Tapahtumatiedot

Konepajatoimintaa harjoittavan ja teräsrakenteita valmistavan H Oy:n tuotantolaitos tuhoutui tulipalossa 28.7.2021. H Oy onnistui vahingon jälkeen jatkamaan toimintaansa siirtymällä väistötiloihin. Vakuutusyhtiö maksoi vahingon johdosta H Oy:n yritysvakuutukseen kuuluneesta keskeytysvakuutuksesta ajalla 28.7.2021 - 31.7.2022 aiheutuneista lisäkuluista 408 832,18 euron korvauksen.

H Oy oli vakuuttanut keskeytysvakuutuksella myös henkilöstökustannuksia sivukuluineen 743 000 euron vakuutusmäärästä. Se haki 23.6.2022 niiden osalta vakuutuskorvausta ilmoittaen 1.8.2021- 31.5.2022 aiheutuneiksi kustannuksiksi yhteensä 1 118 990 euroa. Vakuutusyhtiö oli aiemmin korvannut aiheutuneista henkilöstölisäkuluista 44 094,44 euroa. Vakuutusehtojen mukaan henkilöstökulujen vahingon määrään laskettiin niin suuri osa henkilöstökulujen vakuutusarvosta, kuin liikevaihdon väheneminen korvausaikana oli siitä liikevaihdosta, joka olisi toteutunut laskentakauden aikana ilman esinevahinkoa.

Vakuutusyhtiö kieltäytyi ensin päätöksellään 13.10.2022 maksamasta korvausta vedoten siihen, että H Oy:n toimittaman kirjanpitoaineiston perusteella liikevaihto oli 1.8.2021 – 31.7.2022 kasvanut 23,6 prosenttia vahinkoa edeltäneeseen vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. H Oy:n selvityksen mukaan liikevaihdon kasvu oli johtunut materiaalien hinnan noususta. Sen laskelman mukaan vertailukelpoinen liikevaihto oli tosiasiassa laskenut noin 881 800 euroa. Vakuutusyhtiö katsoi, ettei materiaalien hinnannousu ollut syy-yhteydessä palovahinkoon, joten sitä ei voitu huomioida laskettaessa liikevaihdon menetystä. Vakuutusyhtiön mielestä pelkkä H Oy:n laskelma korjatusta liikevaihdosta ei ollut riittävä selvitys liikevaihdon menetyksestä.

H Oy vaati vakuutusyhtiöltä päätöksen muuttamista vedoten siihen, ettei raaka-aineiden hinnannousu ollut korjannut liiketoiminnan häiriötä. Vahingon jälkeiset toimet olivat vaatineet 2219 tunnin työpanoksen, jolla olisi syntynyt tuotantopanoksen 230 euron arvon perusteella noin 510 000 euron liikevaihto. Laskelmiensa perusteella H Oy katsoi hinnannousun vaikutuksella oikaistun liikevaihdon ja pelkästään kahden merkittävän asiakkaansa peruuntuneiden noin 500 000 euron arvoisten tilausten aiheuttaneen liikevaihtoon vähintään 881 800 euron menetyksen. Vakuutusehtojen mukaan laskettuna henkilöstökulujen vahingon määrä oli siten 238 472,50 euroa, josta korvaamatta oli 194 379 euroa.

Korvauspäätöksessään 8.3.2023 vakuutusyhtiö lausui H Oy:n esittäneen materiaalien osuudeksi noin 50 prosenttia tuotteiden hinnasta, vaikka tilinpäätöstietojen mukaan materiaaliostojen osuus materiaalit ja palvelut kuluerästä oli vain noin 10 prosenttia. H Oy:n toiminta oli jatkunut lähes keskeytyksettä vahingon jälkeen eikä ollut osoitettu, että ennalta sovittuja asiakastoimituksia ei olisi pystytty valmistamaan väistötiloissa. Suurimman asiakkaan osalta toteutumatta jääneiden tilausten määräksi oli selvitetty 375 000 euroa. Toisen ilmoitetun asiakkaan osalta valmistuksen aloitusta oli vain lykätty, joten vakuutusyhtiön mielestä ei ollut osoitettu, että palovahinko olisi aiheuttanut sen osalta liikevaihdon menetystä.

Henkilöstökulujen vahingon määrä laskettiin siten seuraavasti: liikevaihdon väheneminen 375 000 € / 6 010 949 € (5 635 949 +375 000) laskentakauden liikevaihto, joka olisi toteutunut x 1 344 133 (henkilöstökulut 8/2021 -7/2022) = 83 855 euroa. Vakuutusyhtiö suoritti H Oy:lle 83 855 euron lisäkorvauksen henkilöstökustannuksista vakuutuksen 12 kuukauden vastuuajalta 28.7.2021 – 27.7.2022.

Asiakkaan valitus

H Oy on pyytänyt lautakunnan ratkaisusuositusta vaatien, että vakuutusyhtiön on korvattava myöntämästään keskeytysvakuutuksesta sille aiheutuneena vahinkona 194 379 euroa vähennettynä jo korvatulla 83 855 euron osuudella eli yhteensä 110 524 euroa viivästyskorkoineen 13.10.2022 alkaen.

Perusteluinaan H Oy on lausunut, että vakuutusyhtiön mainitsemin tavoin hintojen nousun vaikutusta katteeseen tai kannattavuuteen ei korvattu vakuutuksesta. Vakuutuskorvausta arvioitaessa oli kuitenkin huomioitava hintojen nousun vaikutus arvioituun liikevaihtoon ilman vahinkoa. Tuotannossa käytettyjen raaka-aineiden hinta oli noussut keskeytysvakuutuksen vastuuaikana jyrkästi. Hinnannousua oli saatu siirrettyä onnistuneesti lopputuotteiden hintoihin, mikä oli nostanut yrityksen liikevaihtoa.

Sen vuoksi vakuutusehdoissa mainittua liikevaihdon menetystä ei voitu arvioida vertaamalla vahinkoaikana toteutunutta liikevaihtoa vahinkoa edeltävän vastaavan ajanjakson liikevaihtoon. Raaka-aineiden hinta olisi noussut, vaikka vahinkoa ei olisi tapahtunutkaan, eikä se siten ole syy-yhteydessä vahinkoon. Jotta tunnusluvut olisivat vertailukelpoiset, tuli laskelmista eliminoida tekijät, jotka eivät olleet vahinkoon syy-yhteydessä. H Oy oli pyrkinyt oikaisemaan raaka-aineiden hintojen nousun vahingosta riippumattomana tekijänä pois laskelmista, jotta sen vahingon johdosta kärsimä todellinen liiketoiminnan tappio voitiin arvioida.

Vakuutusyhtiö oli hyväksynyt vastuuajalta menetetyksi liikevaihdoksi 375 000 euroa H Oy:n yhden asiakkaan peruutetuista tilauksista antaman selvityksen perusteella. H Oy ei myöskään ollut pystynyt vahingon takia täysin hyödyntämään erityisasemaansa asiakkaan yhteistyöyrityksenä. Toisen ison asiakkaan tilauksen siirtyminen oli myös vähentänyt liikevaihtoa vastuuajalla. Näiltä osin peruuntuneiden tilausten määrä eli saamatta jäänyt liikevaihto oli yhteensä noin 500 000 euroa.

Muidenkaan yksittäisten asiakkaiden tilauksia ja tarjouspyyntöjä ei ollut voitu vahingon vuoksi toteuttaa, mutta niistä ei voitu esittää erillistä kirjanpitoa. H Oy:n mielestä pitkäkestoisessa keskeytysvahingossa ei ollut kohtuullista vaatia vahingonkärsinyttä osoittamaan kaikkia yksittäisiä menetettyjä tilauksia, koska niistä oli harvoin aukotonta kirjanpitoa. Tällaista selvitystä ei myöskään vakuutusehdoissa edellytetty. H Oy:n näkemyksen mukaan vahingosta seurannut kokonaisliikevaihdon alenema on parhaiten arvioitavissa sen esittämästä oikaistun liikevaihdon laskelmasta.

H Oy:n henkilöstö oli tehnyt tuotannon uudelleen aloittamiseksi 2219 tunnin työpanoksen. Vakuutusyhtiö on korvannut työtunnit omakustannushinnalla. Työtunnit olivat pois liikevaihdon kerryttämisestä ja työtunnin tuotantopanoksen laskennallinen arvo vahinkohetkellä on ollut 230 euroa. Arvo saatiin jakamalla liikevaihto tehdyillä työtunneilla. Pelkästään tästä olisi tuotantotoiminnassa syntynyt noin 510 000 euron lisäliikevaihto. Väistötiloissa ei myöskään päästy vastaavaan tehokkuuteen kiinteistön puutteiden vuoksi, mitä oli myös pyritty huomioimaan oikaistussa laskelmassa.

H Oy:n mukaan valmistavassa tuotannossa yritysten bruttokate liikkui yleisesti noin 50 prosentin seutuvilla. Alihankkijoiden merkittävän roolin vuoksi vakuutusyhtiö näkemys materiaaliostojen vain 10 prosentin kustannusosuudesta oli virheellinen eikä raakamateriaalien osuuden erittely tilinpäätöksen kautta ollut mahdollista. H Oy on vedonnut esimerkkinä esittämiinsä kahden tyypillisen projektin kustannuksiin, joissa alihankinnan osuus jopa ylitti keskimääräisen 50 prosentin tason, sekä selvityslaskelmaansa liikevaihdostaan ennen ja jälkeen vahinkotapahtuman niin, että raaka-aineen merkittävä hinnannousu liikevaihdosta eliminoitiin.

Teräksen hinta oli kesäkuusta 2021 lähtien noussut vakaasta noin 1,4 eurosta kilolta 1,65 euroon ollen kesällä 2022 korkeimmillaan noin 2,80 euroa kilolta. Materiaalin osuus oli noin 50 prosenttia tuotteen loppuhinnasta. Oikaistu liikevaihto oli laskettu kaavalla: toteutunut liikevaihto — ((toimitusten liikevaihto/2) X materiaalin hinnannousuprosentti). Liikevaihdon menetykseksi 8-12/2021 muodostui 2 032 000 euroa – 1 529 417 euroa eli 502 583 euroa. Ajalle 1-6/2022 liikevaihdon menetykseksi muodostui 2020 ja 2021 oikaistun liikevaihdon keskiarvosta laskien 379 245 euroa. Heinäkuu 2022 oli ensimmäinen kuukausi, jolloin liikevaihtoa ei enää menetetty. Koko vastuuajan vertailukelpoinen liikevaihto saatiin laskemalla yhteen oikaistu liikevaihto 8/2021- 6/2022 lisättynä heinäkuun 7/2022 liikevaihdolla, eli yhteensä 3 560 074 euroa + 212 000 euroa = 3 772.074 euroa. Tilauskanta oli erittäin hyvä, joten voitiin olettaa, että H Oy olisi ilman vahinkoa saavuttanut vastuuaikana oikaistun ja tappiolaskelmalla lisätyn liikevaihdon noin 4 650 000 euroa.

H Oy katsookin osoittaneensa laskelmillaan, että sen liikevaihto vahinkoaikana oli vähentynyt vähintään 881 800 eurolla verrattuna tilanteeseen ilman vahinkoa. Vakuutusehtojen mukaan laskettuna henkilöstökulujen korvattavaksi osuudeksi tuli siten liikevaihdon vähenemä vastuuaikana jaettuna vastuuajan oikaistun liikevaihdon ilman vahinkoa toteutuneella määrällä euroa ja kerrottuna henkilöstökulujen määrällä eli 881 800 / 4 650 000 x 1 257 538 = 238.472 euroa, josta on vähennettävä vakuutuksesta jo korvatut 44 093 euron ja 83 855 euron osuudet. Lopullinen korvausvaatimus on siten 110 524 euroa. Henkilöstökulujen vakuutusmäärä oli 743 000 euroa, joten vaatimus ei ylitä vakuutusmäärää.

Siinä tapauksessa, että laskelmin esitettyä selvitystä ei katsottaisi riittäväksi näytöksi keskeytysvahingon määrästä, H Oy on pyytänyt lautakuntaa arvioimaan vahingon määrän oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 2 §:n 3 momentissa ilmenevän periaatteen mukaisesti.

H Oy on lausunut lisäkirjelmässään 20.10.2023, että raaka-aineiden hinnannousu vakuutuksen vastuuaikana oli riidaton. Terästuotteita ei voi valmistaa raaka-aineiden 10 prosentin kustannusosuudella. Kustannusosuus muodostuu omien materiaaliostojen lisäksi alihankkijoiden tuotteiden materiaaliosuudesta. Yhdessä ne muodostavat noin 50 prosenttia tuotteen hinnasta. Tuloslaskelmissa alihankkijoiden kustannukset kirjattiin ulkopuolisiin palveluihin. Täsmällisen summan saamiseksi laskut olisi käytävä yksitellen läpi. H Oy on vedonnut esittämiinsä kahteen esimerkkilaskuun, joista materiaalikustannusten osuus ilmenee.

Yksittäisten asiakkaiden tilausten menettämisestä oli vaikeaa esittää todistusaineistoa. Laskelmien lisäksi tuotantoa voitiin tarkastella toimitettujen tuotteiden kilomäärien perusteella. Siitä oli havaittavissa vastaava palovahingosta johtunut notkahdus, jossa H Oy:n toimitusmäärä oli jaksolla 8-12/2020 laskenut 23 prosenttia verrattuna vahinkoa edeltäneeseen jaksoon. Vastuuajan jälkimmäisellä puoliskolla tuotteita oli toimitettu kilomäärällisesti 13 prosenttia vähemmän. Pudotus oli korjautunut vasta H Oy:n päästyä uusiin toimitiloihin alkuvuonna 2023. Yhteensä koko vastuuajalla tuotteita oli pystytty toimittamaan 351 266 kiloa vähemmän kuin vastaavana jaksona ennen vahinkoa. H Oy on toistanut väistötiloissa toimimiseen liittyneistä hankaluuksista lausumansa seikat.

Vakuutusyhtiön mainitseman H Oy:n maaliskuun 2022 liikevaihdosta vähentämän 250 000 euron kertaluontoisen erän osalta H Oy on lausunut summan muodostuneen sen normaaliin toimitaan ja vahinkoon liittymättömästä poikkeuksellisesta jalostamattomana myydyn teräserän välityskaupasta. H Oy ei normaalisti tehnyt tällaista kauppaa, joten kyseinen kertaerä oli oikaistu laskelmista. Laskennassa oli virhe ja kertaerän oikea määrä oli 183 234 euroa. Tämän ja vakuutusehtojen mukaisen laskentatavan mukaan laskien liikevaihdon todellinen oikaistu vahingosta johtunut alenema oli 815 034 euroa ja henkilöstökuluista vaadittavan lisäkorvauksen määrä siten 95 679 euroa. H Oy katsoo osoittaneensa liikevaihdon alentuneen vahingon johdosta enemmän kuin vakuutusyhtiön hyväksymät 375 000 euroa.

H Oy on lausunut lisäkirjelmässään 13.2.2024, että sen harjoittamassa raskaan metalliteollisuuden liiketoiminnassa teräksen osuus ostoista on merkittävä. Näytti siltä, ettei vakuutusyhtiö ollut ymmärtänyt vakuuttamaansa liiketoimintaa. H Oy on vedonnut toimittamiinsa esimerkkeihin alihankintalaskuista. Koko tilikauden ostolaskujen kerääminen ei ollut työmäärän puolesta käytännössä mahdollista eikä kohtuullinen vaatimus.

Kun merkittävän raaka-aineen hinta oli vahinkoaikana kaksinkertaistunut, liikevaihdon oikaiseminen oli ainoa luotettava tapa osoittaa todellinen tappio. H Oy katsoo selvittäneensä, 1) kuinka paljon väistötiloihin siirtyminen oli aiheuttanut ylimääräisiä tuottavasta työstä pois olleita työtunteja, 2) kuinka paljon toimitusten kilomäärä oli laskenut ja, 3) miten niin sanottuja Best offer -toimituksia ei ollut voitu toteuttaa samoin kuin ennen vahinkoa.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö on kiistänyt H Oy:n vaatimuksen katsoen, etteivät H Oy:n laskelma oikaistusta liikevaihdosta tai muutkaan oikaisupyynnössä esitetyt seikat tuoneet asiaan uutta tietoa, jonka perusteella lisäkorvausta tulisi maksaa.

Vakuutusehtojen mukaan henkilöstökustannusten vahingon määrään lasketaan niin suuri osa henkilöstökulujen vakuutusarvosta, kuin liikevaihdon väheneminen korvausaikana on siitä liikevaihdosta, joka olisi toteutunut laskentakauden aikana ilman esinevahinkoa. Henkilöstökulujen korvattavuus edellyttää siis sitä, että palovahingosta on aiheutunut liikevaihdon menetystä vakuutuksen vastuuaikana ja korvauksen määrä riippuu vahingosta johtuneen liikevaihdon menetyksen määrästä.

Korvauksen vaatijan velvollisuutena on osoittaa vahingon määrä. Vakuutusehtojen mukaan vahingon määrä voidaan selvittää esimerkiksi kirjanpidon, sisäisen laskentatoimen raporttien, liiketoimintasuunnitelmien ja tilauskirjojen avulla. Korvauspäätös on perustunut H Oy:n toiminnan jatkumisesta saatuun selvitykseen, palovahinkoa edeltävistä ja vahingon jälkeisistä tilinpäätös- ja tuloslaskelmista ilmeneviin tietoihin sekä H Oy:n merkittävimmän asiakkaan selvitykseen H Oy:lle alustavasti korvamerkityistä tilauksista, jotka siirtyivät palovahingon jälkeen muille toimittajille.

H Oy:n keskeytysvakuutuksen 12 kuukauden vastuuaikana toteutunut liikevaihto on tuloslaskelmien mukaan ollut 5 635 949 euroa (08/2021-07/2022), kun vahinkoa edeltäneen vastaavan ajanjakson (08/2020 - 07/2021) liikevaihto oli ollut 4 558 780 euroa. Liikevaihto oli vahingon jälkeisinä 12 kuukautena noussut 1 077 169 euroa eli 23,6 prosenttia edeltäneeseen vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Väistötila oli mahdollistanut toiminnan jatkumisen ja asiakastoimituksia oli selvitysten mukaan pystytty jatkamaan lähes viivytyksettä.

H Oy on esittämiensä teräksen hinnannousuun perustuvien laskelmien perusteella katsonut, että tuloslaskelmista ilmenevän liikevaihdon nousun sijasta liikevaihto oli pienentynyt vertailuajanjaksoon verrattuna 881 800 euroa. Vahingon jälkeen toteutunut oikaistu liikevaihto on ollut 631 828,47 euroa pienempi kuin vahinkoa edeltävän ajanjakson liikevaihto. H Oy on lisäksi vähentänyt toteutuneesta liikevaihdosta maaliskuun 2022 osalta kertaluontoisen 250 000 euron erän, ja katsonut liikevaihdon menetykseksi yhteensä 881 800 euroa. Siitä, miksi mainittua 250 000 euroa ei tulisi huomioida toteutuneena liikevaihtona, ei ole esitetty tarkempaa selvitystä.

Vakuutusyhtiön mukaan teräksen ja muiden materiaalin hintojen vaihtelu ja vakuutuksen vastuuajalle osunut nousu oli sinänsä riidatonta, joskin hintojen nousun määrästä ja ajoittumisesta ei ollut laskelmassa esitetyn lisäksi muuta selvitystä. Metallien hintojen nousu luonnollisesti vaikuttaa metallituotteiden valmistajien tuottajahintoihin ja sitä kautta liikevaihtoon jollain viiveellä. H Oy:n liikevaihto olikin vastuuaikana noussut. Korvauksen laskennassa oli hyväksytty liikevaihdon menetykseksi 375 000 euroa, joka huomioiden liikevaihto olisi vastuuaikana noussut noin 31,9 prosenttia. H Oy:n laskelmassaan esittämä 881 000 euron liikevaihdon menetys tarkoittaisi sitä, että ilman vahinkoa liikevaihto olisi vahingon jälkeisenä 12 kuukautena kasvanut yksin teräksen hinnannousun johdosta 43 prosentilla vastaavaan ajanjaksoon verrattuna.

H Oy:n mukaan pelkkä teräksen hinta muodosti 50 prosenttia liikevaihdosta. Tilinpäätöstietojen perusteella H Oy:n materiaaliostot olivat yhteensä vain noin 10 prosenttia materiaalit ja palvelut- kuluerästä. Tähän kirjanpidon erään sisältyi tuloslaskelmien mukaan muun ohella myös tuotannon tarvikkeita, työkaluja ja maaleja. Siltä osin kuin H Oy on vedonnut alihankkijoiden osuuden ja raaka-aineiden tarkan osuuden määrittelyn mahdottomuuteen tilinpäätöksen kautta, vakuutusyhtiö on lausunut, ettei selvityksistä kuitenkaan ilmene, mihin laskelmassa esitetty teräksen ilmoitettu 50 prosentin osuus perustui, eikä se, että teräksen hinnannousulla olisi ollut esitetyn suuruinen vaikutus hintoihin ja liikevaihtoon.

Vakuutusyhtiön mielestä materiaalikustannusten nousun vaikutus liikevaihtoon oli huomioitu korvauksessa. Selvitystä, jonka perusteella voitaisiin katsoa liikevaihdon kasvaneen ilman vahinkoa yksin teräksen hinnannousun seurauksena 43 prosenttia vahinkoa edeltävään vastaavaan ajanjaksoon verrattuna, ei ollut esitetty. H Oy oli heinäkuussa 2022 lähettämässään myyntikatteen menetystä koskevassa laskelmassa ilmoittanut, että hinnoittelussa ei ollut tapahtunut muutosta, mutta myyntikate oli pienentynyt, kun siitä vähennettiin vakuutuksesta maksetut korvaukset.

Mahdollisten yksittäisten asiakkaiden tilausten menettämisen osalta ei ollut näyttöä siitä, että tilauksia olisi palovahingon tai väistötiloissa toimimisen seurauksena peruuntunut tai, että toimeksiannoista olisi vahingon seurauksena jouduttu kieltäytymään. Siten ei ollut osoitettu, että 375 000 euron ylittävää liikevaihdon menetystä olisi aiheutunut. H Oy:n selvityksen mukaan liikevaihdon menetystä ei ollut aiheutunut enää heinäkuusta 2022 alkaen, vaikka toimintaa väistötiloissa oli jatkettu loppuvuoteen 2022 asti.

Siltä osin kuin H Oy on vedonnut toisen ison asiakkaansa tilauksen lykkääntymiseen, kyse ei ole peruuntuneista tilauksista tai menetetystä liikevaihdosta, vaan valmistus oli selvityksen mukaan aloitettu väistötiloissa kesällä 2022. Muutto- ja muutostöihin käytetyt työtunnit eivät itsessään osoittaneet vaadittua liikevaihdon menetystä. Työtuntien määrä on ollut merkittävä, mutta samanaikaisesti sovittuja toimituksia oli selvityksen mukaan jatkettu ilman keskeytystä eikä asiassa ole esitetty, että edes välittömästi vahingon sattumisen jälkeen tilauksia ei olisi kyetty toimittamaan sovitusti.

Mainitsemillaan perusteilla vakuutusyhtiö katsoo, ettei 375 000 euroa ylittävää liikevaihdon menetystä vakuutuksen vastuuajalta ole näytetty, joten perusteita lisäkorvauksen maksamiselle henkilöstökuluista ei ole. Mikäli asiaa arvioitaisiin toisin, vakuutusyhtiö on kiinnittänyt huomiota henkilöstökulujen vahingon määrän laskentatapaan. Vakuutusehdossa mainittu liikevaihto, joka olisi toteutunut ilman esinevahinkoa, ei voi H Oy:n laskelmassa esitetyllä tavalla olla pienempi kuin vahingon jälkeen tosiasiassa toteutunut liikevaihto. Ilman esinevahinkoa toteutunut liikevaihto lasketaan lisäämällä toteutuneeseen liikevaihtoon arvioitu liikevaihdon menetys.

Vakuutusyhtiö on lausunut lisävastineessaan 23.1.2024, että H Oy:n laskelmat perustuivat sen ilmoitukseen siitä, että teräksen kustannusosuus 50 prosenttia liikevaihdosta muodostui H Oy:n omasta ja sen käyttämien alihankkijoiden tuotteiden materiaaliosuudesta. Vahinkoa edeltäneen tilikauden (01-12/2020) tilinpäätöksen mukaan materiaalit ja palvelut- kuluerä oli yhteensä ollut 50 prosenttia liikevaihdosta. Kuluerään sisältyivät sekä materiaaliostot (aineet, tarvikkeet ja tavarat) että ulkopuoliset palvelut kuten alihankinta. Vakuutusyhtiön käsityksen mukaan ei ole uskottavaa, että koko kyseinen kuluerä olisi koostunut yksinomaan teräksen kustannuksista, vaan siihen sisältyi myös muita ostoja ja palveluita. Siten teräksen hinnan tosiasiallista osuutta liikevaihdosta ei ollut osoitettu eikä sitä, mikä vaikutus teräksen hinnanvaihtelulla oli liikevaihtoon, ja millä aikavälillä hinnanvaihtelu ja -nousu näkyivät liikevaihdossa.

Mainitulla laskukaavalla aikaansaadut kuukausikohtaiset kilomäärät eivät osoittaneet tuotannon tosiasiallista määrää tai pienentymistä. Sillä tai aikaisemmilla todellisen liikevaihdon oikaisua koskevilla laskelmilla ei siten ole vaikutusta asian ratkaisuun.

H Oy:n lisäksi toimittaman suurimman asiakkaansa sille korvamerkitsemiä projekteja koskevan selvityksen mukaan ns. best offer -tilausten määrä ajalla 1.7.2021 - 30.6.2022 oli kasvanut vahinkoa edeltävään aikaan verrattuna ja toimitusten määrä oli pysynyt suurin piirtein ennallaan. Selvityksestä ei ilmene, että 28.7.2021 sattuneen vahingon seurauksena vastuuaikana 08/2021 - 07/2022 olisi aiheutunut 375 000 euroa ylittänyt liikevaihdon menetys. Kyseinen määrä on huomioitu korvauksen laskennassa. Vakuutusyhtiön mielestä myöskään välityskauppaa koskenutta liikevaihtoa ei ollut syytä poistaa toteutuneesta liikevaihdosta, vaan kyse oli ollut H Oy:n asiakkaalleen toimittamista tuotteista.

Vahingon määrää ei voitu laskea esitetyn mukaisesti H Oy:n laskelmiin perustuvan vastuuajan oikaistun liikevaihdon perusteella. H Oy:n tuli osoittaa, mikä liikevaihto olisi ollut ilman esinevahinkoa. Nyt liikevaihto oli noussut vahinkoa edeltäneeseen vastaavaan aikaan verrattuna.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kyse keskeytysvakuutuksen perusteella henkilöstökustannuksista maksettavan vakuutuskorvauksen määrästä. Kysymyksen ratkaisemiseksi asiassa on otettava kantaa H Oy:lle sattuneen palovahingon aiheuttaman liikevaihdon menetyksen laskentatapaan ja määrään.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

H Oy:n keskeytysvakuutukseen sovellettavien 1.1.2021 alkaen voimassa olleiden vakuutusehtojen kohdan 1 mukaan vakuutuksen tarkoituksena on turvata vakuutuksenottajan harjoittaman ja vakuutuskirjaan merkityn liiketoiminnan tulos. Keskeytysvakuutuksesta korvataan vakuutetun liiketoiminnan keskeytysvahinko ja sen pienentämiseksi maksetut kulut [vakuutusyhtiön] ja vakuutuksenottajan välisen vakuutussopimuksen mukaisesti. ...

Vakuutusehtojen kohdan 2, Keskeytysvakuutusten käsitteitä, mukaan seuraavien käsitteiden lisäksi keskeytysvakuutussopimuksessa noudatetaan [vakuutusyhtiön] yleisissä sopimusehdoissa YS15 määriteltyjä käsitteitä.
2.1 Vakuutettu liiketoiminta
Vakuutettu liiketoiminta on vakuutuksenottajan harjoittama ja vakuutuskirjaan merkitty taloudellinen toiminta, jonka tulos on vakuutettu keskeytysvahingon varalta. Vakuutettu liiketoiminta voi olla esimerkiksi yrityksen tai järjestön koko toiminta, yksittäisen toimipaikan toiminta tai yksittäisen konelinjan toiminta.
2.2 Keskeytysvahinko
Keskeytysvahingolla tarkoitetaan liiketoiminnan keskeytymistä tai pienentymistä, josta aiheutuu liikevaihdon menetystä.
2.3 Vastuuaika
Vastuuaika on pisin yhtenäinen ajanjakso, jolta [vakuutusyhtiö] korvaa keskeytysvahingon. Vastuuaika alkaa liiketoiminnan keskeytymisen aiheuttaneen esinevahingon tapahtumapäivästä. Vastuuajan pituus on merkitty vakuutuskirjaan.
2.4 Tekninen keskeytysaika
Teknisellä keskeytysajalla tarkoitetaan sitä yhtenäistä aikaa, joka alkaa liiketoiminnan keskeytymisen aiheuttaneen esinevahingon tapahtumapäivästä ja päättyy silloin, kun vahingoittunut omaisuus on saatettu tai olisi voitu saattaa ennalleen tehokkaita korjaus- tai jälleenhankintatapoja käyttäen.
2.5 Keskeytysvakuutuskate
Keskeytysvakuutuskatteella tarkoitetaan sitä liiketoiminnan tuottoa, joka saadaan vähentämällä liikevaihdosta materiaalit ja palvelut kuluerä. Lisäksi otetaan huomioon valmistuotevaraston muutos.
2.6 Rajoitettu keskeytysvakuutuskate
Rajoitetulla keskeytysvakuutuskatteella tarkoitetaan sitä liiketoiminnan tuottoa, joka saadaan, kun liikevaihdosta vähennetään sekä materiaalit ja palvelut kuluerä että henkilöstökulut. Lisäksi otetaan huomioon valmistuotevaraston muutos.
Kun henkilöstökuluja ei ole tarpeellista vakuuttaa kokonaan, voidaan vakuuttaa rajoitettu keskeytysvakuutuskate täydennettynä sovitulla enimmäiskorvausmäärällä henkilöstökuluista.
2.7 Henkilöstökulut
Henkilöstökuluilla tarkoitetaan vakuutetun liiketoiminnan henkilöstön kaikkia palkkakuluja ja niihin välittömästi liittyvien henkilösivukulujen määrää, jotka kirjataan kirjanpidossa henkilöstökuluihin.
2.9 Laskentakausi
Laskentakausi on ajanjakso, jolle keskeytysvakuutuksen kohteen vakuutusarvo lasketaan. Laskentakauden pituus on
- 12 kuukautta, jos vastuuajan pituus on 12 kuukautta tai lyhyempi aika
- 24 kuukautta, jos vastuuajan pituus on pidempi kuin 12 kuukautta, mutta enintään 24 kuukautta.
Laskentakausi alkaa vakuutuskauden alusta ja päättyy laskentakauden pituisen ajanjakson jälkeen. Jos keskeytysvahinko ja vastuuaika jatkuvat näin lasketun laskentakauden yli, laskentakaudeksi otetaan ajanjakso, joka päättyy keskeytysvahingon, viimeistään kuitenkin vastuuajan, päättyessä ja on päättymisajankohtaa edeltävä laskentakauden pituinen jakso.
2.10 Vakuutusarvo
Vakuutusarvo on vakuutetun kohteen laskentakauden arvo sellaisena kuin se olisi toteutunut ilman keskeytysvahinkoa. Vakuutusarvon perusteella arvioidaan keskeytysvahingon ja korvauksen määrä. Ylimääräisille kuluille ei lasketa vakuutusarvoa.

Vakuutusehtojen kohdan 3, Keskeytysvakuutusten kohteet, mukaan vakuutuksen kohteeksi voidaan valita
- vakuutetun liiketoiminnan laskentakauden keskeytysvakuutuskate
- vakuutetun liiketoiminnan laskentakauden rajoitettu keskeytysvakuutuskate
- vakuutetun liiketoiminnan laskentakauden henkilöstökulut tai
- ylimääräiset kulut.

Vakuutusehtojen kohdan 6.1.2, Keskeytysvahingon määrän laskenta, alakohdan 6.1.2.1, Vakuutuksen kohteena keskeytysvakuutuskate, rajoitettu keskeytysvakuutuskate tai henkilöstökulut, mukaan keskeytysvakuutuskatteen tai rajoitetun keskeytysvakuutuskatteen menetyksen osalta vahingon määrään lasketaan niin suuri osa vakuutusarvosta, kuin esinevahingon aiheuttama liikevaihdon väheneminen korvausaikana on siitä laskentakauden liikevaihdosta, joka olisi toteutunut ilman esinevahinkoa.

Henkilöstökulujen vahingon määrään lasketaan niin suuri osa henkilöstökulujen vakuutusarvosta, kuin liikevaihdon väheneminen korvausaikana on siitä liikevaihdosta, joka olisi toteutunut laskentakauden aikana ilman esinevahinkoa.
[...]
Vakuutuksenottajan velvollisuus on osoittaa syntynyt vahingon määrä.
Vahingon määrä voidaan selvittää esimerkiksi kirjanpidon, sisäisen laskentatoimen raporttien, liiketoimintasuunnitelmien ja tilauskirjojen avulla.
[...]

Asian arviointi

Vakuutusyhtiön H Oy:lle antaman vakuutuskautta 1.1.2021 – 31.12.2021 koskevan vakuutuskirjan mukaan H Oy:n yrityskeskeytysvakuutus on sisältänyt vakuutusturvana rajoitetun keskeytysvakuutuskatteen 475 000 euron vakuutusmäärällä sekä henkilöstökustannukset sivukuluineen 743 000 euron vakuutusmäärällä. Vakuutuksen vastuuajaksi on sovittu 12 kuukautta.

Asiassa ei ole riitaa H Oy:n henkilöstökulujen määrästä vakuutuksen vastuuaikana. Vakuutusehtojen kohdan 6.1.2.1 mukaan henkilöstökuluja ei ole määritelty korvattavaksi suoraan vahingon aiheuttamana keskeytysaikana maksettujen palkkojen ja sivukulujen mukaisesti, vaan korvaussumma on määrätty laskettavaksi keskeytysvahingon aiheuttaman liikevaihdon vähentymisen ja ilman vahinkoa toteutuneeksi arvioitavan liikevaihdon suhteen mukaisena osuutena henkilöstökulujen vakuutusarvosta vastuuaikana. Osapuolten erimielisyys koskee vahingon aiheuttaman liikevaihdon vähentymisen määrää.

Lautakunta katsoo, että vakuutusehtoja sovellettaessa korvauksen laskentaperusteena voidaan ottaa huomioon vain korvattavaksi määritellystä vahinkotapahtumasta eli tässä tapauksessa H Oy:lle 28.7.2021 sattuneesta palovahingosta aiheutunut liikevaihdon väheneminen. Mahdollisista muista syistä kuten yleisistä markkinatekijöistä johtuvat liikevaihdon muutokset eivät oikeuta keskeytysvakuutuskorvauksen saamiseen.

Tässä tapauksessa H Oy:n liikevaihto on yrityksen kirjanpitotietojen mukaan palovahingon jälkeisenä vakuutuksen 12 kuukauden pituisena vastuuaikana kasvanut verrattuna vastaavaan vahinkoa edeltäneeseen ajanjaksoon. H Oy on korvausvaatimuksensa perusteena vedonnut liikevaihdosta laatimiinsa oikaisulaskelmiin ja siihen, että sen kirjanpidosta ilmenevä liikevaihdon kasvu on johtunut yrityksen raaka-aineena käyttämän teräksen voimakkaasta hinnannoususta vastuuaikana. 

Vaikka H Oy onkin asiasta saadun selvityksen mukaan pystynyt jatkamaan tuotantoaan väistötiloissa, lautakunta pitää sinänsä todennäköisenä, että 28.7.2021 sattunut palovahinko on aiheuttanut H Oy:lle liikevaihdon menetystä verrattuna tilanteeseen, jossa yrityksen tuotanto olisi ollut käynnissä keskeytyksettä ja normaalisti. H Oy:n selvittämällä vahingosta riippumattomalla teräksen hinnannousulla olisi kuitenkin ollut liikevaihtoa korottava vaikutus yrityksen kirjanpidossa myös viimeksi mainitussa tilanteessa. Tämän vuoksi lautakunta katsoo, ettei vahingon aiheuttamaa todellista liikevaihdon menetystä voida todeta vain hinnannousun vaikutuksen poistamiseen pyrkivien oikaisulaskelmien perusteella.

H Oy on vedonnut kantansa tueksi myös siihen, että sen henkilöstö oli joutunut vahingon vuoksi käyttämään aikaa muutto- ja muutostöihin, mikä aika olisi voitu käyttää tuotantoon. Lisäksi yhtiö on esittänyt laskelmia tuotettujen kilomäärien suhteesta sekä vedonnut ns. best-offer toimitusten vähenemiseen vahingon johdosta. Lautakunta toteaa vakuutusyhtiön kiistäneen hakemuksen perusteet näiltä osin edeltä ilmenevin tavoin. Asia on tämän vuoksi näiltä osin riidanalainen eikä H Oy ole esittänyt näiden perusteiden tueksi sellaista selvitystä, joka osoittaisi riittävän luotettavasti vahingon vaikutuksen yhtiön liikevaihtoon vakuutusehdoissa tarkoitetulla tavalla. Näin ollen vaatimusta jo korvattua määrää enemmästä vahingosta ei voida näillä perusteilla pitää selvitettynä.

Vakuutusehtojen kannalta ratkaisevampana on pidettävä selvitystä siitä, kuinka paljon enemmän yrityksen liikevaihto olisi todennäköisesti kasvanut tilanteessa, jossa palovahinkoa ei olisi sattunut. H Oy:n suurimman asiakkaan muualle siirtämistään tilauksista antaman selvityksen perusteella vakuutusyhtiö on tältä osin hyväksynyt liikevaihdon menetyksen määräksi 375 000 euroa. H Oy:n selvittämän toisen asiakkaan tilausten valmistaminen ei ole lautakunnalle toimitetun selvityksen perusteella peruuntunut, vaan valmistus on aloitettu myöhemmin. Näin ollen lautakunta katsoo liikevaihdon menetyksen jääneen tältä osin osoittamatta. H Oy ei ole esittänyt oman kertomuksensa tueksi muuta selvitystä tilausten peruuntumisesta, koska asiakkaiden tarjouspyyntöjä tai tilauksia koskevia kirjauksia ei ollut tehty.

Näyttövelvollisuus korvattavan vahingon määrästä kuuluu ensisijaisesti korvauksen hakijalle. Edellä lausumillaan perusteilla lautakunta katsoo, ettei sillä ole perustetta arvioida, että palovahingosta 28.7.2021 olisi aiheutunut H Oy:lle vakuutusyhtiön jo hyväksymää suurempaa liikevaihdon menetystä. Näin ollen lautakunta katsoo, ettei vakuutusyhtiöllä ole velvollisuutta suorittaa keskeytysvakuutuksen perusteella H Oy:lle enempää korvausta sen vaatimista henkilöstökustannuksista.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön korvauspäätöstä lopputulokseltaan asianmukaisena.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Häyhä
Sihteeri Isokoski

Jäsenet:
Finne
Mattsson
Nurmela
Rajamäki
Wallin