Tapahtumatiedot

Vakuutuksenottajana olevan asunto-osakeyhtiön vuonna 1989 rakennetussa rivitalohuoneistossa tapahtui vuotovahinko, jossa huoneiston saunassa olevasta käyttövesiputken liittimestä vuotanut vesi kulkeutui putken suojaputkessa olohuoneessa olevan lämminvesivaraajan alle. Suojaputkesta purkautunut vesi aiheutti kosteusvahinkoja olohuoneessa ja lämminvesivaraajaa ympäröivissä huonetiloissa seinä- ja lattiarakenteisiin. Ensimmäisen, 28.7.2022 tehdyn vahinkokartoituksen raportin mukaan saunan ja pesuhuoneen lattiarakenteiden pintakosteuslukemat olivat normaaleja. Raportin mukaan wc:n, pesuhuoneen ja saunan lattioissa ei ollut vedeneristystä. Lisämittauksen 15.9.2022 mukaan lattian betonilaattojen välissä oleva styrox-eristetila oli märkä myös näiden huonetilojen osalta.

Vakuutusyhtiö vetosi ensimmäisessä korvauspäätöksessään 1.9.2022 vakuutusehtojen rajoitusehtoon, jonka mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut siitä, että lattiakaivolla varustettua tilaa ei ole vedeneristetty. Toisessa korvauspäätöksessään 3.10.2022 vakuutusyhtiö vetosi saunan ja pesuhuoneen osalta edelleen kyseiseen rajoitusehtoon. Suojaputkesta olohuoneen puolelle vuotaneen veden osalta vakuutusyhtiö vetosi lattian vedeneristyksen puutteellisuuteen. Vakuutusyhtiö katsoi, että rakennusajankohtana on edellytetty, että lämminvesivaraajan alla on lattiakaivo ja lattia kaivon ympäriltä on vedeneristetty ja vesitiivis. Vakuutusyhtiö katsoi, että olohuoneen vuotovahinko oli aiheutunut rakennusvirheestä.

Asiakkaan vaatimukset ja vakuutusyhtiön kanta

Vakuutuksenottaja vaatii korvausta vuotovahingosta. Vakuutuksenottaja katsoo, että lämminvesivaraajan sijaintitilassa ei ole rakennusvirhettä. Läm­minvesivaraaja on voitu asentaa lattiakaivottomaan tilaan vanhoissa rakennuksissa ja se on ollut myös tavanomaista ja hyväksyttävää. Va­kuu­tuk­sen­ot­ta­ja vetoaa LVI-insinööri K:n antamaan lausuntoon, jonka mukaan lämminvesivaraaja on ollut asennettuna kuivaan lattiakaivottomaan ti­laan. Varaajan varoventtiilin ulospuhallusputki on johdettu PEX-putkella viereisen kylpyhuoneen lattiakaivolle. Lausunnon mukaan asennustapa on yleinen lomarakennuksissa. Lausunnossa todetaan, että ra­ken­ta­mis­määräyskokoelman osan D1 mukaan varaajan alle ei ole tarvetta laittaa lattiakaivoa, jos ylivuoto on järjestetty luotettavasti. Tässä tapauksessa ylivuoto on toteutettu luotettavalla tavalla.

Vakuutuksenottaja katsoo, että lämminvesivaraaja on ollut asennettuna täysin hyväksyttävällä tavalla. Vuotovahinko ei siten ole ollut seurausta suunnitteluvirheestä tai hyvän rakentamistavan vastaisesta ra­ken­ta­mi­sesta, ja olohuoneen, makuuhuoneen, wc:n ja käytävän vahinko tulee kor­vata vakuutuksesta.

Vakuutusyhtiö toteaa, että olohuoneeseen asennettu lämminvesivaraaja on asennettu parkettilattian päälle, eikä huonetilassa ole lattiakaivoa. Varaajan alle parkettilattialle valunut vuotovesi on päässyt leviämään lattiaa pitkin vuotopaikkaa ympäröiviin huonetiloihin. Vettä oli päässyt valumaan myös saunan lattialle, mutta pintakosteusmittauksin saunan lattian kosteusarvot olivat normaaleja. Vahinkokartoituksen raportin mu­kaan sauna- ja pesuhuonetiloista puuttuivat vedeneristeet.

Vakuutusyhtiö viittaa LVI-RYL 86 -julkaisuun sekä Suomen ra­ken­ta­mis­mää­räyskokoelman osaan D1 vuodelta 1987 ja toteaa, että hyvä ra­ken­ta­mistapa on edellyttänyt, että varaajatila varustetaan lattiakaivolla ja että lattiakaivollisen tilan lattia eristetään vettä pitäväksi. Vakuutusyhtiö kat­soo, että vuotovahinko on seurausta lattiarakenteen puut­teel­li­suu­des­ta. Vakuutusyhtiö viittaa lisäksi Vakuutuslautakunnan rat­kai­su­suo­si­tukseen VKL 443/12, jossa on käsitelty lämminvesivaraajan a­sen­nus­pai­kan vaatimuksia lattiakaivon ja vedeneristyksen osalta, sekä rat­kai­su­suo­si­tuk­seen FINE-050505.

Vakuutusyhtiö katsoo, että vahinko on seurausta suunnittelu- ja rakennusvirheistä sekä rakentamismääräysten, -ohjeiden ja hyvän rakentamistavan vastaisesta rakentamisesta, joista aiheutuneet vuo­to­vahingot on rajattu vakuutuksen korvauspiirin ulkopuolelle. Rik­kou­tu­neen putkiliitoksen korjaamisesta aiheutuneet kustannukset jäävät vakuutusyhtiön käsityksen mukaan vakuutuksen o­ma­vas­tuu­o­suu­den piiriin.

Sopimusehdot sekä rakentamismääräykset ja -ohjeet

Kiinteistövakuutusehtojen, voimassa 1.1.2022 alkaen, kohdan 6.1 (Korvattavat esinevahingot) mukaan kiinteistön All Risks -vakuutuksesta korvataan vakuutuksen kohteena olevalle omaisuudelle äkillisesti ja ennalta arvaamattomasti aiheutuneet suoranaiset esinevahingot.

Ehtojen kohdan 6.3 (Korvausrajoitukset) alakohdan 6.3.3 (Suunnittelu-, valmistus-, materiaali-, rakennus-, asennus- ja työvirheet) mukaan vakuutuksesta ei korvata kulua, joka on aiheutunut virheellisen rakenteen, talotekniikan tai muun virheellisen omaisuuden korjaamisesta eikä vahinkoa, joka on aiheutunut vakuutuksen kohteena olevan omaisuuden suunnittelu-, valmistus-, materiaali-, rakennus- tai asennusvirheestä tai rakentamismääräysten, -ohjeiden tai hyvän rakentamistavan vastaisesta rakentamisesta.
[…]

Suomen rakentamismääräyskokoelman osan D1, Kiinteistöjen vesi- ja viemärilaitteistot, Määräykset ja ohjeet (1987) kohdan 3.2 (Viemäripisteen järjestely, Ohjeet) mukaan […] sellaisissa huonetiloissa, joissa on lattiakaivo, edellytetään, että huonetilan lattia on vedenpitävä ja kaivo on liitetty vesitiiviisti lattian vedenpitävään kerrokseen. Tällöin ei viemäripisteessä kuten esimerkiksi pesualtaassa, tarvita ylivuotojärjestelyä. […]

Julkaisun LVI-RYL 86 (LVI-rakentamisen yleiset laatuvaatimukset 1986) kohdan 22.5 (Talousveden lämmittimet, Asennus) mukaan huone, johon vedenlämmitin sijoitetaan, on varustettava lattiaviemäröinnillä.

Ratkaisusuositus

Asiassa on kysymys asunto-osakeyhtiön huoneistossa tapahtuneesta vuotovahingosta, jossa käyttövesiputken liittimestä vuotanut vesi on päässyt kulkeutumaan suojaputkessa olohuoneessa sijainneen lämminvesivaraajan alle ja sieltä lattia- ja seinärakenteisiin.

Vakuutusyhtiö on evännyt korvauksen vedoten virheelliseen rakentamiseen. Lämminvesivaraajan sijaintitilan olisi tullut olla varustettu lattiakaivolla ja eristetty vettä pitäväksi. Vakuutuksenottaja on katsonut, että lämminvesivaraajan sijaintitilassa ei ole rakennusvirhettä, vaan lämminvesivaraaja on voitu sijoittaa kuivaan tilaan, koska sen varoventtiilin ylivuotoputki on johdettu viereisen kylpyhuoneen lattiakaivoon.

FINE katsoo vastaavasti kuin Vakuutuslautakunnan antamassa ratkaisusuosituksessa FINE-050505, että rakennuksen rakennusajankohtana vuonna 1989 hyvä rakentamistapa on edellyttänyt, että lämminvesivaraaja on sijoitettu lattiakaivolliseen tilaan, jonka lattia on vedeneristetty. Tässä tapauksessa lämminvesivaraajan sijaintitila ei täytä näitä edellytyksiä, minkä vuoksi suojaputkesta tullut vesi on päässyt aiheuttamaan rakenteiden kastumisvahingon. Vakuutuslautakunnan vakiintuneen ratkaisukäytännön perusteella tilassa, jossa rakentamismääräysten ja -ohjeiden sekä hyvän rakentamistavan perusteella tulee olla vedeneristys, ei vahingon korvattavuuden kannalta ole merkitystä sillä, onko vuoto peräisin kyseiset vaatimukset aiheuttavasta laitteesta vai jostain muusta putkesta tai laitteesta.

Näin ollen FINE katsoo, että rakenteiden kastumisvahinko on aiheutunut rakennusvirheestä ja vakuutusyhtiön korvauspäätös on siten vakuutusehtojen mukainen.

Lopputulos

FINE ei suosita muutosta vakuutusyhtiön päätökseen.

FINE Vakuutus- ja rahoitusneuvonta

Jaostopäällikkö Korpelainen                                    
Esittelijä Salo