksi. Vakuutusyhtiön nyt vahinkoon soveltamaa omaisuusvakuutusta ei ole erikseen mainittu tarjousasiakirjalla annetuissa linkeissä, ja N Oy on kiistänyt, että vakuutusehdot olisivat olleet sen saatavissa mainittujen linkkien kautta. Näyttövelvollisuus vakuutusta koskevien asiakirjojen antamisesta vakuutuksen hakijalle kuuluu vakuutuksen antajalle.

Vakuutusyhtiö on liittänyt lautakuntaan toimittamaansa vastineeseen rakennus- ja irtaimistovakuutuksen avaintietoasiakirjan, jonka mukaan vesistön pinnan nousun aiheuttamat vahingot eivät ole vakuutuksesta korvattavia. Lautakunta on kuitenkin kiinnittänyt huomiota siihen, että vastoin avaintietoasiakirjalle merkittyä tietoa vakuutusyhtiön toimittaman rakennuksen vakuutuksen 1.1.2020 alkaen voimassa olleen tuoteselosteen rakennuksen turvatasoja kuvaavassa taulukossa luonnonilmiövakuutuksen on ilmoitettu sisältävän korvattavina vahinkotapahtumina muun muassa vesistötulvat.

Vakuutusyhtiö on vastineissaan lausunut nimenomaisesti, että majoituskäytössä olevat rakennukset tuli sen noudattamassa käytännössä vakuuttaa liikerakennuksina ja sen vuoksi rakennusvakuutuksella. Näin ollen ja vakuutusyhtiön vakuutuksista antamikseen selvittämien asiakirjojen, erityisesti vakuutuksen tuoteselosteen, perusteella lautakunta katsoo, että N Oy on voinut saamansa vakuutustarjouksen pohjalta perustellusti päätyä siihen käsitykseen, että nyt puheena olevan kaltaiset vesistötulvien aiheuttamat rakennusvahingot kuuluisivat vakuutusyhtiön sivurakennukselle tarjoaman vakuutusturvan piiriin. Tämän vuoksi, ja kun muuta ei ole väitetty, lautakunta katsoo, että N Oy:n vakuutussopimuksen on vakuutussopimuslain 9 §:n 1 momentin nojalla katsottava olleen vahingon sattuessa voimassa myös vesistötulvien aiheuttamien vahinkojen varalta.

Selvyyden vuoksi lautakunta toteaa, että tässä tapauksessa sillä osapuolten käsittelemällä seikalla, että N Oy:n majoituskäytössä oleva huvilarakennus on mahdollisesti ollut virheellisesti vakuutettuna niin ikään vesistötulvavahinkoja korvaavalla kiinteistövakuutuksella, tai että N Oy:tä oli vakuutussopimusta tehtäessä edustanut vakuutusmeklari, ei ole asian lopputuloksen kannalta ratkaisevaa merkitystä.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta suosittaa, että vakuutusyhtiö ottaa N Oy:n sille ilmoittaman 21.5.2023 sattuneen tulvavahingon uudelleen käsiteltäväkseen vakuutusyhtiön korvattaviin tulvavahinkoihin vahinkohetkellä soveltamien vakuutusehtojen mukaisesti.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Häyhä
Sihteeri Isokoski

Jäsenet:
Mattsson
Nurmela
Rajamäki
Wallin