Haku

FINE-58399-T9F5B

Tulosta

Asianumero: FINE-58399-T9F5B (2024)

Ratkaisu annettu: 19.12.2024

Lakipykälät: 32, 69

Näyttö vahingoittuneesta omaisuudesta. Pelastamisvelvollisuus.

Tapahtumatiedot

Asiakkaan vuokra-asunnossa tapahtui vesivahinko 10.9.2022, josta asiakas haki korvausta kotivakuutuksestaan. Vahinkoilmoituksen mukaan asiakas oli ollut suihkussa tyttöystävänsä kanssa, ja suihkukaapin alla oleva lattiakaivo ei ollut vetänyt, jolloin vettä oli vuotanut asuintiloihin noin 20 minuutin ajan. Asiakas kertoi vettä olleen eteisen ja olohuoneen lattialla noin viidestä viiteentoista senttimetriä.

19.9.2022 päivätyn vahinkokartoitusraportin mukaan vesi oli levinnyt pesuhuoneesta eteiseen ja tupakeittiöön. Laminaatin saumat olivat turvonneet tupakeittiössä veden vaikutuksesta. Vahinkokartoituksessa olivat läsnä taloyhtiön isännöitsijän ja vahinkokartoittajan lisäksi asiakkaan vanhemmat.

Asiakas valtuutti isänsä hoitamaan asiaa, ja asiakkaan isä lähetti vakuutusyhtiölle 20.10.2022 lausunnon viemärin kuvauksesta. Hän on samassa sähköpostiviestissä tiedustellut, miksi hänen noin kahdesta kolmeen viikkoa aiemmin jättämiinsä soittopyyntöihin ei ollut vastattu.

Vakuutusyhtiö ilmoitti 28.10.2022 sähköpostitse, että vahinko on aiheutunut todennäköisesti viemärissä olevan tukoksen vuoksi. Viemäriputkisto on taloyhtiön vastuulla, joten lähtökohtaisesti vahinko tulee korvata taloyhtiön kiinteistövakuutuksesta, joka on toisessa vakuutusyhtiössä. Vakuutusyhtiö ilmoitti, että kotivakuutuksesta voidaan korvata irtaimiston vahingot, irtaimistojen siirrot ja ylimääräiset asumiskustannukset.

Asiakkaan isä tiedusteli vakuutusyhtiöltä 28.10.2022, voidaanko vahingoittuneesta irtaimistosta toimittaa erittely suoraan sähköpostin lähettäneelle käsittelijälle, kun asiakkaan armeijassa oleva poika ehtii tehdä sen.

Asiakas toimitti vakuutusyhtiölle 19.12.2022 seuraavan selvityksen lattialla olleesta vahingoittuneesta omaisuudesta:

  • Apple Air Pod Pro-langattomat kuulokkeet vuodelta 2019, arvo 229 euroa. Kuulokkeet olivat kastuneet ja ne oli hävitetty.
  • Kannettava tietokone Hp Envy Laptop i5-ep0027 vuodelta 2021, arvo 2 000 euroa. Tietokone oli kastunut ollessaan kassissa lattialla ja se hävitettiin.
  • Matkapuhelin Motorola Edge 30 Pro vuodelta 2022, arvo noin 800 euroa. Matkapuhelin kastui, kun se oli matolla vuotovahingon tapahtuessa. Matkapuhelin oli hävitetty.
  • Kaiutin Klipsch Subwoofer r120SW. Kaiutin oli ostettu käytettynä, ja sen hinta uutena on 466 euroa. Kyseessä on lattialla säilytettävä kaiutin, jonka sekä runko että kalvo olivat kastuneet. Kaiutin oli hävitetty vahingon jälkeen.
  • Asko Pallas-tv-taso vuodelta 2021, jonka arvo on 200 euroa. Pöydän rakenne oli turvonnut, ja pöytä oli näin ollen tuhoutunut käyttökelvottomaksi ja hävitetty.
  • Asko Triangle-matto vuodelta 2021, jonka arvo on 249 euroa. Matto oli kastunut läpikotaisin ja sen värit olivat sekoittuneet keskenään, minkä vuoksi matto oli hävitetty.
  • Asko Leona-käytävämatto vuodelta 2021, arvo 59 euroa. Matto oli kastunut läpikotaisin ja maton värit olivat sekoittuneet keskenään, minkä vuoksi matto oli hävitetty.
  • Kahdet Marimekko-pussilakanat, joiden arvo on yhteensä 200 euroa.
  • Kahdet Peak Performance-hupparit, joiden arvo on yhteensä 220 euroa.
  • Nike Club Hoodie-huppari, jonka arvo on 54,95 euroa.
  • Polo Ralph Lauren-rugbypaita, jonka arvo on 179,90 euroa. Asiakas kertoo, että pyykit olivat kastuneen maton päällä ja ne olivat imeneet matosta väriä.

Asiakas kertoi olevansa 19-vuotias ja saaneensa suurimman osan tavaroista lahjaksi vanhemmiltaan ja sukulaisiltaan, joten hän ei pysty esittämään kuittia lahjoiksi saaduista tavaroista. Asiakas kertoo, että hän voi kuitenkin hankkia kuitin osasta tavaroista.

Vakuutusyhtiö ilmoitti 12.1.2023 lähettämässään vastauksessa tarvitsevansa vahinkokäsittelyä varten esimerkiksi kartoitusliikkeen tekemän kartoitusraportin irtaimiston vaurioista ja selvityksen siitä, miltä osin irtaimisto on mahdollista esimerkiksi puhdistaa ja miltä osin se menee hävitettäväksi. Vakuutusyhtiö totesi, ettei vahinkokartoitusraportissa ole mitään mainintaa irtaimiston vaurioista. Edelleen vakuutusyhtiö ilmoitti, että vahingoittunut elektroniikka pitäisi käyttää korjaajalla, jotta voidaan todeta laitteiden vauriot ja selvittää, onko laitteita mahdollista korjata. Vakuutusyhtiö ilmoitti lisäksi, että kaikesta irtaimistosta tarvitaan kuitit, koska listauksen mukaan suurin osa irtaimesta on uudehkoa. Jos kaikki vahingoittunut irtaimisto on hävitetty ja mistään esineistä ei löydy kuitteja, ei korvausasiaa voida käsitellä irtaimiston osalta.

Asiakas totesi sähköpostiviestissään 12.1.2023 vahingosta kuluneen jo neljä kuukautta, joten asunnossa oli jo tehty vahinkokartoitus ja vahingon korjaustoimenpiteetkin olivat valmistuneet. Asiakas kertoi, ettei kukaan ollut missään vaiheessa maininnut, että kartoituksessa pitäisi ottaa kantaa irtaimiston vahinkoihin. Vakuutusyhtiöllä olisi ollut lukusia mahdollisuuksia tulla tarkistamaan irtaimiston vauriot tai pyytää niiden tarkistusta kartoitusraporttien yhteydessä. Palokunta oli neuvonut vahingon sattumisen jälkeen asiakasta hävittämään kaiken kastuneen irtaimiston, mitä neuvoa asiakas oli noudattanut. Osaa tavaroista säilytettiin kuitenkin asiakkaan etupihalla noin kahden kuukauden ajan. Tavaran jatkosäilyttämistä varten olisi tarvittu varasto. Asiakas katsoo olevan ymmärrettävää, ettei hän vuokrannut varastoa vioittuneen tavaran säilytystä varten. Asiakas ihmetteli, miksi toimintaohjeet annettiin hänelle vasta neljä kuukautta vahingon sattumisen jälkeen.

Vakuutusyhtiö totesi viestissään 13.1.2023, ettei irtaimiston vaurioitumisesta ollut ilmoitettu aikaisemmin. Myöskään vahinkokartoittaja ei ollut kirjannut raporttiinsa, että irtaimistolle olisi aiheutunut vaurioita, ja näiden seikkojen vuoksi vakuutusyhtiön on ollut vaikea arvioida kartoituksen tarvetta irtaimistolle aikaisemmin. Vakuutusyhtiö pyysi asiakasta toimittamaan kopion pelastuslaitoksen onnettomuusselosteesta, jotta vakuutusyhtiön edustaja voi olla yhteydessä palopäällikköön ja tiedustella, onko asiakkaalle annettu ohjeistus hävittää vahingoittunut irtaimisto.

Asiakas kertoi viestissään 16.1.2023, että hänen isänsä oli kertonut irtaimiston vaurioista 4–6 puhelinkeskustelussa, joissa yhdessäkään hänelle ei ollut annettu ohjeita, miten irtaimiston osalta olisi asianmukaista toimia. Asiakas kertoi voivansa toimittaa puhelimesta kuitin ja tietokoneesta todistuksen valmistajalta. Kyseessä oli vaihtokone, joten hänellä ei ollut siitä kuittia. Todistuksesta pitäisi kuitenkin käydä ilmi toimituspäivä ja koneen arvo. Kaikki muu omaisuus oli eritelty asiakkaan toimittamassa listassa.

Asiakas toimitti vakuutusyhtiölle 6.2.2023 kuitin matkapuhelimesta sekä selvityksen tietokoneen osalta. Kyseisen selvityksen mukaan tietokoneen omistaja on asiakkaan isä. Matkapuhelimen ostokuitista ei käy ilmi ostajan nimeä.

Vakuutusyhtiö katsoi 21.2.2023 päivätyssä korvauspäätöksessään, että koska irtaimisto oli jo hävitetty eikä asiakas ollut toimittanut vakuutusyhtiölle pyydettyjä selvityksiä irtaimistosta, vakuutusyhtiö ei ole pystynyt selvittämään vahingoittuneen irtaimiston arvoa, määrää, alkuperää, ikää ja korjauksen tai puhdistuksen mahdollisuutta. Elektroniikkaa ei ollut myöskään käytetty huollossa korjausmahdollisuuden arvioimista varten. Vahingoittuneesta irtaimistosta ei ollut ilmoitettu vakuutusyhtiölle ennen kuin irtaimisto oli hävitetty. Vakuutusyhtiölle ei ollut toimitettu palolaitoksen selvitystä siitä, miksi irtaimisto olisi neuvottu hävittämään taikka selvitystä irtaimiston puhdistuksen taikka korjauksen mahdollisuudesta. Vakuutusyhtiö katsoi edellä mainituin perustein, ettei vakuutuksesta voida maksaa korvausta irtaimiston osalta.

Asiakas haki muutosta vakuutusyhtiön korvauspäätökseen. Vakuutusyhtiön sisäisessä muutoksenhakumenettelyssä annetussa ratkaisussa 3.6.2023 katsottiin, ettei vaurioituneeksi ilmoitetusta irtaimistosta ollut esitetty riittävää selvitystä, koska vaurioituneesta omaisuudesta ei ollut mainintaa kosteuskartoitusraportissa, omaisuudesta ei ollut esitetty valokuvia ja kaikki vahingoittunut irtaimisto oli hävitetty.

Asiakas otti vakuutusyhtiön kielteisten korvauspäätösten vuoksi yhteyttä FINEen. Vastauksessaan 8.11.2023 vakuutusyhtiö on katsonut, että vahingon käsittelyaika oli viivästynyt, koska vahinkoa oli käsitelty kahdesta eri vakuutuksesta. Vakuutusyhtiö katsoi, että asiakkaalla on joka tapauksessa intressi dokumentoida se irtaimisto, josta hän hakee korvausta, erityisesti kun kyse on arvokkaasta irtaimistosta. Vakuutusyhtiö katsoi asiassa olevan ratkaisevaa, ettei irtaimistolle aiheutuneesta vahingosta ollut mainintaa vahinkoilmoituksessa. Omaisuuden omistajalla on vastuu itse huolehtia omaisuudestaan. Lisäksi vakuutuksenottajalla on sekä vakuutusyhtiön yleisten sopimusehtojen että vakuutussopimuslain 32 §:n mukaan velvollisuus rajoittaa vahinkoa. Kotivakuutus kattaa vain sellaisen vahingon, joka on aiheutunut vesivahingosta ja joka täyttää muut korvattavuuden edellytyksen. Sen sijaan kotivakuutus ei kata vahinkoja, joiden syy on se, että omaisuudesta ei ole huolehdittu asianmukaisesti vesivahingon jälkeen. Vakuutusyhtiö totesi vastauksessaan myös, että on toki asianmukaista ja hyvän vakuutustavan mukaista ohjeistaa asiakasta korvauksen hakemisessa. Asiakas ei kuitenkaan voi ulkoistaa vastuuta vahingon hoidosta vakuutusyhtiölle, vaan hänen on itse oltava aktiivinen asian hoidossa ja omaisuuden lisävahinkojen estämisessä. Se, että vakuutuksenottaja oli ollut armeijassa vahingon aikana, ei muuta tätä asetelmaa.

Vakuutusyhtiö totesi, että asiakas oli ilmoittanut vahingoittuneesta irtaimistosta ja toimittanut sitä koskevan listan vasta useita kuukausia sen jälkeen, kun vahinko oli sattunut. Irtaimisto oli vakuutuksenottajan mukaan tässä vaiheessa jo hävitetty. Vakuutusyhtiö piti tällaista toimintatapaa erikoisena, koska vahingoittunut irtaimisto oli listan mukaan todella arvokasta. Vakuutusyhtiö katsoi, että yleisen elämänkokemuksen mukaan nyt kuvatun kaltainen usean tuhannen euron arvoinen irtaimistoa kohdannut vahinko ilmoitettaisiin välittömästi vahingon jälkeen, ja tällöin vakuutusyhtiö tarkistaa irtaimiston ja asiakkaalta pyydetään dokumentaatiota vahingoittuneiden esineiden osalta.

Vakuutusyhtiö totesi, että asiakkaan toimittaman tositteen mukaan tietokone oli ollut hänen isänsä nimissä. Lisäksi tietokoneesta esitetyssä tositteessa oli sutattuja kohtia eikä tietokoneen hintaa ollut mainittu. Irtaimistolistassa oli lueteltu useita tekstiilejä, joiden kerrotaan pilaantuneen vedestä tai imeneen väriä muista tekstiileistä. Vakuutusyhtiö piti kyseistä tapahtumaketjua epätodennäköisenä seurauksena suihkun viemärin tulvimisesta. Vakuutusyhtiö katsoi, että kyseisen kaltainen vahinko voisi tapahtua, jos tekstiilit olisivat seisseet vedessä vastakkain useita päiviä.

Matkapuhelinta osalta vakuutusyhtiö totesi, että puhelinta oli säilytetty lattialla, kuten ilmeisesti muutakin elektroniikkaa. Nykyaikana kuitenkin moni elektroninen laite on suhteellisen hyvin suojattu kosteudelta, joten vakuutusyhtiö katsoi, että asiakkaan olisi tullut selvittää, olisiko vahingoittunut laite ollut korjattavissa. Vakuutusyhtiö katsoi asiassa jääneen myös epäselväksi, kenen omistama laite on ollut, ja onko se ollut korjauskelpoinen. Omistajuus vaikuttaa siihen, onko esine kotivakuutuksessa vakuutuksen kohteena. Vakuutusyhtiö totesi, että pankit säilyttävät myös tiliotteita pitkään ostoajankohdan jälkeen, eli kun esine on ostettu pankkikortilla tai verkkopankin kautta, tositteen hakeminen omasta verkkopankista onnistuu suhteellisen helposti. Tästä huolimatta asiakas ei ollut toimittanut näyttöä esineiden ostotapahtumista.

Vakuutusyhtiö totesi myös, että palokunnalta olisi varmasti saatavissa asiaa hoitaneen henkilön lausunto, jossa tämä kertoo ohjeistaneensa asiakasta hävittämään omaisuuden. Vakuutusyhtiön edustaja kertoi työskennelleensä nyt kyseessä olevassa vakuutusyhtiössä 14 vuoden ajan eikä hän ollut kertomansa mukaan koskaan kuullut, että palokunta ohjeistaisi asiakasta hävittämään irtaimistoa, varsinkaan kuvaamatta sitä. Jos palokunta olisi toiminut näin, herää kysymys, miksi irtaimiston korvausvaatimus on saapunut näin myöhään ja miksi irtaimistosta ei ole puhuttu aikaisemmin. Vakuutusyhtiön edustaja pohti, olisiko asiakkaalla esittää jotakin selvitystä palokunnan käynnistä. Vakuutusyhtiön edustaja ei pitänyt uskottavana asiakkaan kertomusta tältä osin.

Vakuutusyhtiö piti ilmeisenä, että asiakkaalla on ollut jotain irtaimistoa huoneistossaan. Vakuutusyhtiö katsoi asiassa jääneen kuitenkin epäselväksi, onko jotain irtaimistoa vahingoittunut suoranaisesti vesivahingon seurauksena, eikä vesivahingon jälkeisen omaisuuden hoidon tai korjauttamisen mahdollisen laiminlyönnin vuoksi. Vakuutusyhtiö katsoi asiassa myös jääneen epäselväksi, oliko vahingoittuneeksi ilmoitettua omaisuutta olemassa, koska vakuutusyhtiö ei ollut voinut tarkastaa omaisuutta. Myös omaisuuden omistajuus oli jäänyt epäselväksi. Vakuutusyhtiö katsoi edellä mainituin perustein, ettei sillä ole velvollisuutta maksaa korvausta nyt toimitetuilla tiedoilla, koska asiakkaalla on näyttötaakka korvattavasta vahingosta ja sen määrästä.

Vastauksena vakuutusyhtiön vastaukseen toimittamassaan kirjelmässä 29.11.2023 asiakas totesi muun muassa, että irtaimisto oli ilmoitettu vahinkoilmoituksessa ja että vakuutusyhtiöltä oli tämän jälkeen pyydetty ohjeistusta useaan otteeseen puhelimitse. Asiakas myös kiisti vakuutusyhtiön väitteen tarkastusmahdollisuuden puuttumisesta. Vastauksena asiaa koskevaan tiedusteluun vakuutusyhtiö ilmoitti 18.1.2024, ettei asiassa voida tehdä sovintoratkaisua. Vakuutusyhtiö piti asiakkaan kertomusta vaurioituneesta irtaimistosta epäuskottavana, sillä irtaimiston vaurioitumisesta ei ole valokuvia eikä asiakas ollut osoittanut hankkineensa uutta vastaavaa irtaimistoa vaurioituneen tilalle. Vakuutusyhtiö totesi, etteivät kuitit vahingoittuneeksi ilmoitetusta tietokoneesta ja matkapuhelimesta todistaneet laitteille tapahtunutta vauriota. Vakuutusyhtiön mukaan asiakkaan tavallisesti vahinkoilmoituksen yhteydessä tai hyvin pian ilmoituksen tekemisen jälkeen mainitsevat edes suuntaa antavasti, millaista irtaimistoa vahingon takia on vaurioitunut. Tässä tapauksessa irtaimisto oli asiakkaan kertoman mukaan poistettu asunnosta heti, mutta sitä oli kuitenkin säilytetty pidemmän aikaa. Tavanomaisesti asiakkaat ottavat kuvia vahingoittuneesta omaisuudestaan, mutta tässä tapauksessa asiakas ei ollut esittänyt vahingoittuneesta omaisuudesta yhtään valokuvaa. Vakuutusehtojen ja vakuutussopimuslain mukaan korvauksen hakijan on toimitettava sellaiset asiakirjat ja tiedot, jotka ovat tarpeen vahingon korvattavuuden ja korvauksen suuruuden selvittämiseksi. Koska irtaimiston vaurioista ei tällaisia tietoja ollut saatu, vahingosta ei voitu suorittaa korvausta.

Asiakkaan vaatimukset ja palveluntarjoajan kanta

Asiakas kertoo valituksessaan, että vahinkoilmoitusta tehdessä vahingoittuneen omaisuuden määräksi on kirjattu 10 000 euroa, eli irtaimistosta oli vaadittu korvausta. Asiakas kertoo, että irtaimiston vahingoittuminen on ollut esillä lukuisissa puhelinkeskusteluissa alusta alkaen, ja ilmoitus vahingoittuneesta irtaimistosta on tehty puhelimessa lähes välittömästi vahingon sattumisen jälkeen. Vakuutusyhtiöllä olisi ollut mahdollisuus pyytää arvio irtaimistosta kosteuskartoituksen yhteydessä, tai tulla itse paikalle toteamaan se. Asiakkaan mukaan hänelle on puhelimitse kerrottu, että jos kyseessä on muutaman tuhannen euron vahinko, vahinkolistaus riittää ja sen voi toimittaa sähköpostilla. Asiakas kertoo maininneensa puhelussa erikseen, että irtaimiston arvo ylittää tässä tapauksessa 2 000 euroa. Vakuutusyhtiön edustaja oli kertonut asiakkaalle puhelimitse, ettei vahinkolistauksella ole kiire. Asiakas katsoo, ettei 5 000–6 000 euron arvoinen irtaimisto ole erityisen arvokasta, etenkään kun kyse on vesivahingosta.

Asiakkaan mukaan vakuutusyhtiölle oli erikseen ilmoitettu, että irtaimisto on hävitettävä ja poistettava asunnosta siellä alkavien vahingon korjaustöiden vuoksi. Asiakas kertoo, ettei vakuutusyhtiö tuolloin maininnut mitään esineiden dokumentoinnista tai tavaroiden säilyttämisestä. Vakuutusyhtiöltä oli myös kysytty, maksaako vakuutusyhtiö tavaroiden varastoinnin, mihin vakuutusyhtiön edustaja oli vastannut kieltävästi. Esineitä säilytettiin neljä kuukautta ja vakuutusyhtiöllä oli tiedossa, että tavarat oli hävitettävä ja että asiakas tulee toimittamaan irtaimistosta vahinkolistauksen.

Asiakas kertoo ottaneensa vahingon jälkeen viipymättä yhteyttä isännöitsijään ja palokuntaan sekä tehneensä vakuutusyhtiölle vahinkoilmoituksen. Asiakkaan toiminnassa ei ole moittimista, vaan hän on toiminut saamiensa ohjeiden mukaisesti. Asiakas kertoo saaneensa palokunnan edustajalta suullisesti ohjeen hävittää vahingoittunut omaisuus. Asiakas kertoo, että kyseistä henkilöä koetettiin aikanaan jäljittää, mutta se ei ollut mahdollista. Asiakas kertoo, että hänen isänsä sai saman ohjeistuksen irtaimiston hävittämisestä, kun hänelle tapahtui vesivahinko vuonna 2019. Palokunta ilmoitti, että kaikki vahingoittunut irtaimisto on välittömästi poistettava asunnosta lisävahinkojen välttämiseksi.

Asiakas kertoo olleensa vahingon sattuessa 18-vuotias. Asiakas katsoo olevan ilmeistä, että tämän ikäisen henkilön omaisuus on suurelta osin lahjaksi saatua, ja tässä tapauksessa vanhempien ja isovanhempien hankkimaa. Asiakas kertoo, että kuitit ja tositteet on toimitettu sellaisina, kuin ne on saatu alkuperäisestä ostopaikasta.

Asiakas kertoo, että korvattavaksi vaadittuun mattoon oli tullut värivirhe, jota ei ollut mahdollista korjata. Myöskään vesivahingon vahingoittamia huonekaluja ei ollut mahdollista korjata. Asiakas toteaa, että hänen kastunut matkapuhelimensa ei ollut suojattu vedeltä tai korjauskelpoinen, ja mikä tahansa matkapuhelimia korjaava liike voi antaa tästä lausunnon. Myöskään tietokone ei ollut kastuttuaan korjauskelpoinen.

Asiakas katsoo, että vahinkolistauksessa oli eritelty tarkkaan vahingoittunut omaisuus ja tapa, jolla se oli vahingoittunut. Asiakkaan mukaan on ilmeistä, että hänen asunnossaan ollut omaisuus kuuluu hänelle. Asiakas katsoo asiassa olevan ratkaisevaa, ettei vakuutusyhtiö ole hoitanut vahinkoa asianmukaisella tavalla. Vakuutusyhtiö ei ollut tarkastanut vahingoittunutta irtaimistoa, kirjannut ylös keskusteluja asiakkaan kanssa tai neuvonut 18-vuotiasta asiakastaan millään tavalla.

Vakuutusyhtiö on viitannut vastineessa asiassa aikaisemmin lausuttuun.

FINE on pyytänyt vakuutusyhtiötä toimittamaan selvityksen asiakkaan viittaamista puhelinkeskusteluista, jotka asiakas ja hänen asiamiehenään toiminut isänsä olivat vakuutusyhtiön kanssa käyneet. Vakuutusyhtiö on ilmoittanut 5.9.2024, että puheluita säilytetään vuoden ajan, jota niistä ei ollut mahdollista enää toimittaa selvitystä.

Sopimusehdot ja lainsäädäntö

Vakuutussopimuslain 32 §:n 1 momentin mukaan vakuutustapahtuman sattuessa tai välittömästi uhatessa vakuutetun tulee kykyjensä mukaan huolehtia vahingon torjumisesta tai rajoittamisesta. Jos vahinko on ulkopuolisen aiheuttama, vakuutetun tulee ryhtyä tarpeellisiin toimiin vakuutuksenantajan oikeuden säilyttämiseksi vahingon aiheuttajaa kohtaan. Vakuutetun tulee, mikäli mahdollista, noudattaa vakuutuksenantajan sanotussa tarkoituksessa antamia ohjeita.

Vakuutussopimuslain 32 §:n 2 momentin mukaan jos vakuutettu on tahallisesti tai huolimattomuudesta, jota ei voida pitää vähäisenä, laiminlyönyt 1 momentissa säädetyn velvollisuutensa, voidaan hänelle tulevaa korvausta alentaa tai se evätä.

Vakuutussopimuslain 69 §:n mukaan korvauksen hakijan on annettava vakuutuksenantajalle sellaiset asiakirjat ja tiedot, jotka ovat tarpeen vakuutuksenantajan vastuun selvittämiseksi ja joita häneltä kohtuudella voidaan vaatia ottaen myös huomioon vakuutuksenantajan mahdollisuudet hankkia selvitys.

Kotivakuutusehtojen, voimassa 1.1.2022 alkaen, ehtokohdan 3.5 (Vuototurva) mukaan vakuutuksesta korvataan rakennuksen kiinteän LVI-laitteen, -putkiston tai niihin kytketyn kulutuslaitteen äkillisen ja ennalta arvaamattoman rikkoutumisen seurauksena syntyneen vuodon aiheuttama välitön esinevahinko.

Yleisten sopimusehtojen, voimassa 14.11.2020 alkaen, ehtokohdan 5.2 (Vahingon torjumis- ja rajoittamisvelvollisuus) alakohdan 5.2.1 (Vahinkovakuutus) mukaan vakuutustapahtuman sattuessa tai välittömästi uhatessa vakuutetun tulee kykyjensä mukaan huolehtia vahingon torjumisesta tai rajoittamisesta, osallistua vahingon selvittelyyn vahinkopaikalla ja myötävaikuttaa vahingon syyn selvittämiseen.

Vakuutettu on velvollinen ryhtymään toimiin vakuutusyhtiön oikeuksien säilyttämiseksi, esimerkiksi auttamalla selvittämään vahingon mahdollisen aiheuttajan ja todistajien nimet

Vakuutetun on ilmoitettava vahinkotapahtumasta mahdollisimman pian vakuutusyhtiölle ja myös poliisille, jos on kysymys rikoksesta. Ajoneuvoon kohdistuneesta palo- ja hirvieläinvahingosta on aina välittömästi ilmoitettava poliisille. Poliisitutkinta on pidettävä vakuutusyhtiön pyynnöstä, ja rikoksen tekijöille on vaadittava rangaistusta. Vakuutusyhtiölle on varattava tilaisuus vahingon tarkastamiseen ennen korjaamista tai vahingoittuneen omaisuuden hävittämistä.

Korvausta voidaan alentaa tai korvausta ei makseta sille vakuutetulle, joka on laiminlyönyt velvollisuutensa torjua tai rajoittaa vahinkoa joko tahallisesti tai huolimattomuudesta, jota ei voida pitää vähäisenä.

Ehtokohdan 9.1 (Korvauksenhakijan velvollisuudet) mukaan korvauksen maksamisen perusteena on kirjallinen, korvauksenhakijan allekirjoittama hakemus. Korvauksenhakijan on annettava vakuutusyhtiölle sellaiset asiakirjat ja tiedot, jotka ovat tarpeellisia vakuutusyhtiön vastuun selvittämiseksi. Tällaisia tarpeellisia tietoja ovat esimerkiksi tiedot
- vakuutuksesta ja korvauksen hakijoista osoitteineen. Hakijan on tarvittaessa esitettävä selvitys oikeudestaan korvaukseen.
- vahinkotapahtumasta: mitä, miten, missä ja milloin sattunut
- vahingon määrästä.

Lisäselvityksenä on hakemukseen tarvittaessa liitettävä esimerkiksi lääkärinlausunto, kuolintodistus ja poliisitutkintapöytäkirja. Hoitokuluista on toimitettava tarvittaessa alkuperäiset tositteet.

Korvauksenhakija on velvollinen hankkimaan ne selvitykset, jotka ovat hänen saatavissaan, ottaen kuitenkin huomioon myös vakuutusyhtiön mahdollisuudet hankkia selvityksiä.

Ratkaisusuositus

Asiassa on kyse sen arvioimisesta, onko asiakas esittänyt riittävän selvityksen irtaimistolle vuodosta aiheutuneesta vahingosta. Asunnon olohuoneen ja eteisen lattioille on viemärin tulvimisen aiheuttaman vuodon yhteydessä päässyt noin viidestä viiteentoista senttimetriä vettä. Vakuutusyhtiö katsoo asiassa jääneen epäselväksi, onko jotain irtaimistoa vahingoittunut suoraan vesivahingon seurauksena eikä esimerkiksi vesivahingon jälkeisen pelastamisvelvollisuuden tai korjauttamisen mahdollisen laiminlyönnin vuoksi. Vakuutusyhtiö katsoo asiassa jääneen joka tapauksessa epäselväksi, oliko vahingoittuneeksi ilmoitettua omaisuutta olemassa, koska vakuutusyhtiö ei ole voinut tarkastaa omaisuutta eikä asiakas ollut toimittanut valokuvia vahingoittuneesta omaisuudesta. Myös omaisuuden omistajuus on vakuutusyhtiön mukaan jäänyt epäselvä

FINE toteaa, ettei vakuutussopimuslaissa tai asiaan sovellettavissa vakuutusehdoissa edellytetä vakuutetulta määrätyn laatuista selvitystä vahingoittuneesta omaisuudesta. Tämä merkitsee sitä, ettei esimerkiksi valokuvien esittäminen ole esineen korvaamisen välttämätön edellytys, vaan esitettyä selvitystä tulee arvioida kokonaisuutena. Asiakas kertoo ilmoittaneensa vakuutusyhtiölle puhelimitse irtaimiston vahingosta lähes välittömästi vahingon sattumisen jälkeen ja saaneensa vakuutusyhtiöstä tiedon, jonka mukaan muutaman tuhannen euron omaisuuden osalta riittävää on listauksen toimittaminen eikä listauksen toimittamisella ole kiire. Vakuutusyhtiö ei ole kiistänyt asiakkaan kertomusta puhelimitse saaduista tiedoista. Ottaen huomioon, että asiakas on yksilöinyt tarkasti vuotovahingossa kastuneen omaisuuden vahinkolistauksessaan ja hän on toimittanut arvokkaimpien esineiden, kannettavan tietokoneen ja matkapuhelimen, osalta kuitit, joista ilmenee esineiden hankintahinnat ja -ajankohta, FINE katsoo asiakkaan toimittaneen tässä tapauksessa riittävän selvityksen vahingoittuneesta omaisuudesta toimiessaan vakuutusyhtiön puhelimitse antamien ohjeiden mukaisesti. Omaisuuden omistajuuden osalta FINE pitää uskottavana asiakkaan kertomusta siitä, että vahingoittuneeksi ilmoitettu omaisuus eli kannettava tietokone, matkapuhelin sekä kalusteet ja vaatteet ovat aikanaan tulleet vahinkohetkellä 18-vuotta täyttäneen asiakkaan omaisuudeksi lahjana. FINE katsoo näin ollen, ettei sillä seikalla, että tietokoneen omistajaksi oli tietokoneen toimitusta koskevassa tositteessa mainittu asiakkaan isä, ole merkitystä asian arvioimisen kannalta.

Vakuutusyhtiö on viitannut vastauksissaan vakuutetun pelastamisvelvollisuuteen katsoen tältä osin myös, ettei vakuutusyhtiölle ollut annettu mahdollisuutta tarkastaa omaisuutta vakuutussopimukseen sovellettavien yleisten ehtojen edellyttämällä tavalla, ennen kuin se oli hävitetty. Pelastamisvelvollisuutta koskevan vakuutussopimuslain 32 §:n 1 momentin mukaan vakuutustapahtuman sattuessa tai välittömästi uhatessa vakuutetun tulee kykyjensä mukaan huolehtia vahingon torjumisesta tai rajoittamisesta. Lainkohdassa todetaan myös, että vakuutetun tulee, mikäli mahdollista, noudattaa vakuutuksenantajan antamia pelastamisvelvollisuutta koskevia ohjeita.

Asiakas on kertonut ilmoittaneensa vakuutusyhtiölle puhelimitse lähes välittömästi vahingon jälkeen irtaimiston vahingosta ja siitä seikasta, että omaisuus oli tarkoitus hävittää vahingon korjaustoimenpiteiden vuoksi, mitä vakuutusyhtiö ei ole kiistänyt. Vakuutusyhtiö ei ollut tämän tiedon saatuaan suorittanut irtaimistolle vahinkotarkastusta. FINE katsoo asiakkaan antaneen vakuutusyhtiölle mahdollisuuden tarkastaa vahingoittunut omaisuus tapaukseen sovellettavien vakuutussopimuksen yleisten ehtojen kohdan 5.2.1 edellyttämällä tavalla.

Asiassa esitetyn selvityksen mukaan vakuutusyhtiö ei ollut ohjeistanut asiakasta selvittämään irtaimiston korjaamismahdollisuuksia, kun irtaimistovahingosta oli sille kerrottu. Asiakkaan mukaan esineiden korjaaminen ei tässä tapauksessa olisi ollut edes mahdollista, koska vesi oli päässyt vahingoittamaan niitä pysyvällä tavalla. FINE katsoo, ettei asiakas ollut laiminlyönyt pelastamisvelvollisuuttaan vakuutussopimuslain tarkoittamalla tavalla huolimattomuudesta, jota ei voida pitää vähäisenä, joten vakuutusyhtiöllä ei ole tämän perusteella oikeutta alentaa korvausta tai evätä sitä.

Lopputulos

FINE suosittaa, että vakuutusyhtiö suorittaa asiakkaalle korvauksen vakuutusehtojen mukaisessa laajuudessa laillisine viivästyskorkoineen.

FINE
Vakuutus- ja rahoitusneuvonta

Jaostopäällikkö Korpelainen
Esittelijä Nikunlassi

Tulosta