Tapahtumatiedot

Asiakas oli 15.11.2019 ostanut 80 000 euron kauppahinnasta kiinteistön, jolla sijaitsee vuonna 1967 valmistunut 1-kerroksinen omakotitalo. Hän havaitsi 14.2.2022 aamulla keittiön ja olohuoneen lattiamateriaalien (laatoitus ja parketti) välistä tulleen vettä lattialle. Vahinkoilmoituksessa vahingon syyksi on merkitty: ”Putkiston tai LVI-laitteen rikkoutuminen. Vuoto”.  Kohdassa ’tapahtuman kuvaus’ on kerrottu, että ”Vanhat käyttövesiputket vuotanut lattian alle.”.

Vakuutusyhtiön toimeksiannosta yritys A Oy teki rakennuksessa vahinkokartoituksen 17.2.2022. Rakennuksen päädyssä ollutta autotallia ei talviolosuhteiden vuoksi tarkastettu. Raportin mukaan kohteessa oli ”remonttia päällä joka puolella taloa”. Vettä oli tullut parketille kohdalta, jossa oli keittiön alkuperäinen vesipiste, jonka putket oli ”tulpattu alapohjarakenteen sisään, uuden laatoituksen alle kesällä 2021.”. Putkistoa ei saatu paineistettua vuodon paikantamiseksi, minkä vuoksi kohteeseen piti raportin mukaan tehdä vuodonhaku, jossa vuotava putki piikataan auki. Ennen jatkotöitä kohteessa piti tehdä asbestikartoitus, koska rakenteita oli purettu. Suositeltavina toimenpiteinä raportissa on mainittu ”Kastuneelta alapohjan alalta pintalaatan pois piikkaus ja eristeiden purku.”.

Laboratoriotutkimuksessa 2.3.2022 todettiin asbestikartoitusnäytteen (pyyhintänäytteenä pölyä pussissa) sisältäneen asbestia (antofylliitti).

Asiakas ja vakuutusyhtiön vahinkotarkastaja kävivät tämän jälkeen keskustelua muun muassa vuodon syystä ja asbestikartoituksen sekä -siivouksen korvattavuudesta. Kun vakuutusyhtiö 12.4.2022 tiedusteli asiakkaalta vuodon syytä, asiakas ilmoitti 19.4.2022 tutkineensa osan, ja kertoi näin: ”siinä näytti olevan tiivisterenkaassa vikaa ja vuoto tapahtui sen johdosta.”. Myöhemmin (25.4.2022) asiakas kertoi, että ”Tiiviste oli ilmeisesti mennyt poikki, koska halkaistuani osan siitä tippui kolme tiivisterenkaan palasta, vaikka olisi pitänyt tippua kaksi.”.

Vahinkotarkastaja totesi tämän jälkeen, ettei hän ”päässyt vielä selville tuosta liitoksen viasta”, ja että ”Oleellista olisi tietää, miksi liitos on jäänyt vuotamaan, tai jos siitä on jotain rikkoutunut, niin mikä ja miksi.” Tarkastajan mukaan puhelinkeskusteluista ja viesteistä on käynyt ilmi, että liitos pitäisi tutkituttaa lvi-asiantuntijalla. Vastausviestissään asiakas on muun ohessa todennut, että hän on lvi-asiantuntija, ja ettei tarkastaja ollut ”missään vaiheessa ilmoittanut, että minä en kelpaa.” ja että tämän jälkeen tarkastaja ”oli kysynyt, miksi vuotaa ja selvitin asian!”.

Vahinkotarkastajan 2.5.2022 ja 20.5.2022 lähettämien sähköpostiviestien mukaan kyse vaikuttaa olevan asennusvirheestä, koska vuoto on ollut tiivisteen ja putken välistä, eikä liitos siten ole ollut tiivis.

Asiakas pyysi 18.7.2022 vakuutusyhtiötä oikaisemaan kielteisen korvauspäätöksen ja vaati korvauksille viivästyskorkoa sekä asianajokulujensa korvaamista. Asiakas perusteli oikaisuvaatimusta sillä, että kyseessä on kiistattomasti vakuutusehtojen tarkoittama korvattava vuotovahinko. Asiassa ei myöskään ole osoitettu asennusvirhettä putkiliitoksessa / -tulppauksessa.

Asiakas kertoi loppuvuodesta 2020 tehneensä keittiöremonttia / putkistomuutoksia, joiden yhteydessä hän oli katkaissut keittiön lattiassa kulkeneen kuparisen käyttövesiputken ja tulpannut sen puristusliittimellä. Vahinkotarkastaja pyysi 12.8.2022 asiakkaalta tarkempaa selvitystä siitä, milloin putken tulppaus oli tehty, koska tiedot olivat tältä osin ristiriitaisia. Lisäksi tarkastaja pyysi asiakkaalta yksilöityä euromääräistä vaatimusta.

Kun asiakas toimitti liitoksen tekoajankohdasta selvityksen, tarkastaja kertoi vakuutusyhtiön ottavan asian uudelleen käsittelyyn saamillaan uusilla tiedoilla. Vakuutusyhtiö ja asiakkaan asiamies olivat 18.8.2020 todenneet, että vakuutusyhtiö oli saanut riittävät tiedot asian uudelleen käsittelemiseksi. Vahinkotarkastaja ilmoitti 7.9.2022 lähettämässään sähköpostiviestissä vakuutusyhtiön korvaavan vuotovahingon vakuutusehtojen mukaisesti ja pyytävän A:lta tarkemman kustannusarvion.

Asiakas toimitti 5.10.2022 vakuutusyhtiölle listauksen rakennustoimenpiteistä, joita hänen näkemyksensä mukaan ei ollut otettu huomioon A:n kustannuslaskelmassa. Asiakkaan hintapyyntö korjaus- ja muista kustannuksista oli 130 000 euroa.

A Oy teki uuden kustannusarvion 14.10.2022, minkä jälkeen se teki vielä 17.10.2022 vahinkokartoituksen autotallissa ja täydensi raporttiaan. Lisäkartoituksen perusteella voitiin raportin mukaan olettaa, että keittiössä ollut putkivuoto oli kastellut autotallin lattiarakennetta, ja että autotallin lattiarakenteiden kosteuteen vaikuttavat havaintojen perusteella myös osin ulkopuoliset vedet. Autotallin tarkastuksen jälkeen A Oy laati lokakuun 2022 lopussa uuden kustannuslaskelman.

Loka- ja marraskuun 2022 aikana asiakas ja vakuutusyhtiö keskustelivat vahingon laajuudesta, kartoitusraporteista ja kustannuslaskelmista sekä korvattavista kustannuksista. Koska autotallin vahinkoalueella oli epäilty olleen asbestia, laboratorioon toimitettiin rakennenäytteitä. Asbestiraporttien (18.11.2022 ja 24.11.2022) mukaan asbestipurku on tarpeellinen, koska raportissa eritellyissä neljässä rakenteessa oli asbestia.

Vakuutusyhtiö teki 5.12.2022 korvauspäätöksen, jonka mukaisesti se maksoi asiakkaalle ennakkokorvauksena 40 000 euroa, josta vähennettiin 850 euron omavastuu. Korvauksen lisäksi vakuutusyhtiö maksoi asiakkaalle viivästyskorkoa 16.9.–7.12.2022 väliseltä ajalta.

Kun vahingon laajuus täsmentyi rakenteiden purkutyön myötä, A Oy laati uuden kustannusarvion/työsuunnitelman 6.2.2023. Vakuutusyhtiö teki 17.2.2023 korvauspäätöksen, jonka mukaisesti se maksoi asiakkaalle lisäkorvauksena 15 519 euroa. Vakuutusyhtiö viittasi vakuutusehtojen kohtaan 6.2.1.2, jossa määritellään rakennuksen vahingon määrän laskeminen ja korvaamisen edellytykset. Kyseinen ehtokohta sisältyy korvauspäätökseen, jossa on myös liitteenä muutoksenhakuohjaus.

Ratkaisua vakuutusyhtiö selosti kertomalla, että uudishinnan mukaisiksi korjauskustannuksiksi on A:n kustannusarvion perusteella laskettu 94 100 euroa. Asiakkaan silloiselle asiamiehelle 6.2.2023 lähettämässään sähköpostiviestissä vakuutusyhtiön vahinkotarkastaja oli kertonut kyseisen summan sisältävän A Oy:n kustannusarvion ja myös A Oy:n yhteistyökumppaniltaan saaman arvion asbestipurkutyöstä sekä vahinkotarkastajan arvion laskelmasta puuttuvista sähkötöistä. Vakuutusyhtiö katsoi rakennuksen nykyhinnan olevan 59 prosenttia uudishinnasta, jolloin nykyhinnan mukaiseksi korvausmääräksi muodostui 55 519 euroa. Toiselle korvauserälle vakuutusyhtiö maksoi viivästyskorkoa ajalta 16.9.2022–20.2.2023.

Korvauspäätöksessä vakuutusyhtiö kertoi maksavansa lisäkorvausta arvioitujen korjauskustannusten ja maksetun nykyhintakorvauksen erotuksena sen mukaan, kun yhtiölle esitetään selvitys rakennuksen korjaus- tai rakentamistoimenpiteiden suorittamisesta. Lisäkorvausta maksetaan kuitenkin enintään 38 581 euroa (94 100 euroa - 55 519 euroa), eli toteutuneet kustannukset, joista vähennetään maksettu nykyhintakorvaus. Korvauspäätöksessä vakuutusyhtiö ilmoitti lisäksi, etteivät ulkopuolisten ja/tai maaperäkosteuksien aiheuttamat vauriot perustuksissa olleet merkittäviä ja että rakennuksen oli oletettu olevan asuinkelpoinen.

Asiakas pyysi vakuutusyhtiötä muuttamaan korvauspäätöstä, joka hänen mielestään perustui puutteelliseen kustannuslaskelmaan. Tämän jälkeen vakuutusyhtiö 21.3.2023 maksoi lisäkorvausta A Oy:n päivittämän kustannuslaskelman perusteella 5 703,99 euroa ja sille korkoa 16.9.2022 alkaen. Korvauspäätöksessä vakuutusyhtiö katsoi asiakkaan vaatimusten osittain kohdistuvan vaurioihin, joita ei ole todennettu olevan tai niiden kuuluvan vahinkoon (esimerkiksi seinien alaosien korjaus). Vakuutusyhtiö selosti myös perusteluja ja ratkaisuja useista omaisuuseristä, joiden osalta osapuolet eivät olleet yksimielisiä. Päätöksessä vakuutusyhtiö viittasi ehtokohdan 6.2.1.2 lisäksi LVI- ja sähkölaitevähennyksiä koskevaan kohtaan 6.2.1.4, jossa kerrotaan ikävähennyksistä ja niiden laskemistavasta. Päätökseen on kirjoitettu ehtokohta 6.2.1.4.

Asiakas toimitti (27.3.2023) vakuutusyhtiölle B Oy:n muistion ja lausunnon A Oy:n kustannusarvion puutteellisuuksista. Lisäksi asiakkaan asiamies toimitti vakuutusyhtiölle 20.5.2023 sähköpostiviestissä uutta selvitystä vahingon laajuudesta ja korjaustavasta. Viestissä on muun muassa viitattu B Oy:n suunnittelijan 25.4.2023 päivättyyn korjaustyöselostukseen ja 31.3.2023 päivättyyn kosteusmittausraporttiin. Mittausraportin mukaan vahingon todellinen laajuus selvisi ilmeisesti vasta 7 kuukautta vahinkotapahtuman jälkeen syksyllä 2022.

Vahinkotarkastaja on asiakkaan asiamiehelle 9.6.2023 lähettämässään sähköpostiviestissä pyytänyt tarkemmin yksilöimään, minkä osuuden suunnitelmassa mainituista sellaisista toimenpiteistä, joita ei jo aiemmin ole hyväksytty korvattaviksi, asiakas katsoo kuuluvan korvauksen piiriin. Kosteusmittauksissa on todettu mittapisteen 4 kohdalla olevan vuotovahingosta johtuvaa kosteutta alapohjan betonilaatassa. Tuon osalta siis voidaan hyväksyä bitumin poisto ja uusinta jonkinmoiselle alueelle. B Oy:n mittausraportissa ei ole määritelty kastunutta aluetta.

Kun asiakas haki korvausta LVIS-tekniikan rikkoutumisesta alapohjan purkamisen yhteydessä, vakuutusyhtiö ilmoitti 9.6.2023 korvauspäätöksessä, että betonilaatan purkamista piikkausmenetelmällä oli korvattu. Vuototurvasta oli korvattu LVI-järjestelmän purkamista ja takaisin asennusta kustannusarvion perusteella. Koska alapohjan betonilaatta oli purettu sahaamalla laatta osiin, putket ja kaapelit olivat väistämättä rikkoutuneet. Kyseinen rikkoutuminen ei ole kotivakuutuksesta korvattava vahinko. Ratkaisussa vakuutusyhtiö on viitannut ehtokohtiin 3.5 (Vuototurva) ja 3.6 (LVI-laiteturva), joiden sisältö selviää korvauspäätöksestä. Päätöksen liitteenä on muutoksenhakuohjaus.

Tämän jälkeen vakuutusyhtiö on korvauspäätöksellä 26.9.2023 korvannut varastokonttien vuokria ja maksanut myös asumisen keskeytyskorvausta vuokrakustannuksista. Vakuutusyhtiö on viitannut ehtokohtiin 3.8 (Asumisen keskeytysturva) ja 6.1.3.1 (Asumiskäytön keskeytyminen). Molempien ehtokohtien sisältö käy ilmi korvauspäätöksestä.

Asiakkaan valitus

Asiakas pyytää 25.7.2023 päivätyssä valituksessaan lautakuntaa lausumaan, onko vakuutusyhtiön korvauspäätös vakuutusehtojen ja pakottavan lainsäädännön mukainen. Hän vaatii vakuutusyhtiötä korvaamaan vaaditut korjauskulut eli vuotovahingon täysimääräisesti. Korvausmäärässä tulee ottaa huomioon asbestipurkutyöt ja putken vuodosta aiheutuneet vahingot asiantuntijaraporteissa esitetyssä laajuudessa (mm. autotallin kosteusvahinko ja bitumieristeen uusiminen) sekä vakuutuksenottajan oman työn osuus toteutuneen tuntierittelyn perusteella.

Asiakas katsoo, että korvauspäätöksistä ei ole yksiselitteisesti todettavissa, mitä osuutta vahingosta ei ole katsottu vesivahingon aiheuttamaksi, tai mihin vakuutusehtoihin vuodosta korvaamatta jääneet osuudet perustuvat. Hyvän vakuutustavan mukaan kaikki korvauspäätökset tulisi perustella riittävästi ja ilmoittaa vakuutusehdot, joihin perustuen korvausta ei makseta.

Kustannuslaskelman epämääräisyyden ja yksiselitteisten korvauspäätösten puuttumisen vuoksi asiakas on hankkinut ulkopuolisen asiantuntijan arvion vahingon laajuudesta ja korjaustöiden tarpeellisuudesta. B Oy on tehnyt kohteessa kosteusmittauksen 31.3.2023 ja laatinut 25.4.2023 korjaustyöselostuksen. Asiakkaan hankkimasta C:n asiantuntijalausunnosta (27.2.2023) ilmenee alan ammattilaisen näkemys osaan A:n työlistalla olleista puutteista ja korjaustavan valitsemisesta.

Asiakas kertoo myöhemmässä vastineessaan (27.11.2023), että hän oli pyytänyt paikalliselta kiinteistönvälittäjältä E Oy:ltä rakennuksen käyvästä arvosta lausunnon, jonka mukaa rakennuksen käypä arvo ennen vahinkoa on ollut noin 100 000 euroa. Arvioinnissa on otettu rakennuksen remontit oikeassa laajuudessa huomioon samoin kuin se, että omakotitalojen kysyntä on koko ajan pysynyt vakaana pandemiasta huolimatta. Lisäksi asiakas kiinnittää huomiota siihen, että hän oli maksanut vuonna 2019 tehdyssä kaupassa asuinrakennuksesta 80 000 euroa. Asiakkaan mielestä vaikuttaa kyseenalaiselta, että rakennuksen perusparannukset pudottaisivat rakennuksen arvoa kaupantekohetkestä yli 20 000 euroa.

Asiakas esittää 31.12.2024 päivätyssä korvausvaatimuksessaan, että viivästyskorkoja tulisi maksaa vahinkotapahtumasta alkaen, ei korvauspäätöksen tekemispäivästä, koska vakuutusyhtiön käsittely oli erittäin hidasta. Korjaukset tulisi maksaa B Oy:n korjaussuunnitelmien mukaisesti. Asiakas on listannut korvausvaatimukseensa sisältyvää omaisuutta ja esittänyt niiden osalta aikaisemmin maksettuja korvauksia ylittävät euromääräiset korvausvaatimukset.

Rakennuksen rakenteiden korjaamisesta, siivouksesta ja jätteiden kierrätyksestä sekä korjaustöissä tarvittujen koneiden vuokrauksesta syntyneistä kustannuksista asiakkaan korvausvaatimus on yhteensä 141 000 euroa. Lisäksi asiakas vaatii korvausta irtaimistosta, asumisen keskeytymisestä 1.10.2023 alkaen, rakennuksen ylläpitokuluista ja lakimiehen käyttämisestä aiheutuneista kustannuksista yhteensä 24 000 euroa. Laskelman perusteella asiakas vaatii lisäkorvausta 165 000 euroa.

Asiakas pyytää lautakuntaa ottamaan huomioon asian poikkeuksellisen luonteen ja pitkän keston sekä sen vaikutukset hänen elämäänsä. Hän toteaa myös, että vakuutusyhtiön tulisi neuvoa korvaushakemuksista ja niiden vaihtoehdoista sekä asioiden kulusta, mutta hän ei ollut saanut näihin minkäänlaista opastusta tai tietoa, kuinka edetä. Asiakas katsoo, ettei vakuutusyhtiön toiminta ole ollut vakuutusehtojen, hyvän vakuutustavan eikä kohtuuden mukaista. Kaikki määräaikojen ylitykset ovat johtuneet vakuutusyhtiön vahinkokäsittelystä, mitä asiakas pitää hyvän vakuutustavan vastaisena. Hän pyytää lautakuntaa suosittamaan, että korvauksia tarkistetaan ja että vakuutusyhtiö korvaa myös aiheutuneet välilliset vahingot.

FINEn toimiston esittämien kysymysten johdosta asiakas muun ohessa ilmoittaa (17.6.2024), ettei nykyhintaprosentti 59 ole riidaton. Lisävastineessaan (13.5.2025) asiakas vetoaa lisäksi siihen, että vakuutusyhtiö oli muuttanut korvausperusteita useita kertoja käsittelyn aikana. Asiakas selostaa ovikarmien vaurioita ja niiden vaikutusta useisiin oviin. Lisäksi hän viittaa siihen, että vakuutusyhtiö ei suostunut maksamaan noin 27 000 euron suuruiseksi arvioimaansa asbestipurkua.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö katsoo, että vesivahinko on korvattu täysimääräisesti ja vakuutusehtojen mukaisesti.  Vakuutusyhtiön vastine on päivätty 6.9.2023.

Asiakkaan kanssa käytiin heti alkuvaiheessa keskustelua vahingon korjauksesta. Keskusteluissa kävi ilmi, että asiakas halusi tehdä remontin itse. Vaihtoehtona olisi ollut käyttää ulkopuolista urakoitsijaa korjaustöissä. Alkuun asiakkaan kanssa käytiin keskustelua, jonka pohjalta sovittiin, että korvaus maksettaisiin ns. oman työn hinnoittelun mukaan, ja keskustelun pohjalta laadittiin kustannusarvio. Asiakas päätti kuitenkin, ettei hän halua sopia korvausta oman työn hinnoittelun mukaan, josta yleisen käytännön mukaan sovitaan kertakorvaus. Asiakas halusi korvauspäätöksen kahdessa erässä vakuutusehtojen 6.2.1.2 mukaisesti: ensin maksetaan nykyhintakorvaus, joka perustuu selvitettyyn vahingon määrään. Jos rakennus korjataan kahden vuoden kuluessa, asiakkaalle korvataan uudishinnan ja nykyhinnan välinen erotus.

Vastineessaan vakuutusyhtiö toteaa, että se on tilannut ulkopuoliselta kiinteistönvälittäjältä arvion kiinteistön käyvästä hinnasta. Vastineen antamisajankohtana yhtiö ei vielä ollut saanut kyseistä arviota.

Vesivahinkoon kuuluvaksi katsotut työt on lueteltu A:n laatimassa kustannuslaskelmassa. Laskelmaa vahingon korjauksesta on päivitetty, kun purkamisen yhteydessä on saatu uutta tietoa vahingon laajuudesta.

Asiakkaalle on kerrottu, että putkien ja muun lvi-tekniikan korjaamisen ja uusimisen osalta ikävähennys on 100 %, minkä vuoksi niistä ei jää korvattavaa. LVIS-laitteiden osalta laskelmassa ei ole tarkkaa erittelyä. Vuotovahingon osalta laskelmaan sisältyvät kaikki muut tarpeelliset korjaustyöt kustannuksineen. A:n laskelmassa on käytetty betonilaatan poistossa piikkausmenetelmää, ei sahausmenetelmää asiakkaan esittämin tavoin. Piikkausmenetelmän mukaan laskelmasta tulee työaikaa ja kustannuksia huomattavasti enemmän sahaukseen verrattuna.

Vakuutusyhtiön näkemyksen mukaan ulkopuolisen insinööritoimisto B Oy:n palkkaamisesta oli sovittu yhdessä, koska asiakas oli ilmoittanut joutuvansa hakemaan rakennusluvan rakennuksen korjaustöille. Suunnittelukustannukset vakuutusyhtiö korvasi vakuutuksesta asiakkaan eduksi.

Jos vesivahingon korjaustöiden yhteydessä tehdään perusparannusta tai muutostöitä, tällaiset kustannukset eivät ole aiheutuneet varsinaisesta vesivahingosta. Tämän vuoksi vakuutusyhtiö ei maksa korvausta perusparannukseen liittyvistä kustannuksista. Rakennuksesta tehty korjaussuunnitelma on ollut merkittävästi laajempi, kuin mitä varsinainen vesivahinko edellyttäisi. Vakuutusyhtiö ei ole lisäselvityspyynnöistä huolimatta saanut asiakkaalta vastausta siihen, miltä osin hän katsoo suunnitelman toimenpiteiden kuuluvan vakuutuksen piiriin, ja millä perusteilla.

Vakuutusyhtiölle on jäänyt epäselväksi, mitä asiakas tarkoittaa vaatimuksella vahingon korvaamisesta ”täysimääräisesti”. Korvaamatta on jätetty vain vahinkoon kuulumattomia perusparannustöitä. Muutoin vahinko on korvattu täysimääräisesti vakuutusehtojen mukaan.

Bitumieristeen uusimista, autotallin kosteusvahinkoa ja asbestipurkutöihin liittyviä seikkoja koskevalta osalta vakuutusyhtiö toteaa, että asbestipurkutyöt on otettu huomioon nykyhintakorvausta maksettaessa. Bitumieristettä ei ole tarpeellista poistaa ja uusia vuotovahingon vuoksi. Asiantuntijalausunnossa kerrotaan bitumin rikkoutuvan purkutyön yhteydessä. Asiakas ei ole kuitenkaan esittänyt dokumentteja, joilla kyseinen rikkoutuma voitaisiin todeta. Jos jotain rikkoutumia sattuisi, bitumi olisi mahdollista paikata kyseiseltä kohdalta. Bitumikerroksen alla oli todettu yhden mittapisteen kohdalla vuotovahingosta aiheutuvaa kastumista. Tästä kyseisestä asiasta on lähetetty asiakkaalle kysely 9.6.2023, mutta siihen ei ole saatu vastausta.

Autotallin osalta vakuutusyhtiöllä on tiedossa vain alkuperäisessä kosteuskartoituksessa todetut vauriot. Tämän jälkeen mahdollisesti havaituista vaurioista vakuutusyhtiölle ei ole toimitettu selvitystä. Vakuutusyhtiön käsityksen mukaan korvaus on maksettu siltä kuin, kuin vuotovahingot ovat yhtiön tiedossa.

Vakuutusyhtiö toteaa, ettei se lähtökohtaisesti maksa erillistä korvausta omasta työstä, koska maksetut korvaukset perustuvat A Oy:n laatimaan kustannuslaskelmaan. Laskelmassa on otettu huomioon korjaustöistä aiheutuvat työkustannukset. Asiakas voi toimittaa yhtiölle tuntiselvityksen omasta työstä samalla, kun hän esittää kaikki muutkin vuotovahingon korjaukseen kuuluvat kustannukset remontin valmistuttua. Vakuutusyhtiö on myös esittänyt näkemyksensä asiakkaan 31.12.2024 päivätyssä listauksessa olevista vaatimuksista.

Kokonaiskorjauskustannuksiksi on arvioitu 94 100 euroa, ja vakuutuksesta on maksettu korvauksia yli 60 000 euroa. Vakuutusyhtiö on ilmoittanut maksavansa korjauskustannuksista lisäkorvausta vakuutusehtojen mukaisesti enintään 38 581 euroa, kun sille esitetään selvitys remontin valmistumisesta ja nykyarvokorvauksen ylittävistä korjauskustannuksista.

Lisäselvityksessään 15.10.2023 vakuutusyhtiö viittaa D Oy:n lausuntoon (2.10.2023), jonka mukaan kohteen käypä arvo on ollut 60 000 euroa +/- 5 % ja tontin hinta ilman rakennusta vähintään 32 550 euroa. Arviolausunnon perusteella vakuutusyhtiö ilmoitti pitävänsä rakennuksen hintana ennen vahinkoa 30 450 euroa. Nykyhinta on vakuutusyhtiön mukaan merkittävästi pienempi, kuin vahingosta maksettu korvaus 61 222,99 euroa.

Lisävastineessaan 12.8.2024 vakuutusyhtiö vielä täsmentää, että se oli 16.8.2022 saanut tiedon vahingon syystä, ja että sen jälkeen voitiin tehdä myönteinen korvauspäätös.

Vastauksessaan Vakuutuslautakunnan asiakirjapyyntöön 6.10.2025 vakuutusyhtiö on todennut, ettei vahinkokäsittelyn yhteydessä tehtyä nykyhintalaskelmaa ole enää saatavilla asian laskelman tekemisestä kuluneen ajan ja yhtiössä tapahtuneiden järjestelmämuutosten takia. Kyseessä on ollut Haahtela-kehitys Oy:n TAKU-ohjelmistolla tehty laskelma, jossa on huomioitu rakennuksen ikä ja kunto sekä se, että rakennuksen remontit olivat monilta osin keskeneräiset.

Selvitykset

Lautakunnan käytettävissä ovat osapuolten välisen sähköpostikirjeenvaihdon lisäksi olleet seuraavat selvitykset:

• A Oy:n 21.2.2022 päivätty raportti 17.2.2022 tehdystä kartoituksesta ja raporttiin tehty täydennys autotallin kosteusvauriokartoituksesta 19.10.2022
• valokuva lattiarakenteesta ja pohjapiirroksia sekä rakenneratkaisuja kuvaavia piirroksia
• rakennuslupahakemus 30.5.2023
• vakuutusyhtiön esittämät neljä työsuunnitelmaa / kustannuslaskelmaa korjauskustannusten erittelemiseksi ja arvioimiseksi (14.10.2022, 27.10.2022 ja 6.3.2023 sekä 19.4.2023) sekä
• raportit asbestikartoituksista ja tutkimustuloksista 2.3.2022, 18.11.2023 ja 24.11.2022 sekä 22.–23.3.2023.

Vaatimustensa tueksi asiakas on viitannut B Oy:n 25.4.2023 päivättyyn korjaustyöselostukseen, jonka selostuksen laatija on tehnyt 31.3.2023 tekemänsä kosteuskartoituksen jälkeen. Selostuksen mukaan alapohjan ja valesokkelin eristeet sekä puiset seinärungot ovat kastuneet lähes koko rakennuksen alalta. Korjaussuunnitelman mukaan alapohjan maanvastaisen lattiarakenteen päältä puretaan lattiapinnoitteet ja vanha betonilattia sekä lämmöneristeet ja bitumisively (kokonaan jyrsimällä tai hiomalla). Lisäksi selostuksessa on eritelty useita muita rakenteita koskevia purku- ja korjaussuunnitelmia, kuten ulko- ja väliseinien, runkotolppien ja puurakenteiden pystytolppien sekä alasidepuun osalta. Näiden lisäksi yläpohjan rakenteita tulee purkaa tiiviin höyrynsulun asentamista varten, koska rakenteessa on paljon ilmavuotokohtia. Myös pistorasiat, valokytkimet ja muut epätiiviit läpiviennit tiivistetään tarvittaessa ilmavuotojen vuoksi.

Korjaustyöselostuksen mukaan putkirikosta on mahdollisesti vuotanut vettä eristetilaan mahdollisesti jopa kuukausien ajan ennen kuin se on ollut havaittavissa. Tiiviin bitumikerroksen päällä vesi on levinnyt lähes koko rakennuksen alalle ja vaurioittanut pitkän ajan märkinä olleita rakenteita. Lisäksi selostuksessa todetaan, että vähäisten lisäkustannusten ja yhtenäisen höyrynsulkukerroksen toteutuksen mahdollistamiseksi kosteusvaurioituneet riskirakenteiksi luokitellut väliseinät uusitaan kokonaisuudessaan osittaisen korjaamisen sijaan.

Asiakas on korvausvaatimuksensa tueksi vedonnut myös 27.2.2023 päivättyyn C:n asiantuntijalausuntoon, joka koskee asiakkaan vakuutusyhtiölle lähettämän listan mukaisiin A Oy:n työsuunnitelman puutteisiin. C:n mukaan asiakkaan listaamat puutteet tulee tehdä vesivahingon korjauksessa välttämättöminä toimenpiteinä. Esimerkkeinä hän mainitsee muun ohessa sen, että vesieristeenä alemman betonilaatan päällä oleva pikisively vaurioituu purkutyöstä johtuen ja sen uusiminen on aivan ensiarvoisen tärkeä toimenpide ja että betonilaatan alapinnassa oleva tekniikka, LVI- ja sähkötyöt, vaurioituu, kun ylempää betonilaattaa puretaan ja että vesivahingosta kastuneet tuulensuojalevyt on vaihdettava uusiin.

Kiinteistön ja sillä olevan rakennuksen käypää arvoa ennen vahinkoa koskevat selvitykset:

1. Kiinteistönvälittäjä D Oy:n 2.10.2023 päivätty lausunto, jonka mukaan kohteen käypä arvo on 60 000 euroa +/- 5 %. Rantamattoman tontin ja liittymien arvona lausunnossa on pidetty 35 000 euroa +/- 7 %.
2. Kiinteistönvälittäjä E Oy:n 16.11.2023 päivätty lausunto, jonka mukaan kohteen käypä arvo on noin 100 000 euroa.
3. Kiinteistön kauppakirja 15.11.2019, jossa kauppahinta on ollut 80 000 euroa. 

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Osapuolten välinen kiista koskee vuotovahingon laajuutta ja sitä, mitkä ovat sellaisia purku- ja korjaustöistä sekä muista toimista aiheutuneita välittömiä esinevahinkoja, jotka vakuutusyhtiön tulee korvata vakuutussopimuksen perusteella. Osapuolet ovat myös eri mieltä siitä, mitä on pidettävä vahingoittuneen rakennuksen käypänä arvona ennen vahinkotapahtumaa.

Lisäksi erimielisyys koskee asiakkaan vaatimia, korvauksille maksettavia viivästyskorkoja ja eräitä muita kustannuksia sekä vakuutusyhtiön menettelyä vahinkoasian hoitamisessa.

Sovellettavat vakuutusehdot

Asiassa sovelletaan 1.1.2021 alkaen voimassa olleita kotivakuutuksen ehtoja, joissa olevien määritelmien mukaan:

• Käypä hinta on käteishinta, joka vahinkohetkellä esineestä tai rakennuksesta olisi ollut saatavissa Suomessa, jos se olisi myyty tarkoituksenmukaisella tavalla. Rakennuksen käypää hintaa määriteltäessä kiinteistön käyvästä hinnasta vähennetään tontin ja muiden rakennusten osuus.
• LVI-laitteilla tarkoitetaan vakuutettua rakennusta ja sen käyttöä palvelevia kiinteitä lämmitys (L)-, vesi (V)- ja ilmastointi (I)-laitteita putkistoineen sekä niihin liittyviä, tontilla olevia säiliöitä, putkistoja, vesi- ja lämpöjohtoja sekä jätevesiviemäreitä yleiseen liittymään asti. […]
• Rakennuksen nykyhinta: Rakennuksen nykyhinnalla tarkoitetaan sitä rahamäärää, joka saadaan, kun uudishinnasta vähennetään rakennuksen iän, käytön, asumattomuuden, huollon tai hoidon laiminlyönnin, käyttökelpoisuuden alenemisen tai vanhanaikaisuuden johdosta tapahtunut hinnan alentuminen. Myös paikkakunnan muuttuneiden olosuhteiden, rakennuksen sijainnin ja muiden syiden selvä vaikutus otetaan huomioon rakennuksen hintaa arvioitaessa.
• Rakennuksen uudishinta: Rakennuksen uudishinnalla tarkoitetaan uuden pinta-alaltaan, tilavuudeltaan ja kerrosmäärältään samankokoisen, ulkomuodoltaan samanlaisen sekä vastaavanlaisen huonetilaohjelman ja varustetason mukaisen rakennuksen rakennuttamiseen tarvittavaa rahamäärää.
• Vakuutustapahtuma: Vakuutustapahtuma on sellainen vakuutuksen voimassaoloaikana sattunut tapahtuma, joka on vakuutussopimuksen mukaan tarkoitettu vakuutuksesta korvattavaksi.
• Äkillinen ja ennalta arvaamaton vahinko: Nopeasti ja samalla ilman ennakko-oireita sattuvan tapahtuman seurauksena syntynyt vahinko, jota normaalilla huolellisuudella ja ennakoinnilla ei ole voitu välttää. Ennalta arvaamattomuutta arvioidaan objektiivisesti, yleisen elämänkokemuksen, tapahtumankulun poikkeuksellisuuden ja korvauksenhakijan toiminnan perusteella. Korvattavuus määräytyy vahingon syyn, ei seurauksen perusteella.

3 Vakuutusturvat
3.5 Vuototurva
Vakuutuksesta korvataan rakennuksen kiinteän LVI-laitteen, -putkiston tai niihin kytketyn kulutuslaitteen äkillisen ja ennalta arvaamattoman rikkoutumisen seurauksena syntyneen vuodon aiheuttama välitön esinevahinko.

3.6 LVI-laiteturva
Vakuutuksesta korvataan äkillinen ja ennalta arvaamaton LVI-laitteen tai -putkiston välitön rikkoutuminen.

4 Vakuutusturvien yleiset rajoitukset
Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut
1) omaisuudelle tai esineelle
- suunnittelu-, asennus-, käsittely-, käyttö- tai työvirheestä
- rakenne-, valmistus- tai aineviasta
- […]

6 Vahinkojen korvaaminen
6.1 Korvaamisen perusteet
6.1.1 Välitön esinevahinko
Vakuutuksesta korvataan vakuutetulle kohteelle vakuutuksen voimassaoloaikana äkillisesti ja ennalta arvaamatta sattuneesta tapahtumasta aiheutunut välitön esinevahinko vakuutuskirjaan merkityn vakuutusturvan mukaisesti. Korvaamisperusteena esinevahingossa on välittömästi vahingosta aiheutunut menetys, joten käytettyä esinettä ei aina korvata uuden esineen hinnasta.

Välittömän (suoranaisen) esinevahingon lisäksi korvataan rakentamista koskevista, omaisuuden vahingoittuneisiin osiin kohdistuvista pakottavista viranomaismääräyksistä aiheutuvat kohtuulliset lisäkustannukset, kuitenkin enintään 10 prosenttia korvattavien korjauskustannusten määrästä, joihin ei lasketa purku- ja suunnittelukustannuksia. […]

Rakennuksen purkukustannuksina korvataan purkutyö, purkujätteiden poiskuljetus ja jätemaksut. Jos tilalle ei rakenneta uutta rakennusta, korvataan myös rakennuspaikan tasoittaminen.

Vuotovahingoissa märkätilan vedeneristys korvataan vain sen huonetilan osalta, johon vahinko on kohdistunut.
[…]

6.1.2 Korvaamisen rajoitukset
Vakuutuksesta ei korvata
4) huolto- ja kunnossapitokustannuksia
5) muutos- tai tasonparannustöitä eikä muita vahinkoon liittymättömiä kustannuksia. Jos korjauksen yhteydessä kuluneita, ruostuneita tai syöpyneitä osia on niiden vahingoittumisen takia uusittu tai on suoritettu muita töitä, joiden johdosta omaisuuden kunnon voidaan näiltä osin katsoa olennaisesti parantuneen, tämä otetaan huomioon lopullisen korvauksen määrässä
6) viranomaisten pakottavista määräyksistä aiheutuvia lisäkustannuksia enempää kuin edellä kohdassa 6.1.1 on määritelty
8) korjauskustannuksia siltä osin kuin ne ylittävät esineellä ennen vahinkohetkeä olleen hinnan

6.1.3 Muut vahingot
6.1.3.1 Asumiskäytön keskeytyminen:
Vakuutuksesta korvataan vain kohtuulliset ja välttämättömät ylimääräiset asumis-, kuljetus-, varastointi- ja muut vastaavanlaiset kustannukset. Vakuutuksesta korvataan ylimääräiset kulut sellaisesta tilapäisasunnosta, jossa vakuutetut kohtuudella pystyvät asumaan, ottaen huomioon vakuutettujen elämäntilanne ja asumiskäytön keskeytysaika. Vakuutuksesta ei korvata ruokailukustannuksia.

Korvauksena maksetaan enintään 85 % edellä mainituista, vakuutuksenantajan kanssa etukäteen sovituista, todellisista kustannuksista. Vaihtoehtoisesti asumiskäytön keskeytymisestä maksettava korvaus voidaan sopia myös kertakorvauksena, jolloin vakuutetun ei tarvitse toimittaa selvitystä todellisista ylimääräisistä kustannuksista.  Korvausta asumiskäytön keskeytymisestä maksetaan enintään yhdeltä (1) vuodelta.

6.2 Omaisuuden hinnan arvioiminen ja vahingon määrän laskeminen
6.2.1 Rakennus
6.2.1.1 Rakennuksen hinnan arvioiminen
Rakennuksen hinta vahinkohetkellä arvioidaan tiloiltaan, varusteiltaan ja käyttökelpoisuudeltaan vastaavanlaisen uuden rakennuksen vahinkohetken uudishinnan mukaan.

Uudishinta ja nykyhinta lasketaan nykyaikaisten rakenneosien ja yleisesti Suomessa kaupan olevien rakennustarvikkeiden ja nykyaikaisten työmenetelmien mukaan.

Uudishinta ja nykyhinta lasketaan käyttämällä Suomessa yleisesti käytössä olevia laskentamenetelmiä.

6.2.1.2 Rakennuksen vahingon määrän laskeminen ja korvaamisen edellytykset
Rakennuksen tai rakennuksen osan vahingon määrä lasketaan selvittämällä ensisijaisesti suunniteltujen korjauskustannusten määrä joko laskemalla tai käyttämällä apuna urakkatarjousmenettelyä. Suunnitelmien tulee sisältää korjaustoimenpiteiden toteutus nykyaikaisilla rakennusosilla, jotka toteutetaan Suomessa yleisesti kaupan olevilla rakennustarvikkeilla ja yleisesti käytössä olevilla, nykyaikaisilla työmenetelmillä. Vahingon määrää laskettaessa korjauskustannuksissa ei oteta huomioon rakennusosien entistämisen aiheuttamia kustannusten lisääntymisiä.

Mikäli rakennuksen tai sen osan nykyhinta vahinkohetkellä on alentunut alle puoleen uudishinnasta, vahingon määrä lasketaan rakennuksen tai sen osan nykyhinnan mukaan. Tällöin myös korvaus lasketaan nykyhinnan mukaan.

Uudishinnan mukaan määräytyvä korvaus edellyttää, että vahingoittunut rakennus korjataan tai sen tilalle rakennetaan samalle tontille tai tilalle uusi vastaavanlainen ja vastaavaan käyttöön tarkoitettu rakennus kahden (2) vuoden kuluessa vakuutustapahtumasta.

Korvaus suoritetaan kahdessa erässä. Ensin suoritetaan nykyhinnan mukainen korvaus. Tämän jälkeen korvataan uudishinnan ja nykyhinnan välinen erotus, kun vakuutusyhtiö on saanut selvityksen korjaus- tai rakentamistoimenpiteiden suorittamisesta. Korvauksena maksetaan kuitenkin enintään rakennuksen toteutuneiden rakentamiskustannusten ja maksetun nykyhintakorvauksen erotus.

Rakennuksen nykyhintana korvataan kuitenkin kaikissa edellä mainituissa tilanteissa enintään rakennuksen käypä hinta.
[…]

6.2.1.4 LVI- ja sähkölaitevähennykset
Rakennuksen putkiston sekä lämpö-, vesi-, ilmastointi- (LVI) ja sähkölaitteiden (S) vahingoissa vahingon määrä lasketaan siten, että korvattavista korjauskustannuksista vähennetään vuotuiset ikävähennykset seuraavasti:

• rakennuksen putkisto, sähkökaapelit ja sähköjohdot 3 %
• muut LVI- ja sähkölaitteet mukaan lukien lämmityskaapelit 6 %.

Vähennys lasketaan putkiston sekä LVI- ja sähkölaitteiden uusimis- tai korjauskustannuksista. Näihin lasketaan kuuluvan myös rakenteiden avaamis- ja sulkemiskustannukset sekä maankaivu-, täyttö- ja niihin liittyvät työkustannukset.

Laitteen ja putkiston ikä lasketaan kalenterivuosina laitteen tai putkiston käyttöönotosta tai putkiston uusimisesta. Laitteen yksittäisen osan korjaus- ja jälleenhankintakustannuksista tehdään ikävähennys koko laitekokonaisuuden iän mukaan, vaikka yksittäinen osa olisikin nuorempi. Vähennystä ei tehdä käyttöönotto- eikä sitä seuraavalta vuodelta. Ikävähennysten laskennassa ensimmäisenä käyttöönottovuotena pidetään sitä vuotta, jolloin laite tai putkisto on otettu käyttöön. Ensimmäinen käyttöönottovuosi päättyy kalenterivuoden vaihtuessa riippumatta siitä, mihin aikaan vuodesta esine on otettu käyttöön.

Ikävähennys tehdään myös vahinkovuodelta. Vähennys lasketaan vuodet x ikävähennysprosentti.

Näitä vähennyksiä ei voida poistaa lisämaksullakaan.

6.3 Korvaamistavat
Vakuutusyhtiö korvaa esinevahingon jollakin alla olevalla valitsemallaan tavalla.

Esinevahinko korvataan ensisijaisesti maksamalla korjauskustannukset. Korjaamisella tarkoitetaan omaisuuden palauttamista vastaavanlaiseen kuntoon, joka sillä oli ennen vahinkoa. Vakuutusyhtiöllä on oikeus määrätä vahingoittuneen esineen korjaaja ja korjaustapa.

Korjauskustannukset maksetaan sen hinnan mukaan, jolla vakuutusyhtiö olisi omaisuuden voinut korjauttaa. Korjauskustannuksina maksetaan enintään omaisuudella ennen vahinkoa ollut arvo. Jos omaisuutta ei korjata, vaikka se olisi mahdollista, korvauksena maksetaan arvioituja korjauskustannuksia vastaava rahamäärä, enintään kuitenkin omaisuudella ennen vahinkoa ollut arvo.
[…]

Yleiset sopimusehdot, voimassa 14.11.2020 alkaen

9.1 Korvauksenhakijan velvollisuudet
Korvauksen maksamisen perusteena on kirjallinen, korvauksenhakijan allekirjoittama hakemus. Korvauksenhakijan on annettava vakuutusyhtiölle sellaiset asiakirjat ja tiedot, jotka ovat tarpeellisia vakuutusyhtiön vastuun selvittämiseksi. Tällaisia tarpeellisia tietoja ovat esimerkiksi tiedot
- vakuutuksesta ja korvauksen hakijoista osoitteineen. Hakijan on tarvittaessa esitettävä selvitys oikeudestaan korvaukseen.
- vahinkotapahtumasta: mitä, miten, missä ja milloin sattunut
- vahingon määrästä.
[…]
Korvauksenhakija on velvollinen hankkimaan ne selvitykset, jotka ovat hänen saatavissaan, ottaen kuitenkin huomioon myös vakuutusyhtiön mahdollisuudet hankkia selvityksiä.

Vakuutusyhtiö ei vastaa ennen korvauspäätöksen tekemistä aiheutuneista kustannuksista ja selvityskuluista. Vakuutusyhtiö ei ole velvollinen suorittamaan korvausta, ennen kuin se on saanut kaikki tarvittavat selvitykset. […]

9.3 Vakuutusyhtiön velvollisuudet
Vakuutustapahtuman sattumisen jälkeen vakuutusyhtiö antaa korvauksenhakijalle tai muulle korvaukseen oikeutetulle tietoja vakuutuksen sisällöstä ja neuvoo korvausten hakumenettelyssä. Korvauksenhakijalle mahdollisesti annetut ennakkotiedot tulevasta korvauksesta, korvausmäärästä tai korvauksen suorittamistavasta eivät vaikuta vakuutussopimuksen mukaiseen korvausvelvollisuuteen.

Vakuutusyhtiö suorittaa vakuutustapahtumasta johtuvan, vakuutussopimuksen mukaisen korvauksen tai ilmoittaa, ettei korvausta suoriteta, viimeistään kuukauden kuluttua siitä, kun se on saanut vastuunsa selvittämisen kannalta tarpeelliset asiakirjat ja tiedot. Jos korvauksen määrä on riidanalainen, vakuutusyhtiö on kuitenkin velvollinen maksamaan edellä mainitussa ajassa korvauksen riidattoman osan.

Viivästysajalta vakuutusyhtiön on maksettava vuotuista viivästyskorkoa korkolain mukaan. Viivästyksen perusteella ei makseta muita suorituksia.

Asian arviointi

Osapuolten välinen erimielisyys liittyy ensisijaisesti korvattavan vuotovahingon laajuuteen ja siihen, mitkä ovat vahinkoon kuuluvia korjaustöitä. Lisäksi kiistassa on kysymys vuotovahingosta maksettavan korvauksen määrästä.

Vakuutuslautakunta toteaa, että lähtökohtaisesti kyse on kotivakuutuksen korvauspiiriin kuuluvasta vuotovahingosta, kuten asiakas on esittänyt. Myös vakuutusyhtiö on saamiensa selvitysten perusteella todennut vuotovahingon olevan korvattava vakuutustapahtuma.

Vakuutusehtojen mukaan korvauksen hakijan on annettava vakuutusyhtiölle sellaiset asiakirjat ja tiedot, jotka ovat tarpeellisia vakuutusyhtiön vastuun selvittämiseksi. Tällaisia tarpeellisia tietoja ovat esimerkiksi tiedot vahinkotapahtumasta: mitä, miten, missä ja milloin sattunut, sekä vahingon määrästä. Vakuutusyhtiö suorittaa korvauksen viimeistään kuukauden kuluttua siitä, kun se on saanut vastuunsa selvittämisen kannalta tarpeelliset asiakirjat ja tiedot. Jos korvauksen määrä on riidanalainen, vakuutusyhtiö on velvollinen maksamaan korvauksen riidattoman osan mainitussa ajassa. Viivästysajalta vakuutusyhtiö maksaa vuotuista viivästyskorkoa korkolain mukaan, eikä viivästyksen perusteella makseta muita suorituksia.

Vahinkotapahtuman jälkeen vakuutusyhtiö pyrki selvittämään, mikä tekijä oli ollut syynä epätiiveydestä aiheutuneeseen vuotoon. Yhtiö piti lisäksi tärkeänä selvittää, onko putki tai sen tulppaus rikkoutunut ja aiheuttanut vuodon. Käytettävissään olleiden selvitysten perusteella yhtiö katsoi vahingon olleen seurausta asennusvirheestä. Asiakas oli lattiarakenteen purkamisen jälkeen ja putkiliitoksen/tulppauksen tutkittuaan pitänyt mahdollisena, että vuoto oli ollut seurausta tulppausmateriaalissa olleesta rakennevirheestä.

Vakuutusyhtiö katsoi 16.8.2022 saaneensa riittävän selvityksen vuodon syystä, kun asiakas oli osoittanut tulppauksen tapahtuneen jo ennen vuoden 2020 loppua. Tämän jälkeen vakuutusyhtiö otti asian uudelleen käsiteltäväksi, ja teki myönteisen korvauspäätöksen.

B Oy:n korjaussuunnitelman mukaisten kustannusten korvattavuus

Asiakas on vuoden 2024 lopussa vaatinut, että vakuutusyhtiön tulee jo maksamiensa korvausten lisäksi korvata myös B Oy:n korjaussuunnitelman mukaiset muut kosteusvauriokorjaukset.

Vakuutusyhtiö on ilmoituksensa mukaan korvannut vaurioituneet väli- ja ulkoseinät sekä maksanut lisäkorvausta 10 % pakottavia viranomaismääräyksiä koskevan ehdon perusteella. Myös alapohjan purku- ja korjauskustannukset sekä jätteiden kierrätys- ja siivouskustannukset on korvattu vuotovahingon osalta. Vuotovahinko ei ole aiheuttanut vaurioita yläpohjan rakenteille, eikä korjaussuunnitelmassa tarkoitettuja purku- ja rakennekorjauksia korvata vakuutuksesta.

Asiakas on katsonut, että A Oy:n raportin sivulla 7/25 oleva pohjapiirros osoittaa vuodosta aiheutuneen vaurioalueen. Vakuutuslautakunta toteaa ulko- ja väliseiniä koskevan korvausvaatimuksen osalta, että asiakkaan viittaaman pohjapiirroksen mukaan vuotoalue ei ole niin laaja, että se kattaisi kaikki rakennuksen ulko- ja väliseinät. Myöskään kaikki väliovet eivät ole piirroksessa kuvatun kastuneen alapohjarakenteen kohdalla.

Asiaa arvioidessaan lautakunta on kiinnittänyt huomiota siihen, että B Oy:n suunnitelman mukaan riskirakenteiksi luokitellut väliseinät uusitaan kokonaan vähäisten lisäkustannusten ja yhtenäisen höyrynsulkukerroksen toteutuksen mahdollistamiseksi osittaisen korjaamisen sijaan. Asiassa on jäänyt epäselväksi, miten vuotovahingosta kastuneet ovikarmien alaosat ovat aiheuttaneet kaikkien väliovien uusimistarpeen. Lautakunnan käsityksen mukaan myöskään väliseinien uusimisessa kokonaan ei ole ollut kyse pelkästään vuotovahingon seinien alaosaan aiheuttamien vaurioiden korjaamisesta.

Lautakunta ei pidä vuotovahingosta aiheutuneena korjaustyönä B Oy:n suunnitelmassa esitettyä rakennuksen yläpohjan rakenteiden purkamista ja tiivistämistä tiiviin höyrynsulun asentamista varten. Pistorasioiden, valokytkimien ja muiden epätiiviiden läpivientien tiivistämistöitä ilmavuotojen vuoksi ei myöskään voida pitää vuodon aiheuttamana vahinkona. Edellä esitetyt seikat huomioon ottaen lautakunta yhtyy vakuutusyhtiön näkemykseen siitä, että korjaussuunnitelmaan sisältyy useita sellaisia purku-, korjaus- ja kunnostustöitä, jotka eivät ole vuodosta aiheutunutta välitöntä (suoranaista) esinevahinkoa.

Käytettävissään olevan selvityksen perusteella lautakunta katsoo, että vakuutusyhtiön maksama nykyhintakorvaus on sisältänyt sellaiset B Oy:n suunnitelmaan sisältyvistä töistä aiheutuvat arvioidut korjauskustannukset, jotka ovat olleet tarpeen vuodon aiheuttaman välittömän (suoranaisen) esinevahingon korjaamiseksi. Asiassa ei ole esitetty näyttöä siitä, että B Oy:n suunnitelmaan sisältyvistä, muista kuin vakuutusyhtiön jo korvaamista, töistä aiheutuvat korjauskustannukset ovat seurausta käsiteltävänä olevasta vuotovahingosta.

Koska vakuutusyhtiö on korvannut vuotovahinkoon kuuluvat B Oy:n suunnitelman mukaisista töistä aiheutuvat korjauskustannukset, Vakuutuslautakunta katsoo, ettei yhtiöllä ole asiakkaan kotivakuutukseen perustuvaa korvausvelvollisuutta muiden B Oy:n suunnitelmaan sisältyvien korjaustöiden aiheuttamista kustannuksista.

LVIS-tekniikan rikkoutuminen

Asiakas on vaatinut, että vakuutusyhtiö korvaa myös rakenteiden purkutöiden yhteydessä rikkoutuneista LVIS-laitteista aiheutuneen vahingon. Vakuutusyhtiön mukaan korvaus lattiarakenteen avaamisesta piikkausmenetelmällä on osa maksettua nykyhintakorvausta. Korvauspäätöksessään vakuutusyhtiö on lisäksi todennut, että purettaessa betonilaatta piikkaamalla voidaan halutut rakennusosat säästää.

Lautakunta toteaa, ettei asiassa ole esitetty selvitystä, joka osoittaisi, että purkutyön toteuttaminen vakuutusyhtiön esittämällä tavalla LVIS-tekniikkaa rikkomatta ei olisi ollut mahdollista. Kun näyttötaakka vahingon määrästä on korvauksen hakijalla, lautakunta katsoo asiassa jäävän näyttämättä, että vakuutusyhtiöllä olisi velvollisuus maksaa lisäkorvausta vuodon vuoksi avatun lattiarakenteen ja siinä yhteydessä rikkoutuneen LVIS-tekniikan osalta.

Maanvaraisen alapohjan piki/bitumieristeen uusiminen kokonaan

Asiakas on vaatinut, että vakuutusyhtiö korvaa alapohjan alemman betonipinnan yläpuolelle rakennusvaiheessa kiinnitetyn bitumieristeen poistamisesta ja uusimisesta aiheutuneet kustannukset.

Vakuutusyhtiö on katsonut, että korvausta voidaan maksaa siltä osin, kuin vettä oli bitumieristeen kautta mennyt myös alemman betonilattian päälle. B Oy:n kosteuskartoitusraportin mukaan vesi oli kerääntynyt bitumikerroksen yläpuolelle, mutta koska yksi putkiläpivienti oli ollut epätiivis, kyseisestä kohdasta vettä oli mennyt myös bitumikerroksen alapuolelle. Tämä oli havaittu kosteuskartoituksessa ja merkitty kartoituspisteeksi 4. Vakuutusyhtiön mukaan bitumikerroksen voi paikata ilman, että koko kyseinen rakenne pitää poistaa, kuten B Oy:n korjaussuunnitelmassa on esitetty.

Vakuutuslautakunta toteaa, että vakuutusyhtiö on ilmoittanut korvaavansa bitumikerroksen uusimisen siltä kohdalta, josta vettä oli valunut myös alempaan betonilaattaan. Asiakas ei ole kuitenkaan esittänyt selvitystä bitumirakenteen rikkoutumisesta eikä tuon rakenteen korjaamisesta aiheutuneista kustannuksista. Jos asiakas esittää vakuutusyhtiön tarkoittaman selvityksen korjauskustannuksista, vakuutusyhtiön tulee ne lupauksensa mukaisesti korvata asiakkaalle. Koska asiassa on jäänyt näyttämättä, että bitumikerroksen kokonaan poistaminen ja uusiminen olisi ollut vuotovahingon vuoksi tarpeellista, lautakunta pitää vakuutusyhtiön epäävää korvausratkaisua tältä osin vakuutusehtojen mukaisena.

Asbestipurkutöiden korvaaminen

Vakuutusyhtiö on maksanut asiakkaalle korvauksia asbestikartoituksista ja niiden perusteella laadituista kartoitusraporteista. Asiakas on kuitenkin vaatinut korvausta myös asbestipurkutöistä, jotka on jouduttu tekemään rakenteissa havaitun asbestin vuoksi.

Vakuutuslautakunta toteaa, että kun kyse on 1960-luvulla rakennetusta rakennuksesta, mahdolliset asbestia sisältäneet rakenteet on pitänyt kartoittaa ennen rakennuksen purku- ja korjaustöiden aloittamista. Asiakkaan jo ennen vuotovahingon havaitsemista purkamista rakenteista ja myöhemmin autotallista on löytynyt asbestia. Vakuutusyhtiön maksamiin nykyhintakorvauksiin on sisältynyt A:n korjauskustannusarvion perusteella arvioituja kustannuksia asbestikartoituksista ja -töistä.

Lautakunta katsoo asiassa jääneen näyttämättä, että asbestikartoituksista ja -töistä olisi syntynyt sellaisia kustannuksia, jotka ovat ylittäneet asiakkaan jo saaman korvauksen. Tällä perusteella Vakuutuslautakunta katsoo, ettei vakuutusyhtiöllä ole vakuutussopimukseen perustuvaa velvollisuutta maksaa asiakkaalle lisäkorvausta tältä osin.

Asiakkaan vaatimat muut korvaukset, niin sanotut välilliset vahingot

Osa asiakkaan korvausvaatimuksista perustuu siihen, ettei hänellä ole kesän 2024 jälkeen ollut mahdollisuutta varastoida omaisuuttaan varastokonteissa, koska vakuutusyhtiö ei ollut enää maksanut konttien vuokrakustannuksia ja että varastotilan puuttumisen vuoksi omaisuutta oli vahingoittunut.

Vakuutuslautakunta toteaa, että vakuutusyhtiöllä on vakuutusehtojen mukaan velvollisuus korvata kyseisiä vahinkoja enintään vuoden ajalta. Koska vakuutusyhtiö on näin menetellyt, yhtiöllä ei ole korvausvelvollisuutta kyseisen määräajan ylittäviä ilmoitettuja vahinkoja koskevilta osin.

Asiakas on lisäksi vaatinut asiamieskulujensa korvaamista 2 000 eurolla. Vakuutuslautakunta toteaa tältä osin, että Vakuutus- ja rahoitusneuvonta FINEn ohjesäännön 6 §:n mukaan riita-asiassa ei käsitellä valituksen tekemisestä aiheutuneiden kustannusten korvaamista. Lautakunta ei näin ollen ota kantaa tähän vaatimukseen.

Vahingon ja korvauksen määrien määrittäminen

Vakuutusyhtiö on korvauspäätöksessään 17.2.2023 katsonut vakuutuksesta korvattavista korjaustöistä aiheutuvien kustannusten kokonaismääräksi A Oy:n laskelmaan ja asbestipurkutöistä saatuun arvioon perustuen 94 100 euroa. Tästä vakuutusyhtiö on maksanut nykyhintakorvauksena määrittämänsä nykyhintaprosentin 59 mukaisesti yhteensä 55 519 euroa siten, että ensin yhtiö maksoi 40 000 euroa ja sitten lisäkorvauksena 15 519 euroa. Uudishinnan (94 100 euroa) ja nykyhinnan (55 159 euroa) välisen erotuksen vakuutusyhtiö on kertonut maksavansa sen jälkeen, kun yhtiö on saanut selvityksen rakennuksen korjaus- tai rakentamistoimenpiteiden suorittamisesta. Lisäksi päätöksessä on todettu, että toteutuneiden rakentamiskustannusten ja maksetun nykyhintakorvauksen erotuksena maksetaan enintään 94 100 – 55 519 = 38 581 euroa. Asiakkaan reklamaation jälkeen A Oy on päivittänyt laskelmaansa siten, että laskelman arvonlisäverollinen loppusumma nousi noin 9 500 euroa. A Oy:n päivitetyn kustannusarvion perusteella vakuutusyhtiö on maksanut korvauspäätöksellä 21.3.2023 lisäkorvausta 5 703,99 euroa viivästyskorkoineen. Korvauspäätöksessä todetusti myös lisäkorvauksen määrä oli määritetty nykyhinnan mukaan.

Lautakunta tulkitsee vakuutusyhtiön kannanottoja korvauksen kokonaismäärän osalta siten, että 21.3.2023 maksettu lisäkorvaus ja yhtiön korvauslaskelmissaan käyttämä nykyhintaprosentti huomioiden vakuutusyhtiön hyväksymä korvauksen enimmäismäärä on 94 100 + 5 703,99 / 0,59 = 103 767,78 euroa. Lisäkorvauksen maksamisen edellytykseksi vakuutusyhtiö on kuitenkin asettanut sen, että asiakas esittää selvityksen toteutuneista kustannuksista ja myös siitä, että kustannukset ylittävät aikaisemmin maksetun korvauksen (40 000 + 15 519 + 5 703,99 =) 61 222,99 euroa.

Vakuutuslautakunta toteaa, ettei asiakas ole omien arvioidensa lisäksi esittänyt urakkatarjouksiin tai muiden rakennusalan taikka korjausrakentamisen asiantuntijoiden laskelmiin perustuvia selvityksiä, joissa vuodon aiheuttamien vahinkojen purku- ja korjaus- sekä muut korvattavat kustannukset olisi arvioitu. Vakuutusyhtiön maksamat korvaukset ovat edellä todetusti perustuneet yhtiön A Oy:ltä hankkimiin laskelmiin (työsuunnitelmiin), joiden mukaan on arvioitu korjaustöiden kokonaiskustannuksia. Huomioiden, että näyttötaakka vakuutuksesta korvattavan vahingon määrästä on korvauksen hakijalla, lautakunta katsoo, ettei asiakas ole osoittanut vahingon kokonaismäärän olevan A Oy:n laskelmissa esitettyä suurempi.

Korvauksen maksamisen osalta lautakunta toteaa lisäksi, että ehtokohdan 6.2.1.2 perusteella korvaus suoritetaan kahdessa erässä. Ensin suoritetaan nykyhinnan mukainen korvaus. Tämän jälkeen korvataan uudishinnan ja nykyhinnan välinen erotus, kun vakuutusyhtiö on saanut selvityksen korjaus- tai rakentamistoimenpiteiden suorittamisesta. Korvauksena maksetaan kuitenkin enintään rakennuksen toteutuneiden rakentamiskustannusten ja maksetun nykyhintakorvauksen erotus. Nykyhinta merkitsee siten sitä, että vakuutusyhtiö maksaa nykyhinnan mukaisen korvauksen arvioiduista korjauskustannuksista riippumatta siitä, korjataanko vahingoittunut omaisuus vai ei. Myöskään toteutuneiden korjauskustannusten määrällä ei ole merkitystä nykyhintakorvauksen osalta. Jos kustannukset kuitenkin ylittävät nykyhintakorvauksen, asiakkaalla voi olla – kuten vakuutusyhtiö tässä on todennut olevan – oikeus lisäkorvaukseen. Lautakunta toteaa, että vakuutusyhtiön asiassa noudattama menettely on ollut tämän ehtokohdan mukaista.

Asiakas on asian lautakuntakäsittelyn aikana kiistänyt määrältään vakuutusyhtiön esittämän nykyhintaprosentin 59. Lautakunnan käytettävissä ei ole selvitystä siitä, mihin tekijöihin vakuutusyhtiön arvio rakennuksen nykyhinnasta perustuu ja miten vakuutusyhtiö on päätynyt arvioimaan nykyhinnaksi 59 prosenttia uudishinnasta. Myöskään asiakas ei ole toimittanut selvitystä tai perusteltua näkemystä nykyhintaprosentista. Puutteellisesta selvityksestä huolimatta lautakunta katsoo tässä, huomioiden asiakkaalla vahingon määrästä oleva näyttötaakka, ettei asiassa ole osoitettu rakennuksen nykyhinnan olevan enempää kuin 59 prosenttia uudishinnasta.

Nykyhintaprosentin lisäksi nykyhintakorvauksen määrään voi vaikuttaa rakennuksen käypä hinta, sillä ehtokohdan 6.2.1.2 mukaan rakennuksen nykyhintana korvataan kuitenkin enintään rakennuksen käypä hinta. Vakuutusehtojen perusteella rakennuksen käypää hintaa määriteltäessä kiinteistön käyvästä arvosta vähennetään tontin osuus.

Vakuutusyhtiö on katsonut rakennuksen käyvän hinnan olevan vähemmän kuin yhtiön maksama nykyhintakorvaus, joten myöskään tällä perusteella asiassa ei yhtiön mukaan ole perustetta maksaa lisäkorvausta. Asiakas on kiistänyt yhtiön näkemyksen rakennuksen käyvästä hinnasta.

Lautakunta toteaa, että rakennuksen käyvällä hinnalla olisi vakuutusehtojen mukaan merkitystä tilanteessa, jossa nykyhinnan mukaista korvausta ei maksettaisi täysimääräisesti sillä perusteella, että rakennuksen käypä hinta on nykyhintakorvausta pienempi. Nyt käsiteltävässä asiassa nykyhintakorvaus on kuitenkin maksettu täysimääräisesti, ja lisäksi vakuutusyhtiö on ilmoittanut edellä todetuin edellytyksin maksavansa lisäkorvausta toteutuneiden korjauskustannusten ylittäessä jo maksetun nykyhintakorvauksen. Tällöin rakennuksen käyvällä hinnalla ei ole vaikutusta rakennusvahingosta maksettavan korvauksen määrään, eikä lautakunnan siten ole tarpeen lausua rakennuksella vahinkohetkellä olleen käyvän hinnan määrästä.

Yhteenvetona vahingon ja korvauksen määrän osalta lautakunta toteaa, ettei asiakas ole osoittanut vuodosta aiheutuneen sellaisia vahinkoja, joiden arvioidut korjauskustannukset eivät ole sisältyneet A Oy:n päivittämiin kustannusarvioihin. Asiakas ei myöskään ole osoittanut, että A Oy:n viimeisin korjauskustannuslaskelma tai vakuutusyhtiön määrittämä nykyhintaprosentti olisivat virheelliset. Näillä perusteilla lautakunta katsoo, ettei asiakkaalla ole oikeutta lisäkorvaukseen nykyhinnan mukaisen korvauksen osalta.

Uudishinnan ja nykyhinnan mukaisten korvausten erotuksen osalta lautakunta toteaa, että lisäkorvauksen maksaminen edellyttää, että asiakas toimittaa selvityksen tehdyistä korjaustoimenpiteistä ja niistä aiheutuneista kustannuksista ja että vahinkoon liittyvät kustannukset ylittävät vakuutusyhtiön maksaman nykyhintakorvauksen 61 222,99 euro. Vakuutusyhtiöllä ei kuitenkaan ole velvollisuutta korvata muita kuin vuotovahingon korjaamiseen liittyviä korjauskustannuksia.

Viivästyskorko

Vakuutusyhtiö oli ilmoituksensa mukaan saanut 16.8.2022 vastuunsa selvittämisen kannalta riittävät tiedot. Vakuutusyhtiö ilmoitti myönteisen korvausratkaisun asiakkaalle 7.9.2022 ja maksoi viivästyskorkoa 16.9.2022 alkaen 5.12.2022, 17.2.2023 ja 21.3.2023 maksamilleen nykyhintakorvauksille sekä eräälle neljännelle pienehkölle korvauserälle. Asiassa esitetystä selvityksestä ei ilmene, että vakuutusyhtiön maksamat muut korvaukset olisi maksettu yli kuukauden kuluttua kustannuksia koskevien korvausvaatimusten esittämisestä. Asiassa on sen vuoksi jäänyt näyttämättä, että vakuutusyhtiön olisi tullut maksaa viivästyskorkoa edellä esitettyä laajemmin.

Lautakunta pitää asiakkaan vaatimusta viivästyskorkojen maksamisesta vahinkopäivästä alkaen perusteettomana, koska viivästyskoron maksuvelvollisuus syntyy vakuutusehtojen mukaan vasta sen jälkeen, kun kuukausi on kulunut siitä, kun vakuutusyhtiö on saanut riittävät tiedot vastuunsa arvioimiseksi. Koron maksuvelvollisuus ei myöskään voi alkaa ennen kuin kustannus on syntynyt ja sitä koskevasta vakuutusyhtiölle esitetystä vaatimuksesta on kulunut kuukausi eikä korvausta ole maksettu.

Vakuutusyhtiön korvausmenettely

Asiakas on valituksessaan moittinut vakuutusyhtiön korvauskäsittelyä muun muassa puutteellisista toimintaohjeista ja epäselvistä korvauspäätöksistä sekä asian käsittelyn pitkästä kestosta. Vakuutuslautakunta toteaa, että se antaa ratkaisusuosituksia asiakkaan lautakunnalle esittämistä vakuutussuhteeseen liittyvistä, lain ja vakuutusehtojen tulkintaa sekä soveltamista koskevista erimielisyyksistä. Lautakunnan toimivaltaan ei kuulu vakuutusyhtiön korvauskäsittelyn menettelytapavalvonta, minkä vuoksi Vakuutuslautakunta päättää, ettei se käsittele asiakkaan valitusta tämän kysymyksen osalta eikä anna ratkaisusuositusta. Toimivaltainen viranomainen on Finanssivalvonta.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön tekemiä korvauspäätöksiä vakuutusehtojen mukaisina, eikä suosita niiden muuttamista.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Koponen
Sihteeri Pellikka

Jäsenet:
Rahijärvi
Rantala
Ståhlberg
Yrttiaho